Eräitä Venäjän tulevaa kehitystä muovaavia trendejä Taustaesityksen rakenne 1) Väestö 2) Kansantalous 3) Valtiontalous 4) Sotatalous 5) Ulkotalous 6) Energiatalous 7) Venäläinen energia EU:ssa ja Suomessa 8) Euraasian unioni ja Venäjä 9) Presidentin ja pääministerin kansansuosio 10) Tulevaisuuden skenaarioita Kari Liuhto, Professori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Helsinki 4.5.2017, sähköposti: Kari.Liuhto@utu.fi
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1) Venäjän väestökehitys Venäjän väestö, pl. Krim, jossa asuu 2.3 miljoonaa ihmistä (miljoonaa) YK:n ennuste Venäjän väestön kehitykselle (miljoonaa) 150 150 145 144 145 143 140 140 139 135 135 133 130 130 129 125 125 120 120 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Venäjän väestömäärä lähti symboliseen kasvuun vuonna 2012. YK:n mukaan Venäjää odottaa väkiluvun jyrkkä lasku ensi vuosikymmenestä alkaen. Vaikkei lasku olisikaan näin dramaattinen, väestön vähenemisellä ja ikääntymisellä voi olla merkittävä vaikutus Venäjän tulevaan kehitykseen. Lähteet: Suomen Pankki; YK
1) Muslimiväestön tuleva kehitys? Jos YK:n väestöennuste ja yllä oleva taulukko pitävät paikkaansa, muslimiväestön osuus Venäjällä kasvaa (11.7% -> 13.3%). Suurin muutos tapahtunee kuitenkin vasta aikavälillä 2030-2050. Marlene Laruellen mukaan yli 1/3 venäläisistä on muslimeja vuoteen 2050 mennessä. Itse epäilen Laruellen arviota. Niin tai näin venäläinen muslimiväestö on maallista ja maltillista, mutta ääri-islamilaisen terrorismin kehitystä Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa on syytä seurata tarkasti. Lähteet: Pew Research Center; Marlene Laruelle, Jamestown Foundation
1) Väestö keskittyy alueellisiin keskuksiin Pitkällä aikavälillä useat neuvostoaikana suunnitelmatalouden tarpeisiin perustetuista kaupungeista tulevat tyhjenemään. Esim. Venäjällä on 300-400 yhden tehtaan kaupunkia, joissa asuu yhteensä yli 15 miljoonaa ihmistä. Näiden monocityjen ohella ongelmana ovat arktisella alueella sijaitsevat kaupungit. Ilmaston lämpenemisen seurauksena ikirouta voi sulaa ja maakulkuyhteydet arktisiin kaupunkeihin vaikeutuvat entisestään.
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2) Kansantalouden kehitys 10 Venäjän bruttokansantuotteen reaalinen vuosimuutos (%) 10 IMF:n ennuste tulevalle kasvulle (%) 5 9 8 0-5 7 6 5 4 Kiina Maailmantalous EU Venäjä -10 3-15 2 1-20 0 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Venäjä siirtyi hitaan kasvun vaiheeseen jo vuonna 2013 eli ennen Ukrainan kriisiä. Vaikea uskoa, että Kudrinin talousreformi oleellisesti lisää Venäjän kasvuvauhtia. Venäjä kasvaa hitaammin kuin muu maailma ( Maailmantalous ) eli Venäjän osuus maailmantaloudessa kutistuu tulevaisuudessa. Lähteet: Suomen Pankki; IMF
