EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 1 Turun metallityöväen ammattiosasto ry. 49 jäsenlehti 4/2012. www.metalli49turku.fi Luottamusmiesvalinnat. Nyt! Luottamusmies mikä ja miksi? s. 4. Varhaiseläkkeet hallituksen tulilinjalla, s. 3. Ali-Kirjala 40-vuotta! s.5. Ossi Ahokkaasta julkaistaan kirja, s. 8. KOKO PERHEEN Joulujuhla Ja Kirjalan 40-vuotissynttärit la 1.12. klo 11.00 15.00 Metalli 49 järjestää jäsenilleen koko perheen joulujuhlan. Ohjelmassa lapsille mm. askartelua ja kasvomaalausta. Joulupukki vierailee ja esiintymässä taikuri Joni Suvanto. Tarjolla jouluista syötävää. Joulujuhla pidetään Metalli 49:n vapaa ajanviettokeskuksessa Kirjalassa, Ali-Kirjalantie 284 21610 Kirjala/Parainen. Tervetuloa koko perhe mukaan! Osaston joulujuhlien päätteeksi juodaan Ali-Kirjalan 40-vuotistaipaleen kunniaksi kakkukahvit.
2 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Pääkirjoitus 4/2012 Luottamusmies on perusoikeutesi Luottamusmies, tuo monella työpaikalla uhanalaiseksi todettu ja lähes sukupuuttoon kuollut työväestön esitaistelija Irti paikallisesta sopimisesta Ensimmäiseksi onnittelut kaikille Turun Metallityöväen ammattiosasto 49:n kunnallisvaaliehdokkaille, jotka tulivat valituiksi kuntien valtuustoihin ja kiitokset kaikille jäseniämme äänestäneille. Edustajillemme on kasattu paineita säilyttää edes nykyinen palvelutaso kunnissa ja toimia myös teollisuuden puolestapuhujina. Tämän vuoden viimeiset vaalit, luottamusmiesvaalit, käydään työpaikoilla juuri nyt. Joillakin työpaikoilla on valinnat jo tehty. Onnittelut valituille luottamusmiehille ja jaksamista tuleviin koitoksiin, joita kyllä riittää työnantajien linjan kiristyessä kokoajan, siitä pitävät huolen EK ja muut työnantajajärjestöt. Paikallisesti on neuvoteltu palkankorotuksista. Näyttää siltä, että lähes kaikilla työpaikoilla on päädytty perälautamallin mukaisiin korotuksiin: 1,9 % kaikille yleiskorotuksena. Tämä paikallinen sopimusmalli on tullut tiensä päähän. Vaikka yrityksillä menee kuinka hyvin, niin sillä ei ole mitään merkitystä silloin, kun käydään paikallisia neuvotteluja. Yhtään enempää ei korotuksia tule. Liiton tulee neuvotella palkankorotukset, ettei työpaikoilla tarvitse yrittää sopia! Metallin työllisyys heikkenee Tänä vuonna jo käydyt yt-neuvottelut ovat johtaneet mittaviin irtisanomisiin ja lomautuksiin. Lisää irtisanomisia on tulossa, sillä kutsuja yt-neuvotteluihin on esitetty luottamusmiehille useilla työpaikoilla. STX:n Turun telakka sai isot tilaukset ja kaikki hurrasivat jälleen kerran, että töitä tulee. Mutta tuleeko töitä turkulaisille tai edes suomalaisille laivanrakentajille, vai käykö niin kuin on viime vuosina käynyt: että työt tekevät ulkomaalaiset kepulifirmat? Toivottavasti näin ei käy. Ammattiosastomme vapaa-ajanviettopaikan Ali-Kirjalan hankkimisesta on tänä vuonna kulunut 40 vuotta. Silloiset ammattiosastomme päättäjät ovat olleet hyvin kaukokatseisia, kun ovat tällaisen päätöksen tehneet. Ali-Kirjala on ollut ja varmasti myös tulee olemaan jäsentemme käytössä entistäkin aktiivisemmin. Lopuksi kiitos kaikille, jotka olette olleet ammattiosastomme toiminnassa mukana kuluneena vuonna. Ilman kaikkien panosta toimintavuosi 2012 ei olisi muodostunut näin hienoksi! Hyvää joulunodotusta ja parempaa vuotta 2013 kaikille jäsenillemme Toivottaa, Antero Palomäki puheenjohtaja Turun Metallityöväen ammattiosasto 49 Työpaikoilla on käynnissä luottamusmiesvalinnat. Osassa työpaikoista ehdokasasettelukokoukset on jo käyty ja valinnat tehty. Osassa päästään äänestämään ehdokkaiden välillä ja valitsemaan oma edustaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Näissä työpaikoissa on tilanne hyvä, kun ehdokkaita ja halukkaita ihmisiä yhteisten asioiden hoitoon vie- Valtiopäiväneuvos Ensio Laine täytti 85 vuotta 2.11.2012! Metalli 49 onnittelee Enskaa! Turun metallityöväenammattiosasto 49 ry:n jäsenlehti 38. vuosikerta Toimisto, Tuureporinkatu 17 C 20100 Turku Puhelin 044 518 9449 Telefax (02) 231 6016 Sivun valmistus: Graafinen Palvelu Seppo Mäkinen, Somero Paino: Salon Lehtitehdas 2012 Toimitusneuvosto: Susanna Aalto Pasi Heikkilä Raimo Kytömaa Samuli Vienonen Johannes Yrttiaho vastaava toimittaja lä löytyy. Kaikissa työpaikoissa näin ei ole. Yleensä ne ovat vielä niitä työpaikkoja, joissa kipeimmin tarvittaisiin koulutettua edunvalvojaa pitämään heikoimmassa asemassa olevien puolta. Onko sinun työpaikallasi luottamusmiestä? Onko ehdokasasettelukokous pidetty ja valinnat suoritettu? Onko toimiva luottamusmies jättämässä tehtävänsä ilman tietoa jatkajasta? Etkö tiedä? Ota selvää, sillä luottamusmies on työpaikalla sinua varten huolehtimassa oikeuksistasi sekä puolustamassa sinua ja neuvottelemassa sinun etujasi. Mikäli työpaikallasi ei ole valittua luottamusmiestä, on sellainen syytä valita. Olisitko itse valmis asettumaan ehdokkaaksi? Entä joku muu aktiivinen rautakoura, joka haluaa kantaa vastuuta yhteisten asioiden hoitamisesta. Valinnoissa saatte apua ammattiosaston toimistolta. Me neuvomme ja opastamme sekä toimitamme