Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa v (1-10) 5000 Milj. e (1-10) (1-10) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 ÖLJYTUOTTEET VETIVÄT VIENNIN YHDYSVALTOIHIN VAHVAAN KASVUUN Tuonti painumassa huippuvuoden 2011 jälkeen normaalille tasolle Suomen vienti Yhdysvaltoihin kasvoi vuoden 2012 tammi-lokakuussa Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 29 prosenttia edellisvuotisesta ja kohosi vajaaseen 3,1 miljardiin euroon. Tuonti Yhdysvalloista puolestaan väheni 13 prosenttia ja jäi 1,6 miljardiin euroon. Suuret muutokset johtuivat osaksi vertailuvuoden poikkeuksellisuudesta: vuosi 2011 oli viennissä heikoin vuosiin, tuonnissa taas selvästi tavanomaista suurempi. Kauppa Yhdysvaltojen kanssa on perinteisesti ollut Suomelle ylijäämäistä. Suurimmillaan ylijäämä oli vuonna 2008 lähes 2,3 miljardia euroa. Vuonna 2011 ylijäämä jäi alle 700 miljoonaan euroon, mutta viime vuoden tammi-lokakuussa ylijäämää kertyi yli 1,4 miljardia euroa. Yhdysvallat oli selvästi suurin ylijäämämaa Suomen ulkomaankaupassa. Viimevuotinen viennin kasvu johtui varsinkin öljytuotteiden viennin noususta, mutta myös kaikkien muiden tärkeiden tavararyhmien vienti lisääntyi värimetalleja lukuun ottamatta. Tuonnin heikkoon kehitykseen oli suurimpana syynä sähköteknisen teollisuuden tuonnin jyrkkä supistuminen. Yhdysvallat oli tammi-lokakuussa Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppani. Viennissä se oli neljäs 6,4 prosentin osuudellaan ja tuonnissa seitsemäs 3,3 prosentin osuudella. Kuvio 2. Vienti Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan, Kiinaan ja Alankomaihin kuukausittain (tammi-lokakuu) 500 Milj. e Yhdysvallat Iso-Britannia Kiina Alankomaat Kuvio 3. Tuonti Yhdysvalloista, Kiinasta, Isosta-Britanniasta ja Alankomaista kuukausittain (tammi-lokakuu) 600 Milj. e Yhdysvallat Kiina Iso-Britannia Alankomaat Tullihallitus Tilastoyksikkö

3 2 Kuvio 4. Yhdysvaltain osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-10) Osuus % Tuonti Vienti (1-10) Kuvio 5. Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppatase (1-10) Milj. e (1-10) Taulukko 1. Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa v (1-10) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-10) , , ÖLJYTUOTTEIDEN OSUUS VIENNISTÄ KOHOSI LÄHES VIIDENNEKSEEN Konevienti Yhdysvaltoihin lisääntyi neljänneksen Öljytuotteiden vienti Yhdysvaltoihin nousi viime vuoden tammi-lokakuussa 562 miljoonaan euroon eli kaksi- ja puolikertaiseksi vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vientimäärä yli kaksinkertaistui ja vientihinnat kasvoivat kymmeneksen. Bensiinin osuus viennistä oli lähes puoli miljardia euroa. Kaasuöljyä vietiin 55 miljoonan euron arvosta. Erilaisia kemiallisia aineita ja tuotteita vietiin 288 miljoonan euron arvosta. Vienti kasvoi 12 prosenttia edellisvuotisesta. Happoja, suoloja ym. kemian perusteollisuuden tuotteita vietiin 110 miljoonan euron arvosta ja sekä lääkevalmisteita että muoveja suunnilleen 50 miljoonan euron arvosta. Kone- ja laitevienti kasvoi neljänneksen. Kasvu johtui erityisesti maansiirto-, kaivuu- ja porauskoneiden sekä paperikoneiden viennin lisääntymisestä. Maansiirto- ym. koneita vietiin miltei kaksi kolmannesta enemmän kuin vuoden 2011 tammi-lokakuussa. Viennin arvo nousi 98 miljoonaan euroon. Paperikoneiden vienti, 65 miljoonaa euroa, kolminkertaistui. Tullihallitus Tilastoyksikkö

