Kauppa 2017 Handel Trade Jälleenvienti vuonna 2016 Kuvio 1. ja kokonaisviennin 2015-2016, % -3% -4% Kaikki maat yhteensä 1% 7% Ruotsi -8% -6% Venäjä 6% 17% Kiina -10% -5% 0% 5% 10% 15% 20% Jälleenvienti Kokonaisvienti Helsinki 8.11.2017. Julkaistavissa klo 9.00. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
Jälleenvienti Kiinaan ja Ruotsiin kasvoi vuonna 2016 Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen tavaraviennin vuonna 2016 oli 52 miljardia euroa. Viennin laski neljä prosenttia vuodesta 2015. Viennin sta noin seitsemän miljardia euroa oli jälleenvientiä, eli muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden vientiä. on kirjattiin laskua kolme prosenttia edellisvuodesta. osuus kokonaisviennistä nousi 14 prosenttiin vuonna 2016. Osuus laski tasaisesti vuodesta 2008 (15 %) vuoteen 2014 (12 %), mutta kääntyi vuonna 2015 loivaan kasvuun. Ruotsi oli vuonna 2016 edellisvuoden tapaan Suomen suurin jälleenvientimaa. Toiseksi suurin jälleenvientimaa Venäjä säilytti myös asemansa edellisvuodesta. Kiina nousi viime vuonna Viron ohi kolmanneksi suurimmaksi jälleenvientimaaksi. osuus viennistä Kiinaan on kasvanut viime vuosina ja oli viime vuonna jo melkein viidennes kokonaisviennistä. oli suurin teollisuuskoneiden ja -laitteiden viennissä. Toiseksi suurin jälleenviennin oli sähkökoneiden ja -laitteiden ryhmässä. Kolmanneksi eniten jälleenvietiin energiatuotteita. Mrd euroa 12 10 8 6 4 2 0 Kuvio 2. Jälleenvienti vuosina 2008-2016, mrd euroa, ja %-osuus viennistä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Suomen jälleenvienti osuus viennistä 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Jälleenvienti tavararyhmittäin Teollisuuskoneiden ja -laitteiden kokonaisviennin oli viime vuonna lähes seitsemän miljardia euroa. Siitä reilu viidennes eli 1,5 miljardia euroa oli jälleenvientiä. Teollisuuskoneiden ja -laitteiden jälleenviennin pysyi suurin piirtein edellisvuoden tasolla, vaikka ryhmän kokonaisvienti väheni viisi prosenttia. Ryhmän jälleenviennistä suurin osa oli erilaisten koneiden ja moottoreiden osia. Sähkökoneiden ja -laitteiden 4,4 miljardin euron viennistä jälleenviennin osuus oli 1,2 miljardia euroa, eli 27 prosenttia. Sähkökoneiden ja -laitteiden jälleenvienti kasvoi 12 prosenttia vuodesta 2015, kun tuoteryhmän kokonaisvienti laski viisi prosenttia. Tärkeimpiä sähkölaitteita jälleenviennissä olivat mikropiirit, joiden viennistä 92 prosenttia oli jälleenvientiä. Niiden jälleenviennin oli noin 230 miljoonaa euroa.