3) Venäjän valtion kv-varat ja -velat Puskurirahastot ja valuuttavaranto ($ miljardia) 700 700 Venäjän ulkomainen velka ($ miljardia) 600 600 500 500 400 400 Yritykset Puskurirahastot Valuuttavaranto 300 300 Pankit Keskuspankki Federaation hallinto 200 200 100 100 0 0 Puskurirahastot = Vararahasto (ml. budjettialijäämän kattamiseen) + Hyvinvointirahasto (ml. tulevien eläkemenojen kattamiseen). Venäjän budjettialijäämä oli tämän vuoden tammimaaliskuussa 1.4% BKT:sta eli vuositasolla tämä tarkoittaisi noin $ 15-20 miljardin alijäämää vuositasolla. Viime vuonna puskurirahastot supistuivat yli $ 30 miljardia. Venäjän valtio joutunee tänä vuonna myymään omaisuuttaan tai ottamaan varoja Hyvinvointirahastosta, sillä Vararahaston varat ovat tämän vuoden jälkeen käytetty. Viime vuonna valuuttavaranto kasvoi $ 10 miljardia. Lähteet: Suomen Pankki; Venäjän keskuspankki
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 4) Sotatalouden kehitys 100000 Venäjän julkiset asemenot ($ miljoonaa) 6,0% Asemenojen osuus BKT:sta (%) 90000 80000 5,0% 70000 60000 4,0% 50000 40000 30000 3,0% 2,0% Venäjä Suomi 20000 10000 1,0% 0 0,0% Venäjän asemenot kasvaneet huimasti tällä vuosituhannella. Ruplan dollarikurssin romahdus selittää osin viime aikaisen laskun. Asemenot ovat taakka Venäjän taloudelle (yli 5% BKT:sta). Salaiset asemenot? Lähde: SIPRI
4) Asevoimien rooli kansainvälisen arvostuksen lähteenä Venäläiset arvostavat vahvaa armeijaa kansainvälisen arvostuksen lähteenä. Venäjän johto myös käyttää asevoimiaan kansainvälisen vaikutusvaltansa pönkittäjänä. Lähteet: Levadakeskus; Center for Security Studies (EHT)
4) Maailman suurimmat aseviejät ($ miljoonaa) Venäjä on maailman toiseksi suurin aseviejä USA:n jälkeen. Pääosa venäläisistä aseista myydään Aasiaan. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan (=MENA) osuus on kasvanut viime vuosina. Aseviennillä ei ole suurta kansantaloudellista merkitystä Venäjälle (2% kokonaisviennistä vuonna 2016). Lähteet: SIPRI; Chatham House; Suomen Pankki
5) Venäjän ulkotaloussuhteiden kehitys Venäjän ulkomaankaupan kehitys ($ miljardia) Ulkomaiset suorat investoinnit Venäjälle / Venäjältä ($ miljardia) 600 100 90 500 80 70 400 60 300 50 40 200 30 20 100 10 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Venäjän vienti Venäjän tuonti Investoinnit Venäjälle Investoinnit Venäjältä Ukrainan kriisin aikana Venäjän dollarimääräinen ulkomaankauppa romahtanut 50%. Öljyn hinnan nousun ja ruplan vahvistumisen myötä ulkomaankauppa kääntyneen kuitenkin tänä vuonna kasvuun. Tammi-maaliskuussa 2017 kasvua kertyi yli 30%. Ulkomaiset investoinnit kärsineet kauppaakin enemmän, mutta orastavaa kasvua Venäjälle suuntautuvien investointien osalta on näköpiirissä. Lähteet: Suomen Pankki; Venäjän keskuspankki
5) Venäjän ulkotaloussuhteiden maantieteellinen jakauma USA EU Kiina Venäjän vienti (2016) 3% 46% 10% Venäjän tuonti (2016) 6% 38% 21% Venäjän suorat investoinnit ulkomaille (kokonaismäärä syyskuuhun 2016 mennessä) 2% 70% (Kypros 34%) 0.3% Ulkomaiset suorat investoinnit Venäjälle (kokonaismäärä syyskuuhun 2016 mennessä) 1% 75% (Kypros 30%) 1% EU dominoi Venäjän ulkotaloussuhteita. Huom!: venäläisen pääoman kauttakulku Kyproksen kautta. Kiinan osuus Venäjän saamista suorista investoinneista ulkomailta on epäilyttävän alhainen. Kuinka paljon Kiina on investoinut Venäjälle muiden maiden kautta? Lähteet: Venäjän tulli; Venäjän keskuspankki