4 3 Myös nosto- ja lastauskoneiden vienti (41 miljoonaa euroa) lisääntyi, kun taas mäntämoottoreiden vienti jäi edellisvuotiselle tasolle eli 39 miljoonaan euroon, ja suodatus-, puhdistus- ja tuuletuslaitteiden vienti (24 miljoonaa euroa) väheni viidenneksen. Henkilöautojen vienti moninkertaistui ja nousi 57 miljoonaan euroon. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti kasvoi 13 prosenttia ja kohosi 361 miljoonaan euroon. Puhelinlaitteiden vienti tosin väheni seitsemän prosenttia ja jäi 64 miljoonaan euroon, mutta sähkölääkintälaitteiden vienti (120 miljoonaa euroa) lisääntyi yli kolmanneksen ja sähkömuuttajien vienti (108 miljoonaa euroa) kasvoi kymmeneksen. Sähkökytkentälaitteita vietiin 24 miljoonan euron arvosta. Metsäteollisuuden merkitys Yhdysvaltoihin suuntautuneessa viennissä on selvästi pienempi kuin Suomen kokonaisviennissä. Paperia ja pahvia tosin vietiin Yhdysvaltoihin tammi-lokakuussa 464 miljoonan euron arvosta, mikä kattoi 15 prosenttia koko viennistä Yhdysvaltoihin, mutta muita metsäteollisuustuotteita ei viety Yhdysvaltoihin käytännöllisesti katsoen lainkaan, joten koko toimialan osuus viennistä oli alle 16 prosenttia. Suomen kokonaisviennistä metsäteollisuus kattoi tammi-lokakuussa miltei viidenneksen. Yhdysvallat on Suomen ylivoimaisesti tärkein kojeiden ja mittareiden ostajamaa. Viime vuoden tammi-lokakuussa neljännes koje- ja mittariviennistä suuntautui sinne. Vienti lisääntyi neljänneksen ja kohosi 323 miljoonaan euroon. Lääkintäkojeiden ja laitteiden osuus ryhmän viennistä oli 233 miljoonaa euroa. Metallien vienti kehittyi kaksijakoisesti. Tärkeimmän metallin, nikkelin, viennin arvo väheni viidenneksen ja jäi 118 miljoonaan euroon lähinnä hinnan alenemisen vuoksi. Raudan ja teräksen viennin arvo nousi 55 miljoonaan euroon eli lähes kaksi kolmannesta edellisvuotista suuremmaksi vientimäärien kasvun ansiosta. Myös kuparin vienti (46 miljoonaa euroa) lisääntyi hieman vuodesta Kuvio 6. Vienti Yhdysvaltoihin tavararyhmittäin v (1-10) Kojeet, mittarit yms. 10,6 % (+ 25 %) Muut tavarat 6,9 % (+ 14 %) Öljytuotteet 18,4 % (+ 150 %) Moottoriajoneuvot 2,8 % (+ 172 %) Sähkökoneet ja -laitteet 11,8 % (+ 13 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 9,4 % (+ 12 %) Moottorit, eri toimialojen erikoiskoneet 16,5 % (+ 26 %) Metallit ja metallituotteet 8,4 % (- 2 %) Paperi ja pahvi 15,2 % (+ 11 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

5 4 Taulukko 2. Vienti Yhdysvaltoihin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 334 Öljytuotteet , , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi , , Metallit ja metallituotteet , , Moottorit, eri toimialojen , ,5 26 erikoiskoneet Sähkökoneet ja -laitteet , , Moottoriajoneuvot 71 2, , Kojeet, mittarit yms , ,6 25 Muut tavarat 226 7, ,9 14 Yhteensä , ,0 29 KONEET, LAITTEET JA KULJETUSVÄLINEET TUONNIN SUURIN RYHMÄ Kemian teollisuuden tuonnin kasvu tasaantunut Yli 40 prosenttia tuonnista Yhdysvalloista koostuu koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä. Osuus on pysynyt viime vuosina melko muuttumattomana, mutta ryhmän sisällä tuonnin rakenne on muuttunut. Sähkölaitteiden ja moottoreiden tuonti on vähentynyt, mutta koneiden ja kuljetusvälineiden tuonti vastaavasti lisääntynyt. Sähkökoneita ja laitteita tuotiin viime vuoden tammi-lokakuussa 256 miljoonan euron arvosta. Tuonti väheni lähes kolmanneksen, kun puhelinlaitteiden tuonti puolittui ja jäi 78 miljoonaan euroon. Atk-laitteiden tuonti (42 miljoonaa euroa) supistui miltei viidenneksen ja elektroniikan komponenttien tuonti (36 miljoonaa euroa) neljänneksen. Sähkölääkintälaitteiden tuonti sen sijaan lisääntyi kolmanneksen ja kohosi 30 miljoonaan euroon. Maansiirto-, kaivuu- ja porauskoneiden tuonnin arvo pysytteli melko tarkasti vuoden 2011 tammilokakuun tasolla, 28 miljoonassa eurossa. Nosto- ja lastauskoneiden tuonti yli kaksinkertaistui ja nousi 16 miljoonaan euroon, kun taas maatalouskoneiden (15 miljoonaa euroa) sekä suodatuslaitteiden, pumppujen, kompressoreiden yms. tuonti (14 miljoonaa euroa) jäi muutaman prosentin pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Mäntämoottoreita tuotiin 25 miljoonan euron arvosta eli kolmannes edellisvuotista vähemmän. Tammi-lokakuun aikana Yhdysvalloista tuotiin kolme lentokonetta, joiden yhteisarvo oli 58 miljoonaa euroa. Lisäksi tuotiin lentokoneiden osia 46 miljoonan euron arvosta. Kaikkiaan ilma-alusten ja niiden osien tuonnin arvo oli 105 miljoonaa euroa, mikä oli kolme neljännestä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilöautojen tuonti kasvoi kymmeneksen ja nousi 33 miljoonaan euroon. Autojen osia tuotiin 24 miljoonan euron arvosta. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti on kehittynyt hyvin epätasaisesti. Ryhmän tuonti kasvoi vuonna 2011 lähes neljänneksen muutamien erikoistuotteiden ansiosta, vaikka lääketuonti väheni samaan aikaan viidenneksen. Ryhmän osuus koko tuonnista pysytteli vajaassa 19 prosentissa. Viime vuoden tammi-lokakuussa kemian tuonnin kasvu hidastui neljään prosenttiin, mutta osuus koko tuonnista nousi 22 prosenttiin muun tuonnin hiipumisen vuoksi. Ryhmän tuonnin arvo oli 354 miljoonaa euroa. Erikoiskemikaalien tuonti väheni 13 prosenttia, mutta lääketuonti kasvoi 17 prosenttia ja nousi 105 miljoonaan euroon. Vahvasti kasvaneen kemian perusteollisuuden tuot- Tullihallitus Tilastoyksikkö