Muualla valmistettuja energiatuotteita vietiin Suomesta 570 miljoonan euron sta, mikä kattoi 14 prosenttia ryhmän kokonaisviennistä. Energiatuotteiden kokonaisviennin kasvoi yhdeksän prosenttia edellisvuodesta, mutta energiatuotteiden jälleenviennin aleni 18 prosenttia. Dieselöljyt olivat suurin yksittäinen energiatuotteiden jälleenvientituote. Dieselin jälleenviennin oli noin 340 miljoonaa euroa, laskua kaksi prosenttia edellisvuodesta. Muita suuria jälleenviennin tavararyhmiä olivat lääketieteelliset kojeet ja tieteelliset mittaus- ja analyysilaitteet, farmaseuttiset tuotteet, kulkuneuvot, ilma-alukset, turkisnahat, muovit, kumi ja kumitavarat. Yksittäisistä ltaan huomattavista nimikkeistä jälleenviennin osuus oli suurin kobolttikiven (jälleenviennin 130 miljoonaa euroa, osuus kokonaisviennistä 98 %), lentokoneiden (140 milj. e, 88 %), minkinnahkojen (150 milj. e, 86 %) ja lääkkeiden (380 milj. e, 79 %) kohdalla. Mrd euroa 4 3 Kuvio 3. Jälleenvienti Ruotsiin, Venäjälle ja Kiinaan vuosina 2011-2016 40% 30% 2 20% 1 10% 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Jälleenvienti Ruotsiin, miljardia euroa Jälleenvienti Venäjälle, miljardia euroa Jälleenvienti Kiinaan miljardia euroa osuus Ruotsin viennistä, % osuus Venäjän viennistä, % osuus Kiinan viennistä, % 0% Jälleenvienti Ruotsiin Ruotsi nousi vuonna 2015 Suomen suurimmaksi jälleenvientimaaksi, ja säilytti ensimmäisen sijan myös viime vuonna. Jälleenvienti Ruotsiin kasvoi vuonna 2016 seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Arvo nousi 957 miljoonaan euroon. Ruotsiin kasvoi vain prosentin. osuus koko viennistä Ruotsiin kohosi 17 prosenttiin edellisvuoden 16 prosentista. Vientiltaan merkittävistä tavararyhmistä Ruotsin-kaupassa jälleenviennin osuus oli suurin kumin ja kumitavaroiden (62 %), sähkökoneiden ja -laitteiden (34 %) sekä teollisuuden koneiden ja laitteiden (24 %) kohdalla. Kuljetusvälineiden jälleenviennin osuus kokonaisviennistä oli suhteellisen vähäinen, 17 prosenttia.
Kuvio 4. Jälleenvienti ja kokonaisvienti Ruotsiin, viennin n 2015-2016, % -7% 2% 27 - kivennäispolttoaineet ja -öljyt -2% 4% 84 - koneet ja mekaaniset laitteet -13% -3% 85 - sähkökoneet ja -laitteet 5% 15% 87 - kuljetusvälineet ja kulkuneuvot -3% 30% 40 - kumi ja kumitavarat -20% -10% 0% 10% 20% 30% 40% Jälleenvienti Kokonaisvienti Sähkökoneiden ja -laitteiden jälleenvienti Ruotsiin laski kolme prosenttia ja koko vienti 13 prosenttia. Kumin ja kumitavaroiden, pääosin autonrenkaiden, jälleenvienti lisääntyi vajaan kolmanneksen, mutta kokonaisvienti madaltui kolme prosenttia. Myös koneiden ja laitteiden kohdalla kokonaisvientiin kirjattiin laskua (-2 %), mutta jälleenvientiin kasvua (+4 %). Polttoaineiden osalta sen sijaan kokonaisvientiin tuli kaksi prosenttia kasvua, mutta jälleenviennin laskua tilastoitiin seitsemän prosenttia. Kuljetusvälineiden jälleenvienti kasvoi selvästi kokonaisvientiä nopeammin. Jälleenvienti Venäjälle Venäjän-kauppa laski vuonna 2016 edelleen sekä kokonaisviennin että jälleenviennin osalta. Venäjälle suuntautuvan jälleenviennin jäi viime vuonna 732 miljoonaan euroon. Jälleenvienti laski kahdeksan prosenttia edellisvuodesta, kun kokonaisvienti Venäjälle laski kuusi prosenttia. osuus Venäjän-kaupasta säilyi viime vuonna lähes edellisvuoden tasolla. Suurin tavararyhmä jälleenviennissä Venäjälle oli teollisuuskoneet ja -laitteet, joiden jälleenviennin oli 172 miljoonaa euroa. Teollisuuskoneiden ja -laitteiden jälleenvienti heikkeni kaksi prosenttia, mutta kokonaisvienti kasvoi prosentin. osuus teollisuuskoneiden ja -laitteiden koko viennistä oli 26 prosenttia. Merkittävä osa ryhmän jälleenviennistä oli erilaisia työstökoneita, kuten hiomakoneita ja muotteja. Farmaseuttisten tuotteiden kokonaisvienti Venäjälle laski hieman vähemmän kuin jälleenvienti maahan. Kokonaisvientiin tuli 26 prosenttia, jälleenvientiin 34 prosenttia laskua. osuus koko lääkeviennistä oli 64 prosenttia eli 99 miljoonaa euroa, kun osuus oli edellisvuonna 71 prosenttia. Energiatuotteiden jälleenviennin Venäjälle oli 60 miljoonaa euroa viime vuonna. Suurin osa ryhmän tuotteista oli voiteluöljyjä. Energiatuotteiden jälleenvienti supistui selvästi (-23 %), mutta kokonaisvientiin tuli kolme prosenttia kasvua. Samalla jälleenviennin osuus energiatuotteiden viennistä laski edellisvuoden 54 prosentista viime vuoden 41 prosenttiin.
