Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2006 Y 535 (131) ASIA

Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 020 490 109, faksi/fax 020 490 5610 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2006 Diaarinumero LSU 2006 Y 535 (131) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toiminnan laajennusta koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Juha Nevala ja Merja Untinen/MTY Yhteyshenkilö: Juha Nevala Mustikantie 67 69450 Yli Lesti ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Lestijärven kunnan Mustikan kylässä tilalla Rahkola RN:o 179:6. Eläinsuojassa pidetään nykyisin 35 lypsylehmää, 30 hiehoa, 22 lihanautaa ja 21 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Eläinsuojassa tullaan laajennuksen jälkeen pitämään enintään 48 lypsylehmää, 16 hiehoa, 50 lihanautaa sekä 54 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Laajennus toteutetaan jatkamalla olemassa olevaa eläinsuojaa, muuttamalla lannan käsittelyjärjestelmää ja rakentamalla kuivalantala. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 11.5.2006. Hakemusta on täydennetty 1.8.2006 ja 15.9.2006. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mu

2 kaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tai vähintään 200 lihanaudalle tarkoitettu eläinsuoja. Hakemuksen mukainen eläinmäärä vastaa eläinyksiköiksi muutettuna vähintään edellä mainittua lypsylehmille tarkoitettua eläinsuojaa. TOIMINNAN AIKAISEMMAT LUVAT Toiminnalla on Lestijärven kunnan teknisen lautakunnan 3.11.2000 myöntämä ympäristölupa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Eläinsuojan lähiympäristö on maa ja metsätalousvaltaista. Ympäristössä on sekä peltoa että metsää. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 130 metrin etäisyydellä koillissuunnalla. seuraavaksi lähin asuinkiinteistö, eläinsuojatoimintaa harjoittava maatila, sijaitsee pohjoissuunnalla noin 250 metrin etäisyydellä. Vaikutusalueella ei sijaitse muita häiriintyviä kohteita. Eläinsuoja ja osa pelloista sijoittuu Kasalankankaan vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Maatilan piha alueella sijaitsee nykyisen eläinsuojan lisäksi kolme varastorakennusta sekä toiminnanharjoittajien kaksi asuinrakennusta. Nykyisen eläinsuojan yhteydessä sijaitsee 200 m³ kokoinen kattamaton altapäin täytettävä lietesäiliö. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on 900 ja 500 m³ kokoiset etälietesäiliöt, joista suurempi sijaitsee vajaan 200 metrin etäisyydellä ja pienempi noin 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Eläinsuojan laajennus toteutetaan jatkamalla olemassa olevaa eläinsuojaa. Uutta osaa rakennetaan 67 metriä pitkästi ja 18,5 metriä leveästi. Uuteen osaan sijoitetaan lypsylehmät, hiehot ja vasikat (34 kpl). Lisäksi laajennusosaan sijoitetaan kalanruoto lypsyasema, maitohuone ja toimistotilat. Eläinsuoja on tyypiltään lämminpihatto, jossa on makuuparret, siemennys, hoito ja poikimakarsinat. Pihaton päätyyn rakennetaan noin 87 neliön kokoinen välivarasto. Eläinsuojassa tullaan laajennuksen jälkeen pitämään yhteensä enintään 48 lypsylehmää, 66 hiehoa/lihanautaa sekä 54 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Eläinsuojan lanta on käsitelty kokonaisuudessaan lietelantana. Pihaton lanta tullaan käsittelemään kuivalantana. Pihattoon rakennetaan kaksi avokourua, joita pitkin kuivalanta poistetaan raapalla kokoojakouruun ja edelleen kuivalantalaan. Kouruihin rakennetaan virtsaurat, joita pitkin virtsa poistuu riittävällä kaadolla kokoojakouruun ja edelleen kuivalantalan virtsauraa pitkin muoviputkessa virtsasäiliöön. Kuivalantajärjestelmä kattaa lypsylehmät, hiehot ja osan nuorkarjasta (34 kpl kuivikelannalla). Loput pidetään lietejärjestelmällä olemassa olevia rakenteita hyväksi käyttäen. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan noin 500 m³ kokoinen virtsasäiliö sekä noin 800 m³ kokoinen kuivalantala, joka varustetaan 124 m³:n kokoisella työlaatalla. Lietelanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 84,25 hehtaaria peltoa, josta omaa on 32,52 hehtaaria ja vuokrapeltoa 51,73 hehtaaria. Lypsylehmiä ja hiehoja ei laidunneta. Hakemuksen mukaan pohjavesialueelle sijoittuvaa peltoa on noin kahdeksan hehtaaria. Tästä pohjavesialueen muodostumisalueella sijaitsee noin puolet. Tilalla tehdään esikuivattua pyöröpaalattua säilörehua, joka varastoidaan pääosin pelloilla. Puristenesteitä ei siten muodostu. Eläinsuojan jätevedet, noin 150 m³ vuodessa, johdetaan