6 5 teiden tuonnin arvo oli 49 miljoonaa euroa. Suurin osa tuonnista oli alkoholeja ja happoja. Muovien tuonti lisääntyi hieman ja nousi 46 miljoonaan euroon. Öljytuotteiden tuonti moninkertaistui tilapäisesti vuonna 2011 ja kohosi 151 miljoonaan euroon. Viime vuonna tuonti palautui suunnilleen aiempien vuosien tasolle, 35 miljoonaan euroon. Kivihiilen tuonnin arvo jäi tammi-lokakuussa tuontimäärän vähennyttyä 50 miljoonaan euroon eli puoleen edellisvuotisesta. Kojeiden ja mittareiden tuonti on vuoden 2009 taantuman jälkeen kasvanut tasaisesti. Vuonna 2011 tuonti lisääntyi 14 prosenttia ja viime vuoden tammi-lokakuussa 18 prosenttia. Ryhmän 136 miljoonan euron arvoisesta tuonnista lääkintäkojeiden osuus oli 67 miljoonaa euroa. Metallien ja rikasteiden tuonti kasvoi vielä vuonna 2011 viidenneksen, mutta kääntyi viime vuonna laskuun. Rautaa ja terästä tosin tuotiin viime vuoden tammi-lokakuussa 26 miljoonan euron arvosta eli hieman edellisvuotista enemmän, mutta sinkkirikasteen tuonnin arvo supistui kymmeneksen ja jäi 25 miljoonaan euroon, ja metallituotteiden tuonti (29 miljoonaa euroa) väheni kolme prosenttia. Muita tärkeitä tuontitavaroita olivat proteesit, tahdistimet ym. lääketieteelliset apuvälineet (40 miljoonaa euroa) sekä kaoliini (33 miljoonaa euroa). Kuvio 7. Tuonti Yhdysvalloista tavararyhmittäin v (1-10) Muut tavarat 12,3 % (+ 3 %) Proteesit yms. 2,5 % (- 6 %) Kojeet, mittarit yms. 8,4 % (+ 18 %) Kaoliini Malmit, romu 2,3 % 2,0 % (- 8 %) (- 66 %) Metallit, metallituott. 3,6 % (- 5 %) Kivihiili 3,1 % (- 42 %) Öljytuotteet 2,1 % (- 71 %) Muut kuljetusvälineet 6,6 % (+ 69 %) Moottoriajoneuvot 5,1 % (- 10 %) Sähkökoneet ja -laitteet 15,8 % (- 30 %) Moottorit, eri toimialojen erikoiskoneet 14,2 % (0 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 21,8 % (+ 4 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

7 6 Taulukko 3. Tuonti Yhdysvalloista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2011 Milj. e Osuus % Muutos % 2012(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Kaoliini 43 1, , Malmit ja metalliromu 126 5, , Kivihiili 87 3, , , 335 Öljytuotteet 151 6, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Metallit ja metallituotteet 73 3, , Moottorit, eri toimialojen , ,2 0 erikoiskoneet Sähkökoneet ja -laitteet , , Moottoriajoneuvot 119 5, , Muut kuljetusvälineet 78 3, , Kojeet, mittarit yms , , Proteesit yms. 51 2, ,5-6 Muut tavarat , ,3 3 Yhteensä , ,0-13 Tullihallitus Tilastoyksikkö

8 VIENTI YHDYSVALTOIHIN V (1-10) (1-10) 2012(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 5 0,0 12 0, ,0 12 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 64 0, , ,0 44 0, vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 16 0,0 9 0, ,0 6 0, sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet x x 09 erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet x x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0, ,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 36 0,0 20 0, ,0 16 0, puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 45 0, ,2 > , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu 105 0,0 1 0, , ,6 > muut eläin- ja kasviraaka-aineet 117 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 53 0, , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut , , , , sähkövirta x x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat ,0 x 0 0,0 15 0,0 > eläinöljyt ja -rasvat x ,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat ,0 x 0 0,0 15 0,0 > valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms x x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,0 0 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 596 0, , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,8-1 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalustee , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet 975 0, , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,1-3 9 muut tavarat 748 0,0 28 0, , ,0 >999 YHTEENSÄ , , , ,0 29

9 TUONTI YHDYSVALLOISTA V (1-10) (1-10) 2012(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 351 0, , , , liha ja lihatuotteet 159 0, , , , maitotaloustuotteet ja munat 503 0, , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 241 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 685 0, , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,3 2 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 1 0,0 0 0, ,0 2 0,0 >999 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 78 0,0 3 0, ,0 0 0, öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 974 0, , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,1 9 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 6 0,0 1 0, ,0 1 0, sähkövirta x x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 76 0,0 61 0, , ,3 > eläinöljyt ja -rasvat 15 0,0 43 0, ,0 22 0, kasviöljyt ja -rasvat 24 0,0 4 0, , ,3 > valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 36 0,0 14 0, ,0 11 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 75 0,0 98 0, , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 373 0, , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,8-3 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalustee , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet 665 0, , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,8-8 9 muut tavarat , , , ,4-11 YHTEENSÄ , , , ,0-13

10 Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa 2013:M01, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Christina Telasuo p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi

11 Kauppa 2013 Handel Trade Jälleenvienti vuonna 2012 Mrd Jälleenvienti vuosina , mrd euroa Suomen koko jälleenvienti Koko jälleenviennin osuus Suomen viennistä Jälleenviedyn tavaran arvonnousu, pl. matkapuhelimet, niiden osat ja henkilöautot 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Mrd 5 4 Jälleenvienti Venäjälle vuosina , mrd euroa 50 % 40 % 3 30 % 2 20 % 1 10 % Jälleenvienti Venäjälle, miljardia Jälleenviennin osuus Venäjän viennistä, prosenttia 0 % Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

