EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 7. heinäkuuta 2009 (08.07) (OR. en) 11630/09 UEM 197 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Neuvoston lausunto Slovakian tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2008 2011 Valtuuskunnille toimitetaan liitteenä neuvoston (Ecofin) 7. heinäkuuta 2009 hyväksymä neuvoston lausunto Slovakian tarkistetusta vakausohjelmasta. Liite: 11630/09 team/el/ep 1 DG G I FI
LIITE NEUVOSTON LAUSUNTO Slovakian tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2008 2011 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon komission suosituksen, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON: (1) Neuvosto tutki 7 päivänä heinäkuuta 2009 Slovakian vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2008 2011. 1 EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta: http://ec.europa.eu/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm. 11630/09 team/el/ep 2
(2) Kokonaistuotannon kasvettua voimakkaasti usean vuoden ajan Slovakian talous alkoi tasaantua vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, kun kokonaistuotannon kasvu heikkeni 2,5 prosenttiin edellisvuoteen verrattuna. Slovakian pieni ja avoin talous on suhteellisen erikoistunut auto- ja elektroniikkateollisuuden aloilla, ja talouden laskusuhdanne on vaikuttanut siihen romahduttamalla ulkomaisen kysynnän. Vienti on vähentynyt jyrkästi vuoden 2008 viimeiseen neljännekseen verrattuna, mikä on vaikuttanut negatiivisesti teollisuustuotantoon ja yritysten luottamukseen. Eniten kriisistä on kärsinyt teollisuus, kun taas pankkialalla vaikutukset ovat olleet ainoastaan marginaalisia. Aiemman hitaan laskun jälkeen työttömyysaste alkoi kohota vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä talouden laskusuhdanteen aiheuttamien lomautusten vuoksi. Julkisen talouden ennustetaan heikkenevän huomattavasti vuosina 2009 ja 2010. Julkisen talouden kokonaisrahoitusaseman ja rakenteellisen rahoitusaseman heikkenemisen vuoksi finanssipolitiikan liikkumavara kaventuu nopeasti. Slovakian viranomaisten kriisin vuoksi hyväksymien elvytyspakettien suuruus on arvioiden mukaan yhteensä noin ½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Lisäksi Slovakian kilpailuasema on heikentynyt, koska koruna vahvistui ennen euron käyttöönottoa ja palkat kasvoivat suhteellisen voimakkaasti vuonna 2008, mikä saattaa muodostaa lisähaasteen. (3) Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu putoaa vuoden 2008 6,4 prosentista 2,4 prosenttiin vuonna 2009, jonka jälkeen kasvu elpyy vähitellen 4,5 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Ottaen huomioon vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen kokonaistuotantoa koskevat arviot, joiden mukaan kokonaistuotanto supistuu 5,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, tämä skenaario näyttää perustuvan erittäin suotuisiin kasvuoletuksiin 2. Komission yksiköiden mukaan kokonaistuotanto supistuu 2,6 prosenttia vuonna 2009, jonka jälkeen se elpyy vuonna 2010 hieman eli 0,7 prosenttia. Slovakian pääkauppakumppanien talousnäkymien viime kuukausina tapahtuneesta nopeasta heikkenemisestä johtuen viennin ennustetaan vähenevän paljon jyrkemmin ja elpyvän ohjelmassa ennustettua hitaammin. Lisäksi talouden elpyminen vuonna 2010 perustuu ohjelmassa siihen oletukseen, että nykyinen laskusuhdanne ei vaikuta kasvupotentiaaliin, mikä ei vaikuta kovin todennäköiseltä, sillä kiinteiden investointien 2 Ohjelmassa esitetään vaihtoehtoinen skenaario, joka ei tosin ole täysin kattava ja joka perustuu suotuisiin kasvuoletuksiin vuonna 2009 ja realistisempiin oletuksiin vuonna 2010, sillä BKT:n kasvun ennakoidaan supistuvan vuoden 2008 6,4 prosentista -1 prosenttiin vuonna 2009, jonka jälkeen kasvu elpyy 1 prosenttiin vuonna 2010. 11630/09 team/el/ep 3
