KUULOVAMMAT AISTIT JA KOMMUNIKAATIO SYKSY 2017 RITVA KETONEN Kuuromykkyys, veren tunkeutuminen päähän Louis Kuhne, Uusi lääketiede, 1910: Rouwa S:n 4-vuotias tytär oli äitinsä sanojen mukaan rokotusten johdosta tullut kuuromykäksi. Monet yritykset parantaa lasta lääkkeitten avulla olivat olleet turhat. Leikkaukset ja wäkewät syöwyttäwät aineet olivat tärvelleet kokonaan lapsen, se itki ja huusi kun se waan näkikin lääkärin. Sen kauhean pelon ja huutamisen tähden saatoin minäkin waan epätäydellisesti tutkia sitä, mutta minä huomasin kuitenkin että lapsessa oli runsaasti wieraita aineita joiden johdosta weri tunkeutui woimakkaasti päätä kohti. Minä määräsin ainoastaan poisjohtavia kylpyjä ja kiihoitusaineista wapaan, kuivan luonnonmukaisen ruokajärjestelmän, sitä paitsi määräsin minä lapsen makaamaan huoneessa, jonka ikkunat aina pidettiin auki ja oleskelemaan paljo kesäisen lämpimässä ulkoilmassa. Tulokset olivat sangen suotuisat ja kahden viikon kuluttua ilmoitti äiti minulle että hänen lapsensa oli jo paljo parempi ja että se jo kuulikin wähän. Wielä neljän wiikon kuluttua saatoin minä pitää tuon pienen sairaan täydellisesti parantuneena. Se kuuli taas, osasi puhua, eikä ollut enää niin arkakaan kuin ennen. Aistit ja kommunikaatio syksy 2017 1
Korvan rakenne Äänen kulkeutuminen korvassa http://www.kuuloavain.fi/kuulo-ja-kuulovammat Aistit ja kommunikaatio syksy 2017 2
Puhebanaani Puhealue 0,5-4 khz Aistit ja kommunikaatio syksy 2017 3
Kuulovammojen esiintyvyys (Duodecim, terveyskirjasto) Koko väestössä noin 15 %:lla, suurin osa ikäkuulosta (presbyacusia) johtuvia kasvussa 15% yli 55v/ 30% yli 65v/ n.60% yli 75v Suomessa on n. 300 000 kuulovammaista, 150 000 käyttää kuulokojetta 1-2 lapsella / 1000 lasta. Suomessa syntyy vuosittain 50-60 vaikeasti kuulovammaista lasta Kuulovamman lisäksi muitakin vammoja n. 40 %:lla Viittomakieltä äidinkielenään käyttäviä kuuroja STM:n mukaan n. 5000 Kuulovammojen taustatekijöitä Noin 60 % synnynnäisistä kuulovammoista on perintötekijöiden aiheuttamia; tällaisia geenejä on useita. Yleisin Connexin 26 geeni, joka aiheuttaa yleensä peittyvästi periytyvää, synnynnäistä tai ennen 2 v. ikää alkavaa kuulovammaisuutta, joka vaihtelee lievästä vaikeaan. Vihurirokko on syynä hävinnyt rokotusten myötä. Melu on eniten huonokuuloisuutta aiheuttava ulkoinen tekijä; työpaikkamelu on vähentynyt - vapaa-ajan melu kasvanut Aistit ja kommunikaatio syksy 2017 4
Kuulovammojen syitä (Duodecim) Ikäkuuloisuus 6-10 % väestöstä Meluvammat 2 % Korvatulehdusten jälkitilat 1 % Otoskleroosi 0,3 % Synnynnäiset kuulovammat 0,1 0,3 % Menieren tauti 0,1 % Aivokalvontulehdus: 5 % sairastaneista Kuulohermokasvain 0,05 % Kuulovamma voi ilmetä esim.: Lapsi kyselee usein mitä? Voi olla levoton, kääntyilee äänen suuntaan Katsoo tarkkaan puhujan huuliota Hälyisässä ympäristössä tai ryhmässä kuulee huonommin Menee lähelle TV:tä Kuormittumisena ja ärtymyksenä lapsi voi valittaa esim. päänsärkyä Vetäytymisenä Tinnituksena eli korvien soimisena Aistit ja kommunikaatio syksy 2017 5
Kuuloviat Konduktiivinen eli johtumiskuulovika: ääni ei kulje sisäkorvaan esteettä. Kuulonalenema on max 60dB. Sensorineuraalinen eli sisäkorvavika: ongelma on sisäkorvassa tai kuulohermossa. Kuulonalenema voi olla lievästä kuurouteen. Sentraalinen kuulovamma kuuluu edelliseen ryhmään. Korva ja kuulohermo ovat kunnossa, mutta henkilöllä on ongelmia aivokuorella tai aivorungossa. Sekatyyppinen kuulovamma. Toispuoleinen kuulovamma: suuntakuulo puuttuu, puheen erotuskyky heikkenee. Kuulontutkimus (kuulokeskus tai kuuloasema) Äänesaudiometria kuulokkeiden avulla tai luujohteisesti sisäkorvaan saadaan kuulokynnys eli alhaisin äänenpainetaso, jolla hlö kuulee Puheaudiometria mittaa puheen kuulokynnystasoa. Puhekynnys on se puheäänentaso, jolla hlö on tunnistanut noin puolet testisanastosta Leikkiaudiometria N. 3 ikävuodesta alkaen. Lapsi näyttää kuvaa tai laittaa palikan paikalleen kun kuulee äänen Aistit ja kommunikaatio syksy 2017 6
