Logistiikka & ICT Suomessa ja Venäjällä

Kari Stenman Rajka Ivanis Juhani Talvela Juhani Heikkinen Logistiikka & ICT Suomessa ja Venäjällä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences 2010 Nro: 58 ISSN: 1239-9094 Tutkimuksia ja raportteja B-sarja

Logistiikka & ICT Suomessa ja Venäjällä Kari Stenman Rajka Ivanis Juhani Talvela Juhani Heikkinen Kotka 2010 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 58.

Copyright: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto ja paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2010 ISBN (NID.): 978-952-5681-70-3 ISBN (PDF.): 978-952-5681-71-0 ISSN: 1239-9094 ISSN: (verkkojulkaisu) 1797-5972

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 5 Summary... 6 2 Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät... 8 2.1 Tutkimusmenetelmät... 8 2.2 Haastattelut... 8 2.3 Haastatellut yritykset... 9 3 Haastattelututkimuksen tulokset (Logistiikkayritykset)... 10 3.1 Yrityksen sisäisesti käytetyt järjestelmät... 10 3.2 Viestintä sidosryhmien kanssa... 11 3.3 Viestintä venäläisten toimijoitten kanssa... 11 3.4 Tavaraliikenteessä kohdatut ongelmat... 12 3.5 Ongelmista tarkemmin... 12 3.6 Toiminnan tehostaminen... 13 3.7 Tietotekniikka apuun... 13 3.8 Liikevaihdon jakaantuminen 2008... 14 3.9 Liiketoiminnan kehitys lähivuosina... 14 3.10 Yrityksiä kiinnostavat toimintamuodot... 15 3.11 Kielelliset valmiudet... 16 3.12 Valmiuksien kehittäminen... 17 3.13 Kiinnostus tuleviin hankkeisiin... 17

3.14 Cursor ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu... 17 3.15 Yritysten omistuspohja... 17 4 Haastattelututkimuksen tulokset (ICT-yritykset)... 19 4.1 Ratkaisut ja Palvelut... 19 4.2 Kiinnostus logistiikkayrityksiin... 20 4.3 Liiketoiminta venäläisten kanssa... 20 4.4 Kiinnostus venäläisiin yrityksiin... 20 4.5 Kielelliset valmiudet... 20 4.6 Valmiuksien kehittäminen... 21 4.7 Kiinnostuksen kohteet Venäjän suuntaan... 21 4.8 Mitä tuotteita ja palveluja on tarjolla logistiikka-alalle... 21 4.9 Mitä hyötyä asiakkaat saavat... 23 4.10 Yritysten omistuspohja... 23 5 Johtopäätökset... 25 5.1 Jatkotoimenpiteet... 25 Lähteet... 27 Liite 1 Kysely logistiikkayrityksille... 29 Liite 2 Kysely ICT-yrityksille... 37

1 Johdanto Log-IT (logistic and information technologies) hankkeessa kartoitetaan suomalaisten ja venäläisten logistiikka- ja ICT-yritysten yhteistyömahdollisuuksia. Tietoja käytetään suuremman ja konkreettisiin toimenpiteisiin tähtäävän hankkeen suunnittelussa. Log-IT-hanke sijoittuu Kaakkois-Suomeen ja Venäjällä Pietarin talousalueeseen. Hankkeessa tarkasteltiin yhteistyön mahdollisuuksia erilaisten toimijoiden välillä: RUS ICT-yritykset FIN logistiikkayritykset RUS logistiikkayritykset FIN ICT-yritykset RUS logistiikkayritykset FIN logistiikkayritykset Tämä hanke toteutettiin 13.2.2009 31.5.2009 välisenä aikana. Hankkeen toteutukseen osallistuivat Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Varsinaisen tutkimustyön teki Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä. Tutkimusryhmä kävi haastattelemassa seitsemää logistiikkayritystä Kaakkois-Suomen alueella ja yhtätoista ICT-yritystä Etelä-Suomen alueella. Etukäteen laadittujen kysymysten pohjalta tehty vapaamuotoinen haastattelu osoittautui hyväksi metodiksi. Logistiikkayritysten haastattelujen teemoina olivat muun muassa millaisia sähköisiä järjestelmiä yritys käyttää, viestinnän jakautuminen, ongelmat Venäjän suuntaan, toiminnan tehostaminen, arviot liiketoiminnan kehittymisestä, kielelliset valmiudet sekä kiinnostus hankkeisiin, joissa ICT-teknologiaa kehitetään logististen toimintojen avuksi. ICT-yritysten haastattelujen teemoina olivat muun muassa, minkälaisia ratkaisuja tai palveluja yrityksellä on tarjota logistiikka-alalle, kiinnostus liiketoiminnasta logistiikka-alan yritysten kanssa sekä mitä hyötyä logistiikka-ala saa yrityksen palveluista ja tuotteista. 5

