Tilanne ja näkymät 4/211 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Maailmantalous on taantuman kynnyksellä s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Uudet tilaukset kääntyneet laskuun, näkymät hyvin epävarmat s. 5
Sisällysluettelo Maailman ja Suomen talouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa... 1 2 Tilanne ja näkymät 4/211
Maailman ja Suomen talouden näkymät Maailmantalous on taantuman kynnyksellä Maailmantalouden kasvu on hidastunut nopeasti viime kuukausina. Länsimaiden ylivelkaantuminen on johtanut kasvavaan epävarmuuteen rahoitusmarkkinoilla, mutta myös teollisuuden ja palvelualojen tilanteen ja näkymien synkkenemiseen. Teollisuuden ostopäällikköindeksit viime kuukausilta ennakoivat, teollisuustuotannon kasvun pysähtymistä maailmanlaajuisesti. Palvelualojen ostopäällikköindeksit taas kertovat kasvun merkittävästä hidastumisesta. Kulutuskysynnän kehitystä ennakoivat indikaattorit ovat niin ikään heikentyneet selvästi. Kaikki tuoreet tiedot talouden kehityksestä enteilevät jopa maailmanlaajuista taantumaa, jonka syvyys jää vielä arvailujen varaan. Teollisuuden saamat uudet tilaukset kääntyivät laskuun kaikissa tärkeissä euromaissa viimeistään elo-syyskuussa. Palvelualoilla uudet tilaukset alkoivat supistua syyskuussa. Saksassa keskeisten teollisuusalojen, kuten koneteollisuuden, saamat uudet tilaukset kääntyivät laskuun jo keväällä tai viimeistään kesän aikana. Teollisuuden ja palvelualojen tilanne on heikentynyt viime kuukausina myös Yhdysvalloissa, joskin siellä raportoidaan vielä lievästä kasvusta. Huomionarvoista on se, että teollisuuden tilanne on heikentynyt oleellisesti myös kehittyvissä maissa. Brasiliassa, Etelä-Koreassa ja Taiwanissa tuotanto on ollut selvässä laskussa. Venäjällä ja Intiassa kasvu on pysähtynyt. Kiinassa kehityksen tasaantuminen on seurausta myös rahapolitiikan kiristämisestä. Ongelmana on ollut liian nopea inflaatio ja talouden ylikuumeneminen. Velkakriisi edellyttää länsimaissa merkittäviä rakennemuutoksia Vuosien 28-29 finanssikriisiä seurannut julkisen talouden nopea velkaantuminen koskee lähes kaikkia kehittyneitä Euroopan maita sekä Yhdysvaltoja ja Japania. OECD:n arvion mukaan velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää tänä vuonna 1 prosenttia Belgiassa, Irlannissa, Islannissa, Italiassa, Japanissa, Kreikassa, Portugalissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Julkinen velka OECD-maissa keskimäärin ylittää niin ikään 1 prosenttia kuluvana vuonna, kun vuonna 25 osuus oli noin 75 prosenttia. EU-maita koskevan Maastrichtin sopimuksen mukaan EU-valtio on ylivelkainen, jos julkinen velka ylittää 6 prosenttia bruttokansantuotteesta. On esitetty laskelmia, joiden mukaan julkisen velan osuuden saaminen 6 prosentin tasolle lähimmän kymmenen vuoden aikana edellyttäisi esimerkiksi Kreikassa bruttokansantuotteessa yli 2 prosentin kasvua joka vuosi. Vastaavasti Irlannissa ja Italiassa kasvun tarve vuosittain on runsaat 1 prosenttia sekä Portugalissa vajaat 1 prosenttia ja Espanjassa 5 prosenttia. Ranskassakin kasvun tulisi olla vuosittain 6,5 prosenttia ja Saksassa 4,5 prosenttia. Tällaisia kasvulukuja on miltei mahdoton saavuttaa. 3 Tilanne ja näkymät 4/211
Talouskasvun viimeaikainen hyytyminen asettaa velkaongelman ratkaisuyritykset entistä vaikeampaan tilanteeseen. Talouden vakauden ja näkymien kannalta oleellista onkin huomata, että ylivelkaantuminen sekä globaali rakennemuutos merkitsevät länsimaille ennennäkemättömiä haasteita. Näissä maissa kilpailukyky ei enää riitä ylläpitämään riittävää talouskasvua ja nykyisen laajuista julkista sektoria. Vastaavasti työmarkkinoilla esiintyvät tarpeettomat jäykkyydet ja työvoimakustannusten liian nopea kasvu estävät osaltaan paluun täystyöllisyyteen. Vienti on tuonut Suomen bruttokansantuotteesta noin puolet, kun otetaan huomioon myös viennin välilliset vaikutukset kansantaloudessa. Hallituksen suunnittelemat toimenpiteet Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi ja kasvun tukemiseksi ovat täysin riittämättömiä. Ilman kilpailukyvyn parantamista ja viennin merkittävää kasvua julkisen sektorin velkaantumista ei ole mahdollista saada hallintaan. Tarvitaan myös julkisten menojen nopeita sopeutustoimia. Nyt edessä ovat kaiken aikaa kasautuvat leikkaustarpeet. Suomi kohtaa uuden taantuman heikossa tilassa Suomen kansantalous kohtaa nyt uuden taantuman heikossa tilassa. Suomen koko tavara- ja palveluvienti on tällä hetkellä vuositasolla yli 2 miljardia euroa pienempi kuin ennen