Tuotepäällikkö Anne Quarshie Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä
Esityksen sisältö Merkittävimmät ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä Suosituksia vaikutusten vähentämiseksi Reilun kaupan järjestelmän kriteerit perheviljelijöille Muut sertifiointijärjestelmät 2
Merkittävimmät ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä 3
Kahvinviljelyn historiaa - Alkuperäinen ja perinteinen Afrikasta lähtenyt kahvinviljely perustuu varjokasviviljelyyn ja tarjoaa monimuotoisine puulajistoineen asuinpaikan linnuille, perhosille, hyönteisille ja muille eläimille. - Perinteisellä tyylillä viljelevät suosivat yleensä kestäviä maataloustekniikoita, joita ovat esimerkiksi kahvimurskeen kompostointi, viljelykierrot ja torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttämättä jättäminen. - Lisäksi he viljelevät kahvin ohella usein muitakin kasveja, mikä takaa heille varmemman ruokaturvan sekä lisätulonlähteitä. 4
Kahvinviljelyn historiaa - 1970- ja 1980-luvuilla varjokasviviljelmiä alettiin korvata aurinkoviljelytekniikoilla, jotta saataisiin isommat sadot ja sitä kautta suuremmat tulot. - Tämän seurauksena tuhottiin miljoonia hehtaareita metsää ja biodiversiteettia suurten kahviplantaasien tieltä. - Auringossa viljelemiseen liittyy läheisesti metsän raivaaminen, yhden lajin monokulttuurinen viljely sekä kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö. - Teollistuneempaa ja tehokkaampaa tuotantoa varten kehitettiin uusia kahvilajikkeita, jotka pystyivät kasvamaan täydessä auringon paisteessa, mutta vaativat melkoiset määrät lannoitteita, torjunta-aineita ja kastelua. 5
Kahvinviljelyn ympäristövaikutuksia Kahvinviljelyn ympäristövaikutuksia voidaan luokitella esimerkiksi seuraavien otsikoiden alle: - metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti - maaperän heikentyminen ja eroosio - kemikaalien käyttö viljelyssä - kahvinviljelijöiden ja työntekijöiden kohtaamat ympäristö- ja terveysuhat - vedenkäyttö ja vesistöjen saastuminen kahvin prosessoinnissa 6
Metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti - Vakavin kahvinviljelyn aiheuttama ympäristöongelma on luonnonmetsien muokkaaminen kahviviljelyksiksi. Tämä tarkoittaa kasvavassa määrin plantaaseja, joilla harjoitetaan aurinkokahviviljelyä. Aurinkokahviviljelmien laajeneminen johtaa luonnonmukaisten ekosysteemien tuhoamiseen. - Suuret, yhden kasvin viljelmät, joita aurinkokahviviljemät tyypillisesti ovat, aiheuttavat suurimman biodiversiteetin vähenemisen. - Myös metsien ohentaminen ja raivaus varjokahviviljelmiä varten on huolestuttavaa. Vaikka varjokahviviljelmät mahdollistavat suuremman lajiston toimeentulon (erityisesti liikkuvien lajien osalta) kuin aurinkokahviviljelmät tai monet muut maatalouden muodot, eivät ne ole sama asia kuin luonnonmetsät. Lähteet: WWF 7
Metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti - Vietnamissa, Papua Uusi-Guineassa, Laosilla, Myanmarissa ja Meksikossa tehtyjen tutkimusten mukaan kahvinviljely laajenee aiemmin luonnontilassa olleille alueille. - Kolumbiassa erityisesti aurinkokahvin viljely kasvaa. - On epäselvää, ovatko uudet kahviviljelyalueet Kiinassa, Uudessa Kaledoniassa, Samoalla ja Mauritiuksella raivattu luonnontilassa olleille alueilla vai onko viljelykset perustettu jo aiemmin maatalouskäytössä olleelle maalle. - Maailmanlaajuisesti hyvin vähän tietoa on saatavilla siitä, miten kahvinviljelymaita on aiemmin käytetty. - Myös varjokahviviljely ja lintuystävällinen kahvinviljely voivat vahingoittaa korkean biodiversiteetin omaavia alueita erityisesti silloin, mikäli viljely laajenee laittomasti. Esimerkiksi Meksikossa, Vietnamissa, Nicaraguassa ja Indonesiassa suojeltuja maaalueita on otettu laittomasti käyttöön kahvinviljelyssä. Lähteet: WWF 8
Metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti - Metsiä on hävinnyt hälyyttävää tahtia latinalaisen Amerikan kahvintuottajamaissa. Peräti seitsemän maata kymmenestä, joissa metsien häviäminen on suurinta, sijaitsee latinalaisessa Amerikassa tai Karibialla, ja ne ovat Jamaika, Haiti, Costa Rica, Paraguay, Ecuador, Guatemala ja Meksiko. - Perinteinen varjokahviviljely on tehokas tapa säilyttää biodiversiteettiä trooppisissa metsäekosysteemeissä. Latinalaisen Amerikan pohjoisosien varjokahvialueilla biodiversiteetti on runsasta. - Smithsonian Migratory Bird Centerin biologit havaitsivat kenttätutkimuksisissaan eteläisessä Meksikossa, että perinteisillä kahvi- ja kaakoviljelmillä eli ainakin 180 lintulajia. Luku on huomattavasti korkeampi kuin lintulajien lukumäärä muilla maatalousmailla. Tätä korkeampia lukuja on havaittu vain täysin luonnonvaraisissa trooppisissa metsissä. - Kolumbiassa ja Meksikossa tehtyjen tutkimusten mukaan aurinkokahviviljelmillä tavattiin yli 90% vähemmän lintulajeja kuin varjokahviviljelmillä. Lähteet: National Resources Defense Counsil 9
Metsäekosysteemien säilyminen ja biodiversiteetti linnut ja muut eläimet - Tutkimustöissä Meksikossa (Mexico's National University and Chicago's Lincoln Park Zoo) havaittiin myös, että varjokahvitiloilla eli suurempi määrä pieniä nisäkkäitä, kuten oravia, hiiriä ja opossumeja, kuin aurinkokahviplantaaseilla. Myös lepakkoja havaittiin varjokahviviljelmillä. - Vertailemalla erilaisia metsiä ja maatalousmaita tutkijat havaitsivat, että sekaviljelmillä (joilla viljeltiin useita eri kasveja, kuten kahvia, banaania, kaakaota ja sitruksia) ja varjokahviviljelmillä eli 74% prosenttia siitä eläinlajimäärästä, mitä löytyi täysin luonnonvaraisista metsistä. - Perinteinen kahvinviljely metsien hävittämisen vaihtoehtona auttaa hidastamaan ilmaston lämpenemistä. Lähteet: National Resources Defense Counsil 10
Maaperän heikentyminen - Kahvinviljely esimerkiksi Brasiliassa on perustunut kertakäyttöajatteluun, jossa kahviviljelyksiä hylätään ja siirretään paikasta toiseen, uudelle maaperälle. - Tyypillisesti maata ensin viljellään lyhäytaikaisesti, jonka jälkeen se otetaan karjan laidunmaaksi ja lopulta hylätään maaperän köyhtymisen ja eroosion johdosta. - Usein lannoitteiden ja agrokemikaalien runsaalla käytöllä maata voidaan hyödyntää pidempään, mutta tällaisella toiminnalla on omat ympäristövaikutuksensa. - Yksi maaperälle haitallisimmista kahvinviljelyn muodoista on se, että rikkaruohomyrkyillä maa puhdistetaan muusta kasvillisuudesta. - Rikkaruohovapaiden viljelysalueiden luomisen (erityisesti korkean ilmanalan kahviviljelmillä) on todettu olevan yksi suurimmista eroosion aiheuttajista. - Matalakasvuisia kasveja voitaisiin hyödyntää maaperän peittämisessä, mikä vähentäisi eroosiota ja maaperän kosketusta auringonvaloon, tuuleen ja sateeseen. Lähteet: WWF 11
Maaperän heikentyminen - Varjokasvien puuttumisella on monia suuria vaikutuksia maaperän laatuun. - 1980-luvun lopulla Nicaraguassa tehdyissä tutkimuksissa todettiin, että eroosioluvut olivat huomattavasti korkeampia viljelmillä, joilla varjokasveja oli vähennetty, kuin perinteisillä kahvitiloilla. Tutkimuksessa todettiin myös, että varjokahviviljelmillä oli korkeammat maaperän kosteuslukemat ja suurempi orgaanisen aineksen määrä. - Ravinteiden kierto reagoi varjokasvien määrän muutoksiin kahviviljelmillä. Costa Rican Central Valleyssa, missä vuosittainen sademäärä voi olla jopa 2,5 metriä, ravinteiden huuhtoutuminen pohjaveteen voi olla huomattavaa. - Ilman varjoa kasvavan kahvin maaperä menettää jopa kolme kertaa enemmän typpeä kuin varjokahviviljelmillä. Varjokahviviljelmät kierrättävät typpeä säästeliäästi. Lähteet: National Resources Defense Counsil ja WWF 12