Kuulontutkimus jatkuu Äänikenttätutkimus Kuulontutkija seuraa lapsen reagointia ääniärsykkeille Saadaan reaktiokynnys eli se äänen voimakkuus, jolla lapsi reagoi ääneen Paikantamisvaste saadaan, kun lapsi kääntyy ääntä kohden Vauvoilla voidaan kuuloa tutkia otoakustisten emissioiden ja aivorunkovasteiden avulla Ks. Lisää kuuloavain.fi/ kuulon tutkiminen Kuulovammojen vaikeusasteet Aste WHO 1991 Lievä 26-40dB Keskivaikea 41-60dB Vaikea 61-80dB Erittäin vaikea 81dB Aistit ja kommunikaatio syksy 2017 7
Meluvamma (Seppo Savolainen, 2010) Aistit ja kommunikaatio syksy 2017 8
Kun ei kuule tarkasti Soinnittomien konsonanttien s,k,p,t- erottelu vaikeutuu Soinnillisuus/soinnittomuus vaikea erottaa esim. p/b Sananloput jäävät kuulematta Visuaalisesti samannäköiset äänteet sekoittuvat Äänteiden oppiminen hidastuu Sanoista/puheesta ei saa selvää Äänenvoimakkuutta on vaikea kontrolloida Äänenlaatu voi olla kireä, monotoninen, vuotoinen, nasaalistunut Synnynnäisesti vaikeasti kuulovammaisilla henkilöillä puherytmi usein häiriintyy - eri henkilöiden välillä kuitenkin suuriakin eroja Kuntoutus Tekniset apuvälineet Kuulokojeet, SI FM-laite Muut apuvälineet Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennuskurssit Kommunikaation kuntoutus Viittomakieli/viittomat/muut AAC-keinot Puheterapia, erityisopetus Tukeminen päivähoidossa/koulussa/kotona Järjestöt ja vanhempainyhdistykset Aistit ja kommunikaatio syksy 2017 9
Induktiosilmukka Apuvälineiden hankinta Julkinen terveydenhuolto vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta, joka sisältää apuvälinehuollon. Keskussairaalan kuuloasemalla tai kuulokeskuksessa (joskus tk:ssa) arvioidaan apuvälineen tarve ja annetaan käyttöön seuraavia apuvälineitä: Kuulokoje FM-laite Täristinherätyskello Puhelinvahvistin Kaula- tai tyynysilmukka Infrapunalaite radion tai tv:n kuunteluun Itkuhälytin Kommunikaattori Opetuksen järjestäjä vastaa koulunkäynnin apuvälineistä (perusopetuslain 31 ) Aistit ja kommunikaatio syksy 2017 10
Kuulokojeet sisäkorvaistute Aistit ja kommunikaatio syksy 2017 11
Kielellinen kuntoutus huulioluku Kuulon stimuloiminen tärkeää Sanavarasto - käsitteet Lauserakenteet Kuullun/luetun ymmärtäminen Artikulaatio Vanhempien/päivähoidon/koulun ohjaus Huulioluku Noin puolet puheesta voi lukea huulilta. Valaistus vaikuttaa, etäisyys puhujasta (> 2m, mielellään samalla tasolla), häiriötekijät, puhujien määrä Puhujan on puhuttaja selvästi ja normaalein puheliikkein. Ei mammuttilauseita. Elehdintä luontevaa. Anna palautetta ja korjaa väärinkäsitykset. Huuliltalukijatkin ovat erilaisia; mm. aiheen tuttuus, keskittyminen, kuulonjäänteet, persoonallisuus ja sanavarasto vaikuttavat ymmärtämiseen. Aistit ja kommunikaatio syksy 2017 12
Kommunikointi kuulovammaisen henkilön kanssa Kiinnitä huomio itseesi ennen kuin alat puhua Katsekontakti on tärkeä, kasvot mielellään samalla korkeudella Valon on hyvä tulla puhujan kasvoille 2-3 metrin etäisyys on hyvä huuliltaluvun kannalta Puhu rauhallisesti ja selkeästi liioittelematta suunliikkeitä Puhu kuuluvasti, mutta älä huuda Eleet ja ilmeet tukevat puhetta Korjaa heti väärinkäsitykset Ajat, hinnat yms. voit antaa kirjallisesti Havainnollista! Opettele viittomia ja uskalla käyttää niitä Työskentely tulkin kanssa Jos olet tilannut tulkin, on hyvä antaa hänelle etukäteen materiaalia, varsinkin jos on kyse erityissanastosta Puhu normaalisti Puhu keskustelukumppanille ei tulkille Tulkki tulkkaa ja kääntää kaiken, mutta voi pyyttä selvennystä kesken tulkkauksen Tulkki on vaitiolovelvollinen Aistit ja kommunikaatio syksy 2017 13
Luokassa huomioitavaa Kuntoutusohjaajalta neuvoja ja ohjausta mm: Akustointilevyt seinässä ja katossa Huopa pulpettien jalkojen alla Pehmeät pulpetinsuojat Näkyvyys ja valaistus huulioluvun kannalta Toimivat apuvälineet Aistit ja kommunikaatio syksy 2017 14