MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.



Samankaltaiset tiedostot
EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

väkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PUUTTUMATTA JÄTTÄMISEN HINTA TURKU ERON JÄLKEINEN VAINO. Jaana Kinnunen, VARJO-hanke

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo

Nuoret ja sosiaalinen media

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

MARAK Mikkeli THL 1

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

LAPSEN OIKEUS SUOJAAN

VARJO tukikeskus.

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo Hki

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

T U I J A H E L L S T E N

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK parisuhdeväkivallan riskinarviointi THL 1

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä

Kun exästä ei pääsekään eroon tapauksena eron jälkeinen vaino. Pieksämäki Jonna Brandt Pia Marttala

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PUUTTUMATTA JÄTTÄMISEN HINTA TURKU. Jaana Kinnunen, VARJO-hanke

Väkivallan ehkäisy ja varhainen tunnistaminen Martta October

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, Päivi Vilkki, varatuomari

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN

Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari. Turku, ylitarkastaja Ari Evwaraye

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Kajaani ERON JÄLKEINEN VAINO

AJANKOHTAISTA VÄKIVALTATYÖSSÄ

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA

Sisäinen turvallisuus

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Lapin ensi- ja turvakoti ry


Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan?

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Miten lähisuhdeväkivalta näkyy lastenvalvojan työssä ja lastensuojelussa erotilanteessa. Aluehallintovirasto, Turku, 24.4.

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Kiusaamisrikokset sosiaalisessa mediassa. Jarno Saarinen vanhempi konstaapeli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Pieniä ihmisiä - suuria asioita väkivaltatyön foorumi Mikkelissä Maija Pietiläinen ja Jaana Kinnunen Tervetuloa!!!

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI HELSINKI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Poliisin ennalta estävä toiminta ja huolta aiheuttavat henkilöt

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari

Oulu ERON JÄLKEINEN VAINO. Riitta Hannus psykoterapeutti hanketyöntekijä Oulun ensi- ja turvakoti

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Ulos poteroista! Lahti Tarja Mankkinen

A P U A VÄ K I VA LTA A N

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Terveyslautakunta Tja/

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere Tarja Mankkinen

Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

MARAK. Minna Piispa 1

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

RIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.

Turvakotien asiakkaat

VOI HYVIN yleisöluento

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta /2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Lapset ja eron jälkeinen vaino. Pieksämäki Jonna Brandt Pia Marttala

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Rikoslaki /39 30 LUKU ( /769) Elinkeinorikoksista

Saako uhri oikeutta?

Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa

MARAK Y H T E I S T Ä T Y Ö T Ä L Ä H I S U H D E V Ä K I V A L T A A N P U U T T U M I S E K S I T U I J A H E L L S T E N

Ehdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta palaajien kanssa. Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen 29.3.

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki Tarja Mankkinen

Sisäasiainministeriö Pöytäkirja id (3) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö

Transkriptio:

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen 11.30 Lounas, omakustanne 12.30 Marak mallin esittely Kehittämispäällikkö Minna Piispa,THL 14.00 Kahvi, omakustanne 14.30 VARJO hankkeen ja Mikkelin MARAK toiminnan esittely Jaana Kinnunen 15.15 Keskustelu, päivän päätös 15.30

SEMINAARIN MATERIAALI Luennoitsijoiden diat soveltuvin osin www.varjohanke.fi Video: Sanoin että näin pahaa unta info@kvinnojour.com

VARJO- hanke 2012-2017 Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy - Mikkeli ja Oulu Perheiden turvallisuuden lisääminen, toimintakyvyn ylläpitäminen, ennaltaehkäisevä työ/ näkökulma Työmallien ja palvelujen kehittäminen kokijat, tekijät, lapset, läheiset, Viranomaisyhteistyö, koulutus, konsultointi vaikuttamistoiminta, tutkimusyhteistyö OTA YHTEYTTÄ!

