Päivitetty 09/2013 Isännöintiliiton yritysjäsenille ja paikallisyhdistysten henkilöjäsenille Parveketupakoinnin kieltäminen Tupakansavun kulkeutuminen parvekkeelta naapuriasuntoihin avoinna olevien ikkunoiden tai jopa rakenteiden tai ilmavaihdon kautta tai muusta syystä on osoittautunut vaikeasti hallittavaksi ongelmaksi. Tämä ohje on laadittu helpottamaan parveketupakoinnista aiheutuvien epäkohtien korjaamista. Ohjeessa keskitytään parveketupakoinnin seurauksena aiheutuvaan tupakansavun leviämiseen. Parveketupakoinnin kieltämistä tarkastellaan sekä asunto-osakeyhtiössä että vuokrataloyhtiössä. Ohjeessa annetaan menettelyohjeita tupakansavun kulkeutuessa parveketupakoinnin seurauksena yksityisasuntoon. Lue lisää 1. Parveketupakoinnin kieltäminen asunto-osakeyhtiöissä 2. Parveketupakoinnin kieltäminen vuokrasopimuksessa 3. Oikeuskäytäntöä 4. Menettely tupakansavun kulkeutuessa yksityisasuntoon 5. Tupakkalaki kieltää automaattisesti tupakoimisen yhteisissä tiloissa 6. Lisätiedot 1. Parveketupakoinnin kieltäminen asunto-osakeyhtiössä Osakkeenomistajalla on asuntoon sekä siihen kuuluvaan parvekkeeseen perustuvan hallintaoikeuden nojalla oikeus järjestää elämänsä ja asumisensa haluamallaan tavalla. Parveke on osakehuoneistoon rinnastettavissa oleva tila, jota osakkeenomistaja saa käyttää samalla tavalla asunnon käyttötarkoituksen mukaisesti kuin muutakin osakehuoneistoa. Sen käytöstä ei saa kuitenkaan aiheutua muille asukkaille vahinkoa tai kohtuutonta haittaa tai häiriötä. Parvekkeella tapahtuvat toimet vaikuttavat kuitenkin suoremmin muiden talon asukkaiden elämään kuin asunnossa tapahtuvat toimet. Siksi taloyhtiöllä täytyy myös olla suurempi mahdollisuus puuttua parvekkeella vietettävään elämään. Osakehuoneistoihin kuuluvilla parvekkeilla tupakointi on lähtökohtaisesti luvallista, kuten sisätiloissakin tapahtuva tupakointi. Kuitenkin, jos parveketupakointi on poikkeuksellisen runsasta, muiden osakkaiden asumisviihtyvyys voi olennaisesti heikentyä. Parveketupakointi voidaan silloin yksittäistapauksissa kieltää, mutta kuitenkin vain, jos voidaan osoittaa, että parveketupakoinnista aiheutuu terveydensuojelulain 1 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa muille osakkaille. Tällaisissa tilanteissa parveketupakoinnin kielto on perusteltua, koska parveketupakointi kaventaa tupakansavusta kärsivien muiden osakkaiden oikeutta hallita omaa asuntoaan. On myös mahdollista, että taloyhtiöissä kirjataan tupakointikielto yhtiöjärjestykseen koskien esimerkiksi parvekkeella tupakoimista, jos kiellolle on perusteltu syy. Perusteltuja syitä voi olla useita. Esimerkiksi jos kyseessä on allergiatalo, tupakointikiellon asettaminen on perusteltua. Perusteita tupakointikiellon asettamiselle on myös tilanteessa, jossa yhtiön ylläpitokustannukset nousevat kohtuuttomasti tupakoimisesta aiheutuneiden vahinkojen vuoksi.