odotetaan vähenevän. Ohjelman mukaan inflaatio hidastuu vuonna 2009 2,2 prosenttiin ja kiihtyy tämän jälkeen 3,6 prosenttiin vuonna 2010 ja 4,1 prosenttiin vuonna 2011. Nämä arviot vaikuttavat realistisilta mutteivät vastaa täysin ohjelman suurempia kasvuoletuksia vuonna 2009. (4) Vuonna 2008 julkisen talouden alijäämä oli 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen verrattuna edellisessä tarkistetussa lähentymisohjelmassa vahvistettuun 2,3 prosentin tavoitteeseen suhteessa BKT:hen. Hieman odotettua pienempi julkisen talouden alijäämä johtuu paremmasta lähtöasetelmasta vuonna 2007 (parannusta 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja odotettua voimakkaammasta tulojen kasvusta, mutta myös odotettua suuremmasta menojen kasvusta. Tuloihin vaikuttivat erityisesti eläkemaksujen siirtäminen täysin rahastoivasta eläkejärjestelmästä jakojärjestelmään, ylimääräisten päästökiintiöiden myynti ja muista kuin veroista saadut jonkin verran korkeammat tulot. Odottamattomat menolisäykset johtuivat pääasiassa aiempiin yksityistämisiin liittyvistä veloista ja yritysten velkojen anteeksiantamisesta. Suotuisa työmarkkinakehitys ja paikallishallinnon suunniteltua pienemmät menot auttoivat kuitenkin rajoittamaan menojen kasvua. (5) Ohjelman mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Kasvu johtuu suurimmaksi osaksi nykyisestä laskusuhdanteesta ja automaattisten vakauttajien toiminnasta. Komission yksiköiden mukaan valtion alijäämä kasvaa tätäkin enemmän eli 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mikä johtuu paljon epäsuotuisasta makrotalouden skenaariosta. Ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys mitattuna rakenteellisen rahoitusaseman muutoksena ja komission yksiköiden ohjelman tietojen perusteella uudelleenlaskemana on noin ½ prosenttia eli lievästi elvyttävä. 11630/09 team/el/ep 4
(6) Vakausohjelmassa ei täsmennetä keskipitkän aikavälin tavoitetta 3, vaan siinä keskitytään kokonaisalijäämän pitämiseen alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen ja siten liiallista alijäämää koskevan menettelyn välttämiseen. Vakauttamisen odotetaan jatkuvan vuonna 2010, kun suurin osa elvytystoimista lakkautetaan talouden elpyessä, ja varsinkin vuonna 2011. Kokonaisalijäämän odotetaan olevan 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Sopeuttamisessa keskitytään menopuoleen, ja menosuhteen ennustetaan laskevan 1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosina 2009 2011 pääasiassa palkansaajakorvauksiin, välituotekäyttöön, sosiaaliavustuksiin ja tukiin liittyvien menojen pienenemisen vuoksi. Toteutettavia toimenpiteitä ei kuitenkaan täsmennetä. Tulojen ennustetaan laskevan 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen sosiaaliturvamaksujen leikkauksen vuoksi. (7) Julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuu huomattavia heikkenemisriskejä. Makrotalouden skenaario on liian optimistinen. Sosiaalietuusmaksut todennäköisesti aliarvioidaan työttömyyden alhaiseksi oletetun tason vuoksi. Työttömien määrän kasvun vuoksi aiheutuu aktiivisten ja passiivisten työmarkkinapoliittisten toimenpiteiden toteuttamisesta budjetoitua suuremmat menot. Palkansaajakorvausten ja välituotekäytön suunniteltua vähentämistä huomattavalla tavalla eli 0,6 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosina 2009 2011 ei tueta antamalla tarkempia tietoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Makrotalouden ympäristön heikentymisen vuoksi voi olla vaikeaa vähentää tukia suunnitellulla tavalla. Tuloarvioihin on suhtauduttava varovasti kahdesta syystä. Ensinnäkin viimeaikaisen talouskehityksen vuoksi veronkanto voi olla huomattavasti odotettua heikompaa erityisesti vuonna 2009. Toiseksi vuoden 2009 talousarvio perustuu huomattaviin varansiirtoihin täysin rahastoivasta eläkejärjestelmästä jakojärjestelmään, mikä ei todennäköisesti toteudu, sillä vain harvat maksajat ovat päättäneet palata jakojärjestelmään. 3 Marraskuussa 2007 tarkistetussa lähentymisohjelmassa täsmennettiin, että 1 prosentti suhteessa BKT:hen oleva rakenteellinen alijäämä (eli suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. 11630/09 team/el/ep 5