12 JÄLLEENVIENTI VUONNA 2012 Muualla tuotetut tavarat muodostavat arviolta 14 prosenttia Suomen viennistä Suomen vienti vuonna 2012 oli suuruudeltaan 56,8 miljardia euroa. Viennin arvosta oli jälleenvientiä eli muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden vientiä arviolta 14 prosenttia eli 7,9 miljardia euroa. Jälleenviennin osuus Suomen koko viennin arvosta on pysytellyt samalla tasolla vuodesta 2007 alkaen. Tiedot perustuvat Tullin ulkomaankauppatilastoihin. Jälleenviennin arvo oli suurin sähkökoneiden ja laitteiden tavararyhmässä, jossa lähes kolmannes oli muualla valmistettujen tavaroiden vientiä. Koneiden ja mekaanisten laitteiden viennin arvosta oli jälleenvientiä viidennes. Jälleenviennin arvo oli suuri myös kivennäispolttoaineiden ja öljyjen tavararyhmässä, jonka viennistä oli jälleenvientiä noin kymmenesosa. Neljänneksi tärkein jälleenviennin tavararyhmä oli farmaseuttiset tuotteet, joiden viennin arvosta puolet oli muualla valmistettujen tavaroiden vientiä. Jälleenviennin osuus viennin arvosta vaihtelee huomattavasti maittain. Suomen koko vienti Venäjälle oli vuonna 2012 suuruudeltaan 5,7 miljardia euroa, josta muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden osuus oli 29 prosenttia. Jälleenvienti Venäjälle oli arvoltaan 1,4 miljardia euroa, jossa oli 14 prosentin kasvu verrattuna edellisvuoteen. Jälleenviennin osuus Venäjän kaupasta oli suurimmillaan vuonna 2008, jolloin Suomen Venäjän viennistä arviolta 39 prosenttia oli muualla tuotettujen tavaroiden vientiä. Jälleenviennin osuus ei ole palannut taantumaa edeltävälle tasolle. Vaikka vienti Venäjälle on viime vuosina kasvanut, jälleenviennin osuus viennistä on vuodesta 2009 saakka pysytellyt 30 prosentin tuntumassa. Jälleenviennillä oli merkittävä osuus myös Suomen viennissä Viroon, jonne vietiin tavaroita 1,7 miljardin euron arvosta vuonna Miltei neljännes Viron viennin arvosta tuli muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden kaupasta. Suomen tärkein vientimaa vuonna 2012 oli Ruotsi, jonne vietiin tavaraa 6,3 miljardin euron arvosta. Arviolta 810 miljoonaa euroa tästä muodostui jälleenviennistä, jonka osuus Ruotsin viennistä oli kolmetoista prosenttia. Jälleenvienti tavararyhmittäin Suurimmat jälleenviennin tavararyhmät olivat sähkökoneet ja laitteet sekä muut koneet ja mekaaniset laitteet. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti oli suuruudeltaan 5,7 miljardia euroa, josta oli jälleenvientiä 1,7 arviolta miljardia. Noin 0,8 miljardia tästä koostui matkapuhelinten ja niiden osien jälleenviennistä. Koneiden ja mekaanisten laitteiden viennin arvo oli lähes kahdeksan miljardia euroa, josta muualla kuin Suomessa valmistettujen laitteiden osuus oli 1,6 miljardia euroa. Suuri osa tästä muodostui eri toimialojen koneiden ja moottoreiden osien jälleenviennistä. Kivennäispolttoaineiden ja öljyjen viennin arvo oli 6,2 miljardia euroa, josta jälleenviennin osuus oli 0,6 miljardia. Jälleenviennin tärkein ryhmä olivat erilaiset voiteluvalmisteet. Jälleenviennin arvo oli yli puolet koko viennin arvosta kolmessa tavararyhmässä. Lääketeollisuuden tuotteiden vienti oli suuruudeltaan 1,1 miljardia euroa, josta 51 prosenttia oli jälleenvientiä. Muiden kuin raudasta ja teräksestä valmistettujen metallituotteiden viennistä oli jäl-