Summary Log-IT, logistic and information technologies project, identified areas of co-operation in logistics and ICT business between Finns and Russians. This research result will be used for another large and concrete measure of the project planning. Log-IT -project is located in south-eastern Finland and Russia, the St. Petersburg Economic Area. The project discovered the opportunities for cooperation of different actors. RUS ICT-companies FIN logistics companies RUS logistics companies FIN ICT-companies RUS logistics companies FIN logistic companies This project was implemented during 13.2.2009 31.5.2009. The project was realized by the Kotka-Hamina Region Development Company LTD Cursor and Kymenlaakso University of Applied Sciences (UAS). The research was carried out by group from Kymenlaakso UAS. The research group interviewed seven logistics companies in South-Eastern region of Finland and eleven of ICT companies in southern Finland. A free-form interview with reformulated questions turned out to be a good method. The questionnaire directed to logistics companies aimed to investigate such information as what electronic (ICT) systems company have used, and what methods have been used to communicate with customers, what are the problems in cooperation, ways to enhance cooperation, estimate of the company turnover, language skills and interest of project where ICT technology developed to serve logistic operation. Topics with ICT companies included such as quality of solutions or a service offered to logistics companies, interest in forming a business relationship with logistics companies and benefits a logistics company can expect from their service and product. In Log-IT project, interviews revealed that the electronic systems in logistics companies served them moderately well. Most logistics companies had tailored a system or systems to suit to the company s processes. Almost all the interviewed logistics companies would like to operate under one system that could simplify the daily needs inside company and also with interest groups. They are also interested in a project which would develop a common system or systems integration that would enable handling data transfer between all parties. One of the main obstacles to purchase a new program is the high cost. Also, it is difficult to buy a product or service if there is no image or overview of the needs or the supply on the market. ICT-companies need to emphasize a payback from an investment. 6

ICT-companies have a clear desire to develop effective and user-friendly systems for the logistics sector. However, it is not profitable to design program for small logistics companies. On the basis of the interviews, the research group concluded that logistics companies are not tuned in to present possibilities of technology. Also logistics companies needs are not clear to ICT-companies. In this dilemma, one of solutions can be expert or consultant who knows about both sectors. In that way, a logistics company can be helped to plot and document the present-day technological environment, another side consultant or expert can explain to ICT-companies what kind technology solutions are required. One system to serve all company needs with all interest groups is not realistic. Instead, different systems should be compatible. The integration will save labor costs and avoid the routine work tasks. Also amounts of errors are reduced and give real-time information. In this way, cost savings are reached, because entering of information into a system once is enough. There would be no need to enter information manually to subsystems. The research group suggests a project which develops systems reconciliation. The project can polarize by logistics internal systems integration and logistics companies integration with their interest group`s integration. Kymenlaakso University of Applied Sciences can be one part of this job. A logistic company s system integration would also proliferate integration-knowledge in an area that also gives possibilities to subsectors. Availability of consultant services should be promoted, so that needs of logistics companies and ICT-companies solutions and services converge. These measures would also make it easier to purchase system software. 7

2 Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät Logistiikka-alan sähköisten järjestelmien selvittämisen taustalla oli halu ymmärtää toiminnan nykyinen tila, jotta saataisiin eväät varsinaisen kehityshankkeen valmisteluun ja suunnitteluun. Selvityksen kohteena oli myös, minkälaisia palveluja ja ratkaisuja ICT-yritykset pystyvät tarjoamaan logistiikkayrityksille. 2.1 Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelmäksi logistiikka- ja ICT-yrityksiin valittiin teemahaastattelu, joka on lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun välimuoto. Teemahaastattelu etenee ennakkoon mietittyjen teemojen varassa, mutta itse haastattelutilanne voi olla hyvinkin vapaamuotoista keskustelua. Teemahaastattelussa käsitellään samat aiheet ja kysymykset kaikkien haastateltavien kanssa. (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2009). Henkilökohtaisen tapaamisen merkeissä tehty haastattelu osoittautui hyväksi metodiksi. Tällöin tutkimusryhmä ymmärsi paremmin yrityksen kokonaisprosessia. Jos kysely olisi suoritettu kirjeitse tai sähköisesti, olisi moni olennainen asia jäänyt epäselväksi. Vain yksi haastattelu jouduttiin suorittamaan puhelimitse haastateltavan aikatauluongelmien vuoksi. 2.2 Haastattelut Logistiikka- ja ICT-yritysten haastattelut käytiin varsin vapaamuotoisten keskusteluiden kautta. Haastattelijoilla oli pohjana kyselylomake, johon he tekivät muistiinpanonsa. Heti haastattelun jälkeen tutkimusryhmä teki yhteenvedon muistiinpanoistaan ja kuulemastaan, jotta kaikki olennainen tieto saatiin tallennettua. Logistiikkayritysten haastattelujen teemoina olivat muun muassa, millaisia sähköisiä järjestelmiä yritys käyttää, viestinnän jakautuminen, erilaiset toimintaprosessit, ongelmat Venäjän suuntaan, toiminnan tehostaminen, arviot liiketoiminnan kehittymisestä, kielelliset valmiudet sekä kiinnostus hankkeisiin, joissa ICT-teknologiaa kehitetään logististen toimintojen avuksi. Keskustelua käytiin myös yritysten prosesseista, jotta tutkimusryhmä saisi kokonaiskäsityksen, kuinka yritys toimii harjoittaessaan logistista liiketoimintaa. ICT-yritysten haastattelujen teemoina olivat muun muassa minkälaisia ratkaisuja tai palveluja yrityksellä on tarjota logistiikka-alalle, kenelle he ovat toimittaneet niitä, kiinnostus liiketoiminnasta logistiikka-alan yritysten kanssa, kielelliset valmiudet sekä mitä hyötyä logistiikka-ala saa yrityksen palveluista ja tuotteista. 8