3 virtsa/lietesäiliöön. Tilalla sijaitsee 6 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suojaaltaalla ja ylitäytön estävällä järjestelmällä. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, muovit, ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, akut ja vanhat kasvinsuojeluaineet. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromut ja pilaantuneet rehut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori ja työkoneliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tuotantorakennuksen laajennus ja uusi virtsasäiliö ja kuivalantala suunnitellaan ja rakennetaan niin, että niistä syntyvät päästöt ympäristöön olisivat mahdollisimman vähäiset. Hakemuksen mukaan eläinsuojan pohjarakenteet, virtsasäiliö ja kuivalantala rakennetaan vesitiiviistä materiaalista. Lannan levityksessä noudatetaan nitraattiasetusta ja ajon yhteydessä huolehditaan ajokaluston kunnosta ja hyvästä hygieniasta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 18.8 18.9.2006. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Lestijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Lestintie 39. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa sekä Lestijärven kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lestijärven kunnanhallitukselta, tekniseltä lautakunnalta sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmältä. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Eläinsuojan sijaintipaikalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus 7.8.2006. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lestijärven kunnan kunnanhallitus on ympäristökeskukseen 25.8.2006 saapuneessa lausunnossa todennut, että karjanpito ei tilalla laajennu niin oleellisesti, että se vaikuttaisi naapuritilojen ja asutuksen nykyolosuhteisiin tai näiden kiinteistöjen käyttömahdollisuuksiin jatkossa. Laajenemissuunta on lähimmästä naapurikiinteistöstä poispäin. Rakennuspaikka on kunnan vahvistetussa osayleiskaavassa saanut merkinnän AM eli maatilojen rakennusten ja talouskeskusten alue. Länsi Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä on 10.10.2006 saapuneessa lausunnossa todennut, että eläinsuojan laajentaminen Kasalankangas B pohjavesialueelle, sen muo

4 dostumisalueen ulkopuolelle, on mahdollista edellyttäen, että lupapäätöksessä annetaan riittävät määräykset pohjaveden suojelemiselle. Maaperä alueella ei ole tiivistä, joten riskitoiminnan sijoittaminen alueelle vaatii pohjaveden laadun tarkkailun. Rakennusten pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta ja pohjavesiin. Pihatto tulee rakentaa tiivispohjaiseksi (betoni, asfaltti) ja se muotoillaan niin, että likavedet voidaan johtaa umpisäiliöön. Jätevesiä ei saa päästää imeytymään pohjavesialueen maaperään. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan, lietelannan, virtsan ja jätevesien varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Rakennettavien lantaloiden rakenteiden tulee olla tiiviit. Betonisten rakenteiden alle tulee asentaa vähintään 0,5 mm HDPE kalvo tai samat vaatimukset täyttävä materiaali. Kalvon päälle tulee asentaa salaojaputkisto, jonka vedet ohjataan tarkastuskaivoon. On huolehdittava, ettei esimerkiksi lantaloista pääse tapahtumaan ylivuotoja esimerkiksi sadevesien vaikutuksesta, vaan vedet sidotaan turpeeseen tai ohjataan erilliseen umpisäiliöön. Vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella laiduntamista on syytä välttää (Mikkola et al. 2002; Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa; Suomen ympäristökeskus, julkaisu nro 564). Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunalueen karjakäytävät, kokoontumis ja ruokintapaikat, joissa maaperän pinta ja kasvillisuus rikkoontuvat, tulee varustaa tiiviillä alustoilla. Ravinnevalumia ei saa päästää lähiympäristöön tiiviiltä alustoilta. Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitseville osille ei ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Kaivojen ympärille jätetään aina vähintään 30 100 metrin levyinen suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Torjunta ainevalmistepakkauksesta käy ilmi, voidaanko tuotetta käyttää pohjavesialueella. Lohkokohtaisten maaperäselvitysten perusteella on mahdollista tarkentaa lannoitustapoja lohkoilla. Se edellyttää lietelannan levityksen suhteen tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä yli kolmen metrin paksuisena kerroksena. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimusten avulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan on annettava kirjallinen selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä peltolohkokartta, josta ilmenee koekuoppien sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja altaalla. Mikäli öljysäiliöt ovat 2 vaippaisia, suoja allasta ei tarvita. Säiliöt tulee varustaa järjestelmällä ylitäytön estämiseksi ja lapon estimellä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat ovat oltava myös tiiviit. Pohjaveden laadun tarkkailulla voidaan havainnoida maaperään mahdollisesti pääsevät haitta aineet. Toiminnanharjoittajan tulee seurata pohjaveden laatua säännöllisesti mahdol