5) Venäjän ulkomaankaupan maantieteellinen jakauma 60 54% 50% 50 43% 40 30 EU Kiina USA 20 14% 11% 10 7% 3% 3% 4% 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuonna 1995 Kiina muodosti Venäjän tuonnista vain 1-2% ja viennistä 3-4%. Ei ole mahdotonta, että Kiinan osuus Venäjän ulkomaankaupasta ylittäisi 20% ensi vuosikymmenen aikana. Lähde: Venäjän tulli
6) Venäjän öljyntuotanto 25 Venäjän osuus maailman öljyntuotannosta (%) 600 Venäjän öljyntuotanto (miljoonaa tonnia = mt) 20 500 400 15 300 10 200 5 100-0 Öljyn vientipotentiaali eli tuotanto - oma kulutus; (mt) Öljyn kulutus Venäjällä (mt) Venäjän osuus maailman öljyntuotannossa on pysynyt 12% tuntumassa vuodesta 2004 lähtien. Venäjän kyky lisätä öljyn vientimääriä rajallinen eli öljyn hinta määrittää pitkälti Venäjän vientitulojen suuruuden. Lähde: British Petroleum
6) Öljyn ja maakaasun rooli Venäjän viennissä 600 Venäjän vientitulot ($ mrd) 100 % Vientitulojen osuudet (%) Öljyn tynnyrihinta dollareina 90 % 500 68 67 71 60 80 % 400 69 51 70 % 60 % 300 200 45 278 285 283 46 270 241 43 34 206 174 157 149 120 50 % 40 % 30 % 100 20 % 0 128 156 105 136 169 175 169 168 137 129 10 % 0 % Hinnan vuosikeskiarvo: 2013: $ 108 ja 2016: $ 42 Maakaasun vientitulot Maakaasun vientitulot Öljyn vientitulot Öljyn vientitulot Muut vientitulot Muut vientitulot Öljyn hinnan sukellus vuodesta 2014 on lisännyt Muun viennin prosenttiosuutta noin 10%-yksikköä. Kun öljyn hinta nousee, tilanne normalisoituu eli viennin rakennemuutoksesta ei voida vielä puhua. Venäjä säilynee raaka-aineviejänä. Lähteet: Venäjän keskuspankki; Suomen Pankki; Neste Oyj
6) Venäjän öljy- ja maakaasuviennin maantieteellinen jakauma 2015 Venäjän öljyn vienti (vientimäärän mukaan) Muut 19 % USA 4 % Venäjän maakaasun vienti (vientimäärän mukaan) Muut 18 % USA 0 % Japani 4 % Japani 5 % Kiina 0 % 405 miljoonaa tonnia 208 miljardia kuutiometriä Kiina 12 % Eurooppa 61 % Eurooppa 77 % Kiinan osuus Venäjän maakaasun viennistä voi kasvaa 15 prosenttiin, kun ensimmäinen maakaasuputki (Sila Sibirii) Kiinaan valmistuu lähivuosien aikana. Toisin sanoen Kiina tasapainottaa Venäjän energiaviennin Eurooppa-keskeisyyttä. Kiina ei kuitenkaan tule korvaamaan Eurooppaa. Lähde: British Petroleum
7) EU:n öljyn ja maakaasun tuonnin maantieteellinen jakauma EU:n öljyn tuonti EU:n maakaasun tuonti EU:n öljyn tuonnista Venäjä kattaa 30% ja maakaasun tuonnista 40%. Nord Stream 2-putken valmistumisen jälkeen Venäjä voi toimittaa liki kaiken EU:lle toimittamastaan maakaasusta Itämeren halki (kapasiteetti 110,000 milj. m3). Vaikutus Venäjän tuleviin toimiin Ukrainassa ja Valko-Venäjällä? Lähde: EU
7) Venäläinen energia Suomessa 2015 [arvio Venäjän osuudesta energian kulutuksessamme] Maakaasu 6 % Hiili 8 % Sähkön nettotuonti 4 % [Russ [Venäjä: 1%] ia: 1%] [Russia: 8%] Vesivoima 5 % Turve 4 % [Venäjä: 6%] [Russia: [Venäjä: 5%] 3-5%] Ydinvoima 19 % Muut 5 % [Venäjä: 2-5%] [Russia: 6%] [Russia: 15%] [Venäjä: 15%] Puu 25 % Öljy 24 % Noin viidennes EU:n energianhuollosta tapahtuu venäläisellä energialla. Suomessa osuus on karkeasti ottaen kolmannes. Arvioitaessa Suomen riippuvuutta venäläisestä energiasta on syytä muistaa, että tuomme Venäjältä enemmän öljyä kuin itse kulutamme. Toisin sanoen Suomi jalostaa venäläistä öljyä vientiä varten. Vuonna 2016 öljytuotteet muodostivat liki 10% maamme viennistä. Kun Balticconnector valmistuu tällä vuosikymmenellä, Suomen riippuvuus venäläisen maakaasun tuonnista voi tippua merkittävästi. Lähteet: Tilastokeskus; Öljy- ja biopolttoaineala ry; Euratom, Tulli