2.3 Haastatellut yritykset Tutkimusryhmä teki pohjatyötä etsimällä tutkimukseen sopivia yrityksiä. Löydettyään ne, se otti yhteyttä yritykseen ja selvitti kuka olisi sopiva asiantuntija yrityksen sisältä vastaamaan kysymyksiin. Logistiikka-alalla tämä merkitsi sitä, että haastateltavan täytyisi tuntea yrityksessä käytettävät sähköiset järjestelmät. ICTyrityksissä haastateltavan täytyi tuntea läpikotaisin yrityksensä palvelut ja tuotteet. Jotta tutkimusryhmä pääsi toivottuihin tuloksiin, jouduttiin asettamaan muutamia reunaehtoja haastateltaville logistiikkayrityksille. Haastateltujen logistiikkayritysten kriteerit olivat seuraavat: Sijainti Kaakkois-Suomessa, henkilöstöä yli 10 ja liiketoimintaan venäläisten kanssa. Haastateltuja logistiikkayrityksiä oli yhteensä seitsemän, jotka toimivat Kotkassa, Haminassa ja Kouvolassa. Yrityksissä työskentelee reilusta kymmenestä useisiin kymmeniin henkilöihin. Kaikilla seitsemällä yrityksellä oli liiketoimintaa venäläisten toimijoitten kanssa. Venäläisten asiakkaiden suuri määrä korostui, sillä yritysten asiakkaista 80 90 % oli venäläisiä. ICT-yritysten haastatteluissa ei ollut samanlaisia reunaehtoja. Haastatteluja tehtiin yhdentoista yrityksen kanssa, jotka toimivat Kotkassa, Kouvolassa ja Helsingissä. Logistiikka- ja ICT-yritysten haastattelut kestivät tunnista puoleentoista tuntiin. 9

3 Haastattelututkimuksen tulokset (Logistiikkayritykset) Logistiikka-alan yritysten haastattelut perustuivat kysymyspatteriin, jossa oli 16 kysymystä. 3.1 Yrityksen sisäisesti käytetyt järjestelmät Logistiikka yrityksiltä tiedusteltiin, mitä sähköisiä järjestelmiä yritys käyttää sisäisesti suorittaessaan päivittäisiä prosessejaan. Kävi varsin nopeasti ilmi, että alalla vallitsee varsin kirjava käytäntö. Seitsemän yrityksen otos ei ole varsin kattava, mutta se on silti suuntaa antava. Haastatteluissa ilmeni, että yrityksillä on käytössään keskimäärin 3 5 sähköistä järjestelmää. Tosin useissa tapauksissa oli käytössä yksi järjestelmä, joka oli räätälöity yrityksen tarpeiden mukaan. Esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmä ja varastonhallintajärjestelmä olivat samaa palikkaa. Toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) Järjestelmän nimi: etrans, MCH, MCH2 Toimittaja: Geotrack, Logica Asiakkuudenhallintajärjestelmä (CRM) Järjestelmän nimi: etrans, Microsoft Dynamics Toimittaja: Logica, Microsoft Dynamics Kuljetussuunnittelu- ja ohjausjärjestelmä Järjestelmän nimi: LogiControl, Trans-IT Toimittaja: Nordig-Nextlog 3 yrityksellä 2 yrityksellä 2 yrityksellä Varastonhallintajärjestelmä 7 yrityksellä Järjestelmän nimi: LogMaster, MCH, MCH2, VarastoVille, etrans, Toimittaja: Geotrack, Logica, KyAMK/TietoEnator, LogMaster, Huolinta/Tullausjärjestelmä 6 yrityksellä Järjestelmän nimi: TransEdi, MCH, Edimon, etrans, LogMaster, Trans-IT Toimittaja: Logica, LogMaster, Aktiv Data Viivakoodi Järjestelmän nimi: Toimittaja: 5 yrityksellä Fifth Element, LogMaster, Optiscan Hand Held, Optiscan 10