Mikkeli Yksilötapaamiset Vainoa kokeneiden lasten ryhmä Jatkotyöskentely äiti + lapset Vainoa kokeneiden naisten ryhmä Prosessi meneillään Vankilahaastattelut, vainon tekijät Läheishaastattelut Tapaamiskäytännöt/ vainotilanne Digitaalisen vainon käsikirja

Johtoryhmä Pj. Pauliina Viitamies Tutkimuksen tukiryhmä VARJO Ohjausryhmä Mikkeli Pj. Eija Liimatta Ohjausryhmä Oulu Pj. Milla Kynkäänniemi

VAINOAMINEN Rikoslaki 25 luku 7 a 1.1.2014 Joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta, on tuomittava, jollei teosta muulla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta vainoamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Vainoaminen on uhkaamista, seuraamista, tarkkailemista ja yhteyden ottamista uhriin ja/tai hänen läheisiinsä. Se on tavoitteellista ajasta ja paikasta riippumatonta toimintaa, jonka pyrkimyksenä on kontaktin saaminen tai uhan tunteen luominen uhrissa. Rikosoikeudellisesti vainoamista voidaan tarkastella sen tekotapojen luonteen ja oikeudettomuuden perusteella sekä niiden aiheuttaman pelon tai vaaran tunteella. (www.finlex.fi/>7.1.2014.)

Vaino - Vainoajista entiset puolisot ovat kaikkein väkivaltaisimpia. Läheinen suhde antaa mahdollisuuden erityiseen haavoittamiseen; tiedetään heikot kohdat elinpiiri, salasanat, läheiset *** - Auttamisjärjestelmissä entistä puolisoa on vaikeampi uskoa vainoajaksi kuin esim. vierasta vainoajaa *** - Yhteiset lapset laajentavat vainon mahdollisuuksia ***

Miten vaino eroaa normaalista parisuhdeväkivallasta? Väkivallan kokija ei vapaudu, vaikka jättäisi väkivaltaisen kumppaninsa. Äärimmillään vainottu perhe voi jatkaa normaalia elämää ainoastaan menemällä maan alle. Laajenee usein koskemaan myös vainotun omaisia ja läheisiä. Kodin lisäksi vainoa ilmenee julkisilla paikoilla, työpaikoilla, kouluissa, päiväkodeissa, leikkipaikoilla, jne Vaino voi pitää sisällään tekoja, jotka yksittäisinä tapahtumina tai tekoina eivät ole sinänsä rikoksia, tai välttämättä edes väkivaltaa, mutta intensiteetin kasvaessa teot muodostavat prosessin, joka on uhrille väkivaltaista. Riitta Hannus & Jaana Kinnunen 2013

VAINOTTU IDEAALIUHRI VAI JOTAIN MUUTA? Yksilön ongelmasta tulee sosiaalinen ongelma vasta sitten, kun sille on riittävästi puolestapuhujia. Päivi Honkatukia 2011, 55

Mikkelin työryhmän kokoonpano Akuuttitr.? Poliisi Lastenvalvoja Kotihoito Sosiaali- päivystys/ TURVAKOTI TK/ sos.tt + lääkäri AIK.SOSIAALITYÖ/ MAAHANMUUTTO Rikosseuraamus MARAK- ryhmä A-klinikka kriisikeskus/ RIKU MIKALO & Perheasiainneuvottelukeskus VIOLA ry. Lastensuojelu MIKKELIN KAUPUNGIN ASUNTOTOIMI 5.6.2014 THL 11

MARAK Mikkelissä Toiminta alkoi 26.9 MARAK työryhmän koulutuksella Kokouksia 3 Asiakastapauksia 4 Tunnelmat: Olemme alussa opiskelua Yhteistyötä kannattaa tehdä, tärkeää puhua väkivallasta Tukihenkilötoiminta käynnistynyt Kriisikeskus/ RIKU Työryhmään voi myöhemmin tulla myös asiakas Asiakaskommentteja ei vielä tarkemmin tiedossa

ASIAKASTILANNE * Täytä lomake/ arvioi tilanne/ KYSY JOS EPÄVARMA OLO / Tarjoa tukihenkilö * Vie yhdyshenkilölle (ei vielä kaikissa paikoissa) / toimita MARAK sihteerille Pohdi, haluatko itse tulla työryhmään esittelemään tapauksen/ yhdyshenkilö KÄYTÄNTÖ VOI VAIHDELLA TOIMIPISTEITTÄIN * Asian käsittely * Asiakkaan informointi (Sovitaan kokouksessa) * Jatkotoimenpiteet * Seuranta

YHDYSHENKILÖJÄ TARVITAAN ERI TOIMIPISTEISIIN Yhdyshenkilö kokoaa toimipisteen lomakkeet, toimittaa ne MARAK sihteerille ja tarvittaessa voi myös esitellä tapauksen. MARAK LOMAKKEET LÄHETETÄÄN/lisätietoja: VIOLA väkivallasta vapaaksi ry./ Jaana Kinnunen Savilahdenkatu 24, 50100 MIKKELI jaana.kinnunen@viola-vakivallastavapaaksi.fi puh. 044-33 65 334 KIITOS!