Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610 Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST ASUINKIINTEISTÖN PUHELIN- SISÄJOHTOVERKON KUNTO- TUTKIMUSOHJE LAADITTU 2007-11-15 (Korvaa kortin ST laadittu 2004-10-15) ASUINKIINTEISTÖN PUHELINSISÄJOHTOVERKON KUNTOTUTKIMUSOHJE SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1.1 Soveltamisala 1.2 Liittyminen muihin ST-kortteihin 2 LAIT, ASETUKSET, MÄÄRÄYKSET, STANDARDIT JA OHJEET 2.1 Lait, asetukset ja määräykset 2.2 Standardit 2.3 Ohjeet 3 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET 3.1 Määritelmät 3.2 Lyhenteet 4 KUNTOTUTKIMUKSEN VAIHEET JA MENETELMÄT 4.1 Kuntotutkimuksen vaiheet 4.2 Kuntotutkimuksen menetelmät 4.3 Kuntoluokitus 4.3.1 Puhelinsisäjohtoverkon kuntoluokitus 4.3.2 Jakamotilojen kuntoluokitus 4.4 Tulosten esittäminen 5 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS JA KUNTOTUTKIMUSSUUNNITELMAN LAADINTA 5.1 Lähtötietojen kartoitus 5.2 Kuntotutkimussuunnitelman laadinta 6 KUNTOTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 6.1 Jakamo- ja muut teletilat 6.2 Johtotiet 6.3 Verkon toiminnalliset osat ja komponentit 6.3.1 Perinteinen puhelinsisäjohtoverkko 6.3.2 Yleiskaapelointi 6.4 Verkon mitoitus 6.4.1 Perinteinen puhelinsisäjohtoverkko 6.4.2 Yleiskaapelointi 6.5 Verkon suorituskyky ja verkolla saatavat palvelut 6.5.1 Perinteisen puhelinkaapeleilla toteutetun puhelinsisäjohtoverkon laajakaistaisuus 6.5.2 Yleiskaapeloinnin suorituskyky 6.6 Verkon asiakirjat 6.7 Hoitosopimus 7 SUOSITELTAVA TAVOITETASO JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET 7.1 Tavoitetaso 7.2 Suositeltavan tavoitetason edellyttämät toimenpiteet ja niiden kustannukset 7.2.1 Toimenpiteet 7.3.2 Kustannukset 8 KIRJALLISUUTTA JA MUITA JULKAISUJA 1 Johdanto 1.1 Soveltamisala Tässä ST-kortissa annetaan ohjeet puhelinsisäjohtoverkon kuntotutkimuksesta asuinkiinteistöissä sekä määritellään puhelinsisäjohtoverkon ja jakamotilojen kuntoluokat. Tämän ST-kortin puhelinsisäjohtoverkkoa koskevat kuntotutkimusohjeet koskevat puhelinkaapeleilla toteutettuja perinteisiä puhelinsisäjohtoverkkoja, jotka on toteutettu erillisinä verkkoina osittain tai kokonaan yleiskaapelointijärjestelmällä toteutettuja puhelinsisäjohtoverkkoja. Toimitilakiinteistöjen yleiskaapelointia ja puhelinsisäjohtoverkkoa koskevat kuntotutkimusohjeet on esitetty ST-kortissa 98.13. Ohjeessa kuvataan puhelinsisäjohtoverkon hyvä kuntotutkimustapa siten, että kuntotutkimuksen tuloksena sen tilaaja saa selvityksen puhelinsisäjohtoverkon kunnosta ja ehdotuksen tavoitetasosta. Puhelinsisäjohtoverkon kunnon määrittelyssä käytettävä kuntoluokitus on viisiportainen ja jakamoiden osalta käytetään kolmiportaista luokitusta. Tilaaja saa myös tiedot tavoitetason edellyttämistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista sekä siitä, mitä tietoliikennesovelluksia (mm. laajakaistaiset internetliittymät) tavoitetason mukainen puhelinsisäjohtoverkko mahdollistaa. Ohje helpottaa tilaajaa tekemään päätöksen tavoitetasosta ja sen edellyttämistä kunnostus- tai uusimistoimenpiteistä. Jos päätös puhelinsisäjohtoverkon kunnostuksesta tai uusimisesta tehdään, tilaaja voi pyytää tarjouksia kunnostus- tai uusimistyön suorittajilta siten, että sama tavoitetaso sitoo kaikkia tarjoajia; kukin tarjoaja voi tarjota haluamansa teknisen ratkaisun, jolla tavoitetaso on mahdollista saavuttaa. 1.2 Liittyminen muihin ST-kortteihin Tämän ST-kortin soveltamisalaan kuuluvien kuntotutkimusten tulokset esitetään seuraavan ST-kortin mukaisella lomakkeella: ST 98.41 Puhelinsisäjohtoverkon kuntotutkimuspöytäkirja, Sähkötieto ry, 2007.
