Sisäilmatutkimuksesta kokonaisuuden ymmärtämiseen - miten on onnistuttu? Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
Pimeältä keskiajalta kohti sivistystä
Tappava elinympäristö vain kaukainen muisto?
Tautitaakka Menetetyt elinvuodet Sairastavuus (määrä*kesto*haittapainokerroin)
Sisäilma-asioissa keskiaika oli vielä 1900-luvulla Vanhemmissa rakennuksissa eri tyyppisiä haitta-aineita, mutta niitä ei pidetty ongelmana. Rakenteet yksinkertaisia ja olosuhdevaatimukset vaatimattomammat. 1980-luvulla asbesti, formaldehydi, lämpötilat ja ilmanvaihto (sisäilmamittauksia) 1990-luvulla home ja 90-luvun lopulla VOC (sisäilmamittauksia) 2000-luvulla siirryttiin selvittämään pikkuhiljaa sisäilma-asioiden rinnalla myös rakenteita. Konsultteja alkoi ilmaantua. 2010-luvulla kosteus- ja hometalkoot muutti toimintatapoja yhä enemmän rakennusten ylläpidon suuntaan. Alettiin ymmärtää, että sisäilma-asioiden käsittely on yhteistyötä ja kokonaisuuksien hallintaa. 2017 on ymmärrystä hyvistä toimintatavoista, mutta ne eivät ole yleisesti käytössä. Ratkaisemattomia kysymyksiä on myös paljon ja myös uusia ilmaantuu säännöllisesti. Asioista on tullut monimutkaisempia.
Rakennusterveysalan osaaminen 1997 ensimmäinen sisäilmaongelmien-koulutus Kuopion yliopistossa (30 ov) 2004 vapaaehtoinen henkilösertifiointi, VTT rakennusten terveellisyyteen liittyvien asiantuntijoiden koulutus (30 ov) 2010 Kosteus- ja hometalkoiden pätevyyteen liittyvä kehityshanke 2013 Rakennusterveysasiantuntijakoulutus (RTA 45 op) 2015 Lakisääteiset pätevyysvaatimukset asiantuntijoille RTA, SISA, KVKT Tällä hetkellä 161 sertifioitua RTA:ta ja koulutuksen järjestäjiä eri puolella Suomea.
Yksittäisistä mittauksista kokonaisuuden arviointiin OIREET/VALITUKSET RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN RISKIARVIO HENKILÖKUNNAN HAASTATTELUT KÄYTTÄJIEN OIREKYSELYT PINTAPUOLISET KARTOITUKSET: kosteusvauriot, iv:n toiminta, sisäilman laatu OIREKYSELYJEN TULKINTA TUTKIMUSSUUNNITELMAT: RAKENNE, LVI, MATERIAALIT, SISÄILMA RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUKSET: -Kosteusmittaukset -Rakenteiden avaukset -Mikrobianalyysit näytteistä -Rakenteiden tiiveysmittaukset -Painesuhteiden mitatukset -Vauriomekanismien määritys IV:N KUNTOTUTKIMUKSET: -Ilmamäärät -Puhtaus -Painesuhteet -Tiiveys LVV-kuntotutkimukset SISÄILMA- YM. MITTAUKSET: -Mikrobit -Kuidut -VOC -Ammoniakki -yms. RAPORTOINTI (TULKINTA): KORJAUSSUOSITUKSET, KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, TILOJEN TURVALLISUUS KÄYTTÄJÄLLE
Korjauksia epäonnistui jatkuvasti, pelkkä sisäilmaongelman syyn selvittäminen ei riittänyt Rakenteiden kuntotutkimuskynnystä madallettava Ilmanvaihtojärjestelmä tutkittava aina Riskirakenteet tutkittava + muita rakenneosia avattava ennen korjaussuunnittelua Kaikki homevauriot kannattaa korjata peruskorjauksen yhteydessä Homevaurio ja ilmanvaihto korjattava yhtä aikaa Rakenteet kannattaa tiivistää aina varmuuden vuoksi, kun pintamateriaaleihin kajotaan
Yksittäisten sisäilmaongelmallisten rakennusten hoitamisesta kiinteistökannan ennakoivaan ylläpitoon OIREILU TAI HAVAITUT VAURIOT VALTIONAVUSTUKSEN EHDOT h a n k e v e t ä j ä RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN KUNNON SELVITTÄMINEN, SUHDE OIREILUUN HANKESUUNNITTELU, SUHTEUTTAMINEN KIINTEISTÖSTATEGIAAN KORJAUSSUUNNITTELU KORJAUSTYÖ JÄLKISEURANTA Korjaushanke liittyy kunnan pitkän tähtäimen suunnitelmiin (palveluverkko, toimitilaohjelma) Rakennuksen kokonaiskunto on selvitetty (kaikki rakennusosat, talotekniikka, haitta-aineet, oireet) Rakennusterveysasiantuntijan tms. lausunto rakennuksen kokonaiskunnosta ja merkityksestä rakennuksen käyttäjille Korjaussuunnitelmat sisältävät kaikkien kuntotutkimuksissa todettujen vaurioiden poistamisen, jos korjausaste > 70 % uudisrakennus Kuntotutkijoiden, suunnittelijoiden, valvojan ja työmaan johdon pätevyydet varmistettu (pätevyysvaatimukset tulossa) Ulkopuolisen asiantuntijan arvio korjausuunnitelmista Hankkeelle laadittu laadunvarmistussuunnitelma, kosteudenhallintasuunnitelma ja pölynhallintasuunnitelma sekä ne toteutetaan myös käytännössä Hankkeen onnistuminen arvioidaan jälkivalvonnalla 6-10 kk hankkeen valmistumisen jälkeen
Yhä enemmän tehdään avointa yhteistyötä sisäilmaongelmien hoitamisessa ja puhutaan samaa kieltä
Vauriolistauksen lisäksi tehtävä myös altistumisolosuhteen arviointi Terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon: altistumisen todennäköisyys toistuvuus ja kesto mahdollisuudet välttyä altistumiselta poistaa haitta poistamisesta aiheutuvat olosuhteet muut vastaavat tekijät
Mikä on seuraava askel? Ymmärrys siitä, että ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen olento myös sisäilmaasioissa? Pelottelevalla viestinnällä muutetaan viihtyisyyshaitat vaaran merkeiksi Vähättelyllä ja pimittämisellä herätetään vastaavasti luottamuspula
Rakennusterveysasiantuntijan rooli Rakennusterveysasiantuntijan tehtävänä on omalta osaltaan tukea tavoitetta, että Suomen sisäilmaongelmat saadaan hallintaan. Asiantuntija vähentää omalla osaamisellaan ihmisten huolta ja auttaa ongelmassa eteenpäin.