Terveydensuojelulaissa terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä (terveydensuojelulaki 1.2 ). Terveyshaitalla voidaan tarkoittaa pitkäaikaista tai lyhytaikaista altistumista terveydelle vaaralliselle kemialliselle aineelle siinä määrin, että sairauden tai muun terveyshaitan syntyminen on mahdollista (HE 42/1994). Tupakkalain 11a :n mukaan ympäristön tupakansavu on syöpävaarallinen aine. Tupakansavu voi siis aiheuttaa terveydensuojelulaissa tarkoitettua terveyshaittaa. Osakkaat ovat kuitenkin velvollisia kohtuullisessa määrin sietämään toisten osakkaiden ja muiden asukkaiden taholta tulevia häiriöitä ja siten myös kohtuullisessa määrin tupakansavua. Siksi taloyhtiön yleinen tupakointikielto, jota ei ole kirjattu yhtiöjärjestykseen ja, joka tähtää kaiken tupakoinnin kieltämiseen osakashallinnassa olevilla parvekkeilla ilman osoitusta terveyshaitasta, ei ole mahdollinen, koska se rajoittaa perusteettomasti osakkaiden hallintaoikeutta. 2. Parveketupakoinnin kieltäminen vuokrasopimuksessa Vuokrasuhteissa eli käytännössä vuokrasopimuksissa voidaan kuitenkin kirjata asunnon tupakointikielto ja siten myös parveketupakoinnin kielto. Esimerkiksi vuokrataloyhtiössä vuokranantaja ja vuokralainen tekevät vuokrasopimuksen, jossa voidaan kieltää tupakointi asunnossa ja siihen kuuluvalla parvekkeella. Kielto tulee kuitenkin aina kirjata vuokrasopimukseen. Sopimukseen on hyvä kirjata myös kiellon peruste. Perusteltu syy tupakoimisen kieltämiselle voi esimerkiksi olla asunnon varaaminen erityisryhmille, kuten esimerkiksi allergikoille. Perusteltu syy voi olla myös esimerkiksi se, että vuokranantaja haluaa varata oikeuden käyttää huoneistoa myöhemmin omana asuntonaan. Tupakointikielto tulisi mainita vuokrasopimuksen erityisenä ehtona jo asuntoa markkinoitaessa. Erityisehdot pitäisi tuoda esiin jo vuokrausilmoituksessa. Parveketupakoinnin kiellon rikkominen voi johtaa vuokrasopimuksen päättämiseen. Lähtökohtaisesti voidaan katsoa, että vuokrasopimuksen purkamiseen tämä ei riitä, mutta sen sijaan vuokrasuhteen irtisanominen voisi tulla kysymykseen toistaiseksi voimassa olevissa vuokrasopimuksissa. 3. Oikeuskäytäntöä Tupakoinnin kieltämiseen asunnon parvekkeella ei katsottu olleen oikeudellisia edellytyksiä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa KHO 29.2.2012 T 431 ja T 432. Tapauksessa KHO 29.2.2012 T 431 taloyhtiön asukas pyysi Helsingin kaupungin ympäristökeskusta tekemään tarkastuksen, sillä asuntoon C 22 kulkeutui tupakansavun hajua tuloilmakanavan kautta naapuriasuntojen C 20 ja B 15 parveketupakoinnin seurauksena. Myös toisessa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 29.2.2012 T 432 taloyhtiön asukas pyysi Helsingin kaupungin ympäristökeskusta tekemään tarkastuksen asunnossa B 20 terveyshaittaepäilyn johdosta. Asukkaan mukaan asunnon B 18 parvekkeelta kulkeutui tupakansavua asuntoon B 20 tuloilmaventtiilin kautta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta totesi molempien päätösten osalta, että asunnon parvekkeella tupakointi aiheuttaa terveydensuojelulain 1 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa muille asukkaille. Ympäristölautakunnan mukaan kummassakaan kiinteistössä ei todettu sellaisia rakenteellisia tai ilmanvaihtojärjestelmään liittyviä puutteita, joiden vuoksi taloyhtiö, joka vastasi rakenteiden ja ilmanvaihdon kunnosta, voitaisiin velvoittaa poistamaan terveyshaitta. Tällä perusteella ympäristölautakunta kohdensi velvollisuuden haitan poistamiseksi niille asukkaille, jotka olivat tupakoineet huoneistossa. Asukkailla on lautakunnan mukaan oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Helsingin hallinto-oikeus puolestaan kumosi molemmat ympäristölautakunnan päätökset. Se katsoi, että ympäristökeskuksen tarkastushavaintojen perusteella oli jäänyt selvittämättä, että asunnoissa esiintyy tupakansavua sellaisia määriä, että savusta voi aiheutua muissa asunnossa oleskeleville