8) Euraasian unionilla Venäjä rakentaa suurvalta-asemaansa ex-neuvostoliitossa Väestö (miljoona) BKT ($ mrd) Ulkomaankauppa ($ mrd) Armenia 3 11 5 Kazakstan 18 184 76 Kirgisia 6 7 6 Valko- Venäjä Venäjä 142 (79%) 10 55 57 1,326 (84%) 534 (79%) Yhteensä 179 1,583 678 EU 515 16,302 3,899 EU:n osuus maailmantaloudesta on 21%. USA:n ja Kiinan osuudet ovat 25% ja 15%. Euraasian unionin yhteenlaskettu osuus on 2%. Eli Euraasian unionin talous on pienempi kuin Italian talous. Euraasian unioni on Venäjälle taloudellinen taakka, mutta se on valmis maksamaan hinnan suurvaltapoliittisten tavoitteittensa saavuttamiseksi. Euraasian unioniin kuuluu tällä hetkellä Armenia, Kazakstan, Kirgisia, Valko-Venäjä ja Venäjä. Euraasian unioni on vahvasti (noin 80%) Venäjä-vetoinen. Lähteet: CIA; WTO
8) Venäjän ulkomaankaupan kehitys muiden Euraasian unionin jäsenvaltioiden kanssa Kaupan arvo ($ miljoonaa) Muiden Euraasian unionin jäsenmaiden osuudet Venäjän ulkomaankaupassa (%) 70000 10,0 60000 9,0 8,0 50000 7,0 40000 6,0 Valko-Venäjä 5,0 Kirgisia 30000 4,0 Kazakstan Armenia 20000 3,0 2,0 10000 1,0 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Euraasian unionin jäsenvaltioiden kanssa käytävä kauppa muodostaa liki kymmenyksen Venäjän ulkomaankaupasta. Unioni aloitti toimintansa vuonna 2015 ja unionin perustamisen jälkeen Armenian, Kazakstanin, Kirgisian ja Valko-Venäjän yhteinen osuus on Venäjän ulkomaankaupassa kasvanut. Venäjälle taloudellisesti tärkeitä valtioita ovat Kazakstan ja Valko-Venäjä. Armenian ja Kirgisian jäsenyyksien kautta Venäjä saa jalansijan Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan. Lähde: Venäjän tulli
8) EU:n, Venäjän, Kiinan ja USA:n osuudet ex-neuvostotasavaltojen ulkomaankaupassa Ulkomaankauppa 2015 EU Venäjä Kiina USA Armenia 25.8% 24.8% 10.2% 3.4% Azerbaidzan 46.9% 9.0% 2.7% 6.1% Georgia 31.9% 7.9% 7.2% 3.6% Kazakstan 33.8% 22.7% 20.6% 1.8% Kirgisia 3.8% 15.1% 48.3% Alle 0.9% Moldova 53.1% 18.4% 1.8% 0.8% Tadzikistan 4.6% 15.8% 36.0% Alle 1.9% Turkmenistan 9.6% 5.8% 43.3% Alle 1.1% Ukraina 37.5% 16.3% 8.2% 2.6% Uzbekistan 12.0% 16.4% 19.7% Alle 1.5% Valko-Venäjä 25.3% 48.4% 5.6% 1.0% Venäjä 44.8% - 12.1% 4.0% Toisin kuin yleisesti luullaan Venäjä ei ole ylivertainen talousmahti ex-neuvostotasavalloissa. Venäjä on vain Valko-Venäjän suurin kauppakumppani. Venäjä käyttää energiatoimituksia vaikutusvaltansa kasvattamisessa. Myös vakauden horjuttaminen voi kuulua Venäjän ulkopolitiikan keinovalikoimaan. Lähde: EU