Kuvio 5. Jälleenvienti ja kokonaisvienti Venäjälle, viennin n 2015-2016, % -2% 1% 84 - koneet ja mekaaniset laitteet -34% -26% -23% 3% 30 - farmaseuttiset tuotteet 27 - kivennäispolttoaineet ja -öljyt -7% 53% 85 - sähkökoneet ja -laitteet -15% -6% 39 - muovit ja muovitavarat -40% -30% -20% -10% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Jälleenvienti Kokonaisvienti Venäjälle jälleenvietyjen sähkökoneiden ja -laitteiden viennin kasvoi 53 prosenttia 97 miljoonaan euroon. Kokonaisvienti laski seitsemän prosenttia. Jälleenviedyn tavaran osuus ryhmän viennistä nousi 38 prosenttiin edellisvuoden 23 prosentista. Venäjälle jälleenvietiin erityisesti matkapuhelimia ja mikropiirejä. Muovien jälleenvienti Venäjälle laski kuusi prosenttia, eli hieman vähemmän kuin muovien kokonaisvienti (-15 %). osuus muovien viennistä oli 19 prosenttia, eli 47 miljoonaa euroa. Jälleenvienti Kiinaan Jälleenvienti Kiinaan on viime vuosina ollut kasvu-uralla. oli viime vuonna 520 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2015 oli 445 miljoonaa euroa. osuudeksi Kiinan-kaupasta tilastoitiin 19 prosenttia, kun edellisvuonna osuus oli 18 prosenttia. Kiinaan suuntautunut jälleenvienti lisääntyi 17 prosenttia vuonna 2016, kun kokonaisviennin kasvu jäi kuuteen prosenttiin. tavararyhmistä ltaan suurinta oli sähkökoneiden ja -laitteiden jälleenvienti. Niiden vienti kasvoi jopa 80 prosenttia 201 miljoonaan euroon, kun kokonaisviennin kasvu jäi vain 15 prosenttiin. Jälleenvienti käsitti puolet koko ryhmän viennistä, kun edellisvuonna osuus oli vajaa kolmannes. Erityisesti Kiinaan jälleenvietiin prosessoreja, muisteja ja muita elektronisia piirejä. Kiinaan jälleenvietyjen teollisuuskoneiden ja -laitteiden on kertyi kasvua 18 prosenttia vertailuvuodesta. kasvu jäi neljään prosenttiin. osuudeksi tuli viime vuonna 29 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 26 prosenttia. Kiinaan jälleenvietiin pääasiassa hissien, paperi- ja sellukoneiden sekä mäntämoottoreiden osia.