materiaalin luottamusmiesvalintoja varten. Tulemme vaikka työpaikalle kertomaan, miten teidän pitää toimia saadaksenne luottamusmiesvalinnat oikealle tolalle. Tärkeintä on, että tulevaisuudessa jokaiselta työpaikalta löytyy pätevä ja koulutettu luottamusmies. katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. Hän tietää ja tuntee joukkonsa jonka tuella on jaksanut kaikki vuodet ja rankat neuvottelut. Hän on helpottunut. Hän tietää, ettei edunvalvojien ketju pääty häneen. Vaan joukosta kasvaa uusia luottamusmiehiä puolustamaan heikommassa asemassa olevia Tovereita Hyvää syksyn jatkoa ja onnistuneita luottamusmiesvalintoja, Raimo Kytömaa Toimitsija Metalli 49 Radiokurssi Rautakourille alkaa keskiviikkona 23.1.2013. klo 17-19.30. Manilla, Köysisali, Itäinen Rantakatu 64 (Kurssi-illat kerran tai kaksi viikossa maanantaisin ja/tai keskiviikkoisin, sovitaan ryhmän ja opettajien kesken). Kurssilla opit käyttämään reportterinauhureita ja studiolaitteita, tekemään radiohaastatteluja ja ohjelmien käsikirjoituksia. Opit myös leikkaamaan äänimateriaalin valmiiksi radio-ohjelmaksi. Kurssin jälkeen voit tehdä ohjelmia Radio Robin Hoodiin, 91,5 MHz. Ilmoittautumiset Metalli 49:n toimistoon 18.1.2013 mennessä. Anu Tuovinen 044-5189449, anu.tuovinen@metalli49turku.fi. www. radiorobinhood.fi
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 3 Vanhuspalvelulaki, varhaiseläkkeiden alasajoa ja leikkauksia Istuntopäivä eduskunnassa Keskiviikkona 14.11.2012 eduskunnan täysistunto sisälsi kirjavan joukon budjetti- ja verolakeja, mutta myös kauan odotetun lakiesityksen vanhuspalvelujen järjestämisestä. Vanhuspalvelulaki tuli eduskuntaan ilman paljon kiistaa herättäneitä hoivahenkilöstön mitoitusnormeja. Tämä onkin lakiesityksen pahin puute. Suositukset laadun parantamisesta ja valvonnan tehostamisesta ovat niin kauan hyviä aikomuksia, kunnes määräykset henkilöstömääristä ja laadusta ovat sitovia. Vaikka ikääntyneiden ihmisten hoivan laatua kuvataan palvelusta itsestään lähtevin kriteerein, ei hyvää tai erinomaista laatua voi saavuttaa minkään palvelun tai tavaran tuotannossa, jos vaatimukset ovat vain suosituksia. Tämä on päivänselvää kaikille metallityöläisille laatu syntyy laadukkaista materiaaleista, ammattitaidosta, kokonaisvaltaisesta huolellisuudesta, hyvästä ja toimivasta järjestelmästä. Tästä ollaan ja pysytäänkin vielä kaukana, jos poliittinen peli ikääntyneiden hoivan ympärillä saa jatkua, eikä kunnille varata riittäviä resursseja kunnollisen hoidon järjestämiseen. Tilanne on sama, hoidetaanpa vanhuksia kotona tai laitoksissa. Hallitus leikkaa valtionosuuksia kymmenkertaisesti sen määrän, jonka se sanoo osoittavansa vanhuspalvelulain toteuttamiseen kunnissa. Toivon, että eduskunta kykenee lakiesityksen käsittelyn aikana lisäämään lain sitovuutta ja velvoittavuutta. Vanhuspalvelulaki tarvitaan, ja tulipa siitä lopulta millainen ta- hansa, sitä on käytettävä eduskunnassa ja kaikissa Suomen kunnissa työkaluna puolustaa vanhusten oikeuksia ja kamppailla mahdollisimman tehokkaasti vanhusten hoidon ja hoivan riittävistä resursseista. Varhaiseläkkeet hallituksen tulilinjalla Eduskunnan täysistunnon ensimmäiseen käsittelyyn tuotiin hallituksen esitys varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttamisesta ja osa-aikaeläkkeeseen oikeuttavan ikärajan nostamisesta 61 vuoteen vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneiltä. Tässä hallitus noudattaa kuuliaisesti elinkeinoelämän EK:n tavoitteita. Sen kestävä tavoite on ollut ajaa työeläkejärjestelmästämme alas kaikki varhaiseläkkeiden muodot. Lopullinen isku on luvassa todennäköisesti vuonna 2017, jolloin osa-aikaeläke aiotaan lopettaa kokonaan. Hallitus sanoo tavoittelevansa pidempiä työuria, mutta osaeläkejärjestelmän alasajon myötä menetetään yksi tärkeä henkireikä jaksaa työssä pidempään. Tuskin osun harhaan, kun ennustan, että alasajon seurauksena paine työkyvyttömyyseläkkeille kasvaa. On mahdotonta käsittää, että hallituksessa on poliittisesti edustettuna koko vasemmisto ja ay-liike, jonka sitkeän kamppailun tulosta kaikki varhaiseläkkeet olivat. Tulen ehdottomasta tekemään työtä hallituksen esityksen torjumiseksi. Äänestykseen tuli tukku leikkauksia. Ensimmäisenä yliopistolain muutos, jolla hallitus esitti yliopistojen rahoitusindeksi jäädyttämistä ts. ensi vuonna yliopistorahoituksen indeksikorotuksia ei toteutettaisi. Sen seurauksena yliopistot menettävät 43 miljoonaa euroa. Opetuksen ja tutkimuksen taso laskee, henkilöstöä lomautetaan ja irtisanotaan, alueellisten yliopistojen asema Itä- ja Pohjois-Suomessa heikkenee. Äänestin jäädytysesitystä vastaan. Lapsilisät leikkuriin Ensimmäisessä käsittelyssä oli myös esitys lapsilisien indeksitarkistusten jäädyttämisestä vuosina 2013 2015. Käytännössä lapsiperheiltä tullaan esityksen mukaan leikkaamaan kolmen vuoden aikana 234 miljoonaa euroa, eikä hallitus aio korvata jäädytystä myöhemmillä korotuksilla. Leikkaus jää pysyväksi. Yhdenkään hallituspuolueen vaaliohjelmassa ei ennen vaaleja luvattu kiristää lapsiperheiden