talouskriisiä alkuvuonna 28. Jos otamme huomioon vuoden 28 jälkeen toteutuneiden julkisten menojen ja muiden kustannusten nousun, vientituloja puuttuu tällä hetkellä jopa 3 miljardia euroa vuodessa. Tämä on keskeinen syy sille, miksi valtion verotulot eivät riitä kattamaan menoja ja julkinen velka kasvaa edelleen merkittävästi, 7-8 miljardia euroa vuodessa. Euroalueen teollisuustuotanto on alkanut supistua 5 = ei muutosta kuukauden aikana Teollisuustuotanto 3 kk / 3 kk, %-muutos 7 4 6 5 4 3 2 1 '98-1 '99 ' '1 '2 '3 '4 '5 '6 '7 '8 '9 '1 '11 Teollisuuden ostopäällikköindeksi, vas. ast. Teollisuustuotanto, oik. ast. Viimeinen havainto lokakuu 211. Lähde: Markit, Eurostat 2-2 -4-6 -8 Euroalueen bruttokansantuote on alkanut supistua 5 = ei muutosta kuukauden aikana 65 6 55 5 45 4 35 3 '99 ' '1 '2 '3 '4 '5 '6 '7 '8 '9 '1 '11 Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi, vas. ast. BKT, oik. ast. Viimeinen havainto lokakuu 211. Lähde: Markit, Eurostat BKT 3 kk / 3 kk, %-muutos 2. 1.5 1..5. -.5-1. -1.5-2. -2.5-3. Teollisuustuotanto on kääntynyt laskuun Brasiliassa, Etelä-Koreassa ja Taiwanissa 5 = ei muutosta kuukauden aikana 8 7 6 5 4 3 2 1 24 25 26 27 28 29 21 Teollisuuden ostopäällikköindeksi Taiwanissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi Brasiliassa Teollisuuden ostopäällikköindeksi Etelä-Koreassa Viimeinen havainto lokakuu 211. Lähde: Markit 211 Suomen viennistä puuttuu vuositasolla jopa 3 miljardia euroa 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 25 26 27 28 29 Toteutunut vienti Vienti, jos 3 %:n vuosikasvu olisi jatkunut Viimeinen havainto heinä-syyskuu 211 (ennakkotieto). Lähde: Tilastokeskus, Tullihallitus, Teknologiateollisuus ry 21 211 4 Tilanne ja näkymät 4/211
Teknologiateollisuus Suomessa Uudet tilaukset kääntyneet laskuun, näkymät hyvin epävarmat Teknologiateollisuudessa Suomessa alkuvuosi kehittyi vielä noususuuntaan, vaikkakin hyvin epäyhtenäisesti toimialojen ja yritysten välillä. Kesän ja syksyn aikana tilanne muuttui. Uudet tilaukset kääntyivät laskuun heinä-syyskuun aikana ja näkymät muuttuivat hyvin epävarmoiksi. Liikevaihto koko alalla Suomessa oli 64 miljardia euroa vuonna 21. Vuonna 28 liikevaihto oli 82 miljardia euroa. Tällä hetkellä liikevaihto on lähes viidenneksen sekä tavaravienti kolmanneksen pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Nyt näköpiirissä on uusien tilausten edelleen väheneminen sekä uudelleen heikkenevä työllisyyskehitys. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 1 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21, mutta 13 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 28, uudet tilaukset olivat heinä-syyskuussa lähes 4 prosenttia alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 5 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 21 ja 3 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan tilauskanta oli syyskuun lopussa vajaat 4 prosenttia alemmalla tasolla. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta edelleen merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Liikevaihdon kasvusta huolimatta teknologiateollisuuden henkilöstön määrä Suomessa väheni hieman tammi-syyskuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa kaikkiaan 287. Vuotta 28 seuranneen talouskriisin myötä teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on vähentynyt kaikkiaan yli 4 :lla. Tämä kertoo globaalista rakennemuutoksesta, yritysten epäyhtenäisestä kehityksestä sekä suuresta epävarmuudesta. Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa 45 4 35 3 25 2 15 1 5 25 26 27 28 1-7,211 / 1-7,21 Muutos + 16 % Viimeinen havainto: 7/211 Lähde: Tullihallitus 29 21 211 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 Kotimaahan Vientiin Yhteensä III,211 / III,21 III,211 / II,211 Muutos (vientiin): + 8 % - 11 % Muutos (kotimaahan): + 14 % - 16 % Muutos (yhteensä): + 1 % - 13 % 21 211 *) Pl. metallien jalostus. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/211 Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 25 26 27 28 Kotimaahan Vientiin 29 3.9.211 / 3.9.21 3.9.211 / 3.6.211 Muutos (vientiin): - 3 % + 7 % Muutos (kotimaahan): + 37 % - 5 % Muutos (yhteensä): + 5 % + 3 % 21 Yhteensä 211 *) Pl. metallien jalostus. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.9.211 Teknologiateollisuuden henkilöstö 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 (3.9) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 5 Tilanne ja näkymät 4/211