Turkisnahkojen ja turkisten, enimmäkseen raakojen minkinnahkojen, jälleenvienti Kiinaan jäi 32 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi viime vuonna. Kokonaisvienti laski peräti 51 prosenttia. osuus turkisviennistä oli viime vuonna 63 prosenttia, kun edellisvuonna se oli 45 prosenttia. Muissa ltaan huomattavissa tavararyhmissä jälleenviennin osuus kokonaisviennistä Kiinaan oli viime vuonna melko pieni. Lääketieteellisten kojeiden ja tieteellisten mittaus- ja analyysilaitteiden jälleenvienti ylsi 20 miljoonaan euroon, eli 11 prosenttiin kokonaisviennistä. laski hieman viime vuodesta. Kuvio 6. Jälleenvienti ja kokonaisvienti Kiinaan, viennin n 2015-2016, % -2% 14% 90 - optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet -51% -32% 43 - turkisnahat ja turkikset 4% 18% 84 - koneet ja mekaaniset laitteet 15% 80% 85 - sähkökoneet ja -laitteet -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Jälleenvienti Kokonaisvienti
Taulu 1 Jälleenvienti ja vienti, miljardia euroa 2015 2016 Viennin Maat Viennin Viennin Ruotsi 5,5 0,9 16 % 5,6 1,0 17 % 1 % 7 % Venäjä 3,2 0,8 25 % 3,0 0,7 25 % 6 % 8 % Kiina 2,5 0,4 18 % 2,7 0,5 19 % 6 % 17 % Viro 1,6 0,6 36 % 1,5 0,5 34 % 5 % 9 % Saksa 7,5 0,4 6 % 6,8 0,4 6 % 9 % 2 % USA 3,8 0,4 11 % 3,9 0,4 9 % 4 % 8 % Alankomaat 3,6 0,3 9 % 3,5 0,3 10 % 2 % 8 % Norja 1,6 0,3 17 % 1,5 0,3 17 % 1 % 0 % Muut maat 24,7 3,1 13 % 23,4 2,9 12 % 5 % 8 % Kaikki maat yhteensä 53,9 7,3 13 % 51,9 7,0 14 % 4 % 3 % Taulu 2 suurimmat CN2 ja CN8 tavararyhmät, miljardia euroa 2015 2016 CN2 Viennin 84 koneet ja mekaaniset laitteet 7,3 1,5 20 % 6,9 1,5 21 % 5 % 0 % 85 sähkökoneet ja laitteet 4,6 1,1 23 % 4,4 1,2 27 % 5 % 12 % 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt 3,6 0,7 19 % 4,0 0,6 14 % 9 % 18 % 30 farmaseuttiset tuotteet 0,8 0,4 48 % 0,8 0,5 54 % 1 % 10 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet 2,4 0,4 18 % 2,5 0,4 17 % 6 % 0 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot 3,1 0,3 11 % 2,7 0,3 13 % 14 % 2 % 40 kumi ja kumitavarat 0,5 0,2 43 % 0,4 0,2 51 % 7 % 12 % 39 muovit ja muovitavarat 2,0 0,2 11 % 2,0 0,2 10 % 3 % 3 % 88 ilma alukset, avaruusalukset ja niiden osat 0,5 0,3 61 % 0,2 0,2 78 % 54 % 42 % 43 turkisnahat, tekoturkikset ja tavarat niistä 0,6 0,3 50 % 0,3 0,2 52 % 50 % 47 % 73 rauta ja terästavarat 0,9 0,1 15 % 0,8 0,1 18 % 6 % 8 % 81 muut epäjalot metallit ja tavarat niistä 0,2 0,2 87 % 0,2 0,1 88 % 18 % 17 % 29 orgaaniset kemialliset yhdisteet 0,8 0,2 19 % 0,8 0,1 15 % 9 % 28 % Muut 26,4 1,3 5 % 25,9 1,4 5 % 2 % 5 % Kaikki yhteensä 53,9 7,3 13 % 51,9 7,0 14 % 4 % 3 % 2015 2016 Viennin CN8 30049000 lääkkeet terapeuttista tai ennalta ehkäisevää käyttöä varten 0,5 0,3 62 % 0,5 0,4 79 % 5 % 35 % 27101943 dieselöljyt 1,5 0,4 23 % 1,7 0,3 20 % 11 % 2 % 85423190 elektroniset integroidut piirit kuten prosessorit ja ohjaimet 0,2 0,1 68 % 0,2 0,2 92 % 39 % 87 % 40111000 henkilöauton uudet pneumaattiset ulkorenkaat 0,2 0,1 60 % 0,2 0,2 72 % 3 % 16 % 43011000 minkin kokonaiset raa'at turkisnahat 0,3 0,3 88 % 0,2 0,2 86 % 47 % 48 % 88024000 lentokoneet ja muut ilma alukset 0,4 0,3 73 % 0,2 0,1 88 % 58 % 49 % 81052000 kobolttikivi ja muut koboltin valmistuksen välituotteet 0,2 0,2 99 % 0,1 0,1 98 % 18 % 18 % 84099900 puristussytytteisten mäntämoottoreiden osat 0,2 0,1 71 % 0,2 0,1 69 % 17 % 15 % 84314980 nimikkeiden 8426, 8429 ja 8430 koneiden ja laitteiden osat 0,3 0,2 53 % 0,3 0,1 45 % 5 % 19 % 84399900 paperikoneiden osat 0,3 0,1 41 % 0,3 0,1 35 % 5 % 19 % Muut 49,9 5,2 11 % 48,0 5,1 11 % 4 % 2 % Kaikki yhteensä 53,9 7,3 13 % 51,9 7,0 14 % 4 % 3 %