2D-viivakoodi, RFID-tunniste ja Mobiilipäätteet Eivät olleet yritysten käytössä Muut Intranet-yhteys satamaoperaattoriin Esimiehille Outlookin kautta kalenteri (esim. palaverit) MCH2 web-palvelu (työhönohjausjärjestelmä) Scala (taloushallinta) Kaikilla seitsemällä alan yrityksellä oli siis käytössä varastohallintajärjestelmä. Vaikka näin on, niin silti Microsoftin Excel on monella yrityksellä apuna varastonhallinnassa. Kuudella yrityksellä seitsemästä oli huolinta/tullausjärjestelmä. Viivakoodi oli käytössä viidellä yrityksellä, mutta 2D-viivakoodia ei ollut käytössä kenelläkään. Vähemmän käytettyjä järjestelmiä yrityksen sisällä ovat toiminnanohj ausjärjestelmä(erp), asiakkuudenhallintajärjestelmä(crm) ja kuljetussuunnittelu- ja ohjausjärjestelmä. Yleisimpiä haastateltujen logistiikkayrityksen käyttämiä järjestelmiä ovat MCH2, LogMaster ja E-Trans. Jos tämän raportin lukija haluaa enemmän tietoa näistä järjestelmistä, raportin lopusta löytyy Linkit-otsikon alta Internet-linkkejä kyseisiin tuotteisiin. 3.2 Viestintä sidosryhmien kanssa Seuraavaksi kysyttiin, missä suhteessa yrityksen viestintä jakaantuu, kun kommunikoidaan alihankkijoiden, toimittajien, viranomaisten ja asiakkaiden kanssa. Saatujen tulosten perustella voidaan sanoa, että yritysten viestintä sidosryhmien kanssa tapahtuu pääasiassa sähköpostitse. Logistiikkayritysten viestintä jakaantuu seuraavasti: Sähköposti 52 % Puhelin 34 % Faksi 11 % Web-palvelu 3 % Lisäksi kaikilla yrityksillä kommunikointi tullin kanssa tapahtui EDI / XML tiedonsiirtona. 3.3 Viestintä venäläisten toimijoitten kanssa Tässä kysymyksessä pyydettiin arvioimaan, miten viestintä jakaantuu kun kommunikoidaan venäläisten toimijoitten kanssa. Yleisin viestintämuoto venäläisten toimijoitten kanssa oli sähköposti ja jonka prosentuaalinen osuus oli 74 %. Sähköposti 74 % Puhelin 20 % Faksi 5 % Web-palvelu 1 % 11

3.4 Tavaraliikenteessä kohdatut ongelmat Tässä kysymyksessä tiedusteltiin, minkälaisia ongelmia yritys on kohdannut Venäjälle/Venäjältä kulkevassa tavaraliikenteessä. Vastauksien perusteella voidaan sanoa, että yritysten kohtaamat ongelmat ovat varsin samankaltaisia. Venäjälle/Venäjältä kulkevassa tavaraliikenteessä suurimmat ongelmat ovat tietojen oikea-aikaisuus ja sovittujen aikataulujen pettäminen. Myös tietojen virheellisyys, tarvittavan tiedon puuttuminen, kieliongelmat, kulttuurierot sekä korruptio ja rikollisuus saivat kohtuullisesti ääniä. * Yhteen sopimattomat tietojärjestelmät saivat nolla vastausta johtuen yksinkertaisesti siitä, että yhteisiä järjestelmiä ei ole. (kuva 1) KUVA 1. Ongelmia Venäjälle kulkevassa tavaraliikenteessä 3.5 Ongelmista tarkemmin Sovittujen aikataulujen pettäminen todettiin varsin yleiseksi ongelmaksi. Asiakkaiden ilmoittamat autojen saapumisajat pitivät ani harvoin paikkansa. Yleensä ne olivat myöhässä ilmoitetusta saapumisajasta. Myöhästelyt saattavat olla jopa useita päiviä ja on ollut tapauksia, jossa auto on saapunut vasta viikon päästä ilmoitetusta ajankohdasta. Myös etuajassa saapuu autoja hakemaan rahtia, vaikka rahti ei ole vielä edes varastossa. Rahdin sisältö, paino ja määrät ovat joskus erilaisia kuin lähetyslistoissa olevat. Kuljettajien tietämättömyys haettavasta rahdista tai rahdin muuttaminen toisenlaiseksi lastausten aikana ovat tyypillisiä ongelmia, joita yritykset kohtaavat. Kuljettajien papereissa on usein virheitä tai kuljettajalta puuttuu jokin dokumentti. Dokumentissa on usein myös eri rekisterinumero kuin rahtia hakevassa autossa. Näitten virheiden ja epäselvyyksien selvittelyihin kuluu yritykseltä aikaa, ja sitä kautta selvää rahaa. 12