Kemikaalien käyttö aurinkokahviviljelmillä - Aurinkokahvin viljely on lisääntynyt dramaattisesti varjokahviviljelyn kustannuksella. Arviolta 40-50% latinalaisen Amerikan pohjoisosissa tuotetusta kahvista tulee aurinkokahviviljelmiltä. Esimerkiksi Kolumbiassa aurinkokahvin osuus on kasvanut lähes nollasta 70 prosenttiin. -Aurinkokahviviljelyä voidaan kutsua myös tekniseksi, korkeita tuotantopanoksia vaativaksi viljelyksi. - Aurinkokahviviljelmillä mm. hyönteisten määrä on vähäisempi, auringon säteily voimakkaampaa ja ravinteiden kierto alhaisempaa. - Aurinkokahviviljelmät ovat liiallisen riippuvaisia agrokemikaaleista. - Viljelmät ovat riippuvaisia esimerkiksi lannoitteista ja torjunta-aineista. Esimerkiksi Costa Ricassa maan viranomaiset suosittelevat, että hehtaarilla kahvia käytettäisiin vuosittain 30 kiloa typpeä, kun samanaikaisesti varjokahviviljelmillä sitä ei käytetä lainkaan tai käyttö on vähäistä. - Kolumbiassa, jossa 86% kahvinviljelystä on teknistä, käytetään vuosittain yli 400 000 tonnia keinolannoitteita, ainakin silloin kun niitä on varaa ostaa. Lähteet: WWF ja Consumers International 13
Kemikaalien käyttö - Kahvintuotannossa esimerkiksi Brasiliassa on käytetty laajalti kemikaaleja, joilla on pyritty torjumaan tuholaisia ja kasvisairauksia. Ennen 1970-lukua tuottajat käyttivät mm. BHC:tä ja muita torjunta-aineta (mm. copper fungicide with BHC ja foliar fertiliser). Lopulta BHC on korvattu uudella torjunta-aineella (lindane emulsion). BHC:n ja lindanen käyttö on myöhemmin kielletty, sillä niiden on todettu säilyvän ympäristössä. - Teollisessa kahvintuotannossa käytettävät kemikaalit aiheuttavat vakavia terveys- ja ekologisia uhkia. Yhdysvaltain terveysviranomaisten tekemissä testeissä 1970- ja 1980-luvuilla kahvipavuista löydettiin usein jälkiä mm. DDT:stä, BHC:stä ja muista torjunta-aineista, joiden käyttö Yhdysvalloissa oli kiellettyä niiden karsinageenisyyden vuoksi tai koska ne säilyvät luonnossa pitkiä aikoja. - Perinteisessä varjokahviviljelyssä käytetään tyypillisesti huomattavasti vähemmän kemikaaleja kuin teollisilla plantaaseilla. Kahvin kasvattaminen luonnonkasvillisuuden ja/tai varjopuiden joukossa vähentää sen altistumista tuholaisille. Perinteiset viljelytekniikat ovat olleet käytössä jo useiden sukupolvien ajan, ja tuotannossa on löydetty kestävä tasapaino. Lähteet: WWF ja National Resources Defense Counsil 14
Kemikaalien käyttö - Vuonna 1983 Natural Resources Defense Councilin teettämissä laboratoriatesteissä kaikista raakakahvinäytteistä löydettiin jäämiä monista torjuntaaineista. Papujen paahtaminen vähensi jäämien määriä, mutta edelleen yhdestä näytteestä brasilialaista kahvia löytyi alkuperäinen määrä DDD:tä ( the toxic metabolite of DDT ). - Nykyään DDT:tä ei juuri käytetä kahvinviljelyssä, mutta käytössä on monia muita kemikaaleja, joilla torjutaan rikkakasveja, tuholaisia ja kasvitauteja. - Viimeisen kymmenen vuoden ajan länsimaiden hallitukset ovat pyrkineet rajoittamaan monien niissä kiellettyjen kemikaalien käyttöä kehitysmaissa. Kuitenkin joissakin latinalaisen Amerikan maissa monien kiellettyjen kemikaalien käyttö hyväksytään kuitenkin maataloudessa. - Esimerkiksi vielä vuonna 1990 Costa Ricassa sallittiin chlordane-kemikaalin käyttö. Chlordane on erittäin myrkyllinen hyönteisten torjunta-aine, joka säilyy vuosia luonnossa. Lähteet: National Resources Defense Counsil 15