Taulu 3 Jälleenvienti Ruotsiin, Venäjälle ja Kiinaan, miljoonaa euroa Ruotsi 2015 2016 CN2 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt 1 011 202 20 % 1028 189 18 % 2 % 7 % joista 27101943 dieselöljyt 771 184 24 % 801 180 23 % 4 % 2 % 84 koneet ja mekaaniset laitteet 566 128 23 % 555 134 24 % 2 % 4 % joista 84193200 paperin ja sellun kuivauskoneet 1 0 1 % 20 18 92 % >999 % >999 % 85 sähkökoneet ja laitteet 295 91 31 % 257 88 34 % 13 % 3 % joista 85171200 luokan lähettimet ja matkapuhelimet 41 25 60 % 16 13 77 % 60 % 49 % 40 kumi ja kumitavarat 116 53 46 % 112 69 62 % 3 % 30 % joista 40111000 henkilöauton pneumaattiset renkaat 67 42 62 % 72 54 75 % 7 % 29 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot 351 54 15 % 369 62 17 % 5 % 15 % joista 87021011 luokan moottoriajoneuvot 16 10 65 % 19 9 48 % 20 % 13 % 73 rauta ja terästavarat 256 45 17 % 259 49 19 % 1 % 10 % joista 73221900 luokan lämmönsäteilijät 25 23 91 % 28 26 93 % 12 % 15 % 30 farmaseuttiset tuotteet 39 23 61 % 41 32 78 % 6 % 35 % joista 30049000 luokan lääkkeet 27 16 61 % 30 25 83 % 14 % 56 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet 79 28 35 % 82 29 35 % 4 % 3 % 39 muovit ja muovitavarat 296 30 10 % 303 28 9 % 2 % 6 % 64 jalkineet 47 17 36 % 53 23 43 % 14 % 37 % joista 64034000 suojajalkineet 21 10 49 % 19 13 68 % 9 % 26 % 76 alumiini ja alumiinitavarat 74 15 20 % 83 18 21 % 12 % 21 % 44 Puutavara 148 13 9 % 162 17 10 % 9 % 26 % Muut 2 245 196 9 % 2260 220 10 % 1 % 13 % Kaikki yhteensä 5 523 895 16 % 5563 957 17 % 1 % 7 % Venäjä 2015 2016 CN2 84 koneet ja mekaaniset laitteet 654 176 27 % 661 172 26 % 1 % 2 % joista 84717050 luokan kovalevyasemat 44 39 88 % 31 20 64 % 30 % 49 % joista 84807100 luokan muotit kumia tai muovia varten 15 15 99 % 19 19 99 % 25 % 25 % joista 84672951 kulmahiomakoneet 19 16 83 % 21 17 78 % 13 % 6 % 30 farmaseuttiset tuotteet 211 150 71 % 156 99 64 % 26 % 34 % joista 30049000 luokan lääkkeet 87 76 87 % 73 62 84 % 16 % 19 % joista 30043900 luokan lääkkeet 29 24 81 % 19 16 88 % 36 % 31 % joista 30043200 luokan lääkkeet 54 45 84 % 26 15 57 % 52 % 68 % 85 sähkökoneet ja laitteet 277 63 23 % 257 97 38 % 7 % 53 % joista 85171200 matkapuhelimet 21 3 15 % 32 16 51 % 53 % 413 % joista 85423990 elektroniset integroidut piirit 13 10 82 % 14 13 93 % 8 % 22 % 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt 145 78 54 % 149 60 41 % 3 % 23 % joista 27101981 luokan moottori ja voiteluöljyt 100 46 46 % 105 34 32 % 5 % 26 % joista 27101983 luokan hydrauliikkanesteet 20 15 74 % 20 13 65 % 1 % 13 % 39 muovit ja muovitavarat 289 50 17 % 245 47 19 % 15 % 6 % joista 39019090 luokan eteenipolymeerit 80 27 34 % 59 22 38 % 26 % 17 % 34 pesu ja voiteluvalmisteet 63 34 54 % 62 31 49 % 2 % 10 % joista 34031980 luokan voiteluvalmisteet 