13 leenvientiä 90 prosenttia ja vaatteiden ja vaatetustarvikkeiden viennin arvosta 80 prosenttia muodostui muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden viennistä. Jälleenvienti Venäjälle Jälleenvienti Venäjälle kasvoi 14 prosenttia vuonna Venäjän jälleenviennin tärkein tuoteryhmä oli farmaseuttiset tuotteet, joiden jälleenvienti lisääntyi kymmeneksellä vuonna Farmaseuttisia tuotteita vietiin Venäjälle 460 miljoonan euron arvosta, josta arviolta kolme neljännestä oli jälleenvientiä. Venäjälle jälleenvietiin mm. erilaisia alkaloidi- ja hormonivalmisteita. Eri toimialojen koneita ja mekaanisia laitteita jälleenvietiin 266 miljoonan euron arvosta. Kivennäispolttoaineiden ja öljyjen vienti Venäjälle oli suuruudeltaan 335 miljoonaa euroa, josta arviolta 163 miljoonaa oli jälleenvientiä. Tämän ryhmän jälleenvienti koostui lähinnä erilaisista moottori- ja voiteluöljyistä sekä hydrauliikkanesteistä. Jälleenviennin arvo kasvoi kaikissa suurimmissa tavararyhmissä paitsi sähkökoneissa ja laitteissa, jossa oli laskua kymmenen prosentin verran. Ryhmän vienti oli suuruudeltaan 499 miljoonaa euroa, josta jälleenvientiä oli arviolta 133 miljoonaa. Matkapuhelimien jälleenvienti Venäjälle kasvoi, kun taas puhelinten ja muiden teleliikennelaitteiden osien jälleenvienti supistui verrattuna edellisvuoteen. Kuljetusvälineiden ja kulkuneuvojen jälleenvienti väheni kolmanneksella verrattuna edellisvuoteen. Niitä vietiin Venäjälle 191 miljoonan euron arvosta, josta jälleenviennin osuus oli 15 prosenttia. Jälleenvienti Ruotsiin Jälleenvienti Ruotsiin laski yhdeksällä prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Laskuun vaikutti eniten kivennäispolttoaineiden ja öljyjen vähentynyt jälleenvienti. Jälleenviennin suurin tavararyhmä oli koneet ja mekaaniset laitteet, joita jälleenvietiin 110 miljoonan euron arvosta eli viidennes koko tavararyhmän viennistä. Koneiden ja laitteiden jälleenviennin arvo laski verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin se oli suuruudeltaan 127 miljoonaa. Jälleenviennin toiseksi suurin tavararyhmä oli kivennäispolttoaineet ja öljyt, joita jälleenvietiin Ruotsiin arviolta 105 miljoonan arvosta. Tavararyhmän jälleenviennin arvo kuitenkin laski huomattavasti verrattuna vuoteen Ryhmän jälleenviennistä 83 miljoonaa koostui kaasuöljyistä ja 18 miljoonaa keskiraskaista öljyistä. Kivennäispolttoaineiden ja öljyjen vienti oli kokonaisuudessaan suuruudeltaan 1,7 miljardia euroa, josta jälleenvienti muodosti ainoastaan kuusi prosenttia. Sähkökoneiden ja laitteiden jälleenvienti Ruotsiin lisääntyi. Koko tavararyhmän vienti oli suuruudeltaan 361 miljoonaa euroa, josta jälleenvientiä oli runsas neljännes. Matkapuhelinten jälleenvienti Ruotsiin kasvoi selvästi ja oli suuruudeltaan 22 miljoonaa euroa. Myös kuljetusvälineiden ja kulkuneuvojen jälleenvienti kasvoi. Tavararyhmän vienti oli suuruudeltaan 343 miljoonaa, josta oli jälleenvientiä 60 miljoonaa euroa. Ruotsiin jälleenvietiin mm. suuria henkilöliikenteen moottoriajoneuvoja. Jälleenvienti Viroon Jälleenvienti Viroon oli suuruudeltaan edellisvuoden tasoa. Jälleenviennissä tärkein tavararyhmä oli sähkökoneet ja laitteet, joiden jälleenvienti oli suuruudeltaan 69 miljoonaa euroa eli 40 prosenttia koko tavararyhmän viennistä. Sähkökoneiden ja laitteiden jälleenvienti kuitenkin laski verrattuna edellisvuoteen ja jälleenviennin osuus koko tuoteryhmän viennistä laski.

14 Koko Viron viennissä suurin tavararyhmä oli kivennäispolttoaineet ja öljyt. Niitä vietiin Viroon 384 miljoonan euron arvosta, josta oli jälleenvientiä 45 miljoonaa. Öljytuotteiden jälleenvienti kasvoi kahdeksalla prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Erityisesti kaasuöljyjen ja lentopetrolin jälleenvienti lisääntyi. Sähkökoneita ja laitteita vietiin Viroon 176 miljoonan euron arvosta, josta jälleenviennin osuus oli 69 miljoonaa euroa. Koneiden ja mekaanisten laitteiden viennin arvo oli 130 miljoonaa euroa, josta 39 miljoonaa koostui muualla kuin Suomessa valmistettujen koneiden ja laitteiden viennistä. Ryhmän jälleenviennin arvo kasvoi hieman verrattuna edellisvuoteen. Jälleenviennin osuus koko tavararyhmän viennin arvosta oli suurin kuljetusvälineissä ja kulkuneuvoissa, joiden viennistä kolme neljännestä oli muualla valmistettujen tavaroiden vientiä. Koko tavararyhmän viennin arvo oli 69 miljoonaa euroa, josta jälleenvientiä oli 51 miljoonaa euroa. Viroon jälleenvietiin esimerkiksi henkilöautoja. Arvonnousu tavaravirroissa Arvonnousu laskettiin vertaamalla jälleenvievien yritysten tuonnin ja viennin CN8-kohtaisia kilo-/yksikköhintoja pois lukien matkapuhelimet ja niiden osat (CN ja ) sekä henkilöautot (CN ). Jälleenvietyjen tavaroiden arvonnousu eli tuonnin ja viennin tavaravirtojen välissä tapahtuva tuotteiden arvon muutos vuonna 2012 oli noin 40%. Vuonna 2011 arvonnousua oli 42 prosenttia ja vuosina noin 45 prosenttia.