Tässä ST-kortissa määritellyt puhelinsisäjohtoverkon laajakaistaisuuden mittaukset tehdään seuraavan ST-kortin mukaisesti: ST 98.12 Puhelinsisäjohtoverkon laajakaistaisen suorituskyvyn mittaamisohje, Sähkötieto ry, 2007. Tämän ST-kortin aihepiiriin kuuluvia asioita on käsitelty lisäksi seuraavissa ST-korteissa: ST 611.10 Puhelinsisäjohtoverkot. Tekninen suunnitteluohje, Sähkötieto ry, 2004. ST 611.30 Puhelinsisäjohtoverkot. Asennusohje, Sähkötieto ry, 2004. ST 681.10 Toimitilakiinteistöjen yleiskaapelointijärjestelmät. Suunnitteluohje, Sähkötieto ry, 2007. ST 681.11 Kotien yleiskaapelointijärjestelmät. Suunnitteluohje, Sähkötieto, 2007. ST 681.30 Yleiskaapelointijärjestelmät. Asennusohje, Sähkötieto ry, 2007. ST 681.40 Tietojärjestelmien yleiskaapelointi. Tarkastuspöytäkirja, Sähkötieto ry, 2007. ST 681.42 Yleiskaapelointijärjestelmät. Testausohje, Sähkötieto, 2007. ST 605.01 Asuinkiinteistön viestintäverkot. Yleiskuvaus, Sähkötieto ry, 2007. ST 605.02 Asuinkiinteistön viestintäverkot. Asennusohjeet, Sähkötieto ry, 2007. ST 605.03 Asuinkiinteistön viestintäverkot. Mittaukset, tarkastukset ja dokumentointi, Sähkötieto ry, 2007. ST 605.04 Asuinkiinteistön viestintäverkot. Talojakamo ja nousukaapelointi, Sähkötieto ry, 2007. ST 605.05 Asuinkiinteistön viestintäverkot. Huoneistojakamo ja huoneistokaapelointi, ry, 2007. ST 42.00 Kiinteistön tietoliikenneverkon hoitosopimus, KITISE 2004. Etulehti, Sähkötieto ry, 2004. ST 42.01 Kiinteistön tietoliikenneverkon hoitosopimus, Sähkötieto ry, 2004. ST 42.02 Yleiset sopimusehdot kiinteistön tietoliikenneverkon hoidosta, KITISE 2004, Sähkötieto ry, 2004. 2 Lait, asetukset, määräykset, standardit ja ohjeet 2.1 Lait, asetukset ja määräykset Viestintämarkkinalaki (393/2003) Viestintäviraston määräys puhelinsisäjohtoverkoista 25 E / 2007 M. 2.2 Standardit EN 50173-1 Information technology Generic cabling systems Part 1: General requirements. Standardi on suomennettu ja julkaistaan standardina SFS-EN 50173-1 vuoden 2007 aikana. EN 50173-2: Information technology Generic cabling systems Part 2: Office premises. Standardi on suomennettu ja julkaistaan standardina SFS-EN 50173-2 vuoden 2007 aikana. EN 50173-4 Information technology Generic cabling systems Part 4: Homes. Standardi on suomennettu ja julkaistaan standardina SFS-EN 50173-4 vuoden 2007 aikana. 2.3 Ohjeet Viestintäviraston suositus 306/2006 S: Kiinteistön teletilojen lukitus. Viestintäviraston suositus 307/2007 S: Kiinteistön sisäisen viestintäverkon suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. ST-kortit (katso kohta 1.2). 3 Määritelmät ja lyhenteet 3.1 Määritelmät Asuinkiinteistö Kiinteistö, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on asuminen. Ethernet Katso: Lähiverkko. HomePNA, HPNA Kiinteistön sisäinen digitaalinen tiedonsiirtotekniikka, joka hyödyntää olemassa olevaa puhelinsisäjohtoverkkoa (HomePNA, HPNA = Home Phoneline Networking Alliance). Tyypillinen nopeus on 1 Mbit/s. HomePNA on väistyvää tekniikkaa, jota on käytetty kiinteistökohtaisen xdsl-liittymän jakamiseen kiinteistössä. Internet Maailmanlaajuinen TCP/IP-yhteyskäytäntöjä käyttävä avoin tietoverkko. Internet on kehitetty Yhdysvaltojen puolustusministeriön ARPANET-verkon pohjalta. TCP/IP on lyhenne sanoista Transmission Control Protocol / Internet Protocol. Lyhenteellä viitataan IP-osoitteita hyödyntävään pakettivälitteiseen tiedonsiirtoon. IP-osoite Internetiin kytketyn tietojenkäsittely- tai tiedonsiirtolaitteen tai verkkoliittymän yksilöivä numeerinen tunnus. IP on lyhenne englannin sanoista Internet Protocol. Kategoria Yleiskaapeloinnissa käytettävä kaapeleiden ja liittämistarvikkeiden suorituskykyluokitus. Parikaapeloinnissa kategorian 5 ylärajataajuus on 100 MHz ja kategorian 6 ylärajataajuus on 250 MHz. Kategoriasta käytetään usein lyhennettä cat, esim. cat 6. Kunnostus Toimenpide, jossa yleiskaapelointijärjestelmä tai puhelinsisäjohtoverkko saatetaan käytön kannalta riittävään kuntoon. Kuntotutkimus Kiinteistöön kuuluvan yleiskaapelointijärjestelmän tai puhelinsisäjohtoverkon yksityiskohtainen tutkinta elinkaaren vaiheen tai korjaustarpeiden täsmentämiseksi. Lähiverkko Alueellisesti rajatun pienehkön alueen sisäinen tietoliikenneverkko, joka on tavallisesti yhden organisaation tai 2
yhteisön käytössä ja jolla on suuri tiedonsiirtokapasiteetti. Lähiverkosta käytetään usein lyhennettä LAN (Local Area Network). Yleisin lähiverkkotekniikka on Ethernet, joka on standardoitu nopeuksille 10 ja 100 Mbit/s sekä 1 ja 10 Gbit/s. Luokka Yleiskaapeloinnissa käytettävä kaapeloinnin suorituskykyluokitus. Parikaapeloinnissa luokan D ylärajataajuus on 100 MHz ja luokan E ylärajataajuus on 250 MHz. Luokka eroaa kategoriasta siinä, että se koskee asennettua kaapelointia, johon vaikuttaa myös asennustyön laatu, kun taas kategoria koskee vain komponentteja (kaapelit ja liittämistarvikkeet). Puhelinsisäjohtoverkko Puhelinkaapeloinnilla tai yleiskaapeloinnilla toteutettu kiinteistön sisäinen viestintäverkko, jonka johtoja käytetään päätelaitteiden liittämiseen yleiseen kiinteään puhelinverkkoon. Toimitilakiinteistö Kiinteistö, jota käytetään pääasiassa aineettomien tai aineellisten hyödykkeiden tuotantoon. Toimitilat voidaan jaotella liiketiloihin, toimistotiloihin, tuotannollisiin tiloihin, palvelutiloihin ja varastotiloihin. Uusiminen Toimenpide, jossa yleiskaapelointijärjestelmä tai puhelinsisäjohtoverkko kokonaan tai merkittävän monet sen osista korvataan uusilla. Yleiskaapelointi Määrämuotoinen tietoliikennekaapelointijärjestelmä, joka tukee suurta joukkoa sovelluksia. Sovelluskohtaiset laitteet eivät ole osa yleiskaapelointia. Yleiskaapelointi voidaan asentaa tietämättä ennalta sovelluksista. 