toimeentuloa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut vuosina 1995 2007. Lapsilisien reaalinen ostovoima on jälkeenjäänyt ansiokehityksestä vuosien myötä jopa 25 prosenttia. Vastustan leikkausta ja pitäydyn Vasemmistoliiton poliittisen tavoiteohjelman vaatimuksissa. Alv:n korotus vie pienituloisilta Pienituloisten toimeentulon kannalta kaikkein kielteisin oli samassa istunnossa en- simmäiseen käsittelyyn esitelty arvonlisäveron yleinen korotus 23 prosentista 24 prosenttiin ja elintarvikkeiden ym. osalta 13 prosentista 14 prosenttiin. Hallitus sanoo keräävänsä verotuloja lisää kaikkiaan 1020 miljoonaa euroa, kun mukaan luetaan myös lehtien tilausmaksujen vero ja vakuutusmaksuveron korotus. Kulutusta verotetaan lisäksi valmisteverojen korotuksilla, joilla kerätään 535 miljoonaa euroa. Jokainen tietää, että tasaverolinja on kokoomuksen linja ja se kiristää suhteessa kaikkein eniten pienituloisten toimeentuloa. Pienituloinen käyttää kaikki mahdolliset tulonsa välttämättömiin kuluihin. SDP ja Vasemmistoliitto torjuivat ennen viime vaaleja ehdottomasti arvonlisäveron korotuksen. Tulen ehdottomasti pitäytymään ratkaisevissa äänestyksissä puolueeni ohjelmalinjaan. Käsittelyssä oli myös kansaneläkkeiden ja kela-indeksiin sidottujen muiden etuuksien ylimääräinen aikaistettu indeksikorotus 0,7 prosenttia, jolla hallitus sanoo kompensoivansa pienituloisille arvonlisäveron korotusta. Se on vähintäänkin perusteltua. Indeksikorotus maksaa valtiolle 45 miljoonaa euroa. Korotus jää tilapäiseksi ja koskee vain ensi vuotta ja vaikuttaa vain 2013 maksettaviin päivärahoihin ja eläkkeisiin. Mitä tämä on lapsilisien 234 miljoonan euron indeksi On mahdotonta käsittää, että varhaiseläkkeitä alas ajavassa hallituksessa on poliittisesti edustettuna koko vasemmisto ja ay-liike, jonka sitkeän kamppailun tulosta kaikki varhaiseläkkeet ovat. Tulen ehdottomasta tekemään työtä hallituksen esityksen torjumiseksi, kirjoittaa kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Metallin väki vierailulla Istunto kesti myöhään iltaan. Tahti tihenee, kun vuosi kallistuu kohti loppuaan ja budjettilakeja nuijitaan läpi päivittäin. Torstaina 15.11. tapasin eduskunnassa 60 metallin veteraania, pääosa Turusta ja mukavia porukoita Tampereelta ja Forssasta. Järjestimme eduskunnan kansalaisinfossa seminaarin Eläkkeiden ostovoima ja vanhuspalvelulain anti. Tilaisuus herätti yllättävän paljon mielenkiintoa kaikissa eduskuntaryhmissä ja seminaarin aineistoa ovat pyytäneet monet kansanedustajat. Hyvää työtä, Metalli 49:n veteraanijaosto! Yhteinen kamppailu jatkuu! Jyrki Yrttiaho kansanedustaja Vasemmistoliitto Raisio Pasi Heikkilä luottamusmies. Korvaava työ? Viime vuosien aikana on metalliteollisuuden piirissä muodostunut uusi käsite: korvaava työ. Tämä tarkoittaa sitä, että tapaturmaisesti työkykynsä tilapäisesti menettäneelle työntekijälle ei myönnetä sairaslomaa, vaikka lääkäri tämän toteaisi aiheelliseksi. Työntekijän on siis väkipakolla raahauduttava työpaikalle, vaikka ei kykenisi työntekoon laisinkaan. Näin ei asioiden pitäisi olla, sillä korvaavan työn pitäisi olla mielekästä ja pitäisi olla sovittavissa, tuleeko työntekijä rampautunee- na töihin vai jääkö sairaslomalle. Näin ei asia kuitenkaan käytännössä ole, vaan työnantajat käyttävät käskyvaltaansa näissä tapauksissa laittomasti. Tämä perustuu hatarasti siihen, että etenkin offshore projekteissa tilaajat vaativat tapaturmatonta tuotteen valmistumista. Syy lienee vakuutusmaksujen nousun pelossa. Vakuutusyhtiöt reagoivat siihen, että mikäli vaikeissa olosuhteissa toimivien öljynporauslauttojen rakennusvaiheessa sattuu jo alkumetreillä tapaturmia, niin tuote ei ole turvallinen merten tyrskyissä toimiessaan. Öljyyhtiöt tuskin ihan tappiin asti ajattelevat työntekijöiden terveyttä. Raha lienee tärkeintä. Työkaluvarastot uusiksi Esimerkiksi telakoilla, joilla offshoretöitä tehdään, on syytä laajentaa työkaluvarastojen valikoimaa. Tarvitaan runsaasti erimittaisia kyynärsauvoja, kävelykeppejä, niskatukia, pyörätuoleja ja lykättäviä sairasvuoteita tiputuspullon kera. Tulee mieleen, että millä raahataan työmaalle vaikkapa jalkansa katkaissut epäonninen työntekijä, jolla on käsi vielä kantositeessä. Varmaan tämäkin nykykeinoin onnistuu. Nykymenolla tilanne johtaa äärimmillään siihen, että pian telakoiden levyhalleissa laahustaa kädettömiä ja jalattomia tyyppejä. Lääketieteen kehittyessä eivät päättömät zombit liene mahdoton näky. Korvaava työ ei ole hurmaavaa. Ulotetaan korvaava työ myös insinööriportaaseen. Tai ei oikeastaan tarvitse. Hehän korvaavat työssään jatkuvasti itseään pääsemättä päämääräänsä. Pasi Heikkilä luottamusmies Stx Finlandin telakalla Turun kaupunginvaltuutettu (vas)