Haastatteluissa logistiikkayrityksissä on kohtuullisen paljon työntekijöitä jotka pystyvät kommunikoimaan venäjäksi. Työntekijöistä löytyi kieltä opiskelleita ja syntyperäisiä venäläisiä. Joskus kuljettajien puhuma murre on aiheuttanut lähes ylitsepääsemättömiä kielellisiä ongelmia, vaikka yrityksen puolelta on ollut keskustelemassa venäjää taitava henkilö. Joskus venäläinen kuljettaja jää odottamaan varastolle, vaikka kaikki on kunnossa ja rahti kyydissä rajanylitystä varten. Syy on todennäköisesti se, että hän odottaa sopivan venäläisen tullivirkailijan saapumista töihin. Logistiikkayrityksen työntekijät kutsuvat tätä reiäksi, jossa voi tutun tullivirkailijan kanssa hoitaa esimerkiksi kaksoislaskutusta. Sähköinen TIR-carnet on helpottanut hieman tätä ongelmaa, sillä sen mukaan on raja ylitettävä samana päivänä. 3.6 Toiminnan tehostaminen Tutkimusryhmä kysyi seuraavaksi, miten toimintaa voitaisiin tehostaa. Viivakoodi todettiin erittäin hyväksi ja käytännölliseksi järjestelmäksi. Se vähentää huomattavasti virheiden mahdollisuutta, verrattuna ennen manuaalisesti suoritettuun työhön. Koulutus nousi esiin yhtenä tehostamisen keinona. Joissakin yrityksissä myönnettiin, että työntekijöiden perehdyttäminen uusiin laitteisiin ja järjestelmiin ei ole ollut parasta mahdollista. Keskustellessa nousivat esiin myös kulttuurierot. Esimerkiksi hierarkia on Venäjällä aivan toisenlaista kuin Suomessa. Venäjällä pienimmästäkin asiasta täytyy kysyä ylemmältä taholta, vaikka se hidastaa tai voi jopa pysäyttää toimitusketjun kulun. 3.7 Tietotekniikka apuun Miten tietotekniikka voisi korjata ongelmia, kuului seuraava kysymys. sama järjestelmä kaikille osapuolille järjestelmä, jossa asiakas pääsisi katsomaan varastosaldoaan järjestelmä, jossa asiakas itse tekisi tilauksen verkkoyhteydet kuntoon ei osattu vastata kysymykseen Lähes kaikkien unelmana oli yksi ainoa järjestelmä, jolla voisi hoitaa kaikki logistiset toiminnot niin sisäisesti kuin sidosryhmien kanssa. Tällä hetkellä eräissä yrityksissä joudutaan siirtämään tietoja käsin järjestelmästä toiseen, joka teettään ylimääräistä työtä ja saattaa johtaa myös virheisiin. Myös järjestelmä, missä asiakkaat voisivat käydä katsomassa varastosaldojaan, sai kannatusta. Parissa yrityksessä tällainen järjestelmä oli jo käytössä. Asiakas kirjautuu ensin yrityksen järjestelmään, jonka jälkeen hän pääsee tutkimaan omia saldojaan. Nousi esiin myös idea siitä, että asiakkaat voisivat tulevaisuudessa tehdä itse tilaukset kyseisen järjestelmän kautta. Asiakkaiden järjestelmän kautta tekemät tilaukset nostivat myös epäilyksiä, sillä asiakkaiden tarpeet ovat niin erilaiset ja on jonkunlainen kynnys ehdottaa 13