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Copyright NOKIA Uudet tilaukset ja tilauskanta edelleen matalalla tasolla Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli vajaat 19 miljardia euroa vuonna 21. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa liikevaihto oli 3 prosenttia suurempi kuin vuonna 21 vastaavalla ajanjaksolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden toimialalla erityisesti tietoliikennelaiteteollisuuden tilanne jatkui haastavana heinä-syyskuun aikana. Koko alan saamat uudet tilaukset ja tilauskanta pysyivät matalalla tasolla. Henkilöstön määrä jatkoi vähenemistään. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 14 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21, mutta 14 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 17 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 21, mutta 6 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän loppuvuonna matalalla tasolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön määrä Suomessa väheni tammi-syyskuun aikana 2 5:lla eli runsaat neljä prosenttia verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa kaikkiaan 53. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli 61 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 25 25 26 III,211 / III,21 III,211 / II,211 Muutos (vientiin): - 13 % + 15 % Muutos (kotimaahan): - 16 % + 1 % Muutos (yhteensä): - 14 % + 14 % 26 27 27 28 Kotimaahan Vientiin Yhteensä 28 29 29 21 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/211 21 211 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa Yhteensä 211 Kotimaahan Vientiin 3.9.211 / 3.9.21 3.9.211 / 3.6.211 Muutos (vientiin): - 19 % + 12 % Muutos (kotimaahan): - 9 % - 2 % Muutos (yhteensä): - 17 % + 6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.9.211 6 Tilanne ja näkymät 4/211
Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Copyright Cargotec Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 25 26 27 28 Kotimaahan Vientiin Yhteensä III,211 / III,21 III,211 / II,211 Muutos (vientiin): + 3 % - 24 % Muutos (kotimaahan): + 56 % - 29 % Muutos (yhteensä): + 34 % - 25 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/211 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 Kotimaahan Vientiin 29 29 21 21 211 Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Yhteensä 211 3.9.211 / 3.9.21 3.9.211 / 3.6.211 Muutos (vientiin): + 3 % + 5 % Muutos (kotimaahan): + 8 % - 3 % Muutos (yhteensä): + 11 % + 4 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.9.211 Uudet tilaukset kääntyivät laskuun, tilauskanta vahvistui hieman Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli 24,5 miljardia euroa vuonna 21. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa liikevaihto oli 19 prosenttia suurempi kuin vuonna 21 vastaavalla ajanjaksolla. Kone- ja metallituoteteollisuuden toimialalla vielä alkuvuonna kasvaneet uudet tilaukset kääntyivät laskuun heinä-syyskuun aikana. Käänne heikompaan koski sekä tilauksia vientiin että tilauksia Suomesta. Henkilöstön määrä lisääntyi jonkin verran myös heinäsyyskuun aikana. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 34 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21, mutta 25 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 11 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 21 ja 4 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstön määrä Suomessa lisääntyi tammi-syyskuun aikana lähes 3 :lla eli kaksi prosenttia verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa kaikkiaan 127. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli 152. 7 Tilanne ja näkymät 4/211
Metallien jalostus Suomessa Copyright Outokumpu Liikevaihdossa ja tuotantomäärissä kasvua Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa oli 9,5 miljardia euroa vuonna 21. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa liikevaihto oli 19 prosenttia suurempi kuin vuonna 21 vastaavalla ajanjaksolla. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotantomäärä Suomessa oli tammi-elokuussa kaikkiaan 7 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Maailman terästuotanto kasvoi tammi-syyskuussa 1 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Tuotanto Aasiassa lisääntyi niin ikään 1 prosenttia, Pohjois-Amerikassa 6 prosenttia ja EU-maissa 4 prosenttia. Syyskuussa pelkästään Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli 46 prosenttia. Metallien jalostusyritysten henkilöstön määrä Suomessa väheni hieman tammi-syyskuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa kaikkiaan runsaat 16. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa 25=1 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 25 26 27 28 29 21 211 1-6,211 / 1-6,21 Muutos: +19 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 6/211. Lähde: Tilastokeskus Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa 12 11 1 25=1 9 8 7 6 5 25 26 27 28 29 21 211 1-8,211 / 1-8,21 Muutos: +7 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 8/211. Lähde: Tilastokeskus 8 Tilanne ja näkymät 4/211