(8) Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat hieman EU:n keskiarvoa merkittävämmät johtuen lähinnä eläkemenojen suhteellisen suureksi ennustetusta kasvusta tulevina vuosikymmeninä. Sen vuoksi on tärkeää pitää kiinni jo toteutetusta eläkeuudistuksesta. Väestön ikääntymisen vuoksi on julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden säilyttämiseksi jatkettava eläkejärjestelmän jakojärjestelmän uudistamista ja vältettävä heikentämästä täysin rahastoivan eläkejärjestelmän vakautta. Vaikka julkisen talouden rahoitusasema on vuonna 2008 ohjelmassa esitetyn arvion mukaan edellisen ohjelman arvioitua lähtöasetelmaa parempi, väestön ikääntymisen vaikutukset julkisen talouden kestävyyskuiluun ovat ennakoitua pahemmat. Jos lähtökohdaksi otetaan komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteessa esitetty vuoden 2009 julkisen talouden rahoitusasema, kestävyyskuilu syvenee huomattavasti. Ohjelmassa kaavailtu suurempien perusylijäämien saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä vähentäisi julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia riskejä, jotka ovat nykyisin keskisuuria. (9) Slovakian monivuotinen talousarviokehys ei ole sitova, ja siihen sovelletaan kolmivuotista suunnittelukautta. Huolimatta vuoden 2007 neuvoston lausunnossa annetusta suosituksesta sitovia sääntöjä, kuten menokattoja, ei ole otettu käyttöön. Aiemmissa lähentymisohjelmissa vahvistetut alijäämätavoitteet on saavutettu pääasiassa odotettua vahvemman talouskasvun ansiosta. Keskipitkän aikavälin talousarviokehyksessä esitetyt menosuunnitelmat ovat kuitenkin aina ylittyneet aikaisemmin, minkä vuoksi niitä on tarkistettu ylöspäin. Tästä syystä on suotavaa ottaa käyttöön oikeudellisesti sitova menosääntö kurinalaisen finanssipolitiikan varmistamiseksi, kun tulot pienentyvät. Institutionaalisten uudistusten toteuttamisen osalta vakausohjelmassa todetaan, ettei suuria muutoksia ole tehty viimeisen tarkistetun lähentymisohjelman jälkeen. Slovakian viranomaiset hyväksyivät kesäkuussa 2008 nykyaikaistamisohjelman ( Slovakia 21 ), joka sisältää useita toimenpiteitä, joilla pyritään yksinkertaistamaan vero- ja sosiaaliturvajärjestelmiä ja luomaan verojen, tullien sekä terveydenhuolto- ja sosiaaliturvamaksujen keruuta koskeva yhdennetty järjestelmä. Tässä tarkoituksessa perustetaan vuoteen 2013 mennessä yhteinen virasto veronkeruuta vasten. Lisäksi suunnitellaan reaaliaikaisen sähköisen tietojenvaihdon julkisen ja yksityisen sektorin välillä mahdollistavien tietotekniikkajärjestelmien toteuttamista. Nämä toimenpiteet parantaisivat julkishallinnon tehokkuutta. 11630/09 team/el/ep 6
(10) Slovakian viranomaiset ottivat finanssikriisin vuoksi käyttöön täyden talletustuojan. Slovakian keskuspankki vahvisti pankeille tiukemmat maksuvalmiusvaatimukset. Lieventääkseen luotonannon mahdollisen kiristämisen vaikutuksia yrityssektorilla varsinkin pk-yritysten osalta Slovakian viranomaiset vahvistivat kahden valtion omistaman pankin (Slovakian takaus- ja kehityspankki sekä Eximbanka) pääomapohjaa ja avasivat luottojärjestelyn Euroopan investointipankissa. Valtiovarainministeriö, Slovakian pankkiyhdistys, Eximbanka sekä Slovakin takaus- ja kehityspankki allekirjoittivat pkyritysten yhteisrahoituksen alalla tehtävää yhteistyötä ja tietojenvaihtoa koskevan pöytäkirjan pankkitakausten tarjoamiseksi liikepankkien pk-yrityksille myöntämille lainoille. (11) Koska finanssipolitiikan liikkumavaraa on ulkoisen epätasapainon vuoksi vain vähän, Slovakian vuosiksi 2009 ja 2010 hyväksymä suppea finanssipoliittinen elvytyspaketti vaikuttaa riittävältä reaktiolta talouden laskusuhdanteeseen. Keskeisiin tulopuolen toimenpiteisiin sisältyvät tulojen verovapaan osan