asiakasta tekemään työ, joka on perinteisesti kuulunut logistiikka-alan yritykselle. Verkkoyhteyksien pätkiminen koettiin myös ongelmaksi. Työ seisoivat joskus jopa useita tunteja, kun sähköpostiyhteys ei toiminut. Osa haastatelluista ei osannut vastata mitenkään esitettyyn kysymykseen. Se tuli varsin selväksi, että ilman tietotekniikkaa nykypäivän logistiikkayritys ei voisi toimia. 3.8 Liikevaihdon jakaantuminen 2008 Suurin osa logistiikkayrityksen liikevaihdosta vuonna 2008 koostui varastointipalveluista. Seuravasta nähdään miten liikevaihto jakaantui logistiikkapalveluiden kesken: varastointipalvelut 44 % kuljetuspalvelut 27 % materiaalinkäsittelypalvelut 23 % ostotoimintapalvelut 4 % muut 2 % 3.9 Liiketoiminnan kehitys lähivuosina Seuraavaksi pyydettiin haastateltavia arvioimaan, miten yrityksen liiketoiminta kehittyy lähivuosina Venäjällä tai Venäjän suuntaan. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kriisistä käynnistynyt taantuma iski Kymenlaaksoon etuajassa muuhun Suomeen verrattuna. Vientiin suuntautuneessa maakunnassa tuotanto kääntyi laskuun jo vuoden 2008 alussa ja lasku vain jyrkkeni vuoden loppua kohden. Lisäksi Venäjän talouskasvun hidastuminen heijastuu kuljetustoiminnan vähenemisenä. Logistiikka-ala on kärsinyt voimakkaasti tästä tilanteesta. (Kymenlaakson kauppakamari 2009). Tässä kysymyksessä oleellista on se, mitä ajankohtaa käytetään vertauskohtana, vuotta 2007 vai vuotta 2009. Reilu vuosi sitten logistiikka-alalla meni hyvin. Tavara liikkui ja liiketoiminta kukoisti. Tänä päivänä tilanne on toinen, asiakkaiden dramaattinen väheneminen ja sitä kautta tuloksen putoaminen pistävät monet yritykset koville. Kysymykseen liiketoiminnan kehityksestä lähivuosina haastatellut pitivät vertailukohtanaan nykyistä tilannetta. Maailmantaloudellisesta taantumasta huolimatta, usko tulevaan oli varovaisen toiveikas. (kuva 2) Kysymyksessä käytettiin seuraavaa skaalaa. 1 = laskee huomattavasti 2 = laskee jonkin verran 3 = pysyy samana 4 = nousee jonkin verran 5 = nousee huomattavasti 14

KUVA 2. Arvio logististen palveluiden kehityksestä lähivuosina Venäjän suuntaan 3.10 Yrityksiä kiinnostavat toimintamuodot Kysyttäessä mikä toimintamuoto kiinnostaa yritystä, nousi selvästi esiin transito. Muita vaihtoehtoja olivat vienti, tuonti, alihankinta, yhteisyritys, tytäryhtiö ja muu. Transiton lisäksi muut kiinnostuksen kohteet olivat vienti, tuonti ja alihankinta. Tytäryhtiöstä ja yhteisyrityksestä ei ollut kiinnostunut yksikään haastatetuista yrityksistä. (kuva 3) 15

Kuva 3. Yrityksiä kiinnostavat toimintamuodot 3.11 Kielelliset valmiudet Seuraavaksi kysyttiin kuinka monta henkilöä yrityksestänne löytyy, jotka pystyvät kommunikoimaan venäjäksi. Monessa yrityksellä jopa puolet henkilöstöstä pystyi kommunikoimaan venäjäksi. Ainoastaan yhdellä yrityksellä oli vain yksi venäjää puhuva henkilö. (kuva 4) Kuva 4. Venäjää puhuvien määrä logistiikkayrityksissä 16

3.12 Valmiuksien kehittäminen Kun kysyttiin logistiikka-alan toimijoilta olisiko kielellisiä (venäjän kielen) valmiuksia tarpeen kehittää, vastaus oli yksimielisesti kyllä. 3.13 Kiinnostus tuleviin hankkeisiin Kun kehitetään suomalaisten- ja venäläistenyritysten logistista osaamista ICT-teknologian avulla, minkälainen hanke yritystänne kiinnostaisi? Lähes kaikkia vastaajia kiinnosti hanke, jossa kehitettäisiin yhteinen järjestelmä tai järjestelmien integrointi, joka mahdollistaisi kaikkien osapuolten tietojensiirron. sähköinen järjestelmä, joka palvelisi kaikkia osapuolia sama tieto kaikkien sidosryhmien hyödynnettävissä kaikki osapuolet käyttäisivät samaa järjestelmää järjestelmät kommunikoisivat keskenään asiakas pääsisi varastonhallintaohjelmaan (omiin tietoihinsa) asiakas voisi tehdä tilaukset suoraan järjestelmästä 3.14 Cursor ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Seuraavaksi kysyttiin, millä muulla tavoin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja/ tai Cursor voisi auttaa yritystänne? kehittämällä sähköinen järjestelmä, joka palvelisi kaikkia osapuolia auttaa kehittämään järjestelmä apuja järjestelmien yhtenäistämiseksi yhteyksiä uusiin asiakkaisiin tarjoamalla kielikylpyjä teettämällä harjoitus- tai opinnäytetyö yrityksestä 3.15 Yritysten omistuspohja Yrityksien omistuspohja jakaantuu tasaisesti. Alla olevasta kuvasta näkyy haastateltujen yrityksien omistuspohja. (kuva 5) 17