Suunnittelu ja konsultointi Suomessa Suunnittelu- ja konsulttialan uudet tilaukset Suomessa 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 III,211 / III,21 III,211 / II,211 Muutos (vientiin): - 43 % - 45 % Muutos (kotimaahan): + 78 % + 19 % Muutos (yhteensä): + 38 % + 3 % 4 35 3 25 2 15 1 5 25 26 27 28 Kotimaahan Vientiin 29 Kotimaahan Vientiin Yhteensä 29 21 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/211 Suunnittelu- ja konsulttialan tilauskanta Suomessa 21 211 Yhteensä 211 3.9.211 / 3.9.21 3.9.211 / 3.6.211 Muutos (vientiin): - 21 % - 12 % Muutos (kotimaahan): + 33 % + 4 % Muutos (yhteensä): + 14 % - 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.9.211 Uudet tilaukset kotimaasta hyvällä tasolla, tilauskannan kasvu taittunut Suunnittelu- ja konsulttialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa oli 4,7 miljardia euroa vuonna 21. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa liikevaihto oli 7 prosenttia suurempi kuin vuonna 21 vastaavalla ajanjaksolla. Suunnittelu- ja konsulttialan toimialalla uudet tilaukset pysyivät heinä-syyskuussa selvästi korkeammalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tilausten kasvu perustui ennen kaikkea kotimaan rakennusalan kysyntään, sen sijaan tilaukset ulkomailta olivat edelleen alhaisella tasolla. Tilauskannan kasvu taittui kesän ja syksyn aikana. Henkilöstön määrä pysyi ennallaan tammi-syyskuun aikana. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsulttialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 38 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21 ja 3 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 14 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 21, mutta hieman pienempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsulttialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Suunnittelu- ja konsulttialan henkilöstön määrä Suomessa oli tammi-syyskuun aikana ennallaan verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa kaikkiaan runsaat 42. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli 46 5. 9 Tilanne ja näkymät 4/211
Tietotekniikka-ala Suomessa Uusia tilauksia alkuvuotta vähemmän Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli 6,4 miljardia euroa vuonna 21. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa liikevaihto oli 8 prosenttia suurempi kuin vuonna 21 vastaavalla ajanjaksolla. Tietotekniikka-alalla vuoden alussa merkittävästi kasvaneet uudet tilaukset kääntyivät laskuun kesän ja syksyn aikana. Myös tilauskanta supistui hieman, vaikka olikin edelleen suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Henkilöstön määrä väheni hieman myös heinä-syyskuun aikana. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinäsyyskuussa euromääräisesti 6 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21, mutta 11 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 22 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 21, mutta 3 prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tietotekniikka-alan henkilöstön määrä Suomessa väheni tammisyyskuun aikana vajaalla 1 :lla eli kaksi prosenttia verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa kaikkiaan 47. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli 52. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 25 26 27 28 29 III,211 / III,21 III,211 / II,211 Muutos: + 6 % - 11 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto III/211 Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa 21 18 16 14 12 1 8 6 4 2 27 28 29 21 211 3.9.211 / 3.9.21 3.9.211 / 3.6.211 Muutos: + 22 % - 3 % 211 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.9.211 1 Tilanne ja näkymät 4/211
TILANNE JA NÄKYMÄT 4/211 Tiedot perustuvat tilanteeseen 27.1.211 Lisätietoja: Pääekonomisti Jukka Palokangas, puhelin (9) 1923 358, 4 75 5469, asiantuntija Matti Paavonen, puhelin (9) 1923 357, 5 534 256. Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9) 624 462 www.teknologiateollisuus.fi Kansikuvat: Copyright Outokumpu