4 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Luottamusmies mikä ja miksi? Luottamusmiehiä ovat järjestäytyneiden työntekijöiden valitsema, ammattiosaston vahvistama, pääluottamusmies ja luottamusmies sekä heille valitut varamiehet. Valittujen luottamusmiesten toimiaika kestää kaksi vuotta. Valinnat marras joulukuussa Luottamusmiehet ovat ammattiosaston ja Metallityöväen liiton edustajia työpaikalla. Tehtävänään heillä pääasiallisesti on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Esim. paikallisia sopimuksia voidaan tehdä työpaikoilla, joilla on luottamusmies. Luottamusmiesten tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja sekä työnantajan ja työntekijän, että työpaikan ja ammattiosaston välillä. Luottamusmiehiltä jäsen saa tietoa ja opastusta kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa, myös työnantajan tukemista ja järjestämistä koulutuksista ja kursseista (Metallin Murikka-opisto). Pienenkin työntekijämäärän työpaikalla on siis hyvä valita ainakin pääluottamusmies, joka hoitaa jäsenasioitasi sekä valvoo työehtosopimuksen ja työlakien noudattamista työpaikalla! Myös osaston kautta kulkeva posti osoitetaan pääluottamusmiehelle, joka toimittaa ne työpaikan ilmoitustauluille. Valinnat aloitetaan EHDO- KASASETTELUKOKOUKSEL- LA. Siitä on ilmoitettava työpaikan ilmoitustaululla vähintään 7 kalenteripäivää ennen kokousta. Kokous voidaan pitää aikaisintaan lokakuussa. Mikäli kokouksessa on asetettu yksi ehdokas kutakin luottamustehtävää varten, niin hän tulee kokouksen päätöksellä valituksi luottamusmieheksi. Jos kokouksessa asetetaan useampi ehdokas, on järjestettävä vaali. Vaalit tulee järjestää parillisen vuoden marraskuun 1. päivän ja joulukuun 31. päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien.(m49) Luottamusmiesvalinnat. Nyt! Tarvittaessa saat apua ja materiaalia Metalli 49:n toimistolta. Ota rohkeasti yhteyttä! Raimo Kytömaa, toimitsija, ao. 49 puh. 050-4345245, raimo.kytomaa@metalli49turku.fi Ari Airo, aulaisäntä, ao. 49, puh. 044-5189447 Toimistoaika ma-pe 9.30-13.00 ja 15.00-17.00. Arkipyhien aattona suljetaan klo 13.00. Huom! Vain Metallin jäsenillä on oikeus osallistua ehdokasasetteluun! Luottamusmiehen on pidettävä yhteyttä ammattiosasto Metalli 49:in. On käytävä myös osaston kokouksissa. Niissä ja osaston järjestämissä koulutustilaisuuksissa tapaa muiden työpaikkojen luottamusmiehiä ja voi vaihtaa heidän kanssaan kokemuksia, Sirpa opastaa. Multiliftin Sirpa Rajalampi: Luottamusmiestä ohjaa halu auttaa, oppia ja onnistua - Sillä joka lähtee luottamusmieheksi on oltava halu auttaa työtovereita ja luontainen kiinnostus ja kyky ottaa asioista selvää, sanoo Multiliftin varapääluottamusmiehenä kolme vuotta toiminut putkentaivuttaja Sirpa Rajalampi. Hän on Metalli 49:n toimikunnan ja työjaoston jäsen, mukana naisjaostossa ja myös Metalliliiton valtuuston varajäsen. Tietopohjalla neuvotteluihin Luottamusmiehen tehtävää ei voi hoitaa vain TES:a lukemalla, vaan on käytävä mm. luottamusmieskursseilla Murikka-opistossa ja hankittava aina itsenäisesti pohjatiedot neuvoteltavina olevista asioista. Työnantaja ei aina tiedä asioista, joten valmistautumalla hyvin voi saada otteen neuvotteluosapuolesta, Sirpa muistuttaa. Neuvotteluihin ei voi mennä vain inttämään ja resuamaan. Hermojaan ei saa menettää, tiivistää Sirpa. Hänellä on kokemusta työpaikkansa palkka- ja yt-neuvotteluista. Kuluneen kahden vuoden aikana Sirpa on toiminut työpaikan pääluottamusmiehen sijaisena pitempiäkin jaksoja. Tukiverkosto tarpeen Usein luottamustehtäviin on vaikea saada ihmisiä, etenkin nuoria. Vastuu pelottaa. Luottamusmiestä olisikin Sirpa Rajalammen mukaan muistettava aina tukea. Luottamusmiehen on saatava tuki ja luottamus omalle edunvalvontatyölleen työpaikalla. Työtovereiden pitää tuo tuki myös muistaa antaa, Sirpa sanoo. Luottamusmies ei pärjää koskaan omin avuin, vaan ympärille kannattaa koota työpaikalta tukirengas, johon voi tiukan paikan tullen luottaa, ja jonka kanssa voi asioita pohtia, sanoo Sirpa. Tukiverkosto on hyvä ulottaa myös työpaikan ulkopuolelle: Luottamusmiehen on pidettävä yhteyttä myös ammattiosastoon, Metalli 49:n Tuureporinkadun toimistoon. On käytävä myös osaston kokouksissa. Niissä ja osaston järjestämissä koulutustilaisuuksissa tapaa muiden työpaikkojen luottamusmiehiä ja voi vaihtaa heidän kanssaan kokemuksia, Sirpa opastaa. Nuoret ajoissa mukaan Multiliftin varapääluottamusmies korostaa, että työpaikkojen nuorempi polvi on aina vedettävä mukaan edunvalvontaan, vaikkei heti luottamustehtäviin, kuitenkin esimerkiksi työhuonekunnan piiriin oppimaan asioita. Myöhemmin on sitten helpompi astua vastuullisiin tehtäviin, kun tietoa on jo kertynyt, Sirpa neuvoo. Mutta miksi Sirpa itse on pitänyt luottamusmiehen tehtävistä, joita usein joutuu hoitamaan myös vapaa-ajalla? Kyllä onnistumisen tunne palkitsee, kun on saanut jonkun asian hoidettua hyvin ja autettua työtovereita, Sirpa Rajalampi sanoo. (M49) Valinta onnistuu myös ilman turhaa byrokratiaa Ahjon (13/2012) haastatteleman Metalliliiton järjestöpäällikkö Vesa Aallosvirran mukaan pääluottamusmiehen valinta voi tapahtua helposti ilman vaaleja ja suurta byrokratiaa, esimerkiksi kahvitauolla porukan yhteisellä päätöksellä, jos tehtävään ei ole halukkaita enempää kuin yksi. Valinnan kannalta ehdottoman tärkeän ehdokasasettelukokouksen voi siis pitää vaikka kahvikupin ääressä, kunhan sitä on ensin asianmukaisesti ilmoitettu 7 kalenteripäivää ennen kokousta. (M49)