Kuva 5. Omistuspohja 18

4 Haastattelututkimuksen tulokset (ICT-yritykset) ICT-yritysten haastattelut perustuivat kysymyspatteriin, jossa oli 10 kysymystä. 4.1 Ratkaisut ja Palvelut Ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin, onko yrityksellänne ratkaisuja ja palveluita logistiikka-alalle. Vastauksiksi saatiin erittäin monipuolinen joukko ratkaisuja, ohjelmia ja laitteita. erilaisia ohjelmia räätälöidyt järjestelmät välineitä toimitusketjun hallintaan palikoita, jotka saavat järjestelmät keskustelemaan keskenään yhteen sopivia palapelin osia logistista älykkyyttä dokumentinhallintaratkaisut kuljetushallintaratkaisut asiakkuudenhallintaratkaisut tulostuksenhallintaratkaisut raportointiratkaisut analyysiratkaisut palvelinratkaisut turvaratkaisut integraatioväyliä kehityspalveluja navigointipalvelu tunnistautumispalvelu markkinointi- ja viestintäpalvelut matkapuhelimessa toimiva kuljetusohje- ja raportointisovellus puhelin, anturi, telematiikka mobiiliratkaisut mobiilikirjoittimia (auto) pöytäkirjoittimia (varasto) käsimikroja trukki- ja ajoneuvopäätteet RFID-ratkaisuja PDA/EDA-laitteet puheratkaisut viivakoodiratkaisut verkkosuunnittelu + laitteisto (koko paketti) Sap-integraatio (mobiilipuoli) 19

Haastatellut ICT-yritykset ovat toimittaneet tuotteitaan monille toimialoille, joiden liiketoimintaan liittyy logistiikka. Toimialoihin kuuluvat muu muassa: metsäteollisuus metalliteollisuus satamaoperaattorit elintarviketeollisuus logistiikkayritykset kuljetusyritykset vähittäiskauppa liikennetiedotus 4.2 Kiinnostus logistiikkayrityksiin Seuraavaksi kysyttiin, kiinnostaako yritystänne liiketoiminta logistiikka-alan yritysten kanssa? Kymmenen yhdestätoista haastatellusta yrityksestä ilmaisi olevansa kiinnostunut. Jatkokysymys kuului, jos olette, niin keiden kanssa? Vastauksista tuli esiin yritysten erilaisen intressit. Osaa yrityksistä kiinnostivat keskisuuret ja suuret yritykset. Osaa taas kaikenkokoiset yritykset. Erään haastateltavan kiinnostuksen kohde oli nimenomaan pienet kuljetusliikkeet. Toisen yrityksen visiot logistiikkaalalla olivat kansainväliset markkinat. 4.3 Liiketoiminta venäläisten kanssa Onko yrityksellänne ollut liiketoimintaa venäläisten logistiikka-alan yritysten kanssa, kuului seuraava kysymys. Vain kahdella yrityksellä oli ollut yhteistyötä venäläisen osapuolen kanssa. 4.4 Kiinnostus venäläisiin yrityksiin Kiinnostaako yritystänne liiketoiminta venäläisten yritysten kanssa? Yli 90 % yrityksestä ilmaisi mielenkiintonsa liiketoimintaan venäläisen tahon kanssa. 4.5 Kielelliset valmiudet Seuraavaksi kysyttiin, kuinka monta henkilöä yrityksestänne löytyy, jotka pystyvät kommunikoimaan venäjäksi. Vain kahdesta yrityksestä yhdestätoista löytyi tällaista osaamista, toisesta yksi ja toisesta kaksi henkilöä. 20

4.6 Valmiuksien kehittäminen Kun kysyttiin ICT-alan toimijoilta olisiko kielellisiä (venäjän kielen) valmiuksia tarpeen kehittää, vastaus oli yksimielisesti kyllä. 4.7 Kiinnostuksen kohteet Venäjän suuntaan Kysyttäessä kiinnostusta Venäjän suuntaan, nousi esiin yritysten kiinnostus asiakkaista Venäjältä ja asiakkaista suomalais-venäläisistä logistiikantoimijoista (kuva 6). Yhdellä yrityksellä ei ollut lainkaan kiinnostusta Venäjän suuntaan. KUVA 6. Yritystä kiinnostavat vaihtoehdot 4.8 Mitä tuotteita ja palveluja on tarjolla logistiikka-alalle ICT-yrityksiltä tiedusteltiin, mitä tuotteita ja palveluita yritys voisi tarjota logistiikka-alan toimijoille. Ilmeni, että yli 90 % yrityksistä voisi tarjota räätälöityjä ratkaisuja. Sen sijaan työasemat ja palvelimet eivät kuuluneet näiden yritysten tuotteisiin. Seuraavassa tuotteita ja palveluita, joita haastatellut yritykset voisivat tarjota logistiikka-alalle. Toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) Järjestelmän nimi: MS Dynamics NAV, Logius, Mill-Planner MES, SAP, Axapta, V-10, TekRF, MOI Asiakkuudenhallintajärjestelmä (CRM) Järjestelmän nimi: MS Dynamics, MS Dynamics CMR 4.0, räätälöitynä Kuljetussuunnittelu- ja ohjausjärjestelmä Järjestelmän nimi: 5 th Force, Ekoajo, Mill-Planner MES, etrans, MS Navi- Trans, IT4Cargo, MOI 21