tilapäinen korottaminen, paremmat työssäoloaikaiset etuudet pienituloisille työntekijöille, itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaaliturvamaksujen alentaminen ja verohelpotukset yritysten T&K-toiminnalle. Keskeisiä menopuolen toimenpiteitä ovat yritysten T&K-hankkeita koskevat tuet, pk-yritysten ja sosiaalisten yritysten lisärahoitus, autojen romuttamisjärjestelmä ja tuet työpaikkojen luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Slovakian viranomaiset arvioivat toimenpiteiden suuruuden olevan yhteensä noin ½ prosenttia suhteessa BKT:hen kumpanakin vuonna (2009 ja 2010). Finanssipoliittisten toimien nettovaikutus on 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisäksi Slovakian viranomaiset haluavat parantaa EU:n varojen käyttöä ja vauhdittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toteuttamista moottoriteiden rakentamisen alalla. Toteutetut toimenpiteet ovat Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisia siinä mielessä, että ne on kohdennettu muita heikommassa asemassa oleviin väestönosiin ja ne ovat useimmissa tapauksissa väliaikaisia. Määräaikojen osalta todettakoon, että elvytyspakettien toteuttaminen painottuu suhteellisen paljon ohjelman loppuvuosiin, sillä ainoastaan puolet finanssipoliittisesta kokonaisvaikutuksesta näkyy vuonna 2009. Vaikka julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksina toteutettavat liikenneinfrastruktuurihankkeet voivat vauhdittaa talouskasvua huomattavasti, niiden toteuttamista on ehkä lykättävä hallintoon ja luotonsaantiin liittyvien vaikeuksien vuoksi. Elvytystoimet auttanevat kaiken kaikkiaan lieventämään kotimaankysyntään ja työmarkkinoihin kohdistuneita kriisin kielteisiä 11630/09 team/el/ep 7
vaikutuksia. Nämä toimet ovat yhteydessä keskipitkän aikavälin uudistusohjelmaan ja maakohtaisiin suosituksiin, joita komissio ehdotti Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian osana 28 päivänä tammikuuta 2009 ja jotka kevään Eurooppa-neuvosto hyväksyi 19 päivänä maaliskuuta 2009. (12) Suunniteltu finanssipolitiikan viritys on komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteen mukaan lievästi elvyttävä vuonna 2009, mikä johtuu finanssipoliittisen elvytyspaketin täytäntöönpanosta. Rakenteellinen rahoitusasema kohentunee marginaalisesti vuoden 2009 jälkeen suunnitellun julkisen talouden vakauttamisen ja erityisesti menoleikkausten ansiosta. Varmuusmarginaalia, jolla varmistetaan, ettei 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity, ei kuitenkaan noudateta koko ohjelmakauden ajan. Julkisen talouden tavoitteiden saavuttaminen on todennäköisesti vaikeaa, kun otetaan huomioon ohjelman erittäin suotuisa makrotalouden skenaario ja menoleikkauksia tukevien konkreettisten toimenpiteiden puuttuminen. (13) Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään lähes kaikki pakolliset ja vapaaehtoiset tiedot 4. Yleisenä päätelmänä voidaan todeta, että finanssipolitiikan viritys on Slovakiassa lievästi elvyttävä vuonna 2009 ja muuttuu rajoittavaksi vuodesta 2010 alkaen. Vakausohjelmassa esitetyt julkisen talouden ennusteet perustuvat erittäin suotuisiin makrotalouden oletuksiin. Julkisen talouden tavoitteisiin liittyvät riskit ovat selvästi negatiivisia. Elvyttävä finanssipolitiikan viritys vuonna 2009, suppeat elvytystoimet mukaan luettuina, vaikuttaa kilpailukykyä koskeva haaste huomioon ottaen asianmukaiselta, minkä vuoksi se vastaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen kuitenkin edellyttää ohjelmassa kaavailtua suurempaa rakenteellista sopeutusta vuoden 2009 jälkeen. Julkisen talouden vakauttamista on tuettava menoja koskevin konkreettisin toimenpitein. Lisäksi pitkän aikavälin kestävyyteen liittyy riskejä julkisen talouden heikentymisen vuoksi. Tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää jatkaa eläkejärjestelmän jakojärjestelmän uudistamista ja välttää heikentämästä täysin rahastoivan eläkejärjestelmän vakautta. 4 Makrotalouden näkymiä koskevasta osuudesta puuttuvat erityisesti varastojen muutoksia ja arvoesineiden nettohankintaa koskevat tiedot. Joistakin osuuksista puuttuvat vuoden 2007 tiedot (jotka kuitenkin toimitettiin pyynnöstä myöhemmin). 11630/09 team/el/ep 8