3.2 Lyhenteet IPTV Internet Protocol Television. Televisio-ohjelmien jakelu internet-protokollaan (IP) perustuvissa verkoissa. xdsl Yleisnimitys parikaapelin (puhelinkaapelin) käyttöön perustuville digitaalisille liityntätekniikoille (DSL= Digital Subscriber Line). Kirjaimen x paikalla oleva kirjain määrittelee tekniikan tarkemmin. Yleisimpiä ovat ADSL, ADSL2, ADSL2+, HDSL, SHDSL, VDSL ja VDSL2. 4 Kuntotutkimuksen vaiheet ja menetelmät 4.1 Kuntotutkimuksen vaiheet Kuntotutkimuksen vaiheet voidaan kuvata kuvan 1 mukaisella kulkukaaviolla. Kuntotutkimus saa aina alkunsa puhelinsisäjohtoverkon omistajan tai käyttäjien tarpeesta. Puhelinsisäjohtoverkon kuntotutkimukselle asuinkiinteistössä tällainen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, kun taloyhtiön asukkaat haluavat nopeampia laajakaistaisia internet-palveluja ja taloyhtiö päättää selvittää olemassa olevan puhelinsisäjohtoverkon soveltuvuuden tähän tarkoitukseen. Kuntotutkimuksen tarpeen voivat kaikenlaisissa kiinteistöissä synnyttää myös verkon toiminnassa havaitut puutteet, jotka voivat johtua esimerkiksi verkon korkeasta iästä. Usein kuntotutkimus kannattaa ajoittaa ainakin kiinteistön muun peruskorjauksen yhteyteen. Tarve johtaa kuntotutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön, jonka tilaaja lähettää useammalle kuntotutkijalle voidakseen vertailla eri tarjousvaihtoehtoja ja valitakseen niistä itselleen sopivan. Tutkimuksessa käytettävät menetelmät on kuvattu kohdassa 4.2 ja tulosten esittäminen kohdassa 4.4. Tulosten esittämisessä käytetään puhelinsisäjohtoverkon ja jakamoiden kuntoluokitusta, jotka on määritelty kohdassa 4.3. Tarjousta ja mahdollista tilattua kuntotutkimusta varten tulee kuntotutkijalla olla riittävät lähtötiedot tutkimuksen kohteena olevasta puhelinsisäjohtoverkosta. Lähtötietoina VLAN Virtual LAN. Virtuaaliset lähiverkot ovat lähiverkkoon määriteltäviä toisistaan riippumattomia ryhmiä, jotka liikennöivät saman fyysisen verkon kautta. VoD Video on Demand. Tilausvideopalvelu. Asiakas voi tilata esim. elokuvan katseltavakseen haluamanaan ajankohtana laajakaistaliittymänsä kautta. VoIP Voice over Internet Protocol. Puheensiirto internet-protokollaan (IP) perustuvissa verkoissa. TARVE LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS KUNTOTUTKIMUS- SUUNNITELMAN LAADINTA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN - Kaapeloinnin tai verkon asiakirjat - Korjaus- ja ylläpitohistoria - Aiemmin tehdyt kuntoarviot tai -tutkimukset - Käyttäjä- ja asukaskyselyt - Tilaajan kanssa sovitaan kuntotutkimuksen laajuus - Asiakirjojen perusteella - Silmämääräisesti - Testauksin ja mittauksin WLAN Wireless LAN. Langaton lähiverkko. Yleisimmät nopeudet ovat 11 ja 54 Mbit/s. TAVOITETASO- JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Kuva 1. Kuntotutkimuksen kulkukaavio. 3
ovat mm. verkon asiakirjat, korjaus- ja ylläpitotiedot, mahdolliset aiemmat kuntoarviot tai tutkimukset sekä käyttäjiltä kyselemällä saadut tiedot. Lähtötietojen kartoitus on tarkemmin kuvattu tämän ST-kortin kohdassa 5. Kuntotutkimusta koskevan tilauksen saatuaan tai toimeksiantosopimuksen tilaajan kanssa tehtyään tulee kuntotutkijan laatia kuntotutkimussuunnitelma eli työsuunnitelma kuntotutkimuksen suorittamisesta. Tämä tehdään yhteistyössä tilaajan kanssa. Kuntotutkimussuunnitelman laatiminen on tarkemmin kuvattu tämän ST-kortin kohdassa 5. Varsinainen kuntotutkimus tehdään tämän ST-kortin kohdan 6 mukaisesti. Kun kuntotutkimuksen tulokset ovat valmiina ja kuntotutkija on ne analysoinut, hän laatii tilaajalle raportin kuntotutkimuksen tuloksista kuntoluokkineen ja tekee ehdotuksen tavoitetasosta. Ehdotuksen tulee sisältää myös tiedot tavoitetason edellyttämistä toimenpiteistä ja arvio niiden kustannuksista. Tavoitetasoa koskevat asiat on kuvattu tämän ST-kortin kohdassa 7. 4.2 Kuntotutkimuksen menetelmät Kuntotutkimuksen menetelmät ovat asiakirjojen tutkiminen silmämääräinen tarkastus mittaukset. Verkon asiakirjoja tutkimalla saadaan tietoa verkon rakenteesta, käytetyistä komponenteista (kaapelit ja liittämistarvikkeet) ja johtoteistä. Silmämääräisellä tarkastuksella saadaan tietoa verkon asennuksesta, komponenttien kunnosta, johtoteiden kunnosta ja täyttöasteesta, jakamotilojen kunnosta ja riittävyydestä sekä siitä, onko verkko sitä koskevien asiakirjojen mukainen. Mittauksilla saadaan tietoa laajakaistaisten internet-liittymien edellyttämistä verkon siirtoteknisistä ominaisuuksista. Tärkein tällainen ominaisuus on verkolla saavutettava siirtonopeus. Tämä on eräs keskeinen kuntoluokituksen peruste. Perinteisen puhelinsisäjohtoverkon laajakaistaisen suorituskyvyn mittaukset suoritetaan ST-kortin 98.12 mukaisesti ja mittaustulokset esitetään erillisellä liitteellä, joka on esitetty ST-kortissa 98.43. Yleiskaapelointijärjestelmän suorituskyky mitataan ST-kortin 681.42 mukaisesti ja tulokset esitetään ST-kortin 681.40 mukaisella lomakkeella. 