Varastonhallintajärjestelmä Järjestelmän nimi: MS Dynamics NAV, Logius, SAP Mobile, Mill-Planner MES, etrans, MS NaviTrans Huolinta/Tullausjärjestelmä Järjestelmän nimi: etrans, Viivakoodi Järjestelmän nimi: etrans liitettynä, erilaisia räätälöityjä ratkaisuja, erilasia lukijoita 2D-viivakoodi Järjestelmän nimi: OMA viivakoodi puhelin, erilaisia räätälöityjä ratkaisuja, erilaisia lukijoita RFID-tunniste Järjestelmän nimi: etrans, Profimill, Watch For Mobiilipäätteet Mobiili ERP/OMA kuljetus, PDA ja EDA laitteet, puheohjaus, trukkipäätteet, käsitietokoneet Muut Wlan-verkko kapeakaista-verkko 450-verkko raportointipalvelu analyysipalvelu tiedonvarmennuspalvelu tuntikirjausjärjestelmä dokumentinhallinta (intranet) henkilöstönhallintajärjestelmä kartta- ja paikkatietopalvelu kuljetussuunnittelu tullisanomienvälitys sähköinen laskutus optimointi mobiilirahtikirja mobiili GPS Yrityksillä oli valmiutta konsultointipalveluihin, ylläpitopalveluihin ja projektointipalveluihin. Yrityksillä oli tarjota myös kokonaisratkaisuja. Ne pitivät sisällään kokonaisuuden alusta loppuun: konsultointi, suunnittelu, kauppa, toimitus, projektointi, asennus ja ylläpito. Yrityksillä saattoi myös olla kyky toimittaa kokonaisjärjestelmä, johon esimerkiksi kuuluvat viivakoodi, 2D-viivakoodi, RFID-tunniste ja mobiilipääte. Valmiutta löytyi myös järjestelmien integrointiin niin, että olemassa olevat eri sovellukset saadaan keskustelemaan keskenään. Analyysipalvelulla voidaan tutkia, mistä tuotteesta saadaan paras kate. Eräs mielenkiintoinen ohjelmisto pystyy muodostamaan asiakasyrityksen kuljetus-, tullaus-, laskutus- ja raportointirungon. Järjestelmän avulla hallitaan niin tavara- ja tietovirtoja sekä edustajaverkkoon että asiakaskuntaan. Tullin sähköiset ilmoituskanavat ovat myös tässä ohjelmistossa käytettävissä. Jos tämän raportin lukija haluaa enemmän tie- 22

toa näistä järjestelmistä, raportin lopusta löytyy Linkit-otsikon alta Internet-linkkejä kyseisiin tuotteisiin. 4.9 Mitä hyötyä asiakkaat saavat Kysyttäessä mitä logistiikka-alan asiakkaat hyötyvät/saavat yrityksen palveluista/ tuotteista, nousi yksi vastaus ylitse muiden ja se oli säästöjä. Seuraavassa luettelo hyödyistä, joita asiakkaat saavat. kustannussäästöjä työkalut paremman tuloksen tekemiseen työkalut kehittämään omaa kilpailukykyään työkalut käsittelemään ja palvelemaan paremmin omia asiakkaitaan työkalut asiakkuuden seurantaa raportit ja analyysit auttavat strategisissa päätöksissä työkalut dokumenttienhallintaan tehokkuutta ja joustavuutta lisää laatua palveluun ekologisuutta toimivia ja laadukkaita järjestelmiä kokonaispakettien ansiosta rajapintaongelmat jäävät pois ympärivuorokautista palvelua myynnissä palvelua, josta maksetaan vain siitä, mitä tarvitaan rutiinityöt vähenevät virheet vähenevät mahdollisesti lisätuloja kapasiteetin paranemisen myötä reaaliaikaista tietoa työajan säästöt työn laatu paranee parempaa virtojen seurantaa parempaa resurssienhallintaa turvallisuutta 4.10 Yritysten omistuspohja Haastateltujen ICT-yritysten omistus oli selvästi suomalaisten yksityishenkilöiden hallussa. Alla olevasta kuvasta näkyy haastateltujen yrityksien omistuspohja. (kuva 7) 23