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 5 Metalli 49:n kesäpaikka Ali-Kirjala täyttää 40 vuotta Toukokuussa 1972 Östergård jämte Brinka -niminen maatila siirtyi Metalli 49:n omistukseen. Ammattiosaston toimikunta oli jo jonkin aikaa ennen Ali-Kirjalaksi nimitettyjen tilusten hankintaa etsinyt jäsenilleen sopivaa vapaa-ajanviettopaikkaa. Kirjalasta huolehtimaan perustettiin hoitotoimikunta, johon alkuvuosina kuuluivat puheenjohtajana Torsti Lehtonen ja muina jäseninä Reijo Hakala, Aku Karvinen, Aira Mäkelä, Reino Välitalo sekä toimitsija Alpo Koskinen. Ensimmäiset vuodet kuluivat kesäpaikan kunnostamisessa ja varustelussa. Ali-Kirjala saavutti Metalli 49:n jäsenten keskuudessa nopeasti suuren suosion. Kirjala pelastui myynniltä 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa oli Metalli 49:n toimikunnassa vireillä suunnitelma Ali-Kirjalan myynnistä Ali-Kirjala saavutti pian hankintansa jälkeen Metalli 49:n jäsenten suuren suosion. Aura Kirjalan pihamaalla kesällä 1975 muistuttaa nykyäänkin vieraita tilan historiasta. Kuva kesältä 1975. ja tilan vaihdosta maa-alueisiin Taivassalossa. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin jäsenten vastustuksen vuoksi ja ammattiosasto päätti ryhtyä kehittämään kesänvietto- paikkaa entistä monikäyttöisemmäksi ja tasokkaammaksi. Ali-Kirjala remontoitiin perusteellisesti 90-luvulla, majoittumis- ja kokouspalveluita kehitettiin vastaamaan nykyajan tarpeita. Tuolloin Kirjala sai sen asun, jossa Metalli 49:n jäsenet ja lukuisa joukko muita vieraita sen ovat oppineet tuntemaan myös 2000-luvulla. (M49) Pietarin koneenrakentajien ammattiliiton vieraana Metalli 49:n delegaatio yhdessä isäntien kanssa Pietari Suuren ratsastajapatsaalla. Metalli 49:n delegaatio kävi monivuotisen yhteistyösopimuksen puitteissa Pietarissa Koneenrakentajien vieraana 3.-7.10.2012. Vierailun aikana tutustuttiin useisiin mielenkiintoisiin kohteisiin. Ay-aktiivien tapaaminen Työn Palatsissa Koneenrakentajat ovat viimeiset 20 vuotta pyrkineet saamaan aikaan palkkasopimuksen, mutta tariffeja ei ole saatu kuntoon. Työehtosopimusluonnoksia on tehty useita, mutta tuloksetta. Viimeisin luonnos on ammattiliiton kotisivuilla julkistettuna ja se on jo otettu käyttöön muualla. Asia kävi ilmi Koneenrakentajien liiton Työn Palatsissa käymissämme keskusteluissa. Toivottavasti työehtosopimusluonnos hyväksytään myös Pietarin Koneenrakentajia koskevaksi. Iso hyppäys eteenpäin on ollut laki sosiaalisesta kumppanuudesta, joka on tullut voimaan Pietarissa tänä syksynä. Tämä laki velvoittaa työnantajat neuvottelupöytään ja avaa siten paremmat mahdollisuudet työehtosopimuksen voimaantulolle. Pietarissa on joka syksy Työn päivänä juhlatilaisuus, jossa palkitaan työntekijöitä, ei pelkästään ammattitaidosta, vaan myös esimerkiksi yhteisön puolesta tehdystä työstä. Tällä tavoin pystytään osoittamaan arvostusta omissa työporukoissa. Koneenrakentajien tehtailla on tehty paljon töitä, jotta saataisiin nuoret työntekijät liittymään ammattiliittoon ja mukaan toimintaan. Joitakin on onneksi saatu jo jäseniksi. Samantapaisia ongelmia on meillä Suomessakin nuorten saamisessa mukaan. Metalli 49:n delegaatio vei Pietariin paljon tietoa mm. Metalliliiton liittokokouspäätöksistä. Liittokokouksessa puhuttaneet kysymykset sairaan lapsen hoitovapaasta veteraanijäsenten oikeuksiin herättivät vilkasta keskustelua myös Pietarissa. Myös W46-kerhon jo 8 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta toiminnasta Wärtsilän tehtaan lopettamisen jälkeen keskusteltiin paljon. Kaiken kaikkiaan vierailu oli jälleen monipuolinen sekä ammattiyhdistysasian että kulttuurin kannalta. Tästä on hyvä jatkaa jälleen. Suuret kiitokset isännillemme Pietariin! Susanna Oksala sihteeri Metalli 49 Polsunovin tieteellistuotannollinen laitos Yhtenä kohteena oli Polsunovin tieteellis-tuotannollinen laitos, energiateollisuuden johtava laitos Venäjällä. Nimensä mukaisesti laitoksella on kaksi osa-aluetta, tiede ja tuotanto. Tiedepuoli sisältää mm. useita aineiden kestävyyttä testaavia tutkimuslaitoksia, tiedeneuvoston ja yli sata tutkimuspistettä, joissa tehdään tutkimusta taloyhtiöiden pienistä lämpökattiloista aina suuriin höyry- ja kaasuturbiineihin. Tuotannon puoli on mukana kehitystyössä ja valmistamassa mm. vesiturbiineja, ilmanpuhdistuslaitteita, murskaimia sekä vedelle tarkoitettuja hapenpoistajia ydinvoimaloihin. Energiateollisuus on myös johtava ammattiala liitossa. Polsunovilla on solmittu yksi parhaista tehdaskohtaisista työehtosopimuksista. Metalli 49:n ja Koneenrakentajien 24-vuotinen yhteistyö on ollut avuksi sopimuksia tehtäessä. Olemme tuoneet paljon turkulaista ammattiyhdistystietoa Pietariin. Keskusteluja Pietarin Koneenrakentajien kanssa käytiin mm. Työn Palatsissa. Kuvassa vasemmalla Koneenrakentajien puheenjohtaja Viktor Kalinin ja oikealla Metalli 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki. Keskellä tulkki Heikki Timonen.