15 Taulu 1 Jälleenvienti ja vienti , miljardia euroa Maat Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Jälleenviennin muutos Venäjä 5,34 1,43 27 % 5,69 1,63 29 % 14 % Ruotsi 6,74 0,89 13 % 6,28 0,81 13 % 9 % Saksa 5,63 0,47 8 % 5,24 0,45 9 % 3 % USA 2,92 0,34 12 % 3,58 0,40 11 % 16 % Viro 1,34 0,40 30 % 1,69 0,39 23 % 2 % Kiina 2,67 0,38 14 % 2,61 0,35 13 % 7 % Japani 0,97 0,24 24 % 1,06 0,31 29 % 32 % Alankomaat 3,85 0,43 11 % 3,56 0,27 8 % 38 % Norja 1,60 0,26 16 % 1,80 0,26 14 % 1 % Ranska 1,76 0,22 12 % 1,69 0,23 14 % 5 % Iso Britannia 2,91 0,20 7 % 2,88 0,19 7 % 6 % Puola 1,58 0,15 10 % 1,41 0,15 11 % 1 % Italia 1,35 0,16 12 % 1,34 0,15 11 % 4 % Muut maat 18,21 2,40 13 % 17,94 2,34 13 % 3 % Kaikki maat yhteensä 56,86 7,96 14 % 56,78 7,92 14 % 0 % Taulu 2 Jälleenviennin suurimmat CN2 ja CN8 tavararyhmät CN2 Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Jälleenviennin muutos sähkökoneet ja laitteet 6,11 1,50 25 % 5,68 1,68 30 % 12 % joista luokan lähettimet ja matkapuhelimet 1,43 0,28 20 % 0,85 0,52 61 % 85 % joista luokan osat puhelimia, puhelinten soluverkkoja tai muita langattomia verkkoja varten 0,42 0,31 73 % 0,36 0,28 77 % 11 % 84 koneet ja mekaaniset laitteet 8,05 1,70 21 % 7,98 1,59 20 % 6 % joista luokan osat, jotka soveltuvat käytettäviksi puristussytytteisissä mäntämoottoreissa 0,23 0,20 85 % 0,15 0,11 76 % 43 % joista luokan osat (nimikkeiden 8426, 8429 ja 8430 koneiden ja laitteiden osat) 0,27 0,15 54 % 0,29 0,16 55 % 10 % 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt 5,48 0,72 13 % 6,20 0,60 10 % 17 % joista luokan öljyt 0,21 0,12 54 % 0,29 0,14 47 % 16 % 30 farmaseuttiset tuotteet 1,14 0,64 56 % 1,10 0,56 51 % 12 % joista luokan lääkkeet 0,75 0,54 72 % 0,71 0,42 59 % 21 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet 1,76 0,29 16 % 2,01 0,35 18 % 22 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot 1,79 0,30 17 % 1,74 0,27 16 % 10 % 43 turkisnahat, tekoturkikiset ja tavarat niistä 0,57 0,23 41 % 0,66 0,24 36 % 3 % joista luokan turkisnahat 0,28 0,21 74 % 0,33 0,22 65 % 6 % 29 orgaaniset kemialliset yhdisteet 0,88 0,18 21 % 0,86 0,23 26 % 24 % 39 muovit ja muovitavarat 2,05 0,21 10 % 1,99 0,21 11 % 1 % 40 kumi ja kumitavarat 0,57 0,17 30 % 0,58 0,20 35 % 18 % joista luokan renkaat 0,28 0,12 41 % 0,30 0,15 50 % 28 % 81 muut epäjalot metallit ja tavarat niistä 0,22 0,20 91 % 0,18 0,16 90 % 16 % joista luokan kobolttikivi ja muut koboltin valmistuksen välituotteet 0,20 0, % 0,17 0,16 99 % 17 % 62 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta 0,19 0,15 80 % 0,20 0,16 80 % 10 % 73 rauta ja terästavarat 1,73 0,24 14 % 0,97 0,15 15 % 37 % 38 erinäiset kemialliset tuotteet 0,56 0,08 15 % 0,58 0,10 18 % 20 % Muut 25,77 1,36 5 % 26,04 1,42 5 % 4 % Kaikki yhteensä 56,86 7,96 14 % 56,78 7,92 14 % 0 %

16 Taulu 3 Jälleenvienti Venäjälle, Ruotsiin ja Viroon , miljoonaa euroa Venäjä CN2 Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Jälleenviennin muutos farmaseuttiset tuotteet % % 11 % joista luokan lääkkeet % % 131 % joista luokan lääkkeet % % 46 % joista luokan lääkkeet % % 2 % 84 koneet ja mekaaniset laitteet % % 24 % 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt % % 17 % joista luokan öljyt % % 5 % joista luokan hydrauliikkanesteet % % 14 % joista luokan vaihteisto ja alennusvaihdeöljyt % % 16 % 85 sähkökoneet ja laitteet % % 10 % joista luokan lähettimet ja matkapuhelimet % % 39 % joista luokan laitteet äänen, kuvan tai muun datan siirtoon % % 43 % joista luokan osat puhelimia, puhelinten soluverkkoja tai muita langattomia verkkoja varten % % 49 % 75 nikkeli ja nikkelitavarat % % 58 % 34 pesu ja voiteluvalmisteet % % 46 % joista luokan voiteluvalmisteet % % 130 % joista luokan voiteluvalmisteet % % 14 % 39 muovit ja muovitavarat % % 1 % joista luokan eteenipolymeerit % % 9 % 40 kumi ja kumitavarat % % 33 % joista luokan renkaat % % 57 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet % % 156 % 62 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta % % 15 % 73 rauta ja terästavarat % % 9 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot % % 34 % 61 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta % % 3 % 94 huonekalut % % 12 % 38 erinäiset kemialliset tuotteet % % 1 % 22 juomat % % 4 % 09 kahvi,tee, mate ja mausteet % % 144 % 28 kemialliset alkuaineet ja epäorgaaniset yhdisteet % % 44 % 32 maalit, lakat, värit ja musteet % % 11 % 64 jalkineet % % 31 % Muut % % 0 % Kaikki yhteensä % % 14 % Ruotsi CN2 Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Jälleenviennin muutos koneet ja mekaaniset laitteet % % 13 % 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt % % 50 % joista luokan kaasuöljyt % ,7 % 28 % joista luokan lentopetroli % ,0 % -51 % 85 sähkökoneet ja laitteet % % 16 % joista luokan lähettimet ja matkapuhelimet % ,9 % 233 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot % % 27 % joista luokan moottoriajoneuvot vähintään 10 henkilön kuljettamiseen % % 860 % 40 kumi ja kumitavarat % % 19 % joista luokan renkaat % % 28 % 38 erinäiset kemialliset tuotteet % % 29 % joista luokan mäntyöljy % % 26 % 29 orgaaniset kemialliset yhdisteet % % 55 % joista luokan metanoli % % 10 % 62 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta % % 81 % 39 muovit ja muovitavarat % % 1 % 95 lelut, pelit ja urheiluvälineet % % 13 % 73 rauta ja terästavarat % % 8 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet % % 6 % 30 farmaseuttiset tuotteet % % 17 % 72 rauta ja teräs % % 18 % 64 jalkineet % % 35 % 61 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta % % 107 % Muut % % 12 % Kaikki yhteensä % % 9 % Viro CN2 Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Viennin arvo Jälleenviennin arvo Jälleenviennin osuus viennistä Jälleenviennin muutos sähkökoneet ja laitteet % % 16 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot % % 1 % joista luokan autot ja muut moottoriajoneuvot % % 11 % joista luokan autot ja muut moottoriajoneuvot % % 41 % 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt % % 8 % joista luokan kaasuöljyt % % 30 % joista luokan lentopetroli ,0 % % 75 % 84 koneet ja mekaaniset laitteet % % 4 % 39 muovit ja muovitavarat % % 2 % 73 rauta ja terästavarat % % 10 % 48 paperi, kartonki ja pahvi % % 1 % 62 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta % % 4 % 72 rauta ja teräs % % 11 % 22 juomat % % 40 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet % % 36 % 61 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta % % 8 % 40 kumi ja kumitavarat % % 8 % Muut % % 12 % Kaikki yhteensä % % 2 %