5 listen vuotojen varalta alueelle asennettavista havaintoputkista ja lähialueen käytössä olevista kaivoista (200 m etäisyydellä). Muoviset havaintoputket (2 kpl) tulee asentaa liitekartan osoittamaan paikkaan tai sen läheisyyteen. Sertifioidun näytteenottajan tulee ottaa pohjavesinäytteet vuosittain kesäkuussa. Näytteenottotiheyttä ja analyysivalikoimaa voidaan muuttaa tarvittaessa. Tehtävät veden laadun määritykset ovat: happi, ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium ja lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit tai Escherichia coli. Pohjavesiputket tulee vaaita N60 tasoon ja näytteenoton yhteydessä tulee havainnoida myös pohjaveden pinnan taso. Eläinsuojien ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläinten rehut, jätteet sekä kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet on kerättävä erilleen muusta jätteestä ja toimitettava hyötykäyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä korostaa, että toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta 24.10 10.11.2006 välisenä aikana. Hakija ilmoitti puhelimitse 27.10.2006, ettei katso tarpeelliseksi antaa lausunnoista vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Juha Nevalalle ja Merja Untiselle/MTY ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Lestijärven kunnan Mustikan kylään tilalle Rahkola RN:o 179:9 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Ympäristölupa myönnetään 48 lypsylehmän, 66 hiehon/lihanaudan sekä 54 alle kuuden kuukauden ikäisen nuorkarjan pitämiselle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupamääräyksissä on otettu huomioon mitä ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä on lausunnossaan esittänyt. Määräyksiä on annettu muun muassa toiminnan järjestämisestä siten, ettei se aiheuta pohjaveden pilaantumisvaaraa sekä edellytetty toiminnanharjoittaja lisäksi tarkkailemaan pohjaveden laatua asentamalla alueelle kaksi tarkkailuputkea. Lantakourujen, kuivalantalan ja virtsasäiliön alle on määrätty asennettavaksi vähintään 0,5 mm HDPE kalvo tai samat vaatimukset täyttävä materiaali. Kalvolle mahdollisesti kertyvät vedet on määrätty ohjattavaksi salaojaputkistolla tiiviiseen katettuun tarkastuskaivoon. Myös lannan levityksestä pohjavesialueella on annettu tarpeellisia määräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan pohjarakenteet, lantaloiden ja virtsasäiliön rakenteet Laajennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, virtsasäiliö ja kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Myös virtsan ja lannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista. Eläinsuojan laajennusosan lantakäytävien ja lantakourujen, virtsasäili