0 0 40 16 39 % joista 34039900 luokan voiteluvalmisteet 10 10 98 % 10 10 98 % 1 % 1 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet 77 19 24 % 86 24 28 % 13 % 27 % 09 kahvi, tee, mate ja mausteet 18 14 79 % 21 19 90 % 19 % 36 % joista 09011100 paahtamaton kofeiinipitoinen kahv 13 12 94 % 18 18 98 % 38 % 44 % 38 erinäiset kemialliset tuotteet 51 15 29 % 51 16 31 % 1 % 4 % 73 rauta ja terästavarat 61 15 25 % 53 14 27 % 13 % 6 % 40 kumi ja kumitavarat 39 12 30 % 39 12 31 % 1 % 3 % 32 Väri ja parkitusaineet 83 11 13 % 76 11 15 % 8 % 3 % Muut 1 190 155 13 % 1120 129 12 % 6 % 17 % Kaikki yhteensä 3 157 793 25 % 2977 732 25 % 6 % 8 % Kiina 2015 2016 CN2 85 sähkökoneet ja laitteet 353 112 32 % 406 201 50 % 15 % 80 % joista 85423190 prosessorit, muistit ym 80 56 70 % 128 120 94 % 61 % 116 % joista 85030099 sähkögeneraattoreiden yms osat 18 7 41 % 33 20 62 % 85 % 178 % joista 85423990 luokan elektroniset integroidut piirit 4 3 66 % 15 15 100 % 288 % 484 % 84 koneet ja mekaaniset laitteet 534 138 26 % 554 163 29 % 4 % 18 % joista 84313100 hissien, liukuportaiden osat 33 31 94 % 30 29 95 % 8 % 7 % joista 84399900 paperikoneiden osat 68 27 40 % 85 29 34 % 24 % 6 % joista 84099900 mäntämoottoreiden osat 17 15 89 % 27 23 88 % 60 % 58 % joista 84029000 höyrykattiloiden yms osat 3 1 28 % 20 17 84 % 566 % >999 % joista 84399100 sellunvalmistuskoneiden osat 14 2 17 % 21 15 72 % 48 % 545 % 43 turkisnahat ja turkikset 284 127 45 % 138 87 63 % 51 % 32 % joista 43011000 minkinnahat 124 123 99 % 87 85 98 % 30 % 31 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet 162 21 13 % 184 20 11 % 14 % 2 % 30 farmaseuttiset tuotteet 10 5 43 % 17 8 47 % 65 % 81 % joista 30049000 luokan lääkkeet 5 3 64 % 8 8 95 % 57 % 131 % 44 puutavara 148 7 5 % 224 7 3 % 52 % 5 % joista 44071091 sahattu kuusi 113 3 3 % 177 4 2 % 56 % 4 % 39 muovit ja muovitavarat 35 6 16 % 40 6 15 % 14 % 2 % 47 paperimassa 480 6 1 % 542 6 1 % 13 % 1 % 38 erinäiset kemialliset tuotteet 76 4 5 % 89 3 3 % 16 % 14 % 73 rauta ja terästavarat 14 2 15 % 9 3 30 % 37 % 31 % 28 luokan kemikaalit 5 3 62 % 10 3 26 % 80 % 23 % 76 alumiini ja alumiinitavarat 11 2 17 % 9 2 23 % 11 % 23 % Muut 420 13 3 % 457 12 3 % 9 % 1 % Kaikki yhteensä 2 534 445 18 % 2680 520 19 % 6 % 17 %
Liite määrittely Vienti Suomesta sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin, eikä se ole mukana ulkomaankauppatilastossa. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on vähäistä eikä kuulu tämän selvityksen piiriin. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja varustaa esim. käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CN-tavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tässä katsauksessa jälleenvienniksi katsotaan Suomeen tuodut ja edelleen viedyt tavarat, jotka eivät ole Suomessa vaihtaneet omistajaa tai ovat vaihtaneet omistajaa konsernin sisällä. Näitä tavaroita on voitu Suomessa varastoida, pakata uudelleen tai varustaa esim. käyttöohjeilla siten, ettei tavaran olennainen luonne ja CN-tavaraluokituksen mukainen tavaranimike ole käsittelyn aikana muuttunut. laskentamenetelmä Jälleenvienti lasketaan tarkastelemalla yritysten ja konsernien läpi kulkevia