6 Metalli 49 Metalli 49 toimii myös vapaa-ajalla Metalli 49:n naisjaoston syyskuussa järjestämä Naisten hyvinvointipäivä sai suuren suosion. Turvesauna oli päivän kohokohta. EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Nykyvauhdilla palkkatasa-arvo toteutuu vuonna 2078 Naisten palkkapäivä muistutti tasa-arvosta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK vietti perjantaina 26.10. Naisten palkkapäivää. Se oli päivä jona naisten palkanmaksu loppui tältä vuodelta. Myös metallialalla ovat palkkaerojen tasaamaan tarkoitetusta parakesta huolimatta naisten palkat miesten palkkoja jäljessä. Tilastokeskuksen mukaan naisen euro on edelleen 82,4 senttiä. Vuo- sipalkaksi muutettuna tämä tarkoittaa, että lokakuun 26. päivän jälkeen naiset tekevät ilmaista työtä. Viime vuodesta miesten ja naisten välinen palkkaero on kaventunut vuosipalkaksi muutettuna yhdellä päivällä. Tällä vauhdilla palkkatasa-arvo toteutuu 66 vuoden kuluttua eli 2078. (M49) Metalli 49:n nuorisojaosto tekee joka vuosi matkan Tallinnaan. Kuvassa ammutaan jousella Tallinnan vanhassa kaupungissa. Metalli 49:n luottamusmieskoulutukset kokoavat edunvalvonnan ammattilaiset työpaikoilta yhteen oppimaan ja vaihtamaan kokemuksiaan. Luottamusmiestapaaminen: YHTEISTOIMINTAMENETTELY perjantaina 30.11. Ohjelma: Klo 12.00 Lounas seisovasta pöydästä, Ravintola Tomate Klo 13.00 Yt-prosessi ja ennakkopäätökset, työehtotoimitsija Terho Ihalainen Metalliliitto Koulutus on tarkoitettu työpaikkojen luottamushenkilöille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuus järjestetään Metalli 49:n kokoustiloissa, Tuureporinkatu 17 C, Turku HUOM! Ilmoittautumiset ja erikoisruokavaliot pe 23.11. mennessä anu.tuovinen@metalli49turku.fi tai p. 044 518 9449 Luento Wärtsilän moottorien valmistuksesta tiistaina 27.11.2012 klo 18.00 Forum Marinumin auditoriossa Luennoitsijana Risto Eronen Ay-väki kokoontuu rauhanpäiville Lappeenrantaan 12. 13.1.2013 Edunvalvontaa vai aatetta? Jokavuotiset Ay-väen rauhanpäivät järjestetään ensi vuoden tammikuussa Lappeenrannan kaupungintalolla. Päivien teemana on tällä kertaa Edunvalvontaa vai aatetta. Lauantain paneeleissa pohditaan edunvalvonnan ja aatteen suhdetta nykyisessä ayliikkeessä sekä kuntaliitoksia. Lauantain viiden teemaryhmän aiheet vaihtelevat rajaalueyhteistyöstä päivänpolttavaan kysymykseen, suomalaiseen kaivosteollisuuteen. Sunnuntain paneelissa käsitellään ajankohtaista rauhanteemaa. Ilmoittautuminen rauhanpäiville on alkanut. Sekä yksittäiset osallistujat että ryhmät voivat ilmoittautua netis- sä ja varata muun muassa majoituksensa edullisemmin ennakkoon 16.12.2012 mennessä. Rauhanpäivien osallistujille on varattu huonekiintiö Sokos Hotel Lappeesta. Linkit ilmoittautumiskaavakkeeseen ja tarkempaa tietoa Rauhanpäivistä täältä: www.rauhanpuolustajat.org Tapahtuman järjestää Työpaikkojen rauhantoimikunta yhdessä Suomen Rauhanpuolustajien ja paikallisten ammattiosastojen kanssa. Lisätietoja: Työpaikkojen rauhantoimikunta, Tanja Pelttari toimikunnan puheenjohtaja tprtmk@gmail.com 040 716 1982 Työpaikkojen rauhantoimikunta Työpaikkojen rauhantoimikunta koostuu eri ammattiliittojen ja ammatillisten keskusjärjestöjen ay-aktiiveista. Rauhantoimikunta tarjoaa ay-aktiiveille foorumin vuoropuheluna tapahtuvaan yhteiskunnalliseen pohdiskeluun sekä rauhankysymyksiin perehtymiseen. Toimikunta haluaa tuoda mukaan ay-liikkeeseen näkökulman, joka huomioi rauhan, solidaarisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin kysymyksissä. Rauhanliikkeen keskusteluun pyritään puolestaan tuomaan mukaan myös ay-näkökulma.