8) Venäläisen pääoman prosenttiosuus ulkomaisista sijoituksista 1995 2000 2005 2010 2013 2015 Venäläiset suorat investoinnit Suomeen kokonaisarvo ( miljoonaa) 241 240 378 503 887 807 Venäläisten osuus Suomen suorien ulkomaisinvestointien kokonaismäärästä (%) 3.88 0.92 0.81 0.78 1.38 1.08 Venäläisillä suorilla investoinneilla näkyvä rooli ex-neuvostoliitossa. Suomessa venäläisinvestoinnit näyttelevät vähäistä roolia (1%). Lähteet: Euraasian kehityspankki; Tilastokeskus
9) Putinin suosio syksystä 1999 Tshetshenian 2. sota 8/1999-5/2000 Georgian sota 8/2008 Krimin valtaus 2/2014 Venäjän presidentinvaalit järjestetään maaliskuussa 2018 ja sen jälkeen keväällä 2024. Nykyisen perustuslain mukaan Putinin pitäisi astua syrjään vuonna 2024. Putin täyttää vuonna 2024 72 vuotta. Trump oli 70 vuotta astuessaan presidentinvirkaan USA:ssa. Duuman vaalit järjestetään seuraavan kerran vuonna 2021. Putinin kannatus laskenut tänä vuonna, mutta se on yhä edelleen huikea (yli 80%). Lähde: Levada-keskus
9) Pääministeri Medvedevin suosio Presidenttiys alkoi 5/2008 Presidenttiys päättyi 5/2012 Kuinka luotettavia ovat enää mielipidemittaukset Venäjällä? Venäjällä presidentti nimittää pääministerin. Vaikka Kudrin voisi olla lännelle mieluinen pääministeri, häntä edellä listalla lienevät Shoigu, Setshin, Rogozin ja kenties pari muuta turvallisuuseliitin edustajaa. Medvedevin kansansuosio tällä hetkellä alhaisimmillaan 10 vuoteen. Korkeimmillaan se oli syksyllä 2008 eli välittömästi Georgian sodan jälkeen, jolloin hän toimi Venäjän presidenttinä. Lähde: Levadakeskus
10) Venäjän kehitys kuten arvailin sen etenevän syksyllä 2010 Venäjän hidas uudistuminen johtaa hidastuvaan talouskasvuun, mikä heijastuu Venäjän tulevaan yhteiskuntajärjestelmään. Venäjästä tulee nykyistä nationalistisempi ja ulkopolitiikassaan aggressiivisempi. Aggressiivinen ulkopolitiikka kumpuaa sisäpoliittisista tarpeista. Lähde: Liuhton alustus, Turku, 20.9.2010.
10) Mitä Putinin seuraajan valinta voi aiheuttaa Venäjällä? Harmaa Joutsen on ilmiö, jota on vaikea ennustaa, mutta se on seurausvaikutuksiltaan suuri Musta Joutsen on puolestaan ilmiö, jota on mahdotonta ennustaa. Yhteiskunnallinen epävakaus Putinin luopuessa vallasta ei olisi Musta Joutsen, vaikkei se ehkä olekaan todennäköisin lopputulema. Silovikien sopimus on todennäköisin vaihtoehto. Venäjän tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, milloin ja miten Putin poistuu vallasta ja kuinka sopuisasti vallanvaihto lopulta sujuu. Lähde: Liuhton alustus, Helsinki, 18.5.2016.
10) Toteutuuko Kiinan taloudellinen ekspansio? Kiinan talouskasvun jatkuminen, luonnonvarojen lisääntyvä tuontiriippuvuus ja maan kriittiset ympäristöongelmat (vesi ja ilma) sekä Venäjän hidastuva elintasokehitys tukevat edellä mainittua kehitystä. Venäjän ja lännen poliittinen jääkausi nopeuttaa tätä prosessia, mutta ei suinkaan ole sen perimmäinen syy. Venäjän Kaukoidän kiinalaistuminen ei ole Venäjän etujen mukaista, mutta kuinka Venäjän johto onnistuu estämään sen. Siperiassa ja Venäjän Kaukoidässä asuu 25 miljoonaa ihmistä eli 15% Venäjän väestöstä. Venäjän pinta-alasta Siperia ja Venäjän Kaukoitä muodostavat 66% eli pinta-alaltaan nämä kaksi aluetta ovat 2.5 kertaa EU:n pinta-alaa suurempia.