tavaravirtoja tuoteluokittain. Tarkasteltavat toimijat ovat joko konserneja, eli emoyhtiö ja sen tytäryritykset, tai yksittäisiä yrityksiä. Tavaraluokittainen tarkastelu tehdään CN-nimikkeistön (Combined Nomenclature) tarkimmalla 8-numeron tasolla (CN8). Yrityksen tai konsernin saman tuoteluokan tuonti- ja vientitavaroista jälleenvienniksi katsotaan vain ne tuotteet, joissa tuonnin alkuperämaa on muu kuin viennin kohdemaa eli tavara ei palaudu lähtömaahansa. Kun yritys tai konserni sekä tuo että vie saman CN8-luokan tavaraa, jälleenvienniksi katsotaan ne viedyt tavarat, joiden määrän saman yrityksen tai konsernin kyseisen CN8:n tuonti kattaa. Sitä paljonko tuonnista tosiasiassa päätyy kotimarkkinoille ja paljonko vientitavaroista on peräisin muualta kuin omasta tuonnista, eli esimerkiksi Suomessa tuotettua omaa tuotantoa, ei pystytä erittelemään aineistosta. Tapauksissa, joissa yritys tuo tietyn CN8-luokan tavaraa vähemmän kuin vie, koko tuonti katsotaan jälleenvienniksi. Tällöin tavaran jälleenviennin määrä maittain lasketaan jakamalla yrityksen kyseisen CN8-luokan tuonnin määrä viennin kohdemaittain samassa suhteessa kuin yrityksen koko vienti jakaantuu eri maille kyseisen CN8-luokan osalta. Esimerkiksi, jos yritys tuo maahan 100 kiloa CN 11041290:aa ja vie Venäjälle 200 kiloa ja Ruotsiin 100 kiloa samaa CN8:a, niin silloin tuonnista oletetaan jälleenvienniksi kaksi kolmasosaa Venäjälle ja yksi kolmasosa Ruotsiin. Vastaavasti, jos yritys tuo 50 kiloa tiettyä CN8:a ja vie 90 kiloa, joista kaikki kohdistuu ainoastaan Venäjälle, niin silloin 50 kiloa määritellään jälleenvienniksi Venäjälle. Tapauksissa, joissa tietyn CN8:n tuonti kattaa saman CN8:n koko viennin, jälleen-
vienniksi lasketaan tämän CN8:n koko vienti. Esimerkiksi jos tuontia on 300 kiloa ja vientiä Ruotsiin 100 kiloa ja Venäjälle 100 kiloa, jälleenvienniksi Venäjälle määräytyy 100 kiloa ja Ruotsiin 100 kiloa. lasketaan käyttämällä aluksi tuonnin ja viennin paljouksia eli useimmissa tapauksissa kilomääriä, jotta tuonnin ja viennin välillä tapahtuva nnousu ei vääristäisi tilastoa. Sähköenergian CN 27160000 tapauksessa laskentaan käytetään megawattituntia. lasketaan käyttäen yritys- tai konsernikohtaisia keskihintoja CN8- luokittain oletuksella että yrityksen tai konsernin jälleenvientitavara on kilo- tai yksikköhinnaltaan samanista kuin yrityksen muukin vienti. Tulli on tuottanut vuosina 2005 2010 katsauksia Venäjälle suuntautuvasta jälleenviennistä. Kyseisen katsauksen laadinta perustui makrotason tuotanto- ja ulkomaankauppatilastojen vertailuun. Menetelmäerojen vuoksi tämän katsauksen ja Jälleenvienti Venäjälle -katsauksen luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia.
Kauppa 2017 Handel Trade Jälleenvienti vuonna 2016 2017:M21, 8.11.2017 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Telasuo, Christina p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta Ulkomaankauppatilastojen hakupalvelusta (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 0295 52335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 0295 52335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 295 5200 Statistics service + 358 295 52335 statistics@tulli.fi