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 7 Metalli 49 veteraanijaoston alkuvuoden kokoukset 2013. Tammikuu ma 7.1. klo 12.00, Rientola. Pulmussuonk. 86. 20360 Turku. to 17.1. klo 12.00 juttutupa, kehitysryhmä klo 13.15, Rientola. Helmikuu ma 4.2 klo 12.00, Rientola. to 14.2 klo 12.00 juttutupa, kehitysryhmä klo 13.15, Rientola. Maaliskuu ma 4.3 klo 12.00, Rientola. to 14.3 klo 12.00 juttutupa, kehitysryhmä klo 13.15, Rientola. Maaliskuussa vierailu eduskuntaan. hitysryhmä klo 13.15, Rientola. Toukokuu ma 6.5 klo 12.00, Rientola. to 16.5. klo 12.00 juttutupa, kehitysryhmä klo 13.15, Rientola. Kesäkuu ke 5.6 klo 12.00 veteraanipäivä Ali-Kirjalassa Kesäkuussa kotiseutumatka, kohde avoin. Jaoston toiminnasta ilmoitukset Ahjossa (osastot) ja keskiviikkoisin Turun Sanomissa yhdistystoiminta-palstalla. Veteraanit Ajan tasalla -radioohjelma Radio Robin Hoodissa. Tiistaisin klo 11:00 ja 16:30. Torstaisin klo 12:30 ja sunnuntaisin klo 8:50 Kuntavaaleissa valittuihin pidettävä yhteyttä Palveluiden yksityistäminen pysäytettävä Palkkojen korotukset 2012 1. Korotuksista ja ajankohdasta neuvotellaan paikallisesti tarkoituksena löytää tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Asiasta sovitaan PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN kanssa kirjallisesti 31.10. 2012 mennessä. 2. Jos paikallisesti EI SOVITA, korotetaan palkkoja 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. 1,3 % yleiskorotus 0,6 % paikallinen erä jos paikallisen erän käytöstä EI SOVITA, voivat osapuolet pyytää liittojen kananottoa tai ehdotusta erän käytöstä. Ellei erän käytöstä näinkään sovita, yleiskorotus on yhteensä 1,9 %. 3. Palkkataulukkoa korotetaan 1,9 % 4. Töiden vaativuusryhmittely (TVR) tvr 1 861 tvr 2 904 tvr 3 949 tvr 4 997 tvr 5 1047 tvr 6 1099 tvr 7 1154 tvr 8 1212 tvr 9 1272 Muut erilliset lisät sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen. Tilapäinen poikkeama...56 s/t Poikkeuksellinen haitta...43 s/t Iltavuorolisä...114 s /t Yövuorolisä...209 s/t Yhteiskunnallinen vaikuttaminen koki tappion näissä kuntavaaleissa. Miksi äänestäminen ei kiinnosta? Onko niin, ettei uskota mahdollisuuksiin vaikuttaa äänestämällä? Vai ovatko kuntien ulkoistamistoimet vieneet uskon kunnalliseen vaikuttamiseen? Kunnat ovat luoneet liikelaitoksia, yhtiöitä sekä kilpailuttaneet ja ulkoistaneet töitään ja toimintojaan. Palveluiden laatu on heikentynyt. Myös kuntalaisen maksamat palvelumaksut ovat nousseet, sillä liikelaitokset ja yhtiöt ovat tulosvastuullisia. Kunnat panevat liikelaitokset ja yhtiöt myyntikuntoon ja myyvät sitten yksityisomistukseen. Yksityistämiskierre on saatava poikki. Kunnan on tuotettava sille kuuluvat palvelut itse, näin rahat jäävät kunnalle eivätkä mene pörssiyhtiöille ja sieltä veroparatiiseihin. Suomen kunnat ovat liiaksi oikeiston hallinnassa ja tämä on luonut mahdollisuuden ulkoistaa töitä ja toimintoja. Metalli 49 on paitsi vahva ay- myös yhteiskunnallinen vaikuttaja. Useat sen ehdokkaat nousivat uusiin valtuustoihin. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yhteydenpitoa valtuutettuihin ja lautakuntien jäseniin. Meidän veteraanien pitää entistä enemmän saada tietoa siitä, mitä ollaan päättämässä ja valmis- telemassa kunnallisissa elimissä. Meidän pitää vaikuttaa päätöksentekijöihin. Kuukausikokouksemme hyvine alustajineen ovat mahdollisuus vaikuttaa ja tuoda mielipiteitä esille. Toiminnallinen vuosi on kulumassa loppuun. Vielä ohjelmassa on 12.12. klo 10.00 pidettävä veteraanikurssi aiheesta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kurssi pidetään Metalli 49:n toimiston kokoustiloissa. Kouluttajana on toimitsija Antti Salonen Metalliliitosta. Hyvää joulua ja toiminnallista vuotta 2013 toivottaen sekä vuodesta 2012 kiittäen, Martti Katajainen puheenjohtaja Veteraanijaosto veteraanikurssi Huhtikuu ma 8.4 klo 12.00, Rientola. to 18.4 klo 12.00 juttutupa, keke 12.12. klo10.00 veteraanikurssi osaston toimistossa, Tuureporinkatu 17.C. Aiheena yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kouluttajana Antti Salonen. Kurssin päätöstilaisuus ja joululounas klo 14.30 Fazer Amica, Wärtsilä Stålarminkatu 45, 20810 Turku. Ilmoittautuminen 49:n toimistoon: Anu Tuovinen 044 5189449. ilmoittautumiset 3.12 mennessä. Lounaan hinta 10.- niille, jotka eivät osallistu aamupäivän kurssille.
8 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Legendaarisesta työsuojeluvaltuutetusta julkaistaan historiateos Telakan työturvallisuus parani huimasti Ahokkaan aikana Wärtsilän Turun telakan pitkäaikaisesta työsuojeluvaltuutetusta Ossi Ahokkaasta julkaistaan ensi vuoden alussa historiakirja. Ahokas tunnettiin kovana neuvottelijana, jonka maine alkoi kasvaa telakkatuotannon rationalisointien synnyttämien kamppailujen myötä 60-luvun alussa. Ossi Ahokas syntyi Hiitolassa Karjalassa vuonna 1930. Sieltä hänen tiensä kulki ensin evakkona Pohjanmaalle, sitten Poriin ja lopulta Turun telakalle. Vasemman käden menettäminen puimatöissä 14-vuotiaana hankaloitti aluksi työnsaantia. Tultuaan Turkuun helmikuussa vuonna 1951 Ossi meni telakan palovartijaksi. Seuraavana vuonna hän osallistui Sotevan hitauskursseille, valmistui sähköhitsaajaksi ja siirtyi työskentelemään telakan osavalmistukseen Aurajokisuun länsirannalle. Metalli 49:in Ahokas liittyi heti telakalle tultuaan. Vuosikymmenen puolivälissä Ossi aktivoitui ja oli jo vuoden 1956 yleislakon aikaan Tutkija Pentti Mäkelä on Ahokkaan toiminnasta kertovan kirjan kirjoittaja. Ossi Ahokkaan säätiö kustantaa ensi vuoden alussa julkaistavan teoksen. hankkimassa jäseniä