terveydensuojelulaissa tarkoitettua terveyshaittaa. Tupakoinnin kieltämiseen asuntojen parvekkeilla ei siten ollut oikeudellisia edellytyksiä. Korkein hallinto-oikeus katsoi molemmissa tapauksissa, että kaupungin ympäristölautakunta ei voi kieltää parveketupakointia aistinvaraisiin havaintoihin perustuvilla syillä. Hallinto-oikeus katsoi, että asiassa esitetyt selvitykset perustuivat ainoastaan ympäristötarkastajan aistinvaraisesti tekemiin havaintoihin. Hallinto-oikeus katsoi, että ympäristökeskuksen tarkastushavaintojen perusteella oli jäänyt selvittämättä, että asunnossa esiintyy tupakansavua sellaisia määriä, että savusta voi aiheutua asunnossa oleskeleville terveydensuojelulaissa tarkoitettua terveyshaittaa. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi molemmissa tapauksissa hallinto-oikeuden perustelut, eikä muuttanut päätöksiä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut vahvistavat, että taloyhtiö ei voi rajoittaa yleisesti parveketupakointia asunnoissa ja yksityisparvekkeilla paitsi, jos savu kulkeutuu muihin asuntoihin niin, että siitä aiheutuu terveydensuojelulaissa tarkoitettua terveyshaittaa. Taloyhtiön pitäisi siis pystyä osoittamaan, että tupakoinnista aiheutuu asukkaille todellista terveyshaittaa, jota ei voida korjata esimerkiksi korjaamalla talon rakenteita. Molemmissa näissä vuoden 2012 korkeimman hallinto-oikeuden tapauksissa katsottiin, että rakennuksissa ei ole todettu sellaisia rakenteellisia tai ilmanvaihtojärjestelmään liittyviä puutteita, joiden vuoksi taloyhtiö, joka vastaa rakenteiden ja ilmanvaihdon kunnosta, voitaisiin velvoittaa poistamaan terveyshaitta. 4. Menettely tupakansavun kulkeutuessa parvekkeelta yksityisasuntoon a. neuvottelu naapureiden kesken Ensimmäinen keino ratkaista tupakansavun kulkeutumisesta sisätilaan aiheutuvia haittoja on neuvottelu asianosaisten eli naapureiden kesken. Neuvottelemalla pyritään löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu ja säilyttämään samalla naapurisopu. b. yhteys isännöintiin Jos asianosaiset eivät löydä ratkaisua neuvottelemalla, tulee toisena vaihtoehtona ottaa yhteys isännöintiin. Tällöin taloyhtiön johto eli isännöitsijä ja hallitus joutuvat ottamaan kantaa tupakansavun leviämisestä sisätiloihin ja etsimään ratkaisuja ongelman poistamiseksi. Taloyhtiö on velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin, jotta tupakansavua ei pääse kulkeutumaan ilmanvaihtojärjestelmän tai rakenteiden kautta parvekkeilta toisiin asuntoihin, jos tällaisesta ongelmasta on kyse. Taloyhtiössä voidaan: - laatia tiedote asukkaille, jossa toivotaan toisten huomioon ottamista ympäristön tupakansavun terveyshaittoihin vedoten; - tehdä teknisiä muutoksia rakenteisiin ja/tai ilmanvaihtoon, jos niissä havaitaan puutteita c. yhteys kunnan terveydensuojeluviranomaiseen, jos se on tarpeen Jos taloyhtiön ratkaisu ei riitä haitan poistamiseksi, haitan kärsijä voi kolmantena vaihtoehtonaan ottaa yhteyttä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen. Terveydensuojeluviranomainen voi terveydensuojelulain perusteella ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin asiassa. Yhteys kunnan terveydensuojeluviranomaiseen tulisi ottaa vasta siinä vaiheessa, kun muita vaihtoehtoja ei ole enää käytettävissä. Ensisijaisesti asunnon haltijan tai omistajan tulee esittää viranomaiselle toimenpidepyyntö asunnon terveyshaitan selvittämiseksi. Asunnontarkastus voidaan tehdä muiden aloitteesta vain, jos viranomaisella on perusteltu syy olettaa, että asunnosta aiheutuu asukkaalle tai naapureille terveyshaittaa. Jos on olemassa viitteitä siitä, että terveyshaitan mahdollisuus on olemassa, asunnossa on yleensä tehtävä asunnontarkastus.
Asunnontarkastuksen vuoksi viranomainen voi antaa toimenpidesuosituksia terveyshaitan poistamiseksi. Toimenpidesuositus voi olla korjausmääräys, joka annetaan sille, jonka menettely tai toimenpide on syynä epäkohtaan. Silloin, kun kyse on terveyshaitasta, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa, että se, jonka menettely tai toimenpide on syynä terveyshaittaan, ryhtyy toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Yleensä taloyhtiö on velvollinen poistamaan terveyshaitan. Tupakansavu voi kulkeutua sisäilmaan taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevan ilmanvaihtojärjestelmän tai rakenteiden kautta. Tällöin taloyhtiön tulee huolehtia korjauksen suorittamisesta. Korjaustavan valinta, varsinainen korjaus ja työnaikainen valvonta ovat tällöin taloyhtiön vastuulla. Jos taloyhtiön rakenteissa tai järjestelmissä ei ole todettu vikoja, parvekkeella tupakoiva on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei tupakansavua pääse kulkeutumaan naapuriasuntoon. Tupakansavu voi levitä naapuriasuntoon parveketupakoinnin seurauksena esimerkiksi korvausilmaventtiilin kautta. Jos rakenteet ovat määräysten mukaiset ja kunnossa, terveydensuojeluviranomaisen toimenpidemääräykset kohdistetaan haittaa aiheuttavan asunnon haltijalle haitan poistamiseksi. Viranomainen voi rajoittaa tai kieltää tupakoinnin asianomaisella parvekkeella. Viranomainen ei kuitenkaan voi antaa rajoitusta tai kieltoa, ellei parveketupakointi aiheuta terveyshaittaa muille osakkaille/asukkaille. d. parveketupakoinnin kielto viimeisenä vaihtoehtona, kun terveyshaitta on todettu Viimeisenä vaihtoehtona on parveketupakoinnin kielto yksittäistapauksessa taloyhtiössä, kun terveyshaitta on todettu. Tämä edellyttää sitä, että neuvottelut, taloyhtiölle laadittu tiedote tai mahdolliset tekniset muutokset rakenteisiin ja/tai ilmanvaihtoon, eivät ole ratkaisseet ongelmaa. Tämä edellyttää, ettei rakenteissa ja/tai ilmanvaihdossa ole havaittu puutteita. Lisäksi taloyhtiössä voidaan toteuttaa kielto yhtiöjärjestysmääräyksellä. Yhtiön tarkoitus voi esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä olla määrätty sellaiseksi, että sen toteuttamiseksi yhtiöllä on oikeus edellyttää tavanomaisesta poikkeavia asumisen tapoja. Jos taloyhtiö on esimerkiksi tarkoitettu allergiataloksi, yhtiö voi tämän perusteella esimerkiksi kieltää tupakoinnin asunnoissa. Jos tällainen muutos halutaan kirjattavaksi yhtiöjärjestykseen, edellyttää se kuitenkin kaikkien osakkaiden suostumusta. Kielto on siten helpompi toteuttaa rakennusvaiheessa olevaan taloyhtiöön, kun se kirjataan heti alkuvaiheessa taloyhtiön yhtiöjärjestykseen. 5. Tupakkalaki kieltää automaattisesti tupakoimisen yhteisissä tiloissa Tupakkalain mukaan tupakointi on kielletty taloyhtiön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa (tupakkalaki 5:12,1,7 -kohta). Näitä tiloja ovat esimerkiksi rappukäytävät, yhteisessä käytössä olevat ullakkotilat, pyöräkellarit, säilytystilat, kerhohuoneet, saunatilat ja pesutuvat. Jos taloyhtiössä on päiväkoti, tupakointi on kielletty päiväkotien sisätiloissa ja ulkoalueilla. Lisäksi taloyhtiö voi kieltää järjestysmääräyksillään tupakoinnin hallitsemallaan yhteisellä ulkoalueella rakennuksen ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla (tupakkalaki 5:12.3). Tämä kuitenkin edellyttää, että taloyhtiössä tehdään asiasta päätös. Tupakkalaissa velvoitetaan taloyhtiö asettamaan tupakointikiellon osoittavia opasteita näkyville yhteisiin ja yleisiin sisätiloihin (tupakkalaki 5:13.6). Opasteiden asettamisvelvollisuus on myös silloin, kun taloyhtiö on kieltänyt tupakoinnin hallitsemallaan yhteisellä ulkoalueella. Opasteiden tulee olla yksiselitteisiä ja lisäksi kooltaan ja sijoittelultaan sellaisia, että ne ovat tiloihin saapuvien tai niissä oleskelevien helposti havaittavissa. Tupakointikielto-opasteet tulisi asettaa kaikkiin yhteisiin ja yleisiin sisätiloihin niin, että tilaan saapuvat voivat huomata ne heti. Jos yhteisellä ulkoalueella on tupakointikielto, opaste on tällöin sijoitettava sellaiseen paikkaan, että se on helposti havaittavissa valaistus- ja sääolosuhteista riippumatta. Vastuu siitä, että opasteet on asetettu näkyville, on lähtökohtaisesti taloyhtiön hallituksella.
Kielletyllä alueella tupakoiva henkilö voidaan pyytää poistumaan alueelta, jos hän ei kehotuksestakaan huolimatta lopeta tupakointia. Yksityishenkilö ei voi kuitenkaan käyttää voimakeinoja tupakoivan henkilön poistamiseen tiloista. Tapauksesta riippuen kyseeseen voi tulla ilmoitus poliisille tai tupakkalakia valvovalle kunnan viranomaiselle. Henkilöön, joka huomautuksista huolimatta jatkaa tupakointia sääntöjen vastaisesti, voidaan kohdistaa myös rikosoikeudellisia seuraamuksia. Rikosoikeudellisen vastuun arvioinnissa olennaista on se, onko tupakointikiellon osoittavat opasteet asetettu asianmukaisella tavalla näkyville sekä se, onko tupakointirikkomuksiin puututtu sitä ennen riittävällä tavalla. 6. Lisätiedot Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763 Tupakkalaki 13.8.1976/693: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1976/19760693 Menettelytapaohjeet asuntojen tupakansavuongelmia käsiteltäessä: http://www.isannointiliitto.fi/attachements/2007-05-03t09-17-4041.pdf