6 ön ja kuivalantalan alle, tulee asentaa vähintään 0,5 mm HDPE kalvo tai samat vaatimukset täyttävä materiaali. Kalvon päälle tulee asentaa salaojaputkisto, josta vedet tulee ohjata tiiviiseen katettuun tarkastuskaivoon. Myös olemassa olevan eläinsuojan pohjarakenteet ja lietesäiliöiden rakenteet tulee olla vesitiiviitä. Kuivalantala ja virtsasäiliö tulee olla toimintavalmiina ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa. Lantalat ja virtsasäiliö tulee tyhjentää kerran vuodessa. Kuivalannan 12 kuukauden varastotilaa tulee olla vähintään 800 m³ ja lietelannan, virtsan sekä jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 1 500 m³. Kuivalantala tulee varustaa vähintään kolmella 100 senttimetrin seinämällä ja vähintään 50 senttimetrin korkuisella ajoluiskalla, jotka tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista. Lantala tulee muotoilla hakemuksessa esitetyllä tavalla niin, ettei valumia pääse ympäristöön. Lantalaan kertyvät nesteet, virtsa ja sadevedet tulee johtaa muoviputkessa virtsasäiliöön. Lantalaan tulee rakentaa nesteen siirtymistä edesauttavat urat sekä kaivot. Eläinsuojan yhteydessä olevien lantaloiden ja säiliöiden ympäristö, erityisesti lastausalue, tulee rakentaa tiivispohjaiseksi. 2. Lannan hyödyntäminen Lanta ja virtsa tulee hyödyntää peltolannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 55 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsynrajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10 15.4 välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. 3. Viljely pohjavesialueilla Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitseville osille (osat peruslohkoista 00386, 00387, 00388, 00392, 00393, 00661, 00804, 00835, 00879) ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapah

7 tuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Osa lohkosta 00387 sijoittuu muodostumisalueelle, jolle myös kuivalannan levitys on kielletty, muut pohjavesialueella sijaitsevat lohkot sijoittuvat välivyöhykkeelle. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Torjunta aineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 4. Laiduntaminen Mikäli eläimiä myöhemmin laidunnetaan, tulee se toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunalueen karjakäytävät, kokoontumis ja ruokintapaikat, tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. 5. Päästöt ilmaan 6. Jätteet Kuivalantalassa oleva lanta tulee kattaa varastoinnin ajaksi esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella. Uusi virtsasäiliö tulee täyttää altapäin. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua lannan levityksestä. Eläinsuojan ja lantaloiden ympäristö on pidettävä siistinä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. 7. Polttonesteiden varastointi Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviillä suoja altaalla. Mikäli öljysäiliöt ovat 2 vaippaisia, suojaallasta ei tarvita. Säiliöt tulee lisäksi kattaa ja ne tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estimellä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat tulee olla tiiviit. 8. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla.

9. Pohjaveden tarkkailu 8 Toiminnanharjoittajan tulee seurata pohjaveden laatua säännöllisesti alueelle asennettavista havaintoputkista ja lähialueen, alle 200 metrin etäisyydellä käytössä olevista kaivoista. Muoviset havaintoputket (2 kpl) tulee asentaa tämän päätöksen liitteenä olevan kartan osoittamaan paikkaan tai sen läheisyyteen ennen rakennusten käyttöönottoa. Sertifioidun näytteenottajan tulee ottaa pohjavesinäytteet vuosittain kesäkuussa. Ensimmäiset näytteet tulee ottaa, kun eläinsuoja on ollut toiminnassa noin vuoden. Näytteenottotiheyttä ja analyysivalikoimaa voidaan muuttaa tarvittaessa. Tehtävät veden laadun määritykset ovat happi, ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium ja lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit tai Escherichia coli. Pohjavesiputket tulee vaaita N60 tasoon ja näytteenoton yhteydessä tulee havainnoida myös pohjaveden pinnan taso. Pohjaveden tarkkailutulokset tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimittaa ympäristökeskukseen. 10. Toiminnan muu tarkkailu ja raportointi Liete ja virtsasäiliöiden sekä kuivalantalan kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Myös tarkastuskaivoa tulee tarkkailla riittävän usein. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: toiminnassa muodostuva lannan määrä, toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat. Lannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Tulokset on liitettävä kirjanpitoon. Eläinsuojatoimintaa koskeva kirjanpito ja voimassa olevat lannan levityssopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 12. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ympäristökeskukselle eläinsuojan laajennusosan valmistumisesta kuukautta ennen sen käyttöönottoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän

9 tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi Suomen ympäristökeskus on toiminnan laajennusta koskevassa ympäristölupaharkinnassa ottanut huomioon, että eläinsuoja sijaitsee alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittamisen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminnan vaikutusalueella ei sijaitse häiriintyviä kohteita. Eläinsuojan lähiympäristö on peltoa ja metsää. Lähiympäristössä on myös muita eläinsuojia. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 130 metrin etäisyydellä ja seuraavaksi lähin, maatila, noin 250 metrin etäisyydellä. Luvassa on annettu tarpeelliset määräykset pohjaveden suojelemiseksi ja otettu huomioon annettu asiantuntijalausunto. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Edellä mainitut seikat huomioiden Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta taikka alueen pohjaveden pilaantumisvaaraa. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan pohjarakenteet, lietelannan, kuivalannan, virtsan ja jätevesien johtamiseen ja varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (MMM RMO C4) suorien valumien ehkäisemiseksi. Asentamalla betonisten rakenteiden alle muovikalvo varmistetaan, että rakenteet ovat varmasti tiiviitä ja, että pohjaveden pilaantumista ei pääse tapahtumaan. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Hakemuksen mukaan lypsylehmät, hiehot ja osa nuorkarjasta pidetään kuivalannalla (850 m³) sekä lihanaudat ja osa nuorkarjasta pidetään lietelannalla (830 m³). Kun huomioidaan lisäksi lypsylehmien ja hiehojen virtsa ja muut jätevedet (598 m³), katsotaan hakemuksen mukainen lietelannan varastotilavuus riittäväksi. Kuivalannan 12 kuukauden laskennallisesta varastotilavuudesta jää puuttumaan 50 m³, mutta ympäristökeskus ei pidä vajausta luvan myöntämisen kannalta merkittävänä. Lantaloiden ja säiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (lupamääräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Peltopinta alatarve on 1,5 hehtaaria yhtä lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa ja yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Peltoala on riittävä, vaikka siitä vähennetään pohjavesialueelle sijoittuva ala. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (lupamääräys 2) Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisvaaran vuoksi. Kuivalantaa voidaan käyttää välivyöhykkeellä kyseisillä pelloilla siten kuten määräyksestä käy ilmi. Toiminnanharjoit

10 tajalla on riittävästi pohjavesialueen ulkopuolista peltoa nestemäisten orgaanisten lannoitteiden käyttämiseen. (lupamääräys 3) Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut hakemuksessaan, että ei mahdollisesti aio laiduntaa eläimiä. Mikäli myöhemmin niitä kuitenkin laidunnetaan, ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi antaa kyseinen määräys pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. (lupamääräys 4) Kattamalla kuivalantala vähintään turvekerroksella ja täyttämällä uusi virtsasäiliö alta päin vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä lantaloiden ja eläinsuojan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (lupamääräys 5) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (lupamääräys 6) Polttonesteiden, kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. (lupamääräys 7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ennen laitoskäsittelyä ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 8) Tarkkailemalla säännöllisesti vesinäytteet alueen lähellä sijaitsevista myöhemmin erikseen katsotuista kaivoista sekä alueelle asennettavista pohjaveden havaintoputkista, voidaan varmistaa pohjaveden laatu ja myöhemmin sen mahdolliset muutokset ja ryhtyä riittävän nopeasti tarvittaviin parannustoimenpiteisiin. Pohjaveden analyysitulokset on edellytetty lähetettäväksi ympäristökeskukseen vuosittain valvonnallisista syistä. (lupamääräys 9) Tarkkailemalla säännöllisesti lantala ja säiliörakenteita, tarkastuskaivoa (mahdollisesti kaivoja) ja jätehuoltotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (lupamääräys 10) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 11) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 12)

LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN 11 Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2018 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2017 koskevat tiedot. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin se on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista

12 perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Lestijärven kunnanhallitus Lestijärven tekninen lautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Lestijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Anne Polso

LIITTEET 13 Valitusosoitus Asemapiirros Kartta pohjavesiputkien sijoittamisesta Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.