Edellä esitetyn arvion perusteella Slovakiaa kehotetaan: i) toteuttamaan Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa vastaavat kriisintorjuntatoimet suunnitellulla tavalla ja vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa; ii) varmistamaan vakauttaminen vuonna 2010 ja sen jälkeen talouden elvyttyä. Julkisen talouden strategia ja vakauttamisura olisi turvattava menojen supistamiseen tähtäävillä erityistoimenpiteillä vuodesta 2010 eteenpäin, ja sitä olisi tuettava ottamalla käyttöön oikeudellisesti sitovat julkisen talouden menokatot kurinalaisen finanssipolitiikan varmistamiseksi, kun tulot pienentyvät; iii) väestön ikääntymiseen liittyvien tulevien haasteiden vuoksi jatkamaan eläkejärjestelmän jakojärjestelmän uudistamista ja välttämään heikentämästä täysin rahastoivan eläkejärjestelmän vakautta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi. 11630/09 team/el/ep 9
Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu BKT:n määrä (% muutos) YKHI-inflaatio (%) Tuotantokuilu 2 (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) 2007 2008 2009 2010 2011 VO huhtikuu 2009 10,4 6,4 2,4 3,6 4,5 KOM kevät 2009 10,4 6,4-2,6 0,7 LO marraskuu 2007 8,8 6,8 5,8 5,0 VO huhtikuu 2009 1,9 3,9 2,2 3,6 4,1 KOM kevät 2009 1,9 3,9 2,0 2,4 LO marraskuu 2007 1,7 2,3 2,6 2,7 VO huhtikuu 2009 5,1 6,5 3,5 1,7 1,0 KOM kevät 2009 2 6,5 8,0 0,9-2,2 LO marraskuu 2007 1,8 2,3 2,1 1,4 Nettoluotonanto ulkomaille / VO huhtikuu 2009-4,6-5,8-4,2-2,9-2,6 nettoluotonotto ulkomailta KOM kevät 2009-4,7-5,6-7,6-6,2 (% suhteessa BKT:hen) LO marraskuu 2007-3,4-1,9-1,1-0,4 Julkisen talouden tulot (% suhteessa BKT:hen) Julkisen talouden menot (% suhteessa BKT:hen) VO huhtikuu 2009 32,7 33,4 32,1 31,6 31,8 KOM kevät 2009 32,5 32,7 33,6 34,1 LO marraskuu 2007 33,2 33,0 31,8 31,8 VO huhtikuu 2009 34,6 35,6 35,1 34,5 34,1 KOM kevät 2009 34,4 34,9 38,3 39,4 LO marraskuu 2007 35,7 35,3 33,7 32,6 Julkisen talouden VO huhtikuu 2009-1,9-2,2-3,0-2,9-2,2 rahoitusasema KOM kevät 2009-1,9-2,2-4,7-5,4 (% suhteessa BKT:hen) LO marraskuu 2007-2,5-2,3-1,8-0,8 Perusjäämä (% suhteessa BKT:hen) VO huhtikuu 2009-0,6-0,9-1,7-1,7-1,0 KOM kevät 2009-0,5-0,9-3,3-4,0 LO marraskuu 2007-1,0-0,9-0,3 0,5 Suhdannetasoitettu VO huhtikuu 2009-3,4-4,1-4,0-3,4-2,5 rahoitusasema 3 KOM kevät 2009-3,8-4,5-4,9-4,7 (% suhteessa BKT:hen) LO marraskuu 2007-3,0-3,0-2,4-1,2 Rakenteellinen VO huhtikuu 2009-4,2-3,8-4,4-3,5-2,6 rahoitusasema 4 KOM kevät 2009-3,8-4,7-5,0-4,7 (% suhteessa BKT:hen) LO marraskuu 2007-3,0-3,1-2,4-1,2 VO huhtikuu 2009 29,4 27,6 31,4 32,7 32,7 Julkinen bruttovelka KOM kevät 2009 29,4 27,6 32,2 36,3 (% suhteessa BKT:hen) LO marraskuu 2007 30,6 30,8 30,5 29,5 Huom: 1 Kokonaistuotannon kasvua ja YKHI-inflaatiota koskevat vuoden 2007 tiedot saatiin kahdenvälisesti. 2 Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella. 3 Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 5,6 % vuonna 2007, 4,9 % vuonna 2008, 4,4 % vuonna 2009 ja 3,9 % vuonna 2010. 4 Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet ovat uusimman ohjelman mukaan 0,8 % suhteessa BKT:hen vuonna 2007, 0,4 % suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja 0,1 % suhteessa BKT:hen vuosina 2009 ja 2010 (kaikki alijäämää lisääviä) ja 0,3 % suhteessa BKT:hen vuonna 2008 (alijäämää vähentäviä) sekä komission yksiköiden talousennusteen mukaan 0,2 % suhteessa BKT:hen vuonna 2008 ja 0,1 % suhteessa BKT:hen vuosina 2009 ja 2011 (kaikki alijäämää lisääviä). Lähde: Vakausohjelma (VO), komission yksiköiden kevään 2009 ennusteet (KOM) ja komission yksiköiden laskelmat. 11630/09 team/el/ep 10