4.3 Kuntoluokitus Puhelinsisäjohtoverkon ja jakamotilojen kunto ilmoitetaan kuntoluokituksia käyttäen. Luokitus helpottaa kuntotutkimustulosten esittämistä ja tekee mahdolliseksi vertailla keskenään eritasoisia verkkoja. Luokitus toimii työkaluna sekä tilaajalle että kuntotutkijalle. 4.3.1 Puhelinsisäjohtoverkon kuntoluokitus Luokka 1 Vanha (ikä yli 30 vuotta) puhelinsisäjohtoverkko, jonka kuntoa ei ole tarkemmin selvitetty. Soveltuu perustelepalveluihin (perinteinen puhelinverkkoyhteys) ja mahdollisesti peruslaajakaistayhteyksiin alle 4 Mbit/s:n nopeuksilla. Jakamotilat ovat luokkaa 1 tai 2 ja asuinhuoneistoissa on yleensä yksi perinteinen puhelinsisäjohtoverkon pistorasia. Luokka 2 Puhelinsisäjohtoverkko, jonka kuntoa ei ole mitattu, mutta silmämääräisen ja kokemukseen perustuvan tarkastelun perusteella (verkon komponentit, kaapelit, kytkentäkomponentit) se mahdollistaa perustelepalveluiden lisäksi yleiset xdsl-tekniikoihin perustuvat laajakaistapalvelut, joissa nopeus verkosta liittymän suuntaan on 4 12 Mbit/s. Jakamotilat ovat luokkaa 1 tai 2 ja asuinhuoneistoissa on yleensä vähintään kaksi erillistä yhteyttä (2-paria) talojakamoon. Perinteisiä puhelinsisäjohtoverkon pistorasioita on asuinhuoneistoissa kaksi tai enemmän. Luokka 3 Puhelinsisäjohtoverkko, jonka kunto ja laajakaistakelpoisuus on mittausten perusteella todettu soveltuvan perustelepalveluiden lisäksi myös laajakaistaisempiin xdsl-palveluihin, joissa nopeus verkosta liittymän suuntaan on yli 12 Mbit/s. Verkon laajakaistainen suorituskyky on mitattu ja dokumentoitu ST-korttien 98.12 ja 98.43 mukaisesti. Jakamotilat ovat luokkaa 1 tai 2 ja asuinhuoneistoista on yleensä vähintään kaksi erillistä yhteyttä (2-paria) talojakamoon. Perinteisiä puhelinsisäjohtoverkon pistorasioita on asuinhuoneistoissa kaksi tai enemmän. Luokka 4 (100 M-verkko) Yleiskaapelointijärjestelmä, joka soveltuu tele- ja laajakaistapalveluihin (vähintään 100 Mbit/s) sekä Ethernetlähiverkkokäyttöön (vähintään 100 Mbit/s). Standardien ja sovittujen määrittelyjen mukaan mitatun verkon luokka, vähintään D, ilmoitetaan. Nousu- ja/tai aluekaapelointi on toteutettu siten, että talo- ja/tai aluejakamosta kuhunkin asuinhuoneistoon on asennettu vähintään yksi, vähintään luokan D mukainen kaapeloinnin siirtotie. Kuituvarausta tai -yhteyttä yleisen verkon liityntäpisteenä toimivasta talojakamosta asuinhuoneistoihin ei ole. Erillistä kotijakamoa ja kotikaapelointia ei asuinhuoneistoissa ole tai kotikaapelointi on hyvin suppea. Jakamotilat ovat luokkaa 2 tai 3. Luokka 5 (Giga-verkko) (tavoitetaso) Yleiskaapelointijärjestelmä, joka soveltuu tele- ja laajakaistapalveluihin (vähintään 1000 Mbit/s) sekä Ethernetlähiverkkokäyttöön (vähintään 1000 Mbit/s). Standardien ja sovittujen määritysten mukaan mitatun parikaapeloinnin (nousukaapelointi ja kotikaapelointi) luokka, vähintään E, ilmoitetaan (E, Ea, F tai Fa). Nousu- ja/tai aluekaapelointi on toteutettu siten, että talo- ja/tai aluejakamosta kuhunkin asuinhuoneistoon on asennettu vähintään yksi, vähintään luokan E mukainen kaapeloinnin siirtotie sekä analogisia puhelinpalveluja tukeva parikaapeli (vähintään 2 paria / koti). Lisäksi kuhunkin asuntoon on yleisen verkon liityntäpisteenä toimivasta talojakamosta asennettu ja päätetty vähintään neljä kategorian OS1 tai OS2 mukaista yksimuotokuitua. Optisen kaapeloinnin luokka on kaapeloinnin pituuden mukaan OF-300, OF-500 tai OF-2000. Kaikissa huoneistoissa on asianmukainen kotijakamo ja kotikaapelointi on toteutettu vähintään kahdella kategorian 6 4
Kotijakamot ja kotikaapeloinnit Kotijakamot ja kotikaapeloinnit TO TO = tietoliikennerasia Kuva 2. Esimerkki tavoitetason mukaisesta kuntoluokan 5 yleiskaapelointijärjestelmästä kahden asuinkerrostalon tapauksessa. Esimerkissä on oletettu, että etäisyydet talojakamosta koteihin ovat enintään 90 m kummassakin rakennuksessa. Alue- jakamo/ Talojakamo 1 Nousukaapelointi Talo- Nousukaapelointi jakamo 2 Aluekaapelointi Liityntäverkon kaapeli(t) Optinen aluekaapelointi: EN 50173-1, luokka OF-300, OF-500 tai OF-2000 4 x OS2 / koti + 6 x OS2 Puhelinaluekaapelointi: VMOHBU, 2 paria / koti Optinen nousukaapelointi: EN 50173-1, luokka OF-300 4 x OS2 / koti Puhelinnousukaapelointi: EN 50173-1, luokka E 1 x Cat 6 / koti Luokan E nousukaapelointi: EN 50173-1, luokka E 1 x Cat 6 / koti Kotikaapelointi: EN 50173-4, luokka E 2 x Cat 6 / huone Etäisyydet talojakamoista koteihin enintään 90 m kummassakin rakennuksessa kaapelilla/asuinhuone siten, että luokan E vaatimukset toteutuvat. Kaikki jakamotilat ovat luokkaa 3. Kuvassa 2 on esimerkki tavoitetason mukaisesta kuntoluokan 5 yleiskaapelointijärjestelmästä. 