ammattiosastoonsa, kertoo Ahokkaan vaiheista kirjaa viimeistelevä historiantutkija Pentti Mäkelä. Ossi toimi myös mm. osaston nuorisojaostossa, joka tuolloin oli tärkeä järjestötoiminnan koulu monelle tulevalle suuren työpaikan luottamusmiehelle. Luottamusmiehen paikka tuulinen Laivanrakennuksessa oltiin 50-luvun alkupuolella siirtymässä niittaustekniikasta hitsaustekniikkaan. Telakka irtisanoi vanhoja ammattimiehiä, jotka korvattiin uusilla levysepillä ja hitsareilla. Turun telakka sai runsaasti sotakorvaustilauksia ja työvoimantarve oli kovaa. Laman ja tuotannon rationalisointien myötä telakan tuotanto siirtyi 50-luvulla joen länsipuolelta itäpuolelle. Telakalla oli tuolloin kaikkiaan 23 luottamusmiestä, joista rationalisointien yhteydessä irtisanottiin 22, yksi irtisanoutui itse, Mäkelä kertoo. Luottamusmiehen paikka oli tuulinen eikä irtisanomissuojaa ollut. Niinpä halukkaita tehtävään oli harvassa. Osavalmistuksesta varustelupuolelle siirtynyt Ahokas valittiin kuitenkin hitsareiden luottamusmieheksi vuonna 1959. Hitsareita työskenteli telakalla useissa eri osastoissa. Ossin johdolla ammattiryhmä taisteli itselleen mm. talon kustantamat haalarit vuonna 1960, myös muista suojavarusteista kuten nahkakäsineistä oli omat tappelunsa. Työtaistelu 1963 Ensimmäinen kamppailu, jossa Ossi oli näkyvämmin esillä, oli hitsareiden palkkaliike vuoden 1961 alussa. Mutta vuoden 1963 pitkä, koko telakan laajuinen taistelu, nosti Ossin maankuuluksi. Työnantaja pyrki pitämään rationalisointien myötä saavutetun tuottavuuden kasvun kokonaan itsellään, Mäkelä kuvailee taistelun syitä. Mm. hitsauksessa alettiin käyttää monin verroin tehokkaampia suurriittoisuuspuikkoja aiempien emäspuikkojen sijaan, mutta koko hyödyn korjasi työnantaja palkkatason pysyessä matalana. Hitsarit päättivät lopulta ryhtyä jarrutuslakkoon. Saumat tehtiin todella huolellisesti ja hitsaamattomia lohkoja alkoi kasaantua. Työnantaja alkoi ensin lomauttaa väkeä ja sulki lopulta koko telakan kolmeksi kuukaudeksi. Kamppailu levisi muuallekin maahan. Ossi kiersi metallityöpaikoilla ja levitti Turun telakalle ajettuja palkkausperiaatteita. Telakan taistelu voitettiin lopulta Metalli 49:n ja telakan työhuonekunnan voimin, Metalliliitosta ei apua herunut. Voittoisa taistelu vaikutti myös työnantajan linjaan. Sanelu loppui ja työnantaja alkoi neuvotella. Pikkuasioissa ei enää tarvinnut uhata työtaistelutoimilla, Mäkelä kertoo. Ossi Ahokas (oikealla) hitsaamassa työtoveriensa kanssa Aurajokisuun itäpuolen telakalla 1960-luvun alussa. Suojavarusteena käytettiin nahkaista esiliinaa ja pitkiä hanskoja ja joskus hitsauskädessä koko oikea hiha oli paksua nahkaa. Toiminnan painopiste työsuojelussa Toiminta Iskun lentopallovalmentajana rajoitti Ahokkaan mahdollisuuksia ottaa vastaan telakan luottamustehtäviä. Ossi kieltäytyi pääluottamusmiehen tehtävistä vuonna 1967, vaikka liiton palkkasihteeriksi siirtynyt pääluottamusmies Ilmari Nieminen olisi muuta toivonut. Sen sijaan Ossi ryhtyi varapääluottamusmieheksi. Lentopalloharrastus jäi lopulta vähemmälle, kun Ossi valittiin vuonna 1968 myös Turun kaupunginvaltuutetuksi kovalla äänimäärällä. Työturvallisuuskysymykset nousivat esiin 60-luvun puolivälissä ja Ossi alkoi kiinnittää huomiotaan entistä enemmän niihin. Vuonna 1969 solmittiin työturvallisuussopimus. Työsuojeluun liittyviä lakimuutoksia ja sopimuspaketti saatiin vuonna 1971. Työsuojelu-uransa alkuaikoina vuonna 1971 Ossi ajoi telakalla läpi mm. kärylisän hitsareille. Käytäntö onnistuttiin levittämään myös muille työpaikoille ja työnantajapuoli kävi kuumana, Mäkelä kerto. Ossi valittiin telakan päätoimiseksi työsuojeluvaltuutetuksi vuonna 1974. Asbesti käyttökieltoon Asbestin käyttö lisääntyi laivoissa 60-luvun puolivälissä paloturvallisuuden nimissä. Laivojen seinämiin alettiin ruiskuttaa asbestimassaa. Lisäksi käytettiin valkoista asbestia sisältänyttä mariniittilevyä. Levyjen sahauspisteitä oli pitkin laivaa ja pölyä oli joka puolella. Työsuojeluvaltuutettuna Ossi vaati, että asbestilevyt ja -massa pitää korvata muilla materiaaleilla. Työsuojelupiiri antoi huomautuksia ja pölymittauksia alettiin tehdä. Lopulta asbesti saatiin pois telakalta, mutta ongelma jäi edelleen korjaustelakan töihin, Mäkelä kertoo. Asbestipurkuja alettiin teettää alihankkijoilla ja myös öiseen aikaan. Parikymmentä vuotta myöhemmin jäljet alkoivat näkyä monen metallityöläisen vakavana sairastumisena. Länsirannikon telakkavaltuutettujen yhteistyö Tapaturmat olivat alkaneet telakalla lisääntyä teknisen muutoksen, työprosessien nopeuttamisen ja lohkojen suurenemisen myötä. Ossi Ahokas aloitti vuonna 1975 länsirannikon telakoiden työsuojeluvaltuutettujen säännölliset kokoukset, joihin kutsuttiin mm. työsuojelupiirien ja työturvallisuuslaitoksen asiantuntijoita. Telakoiden valtuutetut vaativat yhteistoiminnassa valtiolta mm. tiukempaa normitusta työoloihin. Yhteistyössä ajettiin myös varhaiseläkkeitä. Telakkatyössä työkyky oli jo 55-vuoden iässä monelta loppu. Ahokas piti esillä myös työnkeskeytysoikeutta valtuutetulle, mutta tavoite meni läpi vasta hänen uransa jälkeen. Tärkeä vaatimus oli niin ikään valtuutetun sakotusoikeus. Ossi muistetaan laajasti taitavana neuvottelijana. Asiat riitelivät, eivät miehet, kuvaa tutkija Pentti Mäkelä. Työnantajapuoleltakin herui tunnustusta Ahokkaan neuvottelutaidoille: Sinun kanssasi on Ossi mukava neuvotella, mutta pirun vaikea päästä tulokseen. Johannes Yrttiaho Vuoden 1963 lakkokomitea. Hitsareiden luottamusmies Ossi Ahokas toinen oikealta. Pääluottamusmies Ilmari Nieminen ensimmäinen vasemmalta.