17 Liite 1. Jälleenviennin määrittely Vienti Suomesta sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CN-tavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu.

18 Liite 2. Jälleenviennin laskentamenetelmä Jälleenvienti lasketaan tarkastelemalla CN8-tasolla konsernien ja yritysten läpi mahdollisesti kulkevia tavaravirtoja. Yritykseksi tässä tapauksessa käsitettiin yksittäinen Y-tunnus ja konsernien tapauksessa emo yhtiö ja sen tytäryhtiöt. Yrityksen tuontitavaroista mukaan otetaan vain ne, joissa alkuperämaa on muu kuin vientimaa. Jos yritys vie jotain tiettyä CN8-luokan tavaraa ja myös maahantuo kyseistä CN8:ia, niin silloin tuontitavarasta jälleenvienniksi lasketaan ne tavarat jotka riittävät jälleenvientiin. Jälleenviennin arvo lasketaan käyttämällä aluksi tuonnin ja viennin paljouksia eli useimmissa tapauksissa kilomääriä, jotta tuonnin ja viennin välillä tapahtuva arvonnousu ei vääristäisi tilastoa. Sitä paljonko tuonnista tosiasiassa päätyy kotimarkkinoille ja paljonko vientitavaroista on peräisin muualta kuin omasta tuonnista, eli esimerkiksi Suomessa tuotettua omaa tuotantoa, ei pystytä erittelemään aineistosta. Tapauksissa, joissa yritys ei maahantuo tarpeeksi tiettyä CN8:aa kattamaan vientiään, lasketaan esimerkiksi Venäjän jälleenvienti suhteuttamalla yrityksen kyseisen CN8:n Venäjän vienti yrityksen koko vientiin kyseisellä CN8:lla. Esimerkiksi, jos yritys tuo maahan 100 kiloa CN :aa ja vie Venäjälle 200 kiloa ja Ruotsiin 100 kiloa samaa CN8:a, niin silloin tuonnista oletetaan jälleenvienniksi kaksi kolmasosaa Venäjälle ja yksi kolmasosa Ruotsiin. Vastaavasti, jos yritys tuo 50 kiloa tiettyä CN8:a ja vie 90 kiloa, joista kaikki kohdistuu ainoastaan Venäjälle, niin silloin 50 kiloa määritellään jälleenvienniksi. Tapauksissa, joissa tietyn CN8:n tuonti kattaa viennin jälleenvienniksi lasketaan kyseisen CN8:n vienti. Esimerkiksi jos tuontia on 300 kiloa ja vientiä Ruotsiin 100 kiloa ja Venäjälle 100 kiloa, jälleenvienniksi Venäjälle määräytyy 100 kiloa ja Ruotsiin 100 kiloa. Sähköenergian CN tapauksessa laskentaan käytetään megawattituntia. Jälleenviennin arvo jälleenvientikiloille lasketaan yrityksen tietyn CN8:n viennin keskiarvoisella kilohinnalla eli oletuksella että yrityksen jälleenvientitavara on kilohinnaltaan samanarvoista kuin yrityksen muukin vienti. Tavaravirtojen arvonnousu on laskettu tuontia ja vientiä harjoittavien yritysten CN8- kohtaisten tuonnin ja jälleenviennin tavaravirtojen kilo-/yksikköhintojen pohjalta. Esimerkiksi, jos yritys maahantuo tiettyä CN8:aa kilohinnaltaan 3 euroa per kilo ja jälleenvie tätä samaa tuotetta 4 euroa per kilo muodostuu arvonnousuksi 33%. Arvonnousu on laskettu poistamalla tavaravirroista matkapuhelimet ja niiden osat (CN ja ) sekä henkilöautot (CN ). Laskennassa ei pystytä erottelemaan tuonnista Suomen markkinoille päätyviä tavaroita eikä viennissä Suomessa tuotettuja tavaroita. Tulli on tuottanut vuosina katsauksia Venäjälle suuntautuvasta jälleenviennistä. Kyseisen katsauksen laadinta perustui makrotason tuotanto- ja ulkomaankauppatilastojen vertailuun. Tämä katsaus korvaa edellä mainitun Jälleenvienti Venäjälle-katsauksen. Menetelmäerojen vuoksi tämän katsauksen ja Jälleenvienti Venäjälle-katsauksen luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

19 Kauppa 2013 Handel Trade Jälleenvienti vuonna :M06, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Eija Pohjansaari p Kari Ylioja p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi

20 Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Intian välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Intian välinen kauppa v Milj. e Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