4.3.2 Jakamotilojen kuntoluokitus Luokka 1 = huono kunto ja varustus Kytkentätekniikka on puutteellinen (ruuviliitinrimat, joiden kunto huono). Tilat ovat ahtaat ja likaiset. Dokumentointi on puutteellinen. Sähköistys, potentiaalintasaus ja maadoitus ovat puutteellisia. Lukitus on puutteellinen. Ilmanvaihto on huono. Luokka 2 = soveltuva nykyisiin tarpeisiin Kytkentätekniikka on kunnossa (hyvät ruuviliitin- tai hahloliitinrimat). Tilat ovat riittävät puhelinsisäjohto- ja antennijärjestelmän tarpeisiin ja ne ovat siistissä kunnossa. Dokumentointi on kunnossa (ajan tasalla, helposti käytettävissä ja ylläpidettävissä). Sähköistys ja potentiaalintasauskisko ovat kunnossa. Lukitus on toteutettu Viestintäviraston suosituksen 306/2006S mukaisesti. Ilmanvaihto on riittävä nykyiset tarpeet huomioon ottaen. Luokka 3 = hyvä nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin (tavoitetaso) Vähintään luokan 1 varustus sekä lisäksi: Hyvä kytkentätekniikka (erotusrimat) Tilavaraukset useamman (vähintään 3) operaattorin tietoliikennelaitteille, antennijärjestelmän laitteille yms. Lukitus on toteutettu viestintäviraston suosituksen 306/2006S mukaisesti. Ilmastointi on toteutettu koneellisesti huomioiden aktiivilaitteiden optimaalinen toimintalämpötila sekä tulevaisuuden tarpeet. Asianmukainen kotijakamo (hyvä nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin) (tavoitetaso) Asianmukaiset päätepaneelit pari- ja kuitukaapeleille. Tilat ovat riittävät myös tietoverkon aktiivilaitteille sekä antenniverkon tähtipisteelle. Dokumentointi on kunnossa (ajan tasalla, helposti käytettävissä ja ylläpidettävissä). Sähköistys (vähintään kaksi pistorasiaa) ja potentiaalintasauskisko on kunnossa. Hyvin tuulettuva. 4.4 Tulosten esittäminen Puhelinsisäjohtoverkon kuntotutkimuksen tulokset esitetään ST-kortin 98.41 mukaisella pöytäkirjalomakkeella. Lomakkeessa esitetään seuraavat tiedot: kohteen tiedot ja kuntotutkijan tiedot puhelinsisäjohtoverkon kuntoluokka (1 5) ja jakamotilojen kuntoluokka (1 3) suositeltava tavoitetaso sekä sillä saatavat palvelut, tavoitetason edellyttämät toimenpiteet ja toimenpiteiden kustannusarvio kuntotutkimustulokset eriteltyinä: jakamo- ja muiden teletilojen kuntotutkimustulokset johtoteiden kuntotutkimustulokset verkon toiminnallisten osien ja komponenttien kuntotutkimustulokset verkon mitoitus, suorituskyky ja verkolla saatavat palvelut 5
verkon asiakirjojen tilanne hoitosopimusta ja sen noudattamista koskevat tiedot mittaustulokset liitteenä. 5 Lähtötietojen kartoitus ja kuntotutkimussuunnitelman laadinta 5.1 Lähtötietojen kartoitus Kuntotutkimuksen lähtötietoina ovat asiakirjat korjaus- ja ylläpitohistoria aiemmin tehdyt kuntoarviot tai -tutkimukset asukaskyselyt. Puhelinsisäjohtoverkosta tulisi olla Viestintäviraston määräyksen 25 E/2007 M mukaiset asiakirjat. Mikäli verkon asiakirjat on sen korjaus- ja ylläpitotoimien yhteydessä päivitetty, niin kuin aina tulisi tehdä, sisältyy korjaus- ja ylläpitohistoria niihin. Muussa tapauksessa korjaukseen ja ylläpitoon liittyvät tiedot tulee pyrkiä selvittämään erikseen. Jos puhelinsisäjohtoverkko kuuluu ylläpito- tai hoitosopimuksen piiriin, kyseiseen sopimukseen on myös syytä tutustua. On mahdollista, että verkolle on jo aiemmin tehty kuntoarvio tai -tutkimus. Tässä tapauksessa niistä saatu tieto tulee hyödyntää. Asukas- tai käyttäjäkyselyt ovat usein arvokas lisä kuntotutkimuksen lähtötietoina. Asuinkiinteistössä voidaan kysellä asukkailta tietoja puhelinsisäjohtoverkon mahdollisista ongelmista. Kysely voidaan tehdä kyselylomakkeella tai vapaamuotoisesti. Tärkeintä on, että saadaan mahdollisimman paljon tietoa kaapeloinnin tai verkon kunnosta ja toimivuudesta. Mittausten kannalta tärkeimmät ja välttämättömät asiakirjat ovat puhelinsisäjohtoverkon piirustukset, joista selviävät verkon rakenne, rakenneosat ja niiden sijainti sekä talojakamon ja huoneistojen välisten parien kytkennät. Mikäli tarvittavia asiakirjoja ei ole tai mittauksen edellyttämät kytkentätiedot eivät niistä luotettavasti selviä, on verkon selvitys ennen mittauksia tai mittausten yhteydessä välttämätön. 5.2 Kuntotutkimussuunnitelman laadinta Kuntotutkimussuunnitelma tulee laatia, jotta varmistettaisiin se, että kaikki kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät tulevat suoritetuiksi ja että pysyttäisiin sovitussa aikataulussa. Kuntotutkimussuunnitelma on ennen kaikkea työsuunnitelma kuntotutkimuksen suorittamisesta. Kuntotutkimussuunnitelmasta on hyötyä sekä kuntotutkijalle että tilaajalle. Kuntotutkijalle se on muistilista suoritettavista tehtävistä ja aikataulusta. Tilaaja puolestaan saa kuntotutkimussuunnitelman perusteella etukäteen tietoja siitä, mitä töitä kiinteistössä tehdään ja milloin ne tehdään. Näin esimerkiksi toimitilojen työntekijät ja asuinkiinteistöjen asukkaat voivat varautua kuntotutkimukseen ja sen aiheuttamat häiriöt ovat vähäisemmät. Kuntotutkimussuunnitelma onkin syytä laatia yhteistyössä tilaajan kanssa. Tämä on omiaan lisäämään tilaajan ja kuntotutkijan välistä luottamusta ja avoimuuden ilmapiiriä. Kuntotutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä kaikki kohdassa 6 mainitut tehtävät sekä niiden aikataulu. Kuntotutkimussuunnitelma voidaan jäsennellä esimerkiksi aikataulun mukaisesti tai käytettävien menetelmien perusteella: asiakirjojen perusteella tehtävä tarkastelu ja siinä selvitettävät asiat silmämääräiset tarkastukset ja niiden aikataulu mittaukset ja testaukset, niissä tarvittavat laitteet, mittausten näytteenottotasot sekä mittaus- ja testausaikataulu. 6 Kuntotutkimuksen suorittaminen 6.1 Jakamo- ja muut teletilat Puhelinsisäjohtoverkon teletiloja ovat aluejakamo talojakamot kotijakamot vaihdehuone tai muu telelaitehuone (yleensä vain toimitilakiinteistöissä) nousukomerot nousurasiat jakorasiat. Näistä tiloista selvitetään silmämääräisesti tarkastamalla seuraavat asiat: tilan riittävyys tilan tarkoituksenmukaisuus, kunto ja varusteet tilan ovien ja kansien kunto tilan siisteys tilan lukitus. Lisäksi selvitetään talojakamoon tulevien liityntäverkon kaapeleiden tyypit, pari- ja kuitumäärät sekä teleyritykset, jotka nämä kaapelit omistavat kiinteistöön saatavissa olevien laajakaistaliittymien tyypit, nopeudet ja kyseisiä liittymiä tarjoavat teleyritykset. Taulukossa 1 on esitetty teletiloja koskevan kuntotutkimuksen osan tehtävät ja arviointiperusteet. 6.2 Johtotiet Puhelinsisäjohtoverkon johtoteitä ovat nousukaapeloinnin johtotiet huoneistokaapeloinnin johtotiet. Johtoteistä selvitetään silmämääräisesti tarkastamalla johtoteiden täyttöaste johtoteiden kunto. Taulukossa 2 on esitetty johtoteitä koskevan kuntotutkimuksen osan tehtävät ja arviointiperusteet. 6
Taulukko 1. Kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät teletilojen osalta. Tutkimuksen kohde Tilan riittävyys Arviointiperusteet Talojakamo Talojakamon tilan riittävyys laajakaistayhteyksien vaatimille aktiivilaitteille. Tällaisia laitteita ovat esim. optiset verkkopäätteet (ONU), reitittimet, Ethernet-kytkimet ja DSLkeskittimet (DSLAM). Tilan riittävyys useamman kuin yhden teleyrityksen laitteille. Tilan riittävyys muille telejärjestelmille, kuten antennijärjestelmän päävahvistimelle ja tähtipisteelle. Työskentelytilan riittävyys talojakamossa. Asiakirjojen, työvälineiden ja tarvikkeiden säilyttämiseen tarvittavan tilan riittävyys. Muut teletilat Tilan riittävyys muutoksia ja lisäyksiä varten. Työskentelytilan riittävyys. Tilan tarkoituksenmukaisuus, kunto ja varusteet Tilan ovien ja kansien kunto Tilan siisteys Tilan lukitus ja kulkujärjestely Talojakamoon tulevat liityntäverkon kaapelit Kiinteistöön saatavissa olevat laajakaistaliittymät Tilan sijainti ja rakenne verkon ominaisuuksien, ylläpitotöiden ja tietoturvallisuuden kannalta. Tilan mahdollinen muu käyttö ja siitä aiheutuvat riskit. Valaistus, sähköpistorasiat ja kalustus, jos niitä on ja jos niitä tarvitaan. Ilmanvaihto ja mahdollinen jäähdytys. Rakenteiden ja niiden pintojen kunto ja soveltuvuus käyttötarkoitukseen. Asiakirjojen asianmukainen säilytystila talojakamossa tai muussa tilassa, josta ne ovat helposti saatavissa. Ovien ja kansien avautuminen ja sulkeutuminen sekä tiiviys. Murtolujuus ottaen huomioon tilan muu rakenne ja lukitustapa. Pintojen ja mahdollisten tunnuskilpien ja muiden merkintöjen kunto. Yleinen siisteys, roskat, pöly, asiaankuulumattomat esineet ja materiaalit. Viestintäviraston määräyksen 25 E/2007 M ja suosituksen 306/2006S mukaisuus: Asiattomien pääsy sisäjohtoverkon teletiloihin on oltava estetty. Sisäjohtoverkon teletiloina käytetyt komerot, huoneet sekä yleisiin tiloihin asennetut pinta-asennetut kotelot ja kytkentäpaikkoja tai telelaitteita sisältävät muut kotelot ja rasiat on lukittava avaimella, kortilla tai muulla luotettavalla tavalla. Talojakamon sekä siihen vievien kulkuväylien lukitus on järjestettävä niin, että sellaisten verkon palveluja kiinteistöön toimittavien teleyritysten ja -urakoitsijoiden henkilökunta, jolla on kiinteistön omistajan tai haltijan antama oikeutus, pääsee tarvittaessa viivytyksettä talojakamoon. Puhelinkaapeleiden tyypit, parimäärät ja omistava teleyritys. Optisten kaapeleiden tyypit, kuitumäärät ja omistava(t) teleyritys/-yritykset. Saatavuuskysely teleyrityksiltä (internetistä tai puhelimella). Teleyrityksen nimi (paikkakunnasta riippuen 1 3 vakiintunutta teleyritystä). Liittymätyyppi ja nopeus. Taulukko 2. Kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät johtoteiden osalta. Tutkimuksen kohde Täyttöaste Tutkittavat asiat ja arviointiperusteet Nousukaapeloinnin johtotiet Täyttöprosentti. Käytöstä poistettujen kaapeleiden osuus. Huoneistokaapeloinnin johtotiet Kunto Kaapelihyllyjen kunto, puhtaus ja kiinnitykset. Putkituksien materiaalit sekä niiden uudelleenkäyttömahdollisuus. 6.3 Verkon toiminnalliset osat ja komponentit 6.3.1 Perinteinen puhelinsisäjohtoverkko Puhelinsisäjohtoverkon toiminnallisia osia ja komponentteja ovat kaapelit jatkokset talojakamon kaapelipäätteet muut kaapelipäätteet puhelinpistorasiat potentiaalintasaus. Taulukossa 3 on esitetty puhelinsisäjohtoverkon toiminnallisia osia ja komponentteja koskevan kuntotutkimuksen osan tehtävät, menetelmät ja arviointiperusteet. 6.3.2 Yleiskaapelointi Alue-, nousu- ja kotikaapeloinnin toiminnallisia osia ja komponentteja ovat kaapelit jakamoiden liittämistarvikkeet kaapit ja telineet tietoliikennerasiat potentiaalintasaus. 7
Taulukko 3. Kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät puhelinsisäjohtoverkon toiminnallisten osien ja komponenttien osalta. Tutkimuksen kohde Kaapelit Jatkokset Talojakamon päätteet Muut päätteet Puhelinpistorasiat Potentiaalintasaus Tutkittavat asiat Asiakirjojen perusteella Puhelinkaapelityypit ja parimäärät. Puhelinkaapeleiden jatkostyypit. Puhelinkaapeleiden liitintyyppi. Puhelinkaapeleiden liitintyypit. Sijoitus ja lukumäärä. Talojakamon potentiaalintasauksen kytkentä. Silmämääräisesti Puhelinkaapelityypit ja parimäärät. Kaapeleiden kunto: vaipan eheys, painumat, jyrkät taivutukset, puristumat, kiinnitykset. Kaapeleiden merkinnät. Puhelinkaapeleiden jatkostyyppi, jatkoksen suojan tai kotelon kunto. Liitintyyppi. Liitosten ja ristikytkennän kunto. Mahdolliset ylijännitesuojat. Päätteiden merkinnät. Liitosten kunto. Sijoitus ja lukumäärä. Pistorasioiden tyyppi ja kunto. Talojakamon potentiaalintasauksen kytkentä ja potentiaalintasausjohtim(i)en materiaalin poikkipinta-ala. Potentiaalintasauksen liitoksien kunto. Taulukko 4. Kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät yleiskaapeloinnin toiminnallisten osien ja komponenttien osalta. Tutkimuksen kohde Aluekaapelit Nousukaapelit Kotikaapelit Alue-, talo- ja kotijakamon liittämistarvikkeet Jakamoiden kaapit ja telineet Tutkittavat asiat Asiakirjojen perusteella Parikaapelityypit ja parimäärät. Optisten kaapeleiden tyypit, kuitutyypit ja kuitumäärät. Parikaapeloinnin kytkentäpaneelien tai -rimojen ja liittimien tyypit. Parikaapeloinnin kytkentäkaapeleiden tyypit. Optisen kaapeloinnin kytkentäpaneelien ja liittimien tyypit ja kuitujen päättämistapa. Optisen kaapeloinnin kytkentäkaapeleiden tyypit. Kaappien ja telineiden tyypit ja koot. Kaappien ja telineiden sijoittelu ja kalustus sekä niiden tarkoituksenmukaisuus. Silmämääräisesti Parikaapelityypit ja parimäärät. Valokaapelityypit, kuitutyypit ja kuitumäärät. Kaapeleiden kunto: vaipan eheys, painumat, jyrkät taivutukset, puristumat, kiinnitykset. Kaapeleiden merkinnät. Parikaapeloinnin kytkentäpaneelien tai -rimojen ja liittimien tyypit sekä niiden kunto. Parikaapeloinnin kytkentäkaapeleiden tyypit, kunto ja hallittavuus. Optisen kaapeloinnin kytkentäpaneelien ja liittimien tyypit ja niiden kunto sekä kuitujen päättämistapa. Optisen kaapeloinnin kytkentäkaapeleiden tyypit, kunto ja hallittavuus. Kytkentäpaneeleiden ja niiden liittimien merkinnät. Kaappien ja telineiden tyypit, koot ja sijoittelu. Kaappien ja telineiden sijoittelu ja kalustus sekä niiden tarkoituksenmukaisuus. Kaappien ja telineiden merkinnät. Tietoliikennerasiat Tietoliikennerasioiden liittimien tyypit. Tietoliikennerasioiden liittimien tyypit ja merkinnät. Tietoliikennerasioiden kunto ja niiden sijoituspaikkojen tarkoituksenmukaisuus. Potentiaalintasaus Kaapeleiden potentiaalintasaus telineeseen. Telineen potentiaalintasaus kiinteistön maadoitusjärjestelmään. Kaapeleiden potentiaalintasaus telineeseen ja sen kunto. Telineen potentiaalintasaus kiinteistön maadoitusjärjestelmään ja sen kunto. Taulukossa 4 on esitetty yleiskaapeloinnin toiminnallisia osia ja komponentteja koskevan kuntotutkimuksen osan tehtävät, menetelmät ja arviointiperusteet. 6.4 Verkon mitoitus 6.4.1 Perinteinen puhelinsisäjohtoverkko Taulukossa 5 on esitetty verkon mitoitusta koskevan kuntotutkimuksen osan tehtävät, menetelmät ja arviointiperusteet. 8
Taulukko 5. Kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät puhelinsisäjohtoverkon mitoituksen osalta. Tutkimuksen kohde Talojakamosta asuntoihin kytkettyjen parien lukumäärä. Talojakamosta väestösuojaan kytkettyjen parien lukumäärä. Talojakamoon tulevat valvonta- ja hälytysyhteydet ja parimäärät (vain erikseen sovittaessa). Puhelinkaapeloinnin vapaa kapasiteetti verkon eri osissa: Nousukaapelointi Huoneistokaapelointi Talojakamon päätteet Muut päätteet Menetelmä ja arviointiperuste Asiakirjojen perusteella. Silmämääräinen tarkastus. Asiakirjojen perusteella. Silmämääräinen tarkastus. Asiakirjojen perusteella. Silmämääräinen tarkastus. Asiakirjojen perusteella. Silmämääräinen tarkastus. Taulukko 6. Kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät yleiskaapeloinnin mitoituksen osalta. Tutkimuksen kohde Aluejakamosta talojakamoihin lähtevien parikaapeleiden pituudet, tyypit ja parimäärät. Aluejakamosta talojakamoihin lähtevien optisten kaapeleiden pituudet, tyypit, kuitutyypit ja kuitumäärät. Talojakamosta kotijakamoihin lähtevien parikaapeleiden pituudet, tyypit ja parimäärät. Talojakamosta kotijakamoihin lähtevien optisten kaapeleiden pituudet, tyypit, kuitutyypit ja kuitumäärät. Kotijakamosta tietoliikennerasioihin lähtevien parikaapeleiden pituudet, tyypit ja parimäärät. Laitteisiin kytkemättömien aluekaapeloinnin parien määrä aluejakamossa. Laitteisiin kytkemättömien aluekaapeloinnin optisten kuitujen määrä ja tyypit aluejakamossa. Laitteisiin kytkemättömien nousukaapeloinnin parien määrä talojakamossa. Laitteisiin kytkemättömien nousukaapeloinnin optisten kuitujen määrä ja tyypit talojakamossa. Menetelmä ja arviointiperuste Asiakirjojen perusteella sekä silmämääräisesti tarkastamalla. Asiakirjojen perusteella sekä silmämääräisesti tarkastamalla. 6.4.2 Yleiskaapelointi Taulukossa 6 on esitetty alue-, nousu- ja kotikaapeloinnin mitoitusta koskevan kuntotutkimuksen osan tehtävät, menetelmät ja arviointiperusteet. 6.5 Verkon suorituskyky ja verkolla saatavat palvelut 6.5.1 Perinteisen puhelinkaapeleilla toteutetun puhelinsisäjohtoverkon laajakaistaisuus Perinteisen puhelinkaapeleilla toteutetun puhelinsisäjohtoverkon laajakaistaisuus (siirtotekninen suorituskyky) ja verkolla saatavat palvelut selvitetään ensisijaisesti mittauksin. Mittaukset tehdään ST-kortin 98.12 mukaisesti ja mittaustulokset kirjataan ST-kortin 98.43 mukaiselle lomakkeelle. Ellei mittauksia tehdä, verkon siirtotekninen suorituskyky ja verkolla saatavat palvelut arvioidaan käytettyjen komponenttien, asennuksen laadun ja kaapelointietäisyyksien perusteella. Tällöin kuntoluokka voi olla ainoastaan joko 1 tai 2, koska kuntoluokka 3 edellyttää mittauksia. Taulukossa 7 on esitetty verkon suorituskyvyn arviointiperusteet kaapelityypin perusteella, jos verkossa ei ole fyysisiä vaurioita. Jos verkossa on fyysisiä vaurioita tai heikkoja liitoksia, sen suorituskyky on alempi kuin kaapelityypin perusteella voidaan päätellä. On kuitenkin huomattava, että taulukon 7 mukaiset arvioidut siirtonopeudet ovat vain suuntaa-antavia. Siksi on ehdottomasti suositeltavaa, että verkon suorituskyky mitataan ST-korttien 98.12 ja 98.43 mukaisesti. Ellei mittauksia tehdä, on kuntoluokka tämän ST-kortin kohdan 4.3.1 mukaisesti enintään 2. 6.5.2 Yleiskaapeloinnin suorituskyky Yleiskaapeloinnin suorituskyky mitataan ST-kortin 681.42 mukaisesti ja tulokset esitetään ST-kortin 681.40 mukaisella lomakkeella. Sovellettavat näytteenottotasot sovitaan tilaajan kanssa. Koska näytteenoton laajuudella on vaikutus kuntotutkimuksen kustannuksiin, on se syytä sopia tilaajan kanssa jo tarjous-/tilausvaiheessa. 6.6 Verkon asiakirjat Puhelinsisäjohtoverkon asiakirjoista tarkistetaan silmämääräisesti seuraavat asiat: viestintäviraston määräyksen 25 E/2007 M mukaisuus asiakirjojen ajantasaisuus asiakirjojen kunto ja säilytys. 6.7 Hoitosopimus Mikäli puhelinsisäjohtoverkosta on tehty hoitosopimus, selvitetään siitä seuraavat asiat: hoitosopimuksen sisältö ja asianmukaisuus (ST-kortit 42.00, 42.01 ja 42.02). hoitosopimuksen aikana esiin tulleet viat, puutteet yms., elleivät ne tutkimuksessa jo muuten ole tulleet esiin hoitosopimuksen noudattamisessa esiin tulleet puutteet. 9
Taulukko 7. Puhelinsisäjohtoverkon suorituskyvyn arviointi kaapelityypin perusteella, jos verkossa ei ole fyysisiä vaurioita tai vikoja. Kaapelityyppi Verkon suorituskyky Verkolla saatavat palvelut Sisäkaapelit PuLS tai vastaava, lyijyvaippa, johtimissa paperi- tai punoseriste Heikko Analoginen puhelin ja ISDN ADSL/ADSL2+: 256 4 Mbit/s KL, kierretyt parit ilman vaippaa Heikko Analoginen puhelin ja ISDN ADSL/ADSL2+: 256 4 Mbit/s MS, parit ilman parikiertoa, ns. lapamato Heikko Analoginen puhelin ja ISDN ADSL/ADSL2+: 256 4 Mbit/s MMS Tyydyttävä Analoginen puhelin ja ISDN ADSL/ADSL2+: 256 kbit/s 12 Mbit/s VDSL: 10 Mbit/s VDSL2 1) MHS Hyvä Analoginen puhelin ja ISDN ADSL/ADSL2+: 256 kbit/s 24 Mbit/s VDSL: 10 Mbit/s VDSL2 1) Ulkokaapelit LU, LVJ Heikko Analoginen puhelin ja ISDN ADSL/ADSL2+: 256 4 Mbit/s MOHBU, MOPU Tyydyttävä Analoginen puhelin ja ISDN ADSL/ADSL2+: 256 kbit/s 12 Mbit/s EoVDSL: 10 Mbit/s VMOHBU, VMHBU, VMOPU, 4-kierrerakenne Tyydyttävä Analoginen puhelin ja ISDN ADSL/ADSL2+: 256 kbit/s 12 Mbit/s VDSL: 10 Mbit/s VDSL2 1) VMOHBU, VMHBU, VMOPU, parirakenne Hyvä Analoginen puhelin ja ISDN ADSL/ADSL2+: 256 kbit/s 24 Mbit/s VDSL: 10 Mbit/s VDSL2 1) 1) VDSL2 on uutta tekniikkaa, josta ei ole vielä juurikaan kokemusta. Teoreettinen maksiminopeus on 100 Mbit/s. Sisäverkoilla saavutettavat VDSL2-nopeudet ovat vaikeasti arvioitavissa ja voivat jäädä huomattavasti pienemmiksi vanhemmissa verkoissa. Mittaus on ainoa keino VDSL2- kelpoisuuden toteamiseen. Mittausmenetelmä ohjeistetaan, kun VDSL2-tekniikkaa ja VDSL2-mittalaitteita on laajemmin markkinoilla. 7 Suositeltava tavoitetaso ja tarvittavat toimenpiteet 7.1 Tavoitetaso Asuinkiinteistöissä puhelinsisäjohtoverkon tavoitetaso on tämän ST-kortin kohdan 4.3.1 mukainen kuntoluokka 5. 7.2 Suositeltavan tavoitetason edellyttämät toimenpiteet ja niiden kustannukset Kuntotutkijan tulee esittää tilaajalle suositeltavan tavoitetason edellyttämät toimenpiteet ja niiden kustannukset. 7.2.1 Toimenpiteet Tarvittavat toimenpiteet riippuvat kuntotutkimuksen tuloksista eli puhelinsisäjohtoverkon nykytilasta. Toimenpidevaatimuksiin tulee sisällyttää seuraavat asiat: teletilat (talojakamo) sekä niiden varustus asennuksineen teleyritysten kaapeleiden sisääntulo nousukaapeloinnin johtotiet nousukaapeloinnin kaapelit ja niiden asennus nousukaapeloinnin liittämistarvikkeet ja niiden asennus huoneistokaapeloinnin tai kerroskaapeloinnin kaapelit ja niiden asennus huoneistokaapeloinnin tai kerroskaapeloinnin liittämistarvikkeet ja niiden asennus huoneistojakamo (asuinkiinteistössä) liitäntärasiat sekä niiden sijoittelu ja asennus 10
verkon testaus verkon dokumentointi verkon ylläpito. Tarkemmat yksityiskohdat on esitetty soveltuvin osin STkorteissa ST 605.01 Asuinkiinteistön tietoverkko Yleiskuvaus sekä Viestintäviraston määräyksessä 25 E / 2007 M. 7.3.2 Kustannukset Puhelinsisäjohtoverkon uusimisen tai kunnostuksen kustannukset määräytyvät aina tapauskohtaisesti. Kokonaiskustannukset riippuvat luonnollisesti hyvin paljon rakennuksen koosta, asuntojen tai työpisteiden lukumäärästä ja huoneisto- tai kerroskaapeloinnin varustetasosta. Myös rakennuksen iällä on usein suuri merkitys, koska vanhemmissa rakennuksissa ei ole useinkaan valmiita johtoteitä käytettävissä nousukaapelointiin. Kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. seuraavat: käytettävät johtotievaihtoehdot nykyisten talojakamotilojen käytettävyys huoneistojakamon sijoittelu (asuinkiinteistöissä) mahdollisuus tehdä työ yhtäjaksoisesti tarvittavat sähköasennustyöt. Kuntotutkijan tulee ottaa kaikki kustannuksiin vaikuttavat tekijät riittävästi huomioon ja antaa tämän perusteella tilaajalle kustannusarvio tavoitetason saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden kustannuksista. 8 Kirjallisuutta ja muita julkaisuja ST-käsikirja 16, Yleiskaapelointijärjestelmät, Sähkötieto ry, 2008 Laajakaistaratkaisut taloyhtiössä, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, 2005 ST-ohjeisto 9, Taloyhtiön laajakaistajärjestelmän suunnittelu ja hankinta, Sähkötieto ry, 2006 Käsikirjoituksen laatija: Pekka Koivisto, Pekka Koivisto Oy 11