Kahvinviljelijöiden kohtaamat terveysuhat - The World Resources Instituten tutkimusraportista selviää, että latinalaisessa Amerikassa ja muissa kehitysmaissa ihmisten altistuminen kemikaaleille on mittavaa. Esimerkiksi Nicaraguassa todettiin vakavia terveysongelmia maataloustyöntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä keskuudessa. Raportin mukaan riittämättömät turvallisuus- ja hygieniatoimet ovat normi torjunta-aineiden käytössä kehitysmaissa. - Useita satoja myrkytystapauksia ja muutamia kuolemia yhdistettiin 1990-luvun alussa Kolumbiassa erittäin myrkylliseen hyönteismyrkkyyn, endosulfaaniin. Vaikka aineen käyttö kiellettiin vuonna 1995, pelätään sitä käytettävän yhä. - Kolumbian kahvinviljelijöiden yhdistys ja kansallinen kahvin tutkimuslaitos ovat kieltäneet kenttätyöntekijöitään suosittelemasta myrkyllisimpiä tuholaismyrkkyjä, ja suosittelemaan sen sijaan vähemmän myrkyllisiä kemikaaleja ja biologisia torjuntamenetelmiä. Lähteet: National Resources Defense Counsil 16
Kahvinviljelijöiden kohtaamat terveysuhat - Työntekijät, joilla ei ole historiallisesti ollut pitkää kokemusta teknisestä kahvintuotannosta, joutuvat tänä päivänä kosketuksiin lukuisien kemikaalien kanssa, joita tulisi käsitellä vain suojavarusteiden, kuten kasvosuojusten, pitkähihaisten paitojen, pitkien housujen ja saappaiden, kanssa. Kuitenkaan tällaisia vaatteita ja varusteita ei usein käytetä kuumuuden ja kosteuden vuoksi. - Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston tekemissä kenttätutkimuksisssa Mississippijoen ympäristössä USA:ssa dokumentoitiin laajamittaisia puutteita suojavaatteiden käytössä niiden työntekijöiden keskuudessa, jotka käsittelivät kemikaaleja. Edes Yhdysvalloissa kemikaalien käyttöön liittyvät terveysrajoitukset eivät riittävällä tavalla huomioi ilmaston aiheuttamia rajoituksia suojavarusteiden käytölle. Lähteet: National Resources Defense Counsil 17
Kahvinviljelijöiden kohtaamat terveysuhat - Varjokasvien vähenemisellä on suora yhteys myös lisääntyneeseen typpilannoitteiden käyttöön Keski-Amerikan kahviviljelmillä. Laajamittainen synteettisten kemikaalien käyttö on aiheuttanut juomaveden saastumista mm. Costa Ricassa, jossa pohjaveden saastemäärät ylittävät joissain tapauksissa WHO:n asettamat suositusrajat. - Suurina määrinä nitraatit voivat aiheuttaa lapsille ns. methemoglobinemia ("bluebaby syndrome"), joka vaikeuttaa veren hapenkuljetusta ja voi aiheuttaa jopa kuoleman. - Juomaveden nitraattisaastumisellä epäillään olevan suoran yhteys mm. tiettyihin syöpiin ja lasten kehityshäiriöihin. I Lähteet: National Resources Defense Counsil 18
Veden käyttö ja vaikutukset vesistöihin - Kahvin tuotantovaiheista erityisesti kahvipavun prosessointi eli kuorinta kuluttaa vettä ja heikentää makean veden varastoja monissa trooppisissa ekosysteemeissä. - Kuorinta voidaan suorittaa kuiva- tai märkäkäsittelynä, jälkimmäistä suositaan laatusyistä. - Perinteisessä viljelyssä, jossa kahvimarjat prosessoitiin tilalla, marjojen kuoret siroteltiin kahvipensaiden ympärille. Nyt kun prosessointi usein tapahtuu kauempana viljelyksiltä, kahvimarjojen kuoret usein heitetään märkäprosessoinnin jälkeen jokiin. - Marjojen kuoret aiheuttavat jokien saastumista, sillä niiden hajoaminen käyttää paljon happea, ja alhaisemmat happipitoisuudet johtavat kalakuolemiin. - Keski-Amerikassa vuonna 1988 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että prosessoitaessa 550 000 tonnia kahvipapuja syntyi 1,1 miljoonaa tonnia jätettä kuudessa kuukaudessa. Vettä käytettiin 110 000 neliömetriä päivässä. Tämä jätemäärä vastaa neljän miljoonan asukkaan kaupungin jätevesien dumppaamista. - Tuolloin Costa Ricassa arvioitiin, että kahvin prosessointi aiheuttaa kaksi kolmasosaa kaikesta jokien saastumisesta (biologisen hapen kulutuksen määrää mittaamalla). Lähteet: WWF ja National Resources Defense Counsil 19
Veden käyttö ja vaikutukset vesistöihin - Kahvin prosessointilaitosten koko vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi Guatemalan 4000:sta prosessointilaitoksesta vain kolme prosenttia kuuluu suurimpaan kokokategoriaan, mutta ne prosessoivat 60% vuosittaisesti kahvintuotannosta. - Ekologiset vaikutukset johtuvat erityisesti prosessointilaitosten orgaanisista jätteistä, jotka saastuttavat vesistöjä ja vievät kasveilta ja eläimiltä niiden tarvitseman hapen. Costa Rican terveysviranomaiset ovat huolestuneet saastuneiden jokivesien vaikutuksista myös rannikon vedenalaiseen kasvistoon ja eläimistöön niillä alueilla, joilla joet laskevat mereen. - Vuonna 1992 Costa Rican viranomaiset laativat viisivuotissuunnitelman, jonka tavoitteena oli vähentää vesistöihin laskettavaa orgaanisten jätteiden määrää 80 prosentilla viidessä vuodessa. Lähteet: National Resources Defense Counsil 20
Veden käyttö ja vaikutukset vesistöihin - Viime vuosina on tapahtunut edistystä kahvin prosessointiteknologian kehittämisessä. - Pieni mutta kasvava osa kahvinkäsittelylaitoksista on vähentänyt kahvin märkäprosessoinnissa käytettävän veden määrää, jolloin niiden tarvitsee myös käsitellä aiempaa vähemmän saastunutta vettä ennen sen laskemista laitoksesta. - Muita ympäristöystävällisiä menetelmiä ovat mm. kompostoitujen kahvimarjojen kuorten käyttö eläinten lannan ohella orgaanisena lannoitteena tai polttoaineena energialaitoksissa, jotka tuottaavat metaania. - Nämä toimet ova osoittautuneet menestyksekkäiksi monilla alueilla latinalaisen Amerikan pohjoisosissa. Kuitenkin ilman alueellisia investointisuunnitelmia uuden teknologian käyttöönottamiseksi, saastumisen vähentämiseen pyrkivät toimet tulevat poikkeus eivätkä sääntö tässä latianalaisen Amerikan osassa. Lähteet: National Resources Defense Counsil 21
Suosituksia ympäristövaikutuksien vähentämiseksi 22
Suosituksia - Ympäristövaikutusten vähentämisessä tärkein tavoite on pidentää viljelysten elinikää niin että omistajat jatkavat viljelyä samassa paikassa eivätkä siirry muualle ja raivaa uutta maata viljelyyn tai muuhun käyttöön. - Yhtä tärkeää on, että viljelijöitä kannustetaan säilyttämään viljelmänsä varjokahviviljelminä eikä muuttamaan niitä aurinkokahviviljelmiksi. - Muita tapoja vähentää ympäristötuhoja ovat tuotannon ja tulonlähteiden monipuolistaminen, tuotantopanosten käytön vähentäminen, vedenkäytön vähentäminen ja maaperän eroosion vähentäminen. Viljelysten tulisi myös välillä antaa kesannoida. Lähteet: WWF 23
Suosituksia metsäekosysteemit - Monilla alueilla erityisesti Vietnamissa ja muissa Kaakkois-Aasian maissa kahvinviljely laajenee luonnonmetsiin. Tällainen kahviviljelysten laajentaminen tulisi kieltää, sillä se aiheuttaa ympäristötuhoa. Nämä viljelmät ovat lyhytikäisiä investointeja. - Suurin osa tästä kahvintuotannosta on robusta-kahvia, koska se on tuottoisampaa kuumassa, aurinkoisessa ilmastossa ja huonommalla maaperällä. - Toinen tapa estää kahvinviljelyn laajeneminen biodiversiteetiltään rikkaille alueille on luoda suojelualueita trooppisille metsäalueille, jotka sijaitsevat kahvintuotantoalueiden rajoilla. Niitä tulee myös valvoa. - Vaikka varjokahviviljelmien biodiversiteetti on alhaisempaa kuin täysin luonnontilassa olevien alueiden, pystyvät ne elättämään useampia lajeja kuin aurinkokahviviljelmät. Lisäksi varjokahviviljelmillä maaperän kosteus on suurempaa, ravinteiden kierto tehokkaampaa ja eroosio vähäisempää. - Luonnonsuojelunäkökulmasta varjokahviviljelmät ovat hyvä kompromissi kahvinviljelyn jatkamiseksi viljelyalueilla. Lähteet: WWF 24
Maaperän heikentyminen ja eroosio - Parempien maaperänhoitotapojen kehittäminen on ollut aikaavievää. Vaikeutta lisäävät maantieteellisten ja kulttuuristen erojen olemassaolo. - Esimerkiksi Brasiliassa kahvipensaat istutettiin aluksi suorissa riveissä ylös vuorten rinteitä. Tämän tavan huomattiin aiheuttavan huomattavaa eroosiota. Sen sijaan istuttamalla puut vuorten myötäisesti (contour planting) ja jättämällä sopiva väli istutusten välille, väheni eroosio huomattavasti aiemmasta. - Kun verrataan kahviviljelmiä, joilla pensaat on istutettu pystysuoriin riveihin, ja viljelmiä, joilla pensaat on istutettu vuorten myötäisesti, huomataan eroosion olevan jälkimmäisissä tapauksissa 4,4 3,1 tonnia vähemmän hehtaarilta muutamassa vuodessa. Jälkimmäiset viljelmät myös säilyttivät paremmin maaperän kosteutta. - Myös muiden kasvilajikkeiden tai ruohon istutus vuorotellen kahvipensaiden kanssa vähentää eroosiota. Ruohon istuttamisen vaikutus oli vähentää maaperän köyhtymistä 0,2 tonnilla hehtaaria kohden ja veden huuhtoutumista 90 %:lla. Lähteet: WWF 25
Kesannointi - Kesannointi ja pintakasvien istuttaminen on hyvä strategia luonnonsuojeluun kahviviljelmillä. - Kesannointi voi kunnostaa maaperän ja palauttaa oikean ravinnetasapainon suhteellisen lyhyessäkin ajassa. - Kesannoinnin aikana voidaan myös istuttaa varjopuita. - Noin 5-7 vuoden kuluttua maa voidaan jälleen intensiiviseenkin käyttöön. Lähteet: WWF 26
Tuotannon monipuolistaminen - Kahvin hintojen rajujen muutosten vuoksi riippuvuus yksin kahvista ei ole terve strategia tuottajille. Monipuolisempi maataloustuotanto voisi tukea viljelijöiden erityisesti perheviljelijöiden toimeentuloa. - Kahvin viljely yhdessä muiden kasvien, kuten hedelmäpuiden, vihannesten tai viherkasvien kanssa voi monipuolistaa viljelijöiden tulonlähteitä ja vähentää riippuvuutta yhdestä tuotteesta. - Vaikka tällaiset monipuoliset tuotantosysteemit eivät palauta biodiverstiteettiä luonnontilaisten alueiden tasolle, ovat ne parempia vaihtoehtoja biodiverstiteetin kannalta kuin muut viljelmät. Ne auttavat myös tukemaan paremmin toimeentulevaa paikallistaloutta. - Ekoturmismin, erityisesti lintubongauksen, edistäminen kahvintuotantoalueilla voisi tuoda uuden tulonlähteen viljelijöille. Varjokasvit auttavat luomaan ympäristöjä, joissa linnut viihtyvät. - Nämä tulonlähteet voivat olla yhtä hyviä tai jopa ylittää kahvista saatavat tulot. Lähteet: WWF 27
Veden käytön vähentäminen - Kahvintuotannossa veden käyttöä ja vesistojen saastumista tulisi vähentää niin paljon kuin mahdollista. - Kolumbiassa ja Costa Ricassa testataan uusia prosessointisysteemejä, joiden tuottaman kahvin pitäisi olla yhtä korkean laatuista kuin märkäprosessoidun kahvin. Tämän teknologian käyttöönottoa pitäisi kannustaa. - Kahvin prosessoijien tulisi siivilöidä ja kierrättää vettä niin että veden käyttö vähenisi ja vähemmän orgaanista ainesta laskettaisiin jokiin. Kahvinmarjojen kompostointi tai sirottelu pensaiden ympärille parantaa maaperän laatua ja auttaa maaperää säilyttämään kosteutta. Molemmat tekijät lisäävät tuottavuutta. - Anaerobinen käyminen ennen kahvipapujen märkäkäsittelyä tekee pavuista helpompia käsitellä, mikä vähentää prosessoinnissa tarvittavan veden määrää. Tämä on edullinen prosessointistrategia, mutta teknologia ei ole kovin hyvin tunnettua. Lähteet: WWF 28
Veden käytön vähentäminen - Costa Ricassa suuri osa kahvimarjojen kuorista kompostoidaan, vaikka kompostointi kestää kuusi kuukautta. Kahvin prosessoijat ovat kuitenkin havainneet, että tiettyjen mikro-organismien avulla kompostoiminen voi tapahtua jopa alle kolmessa kuukaudessa. Komposti kuljetetaan takaisin viljelijöille lannoitteeksi. - Tehokkaita mikro-organismeja on alettu hyödyntää myös kahvin prosessoinnissa, jätevesien puhdistamiseksi ennen niiden laskemista prosessointitehtaasta. Mikroorganismit hajoittavat jätteen ja nopeuttavat kompostoitumista. Tämä vähentää orgaanisen jätteen määrää, jota lasketaan paikallisiin vesistöihin, ja joka kuluttaa niissä happea. Lähteet: WWF 29
Reilun kaupan järjestelmän kriteerit perheviljelmille 30
Yleistä Reilun kaupan kahvista - Kaikki Reilun kaupan kahvi on peräisin perheviljelmiltä, joilla harjoitetaan lähes aina varjokahviviljelyä. - Reilun kaupan sertifikaatin saaminen edellyttää, että tuottajat noudattavat Reilun kaupan kriteerejä. Yhtenä osana näistä kriteereistä ovat ympäristökriteerit. - Reilun kaupan lisää voidaan käyttää paitsi sosiaalisiin myös tuotantoa parantaviin hankkeisiin ja ympärisöparannuksiin, kuten kahvin prosessointitilojen rakentamiseen ja uudistamiseen. - FLO kannustaa pientuottajia luonnonmukaiseen viljelyyn siellä, missä se on sosiaalisesti ja taloudellisesti järkevää. Lähes 40 % Reilun kaupan sertifioidusta kahvista on luomutuotettua. 31
Esimerkki hyödyistä: Reilun kaupan kahvi - Reilun kaupan kahvista maksetaan tuottajaosuuskunnille takuuhintana aina vähintään 1,21 USD paunalta. Lisäksi maksetaan sosiaalisia ja tuotantoa parantavia hankkeita varten Reilun kaupan lisää 0,05 USD paunalta. (1.6.2007 alkaen lisän suuruus on 0,10 USD paunalta.) - Kahvia ostavat yritykset tarjoavat viljelijöille heidän pyynnöstään jopa 60 % ostettavan kahvierän arvosta ennakkorahoituksena. - Viljelijöiden omistamat osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen palveluita. - Kaikenlainen lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö on kiellettyä. Myöskään vanhempien perhetilalla tehtävät askareet eivät saa vaarantaa lasten koulunkäyntiä tai terveyttä. - Viljelyä harjoitetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. - Reilun kaupan kahvin suosion myötä yhä useampi viljelijä hyötyy kahvin Reilusta kaupasta. Esimerkiksi Meiran kahviostoista hyötyy jo Reilun kaupan kahvinviljelijöitä neljässä eri maassa aiemman yhden sijaan. 32
Reilun kaupan kriteerit perheviljelijöille Sosiaalinen kehitys - Reilu kauppa lisää kehityspotentiaalia - Jäsenet ovat perheviljelijöitä - Demokratia, osallistuminen ja läpinäkyvyys tuottajaorganisaatiossa - Syrjintä on kiellettyä Taloudellinen kehitys - Reilun kaupan lisä - Vientikyky - Organisaation taloudellinen vahvistaminen 33
Reilun kaupan kriteerit perheviljelijöille Työolojen kriteerit - Pakko- ja lapsityövoima - Järjestäytymisoikeus ja edunvalvonta - Työehdot - Työterveys ja -turvallisuus 34
Tuotekohtaiset kriteerit perheviljelijöiden tuottamille tuotteille Kaupankäyntiä koskevat kriteerit - Tuotteen kuvaus - Pitkäaikainen ja vakaa suhde tuottajiin - Kansainvälistä kauppaa koskevat yleiset ehdot - Hinnoittelu ja Reilun kaupan lisä - Ennakkorahoitus Tuotekohtaisissa kritereissä voidaan asettaa myös muita lisäkriteerejä kyseisen tuotteen tuotannolle tai tuotannolle jossain yksittäisessä maassa. 35
Reilun kaupan kriteerit perheviljelijöille Ympäristökehitys - Vaikutusten arviointi, suunnittelu ja tarkkailu - Kemikaalien käyttö - Jäte - Maaperä ja vesi - Tuli - GMOt 36
Vaikutusten arviointi, suunnittelu ja tarkkailu Tarkoitus: Tuottajaorganisaatio arvioi jäsentensä toiminnan vaikutuksia ympäristöön, kehittää suunnitelmia lieventääkseen näitä vaikutuksia ja valvoo suunnitelmien käyttöönottoa. Peruskriteerit: Organisaatiosta valitaan henkilö, jonka vastuulla on ympäristökehitykseen liittyvien kriteerien toteutuksen suunnittelu. Organisaatio kehittää ja ottaa käyttöön sisäisen kontrollijärjestelmän (Internal Control System) tai vastaavan. Organisaatio varmistaa, etteivät sen jäsenet kerää viljelyyn tarvittavaa materiaalia suojelluilta alueilta tai kansallisten ja kansainvälisten säädösten vastaisesti. Lisäkriteerit: Tuottajaorganisaatiolla on suunnitelma ympäristöön liittyvien ja maanviljelyllisten toimintojen parantamiseksi. Se valvoo suunnitelman toteutusta ja raportoi siitä. Organisaatio varmistaa, että sen jäsenet tunnistavat suojelualueet, puskurialueet vesistöjen ympärillä ja vedenjakajat, joita ei viljellä ja joihin ei käytetä kemikaaleja. Koskemattomille metsäalueille viljely on kiellettyä. Alueilla, jotka ovat karuja tai kelpaamattomia viljelyyn, jäsenet istuttavat puita ja pensaita tai muuten vahvistavat biodiversiteettiä. Organisaatiolla on suunnitelma, joka tarjoaa yleiskuvan nykyisestä ja kaavaillusta maan käytöstä. Organisaatio arkistoi tietoja koskien maan käyttöä, kemikaalien käyttöä, sadon kiertoa ja veden käyttöä. 37
Kemikaalien käyttö Tarkoitus: Tuottajien tulee jatkuvasti vähentää kemikaalien käyttöä viljelyssä. Peruskriteerit: FLO:n kieltämiä aineita ei saa käyttää, myydä eikä jakaa organisaation toimesta. Kemikaaleja käytetään, käsitellään ja varastoidaan asianmukaisesti, välttäen vaaraa ihmisille ja luonnolle. Ainoastaan koulutetut henkilöt saavat käsitellä kemikaaleja. Kaikki tuotteet ja pakkaukset ovat selkeästi merkittyjä, ja ne varastoidaan ja hävitetään turvallisesti. Tuottajat pitävät huolen, että kemikaaleja käytetään niille kasveille, joille ne on tarkoitettu. Tuottajaorganisaatio säilyttää kirjalliset tiedot kaikkien kemikaalien ostoista, käytöstä ja hävityksestä. Tuottajat välttävät kemikaalien suihkuttamista jokien tai muiden vesialueiden yli. Lisäkriteerit: Tuottajat käyttävät kemikaaleja vain, jos on kirjallisesti todistettu, että ne ovat tarpeellisia. Jäsenten käyttäessä kasvimyrkkyjä tuottajaorganisaatio varmistaa, että ne ovat ainoa mahdollinen keino. Kemikaalien vähentäminen mahdollistetaan valikoimalla tarkoituksenmukaisia taimia ja käyttämällä asianmukaisia tuotantotekniikoita. Kemikaalilaatu ja kemikaalin levityksen ajoitus valitaan siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa luonnolle, eläimille ja ihmiselle. Organisaatio osoittaa jatkuvaa kehitystä kemikaalien vähentämisessä. 38
Jäte Tarkoitus: Tuottajien tulee vähentää, kierrättää, käyttää uudelleen ja kompostoida jätettä asianmukaisella tavalla. Peruskriteerit: Tuottajaorganisaatio varmistaa, että sen jäsenet hävittävät vaarallisen jätteen turvallisella tavalla. Käyttämättömät kemikaalit palautetaan tavarantoimittajalle, jos mahdollista. Organisaatio varmistaa, että jäsenet käyttävät eloperäistä jätettä kestävällä tavalla, esimerkiksi kompostoimalla. Tuottajat eivät ruoki eläimiä eloperäisellä jätteellä, joka on käsitelty torjunta-aineilla. Organisaatio huolehtii, että jäsenet käsittelevät jätteensä siten, ettei niistä leviä tauteja satoon, karjaan tai ihmisiin. Lisäkriteerit: Tuottajaorganisaatio pitää huolen, etteivät sen jäsenet polta jätettä, jos on olemassa jokin ympäristöä vähemmän kuormittava vaihtoehto. Kaikki kierrätettävissä oleva materiaali lajitellaan ja kierrätetään. 39
Maaperä ja vesi Tarkoitus: Tuottajien tulee säilyttää maaperän rakenne ja lisätä sen hedelmällisyyttä. Vesivaroja käytetään myrkyttämättä niitä ja säilyttäen niitä. Peruskriteerit: Tuottajaorganisaatio varmistaa, että sen jäsenet käyttävät menetelmiä, joilla vähennetään ja estetään maaperän eroosiota. Tuottajien tulee myös ottaa käyttöön menetelmät, joilla lisätään maan hedelmällisyyttä ja ylläpidetään rakenne. Vedenkäyttö tulee järjestää niin, ettei se johda vesilähteiden myrkyttymiseen, aavikoitumiseen tai maaperän suolapitoisuuksien nousemiseen. Jäsenet käyttävät sellaisia kastelumenetelmiä, jotka minimoivat vedenkulutuksen. Organisaatio varmistaa, että jäsenet välttävät alentamasta pohjaveden tasoa tai aiheuttamasta mitään kielteistä muutosta veden laatuun tai saatavuuteen. Jätevesi tulee hävittää siten, ettei se vaikuta kielteisesti maaperän terveyteen, veden laatuun tai ruoan turvallisuuteen. 40
Tuli Tarkoitus: Tuottajien tulee ehkäistä sellaista tulen käyttöä, joka vaikuttaa luontoon epäsuotuisti. Peruskriteerit: Tuottajaorganisaatio varmistaa, että sen jäsenet käyttävät tulta siistiäkseen tai valmistellakseen maata viljelyä varten vain, jos se on todettu ekologisimmaksi vaihtoehdoksi. Ainoastaan koulutetut henkilöt käyttävät tulta. Organisaatio perustaa ohjeiston, jolla taataan se, että vain suunnitellut maat kulotetaan. Sen tulee myös varmistaa, että jäsenet ovat omaksuneet tulen käsittelyyn liittyvät turvallisuusohjeet. 41