21 1 KAUPPA INTIAN KANSSA KÄÄNTYI VIIME VUONNA JYRKKÄÄN LASKUUN Kauppatase palasi vuoden katkoksen jälkeen ylijäämäiseksi Intia kasvatti selvästi osuuttaan Suomen kokonaiskauppavaihdosta vuosikymmenen vaihteessa. Vuonna 2012 osuus sekä viennistä että tuonnista kääntyi kuitenkin jyrkkään laskuun. Osuus Suomen koko viennistä putosi 1,1 prosentista 0,8 prosenttiin ja osuus koko tuonnista 1,1 prosentista 0,6 prosenttiin. Vienti Intiaan jäi Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan 482 miljoonaan euroon eli neljänneksen pienemmäksi kuin vuonna Tuonnin arvo putosi puoleen edellisvuotisesta, 348 miljoonaan euroon. Perinteisesti ylijäämäisenä pysytellyt kauppatase, joka vuonna 2011 notkahti hieman alijäämäiseksi, päätyi viime vuonna jälleen 134 miljoonan euron ylijäämään. Kemian teollisuuden tuotteita ja paperimassaa lukuun ottamatta kaikkien tärkeiden tavararyhmien vienti jäi vuoden takaista vähäisemmäksi. Tuonnin supistuminen johtui lähinnä öljytuotteiden tuonnin romahtamisesta, mutta myös vaate- ja tekstiilituonti väheni edellisvuotisesta. Intia on merkitykseltään selvästi pienempi kuin Suomen suuret aasialaiset kauppakumppanit, Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Keskikokoisista aasialaisista kauppakumppaneista se on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin seuraavina olevat Taiwan ja Kazakstan. Kuvio 2. Kauppa Keski- ja Kaukoidän keskikokoisten kauppakumppaneiden kanssa v kokonaiskauppavaihdon mukaisessa suuruusjärjestyksessä Milj. e Tuonti Vienti Intia Taiwan Kazaksta n Singapore Hongkong Thaimaa Malesia Indonesia Filippiinit Vietnam Bangladesh Pakistan Kuvio 3. Intian osuus Suomen tuonnista ja viennistä Osuus % 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Tuonti Vienti Kuvio 4. Suomen ja Intian välinen kauppatase Milj. e Tullihallitus Tilastoyksikkö

22 2 Taulukko 1. Suomen ja Intian välinen kauppa v Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 134 KONE- JA LAITEVIENNIN SUPISTUMINEN PAINOI VIENTIÄ ALASPÄIN Myös sähkötekniikan vienti Intiaan väheni selvästi Eri toimialojen erikoiskoneiden vienti Intiaan jäi viime vuonna sataan miljoonaan euroon eli lähes kolmanneksen pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Paperikoneiden viennin arvo putosi 26 miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon. Myös pumppujen sekä nosto- ja lastauskoneiden vienti väheni jyrkästi ja jäi muutamaan miljoonaan euroon. Maansiirto-, kaivuu- ja porauskoneiden vienti sen sijaan pysytteli edellisen vuoden tasolla, 23 miljoonassa eurossa, ja hanojen ja venttiilien vienti (18 miljoonaa euroa) kasvoi kahdella kolmanneksella. Moottoreiden vienti jäi kolmasosaan vuoden 2011 viennistä, 16 miljoonaan euroon. Sähkökoneita ja laitteita vietiin 14 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Viennin arvo jäi 127 miljoonaan euroon, mutta muun viennin jyrkemmän laskun vuoksi ryhmän osuus kokonaisviennistä nousi vuoden 2011 vajaasta neljänneksestä yli neljännekseen. Tärkeimmät vientitavarat olivat puhelinlaitteet ja sähkömuuttajat; molempien viennin arvo supistui kymmeneksen ja jäi 39 miljoonaan euroon. Saman verran väheni myös elektroniikan komponenttien vienti (22 miljoonaa euroa). Suurista sähkölaiteryhmistä jyrkimmin putosi sähkökytkentälaitteiden vienti: 11 miljoonan euron arvoinen vienti oli kolmanneksen pienempi kuin vuonna Metsäteollisuustuotteiden vienti kehittyi selvästi kokonaisvientiä paremmin. Ryhmän osuus koko viennistä kohosi viidennekseen. Paperin ja pahvin vienti tosin supistui seitsemän prosenttia ja jäi 83 miljoonaan euroon, mutta pysytteli kuitenkin selvästi suurempana kuin ennen vuoden 2011 huippulukuja. Vielä viime vuosikymmenellä vuotuisen paperiviennin arvo liikkui miljoonan euron paikkeilla. Paperimassan vienti kasvoi viime vuonna viidenneksen ja nousi 12 miljoonaan euroon. Lääkkeiden ja peruskemikaalien viennin lisääntyminen kasvatti kemiallisten aineiden ja tuotteiden vientiä Intiaan yli neljänneksellä. Ryhmän viennin arvo oli 44 miljoonaa euroa, josta happojen, hiilivetyjen ym. peruskemikaalien osuus oli 19 miljoonaa euroa ja lääkevalmisteiden osuus seitsemän miljoonaa euroa. Hienoisesti lisääntyneen muoviviennin arvo oli 11 miljoonaa euroa. Raudan ja teräksen sekä metalliromun vientimäärät supistuivat selvästi, joten vientiarvot jäivät edellisvuotista pienemmiksi, vaikka hinnat nousivat. Rautaa ja terästä vietiin 29 miljoonan euron arvosta eli vain hieman yli puolet vuoden 2011 viennin arvosta. Rauta-, kupari- ja alumiiniromun viennin arvo puolestaan supistui miltei viidenneksen ja jäi 18 miljoonaan euroon. Nikkelin hinnan lasku veti värimetallien viennin arvon seitsemän prosentin laskuun; vientimäärät pysyivät vuoden takaisella tasolla. Nikkelin osuus värimetalliviennistä oli lähes 17 miljoonaa euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö