Ympäristölupayksikkö/Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 06 367 5211, faksi/fax 06 367 5610 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2005 Diaarinumero LSU 2004 Y 1204 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupa ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Simoahon Turkis Ay Yhteyshenkilö: Kai Taipale Suurensuontie 498 69980 Möttönen TOIMINNAN SIJAINTI JA KUVAUS Turkistarha sijaitsee Perhon kunnan Taipaleen kylässä tilalla Simoaho RN:o 61:3. Turkistarhalla on nykyisin noin 150 siitosnaaraskettua ja laajennuksen jälkeen tarhalla on enintään 600 siitosnaaraskettua. Tarha alueen pinta ala on laajennuksen jälkeen noin 2,5 ha ja varjotalojen yhteispituus on enintään 1 445 m. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 siitosnaarasketun tai supin turkistarhaksi. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 b) mukaan, koska kyseessä on vähintään 600 siitosnaarasketulle tarkoitettu eläinsuoja.
2 ASIAN VIREILLETULO Perhon kunnan ympäristölautakunta on siirtänyt hallintomenettelylain 8 :n nojalla Perhon kuntaan 1.12.2004 saapuneen toimivaltaansa kuulumattoman asian Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristölupahakemus on tullut vireille ympäristökeskukseen 20.12.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Perhonjokilaakson terveydenhuollon kuntainliiton terveyslautakunnan valvontaosaston 24.9.1979 myöntämä sijoituspaikkalupa. Alue on kaavoittamatonta metsätalousvaltaista haja asutusaluetta. TURKISTARHAN YMPÄRISTÖ JA MAAPERÄ Turkistarha sijaitsee metsän ympäröimänä Taipaleen kylässä Perhon keskustaan menevän vanhan kantatien läheisyydessä. Toiminnan välittömällä vaikutusalueella ei sijaitse häiriintyviä kohteita, ympärivuotisia asuinkiinteistöjä tai loma asuntoja. Lähin häiriintyvä kohde, asuinkiinteistö, sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä tarhasta. Turkistarha sijoittuu Perhonjoen latvavesistöalueelle (49.095). Perhonjokeen on etäisyyttä noin 1,3 km. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä lähialueella sijaitse pohjavesialueita. Turkistarhan maaperä on sekä savimoreenia että hiekkaa. TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarhalla on hakemuksen mukaan noin 150 siitosnaaraskettua ja laajennuksen jälkeen tarhalla pidetään enintään 600 siitosnaaraskettua. Tarha alueella on nykyisin seitsemän varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 345 m. Toimintaa laajennetaan rakentamalla 13 uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on enintään 1 100 m. Laajennuksen jälkeen tarhalla on yhteensä 20 varjotaloa, joiden yhteispituus on enintään 1 445 m. Tarha alueella sijaitsee lisäksi huoltorakennus, varastorakennus, rehusiilo ja rakenteilla oleva lantala, jonka pohjapinta ala on 150 m 2. Hakemuksen mukainen siitoseläinmäärä tuottaa laskennallisesti lantaa noin 300 m³ vuodessa. Lantamäärään on laskettu myös pentujen tuottama lanta. Lanta poistetaan 1 2 kertaa vuodessa ja varastoidaan tarha alueella rakenteilla olevassa lantalassa. Lanta käytetään peltolannoitteena. Toiminnanharjoittajalla on lannan levitykseen käytettävissä yhteensä 60 ha sopimuspeltoa. Tarhan ulkopuolinen liikenne on pääasiassa rehuauton, ruhojen ja nahkojen keräilyauton sekä jäteauton käyntejä kiinteistöllä. Tarhan sisäinen liikenne on normaalia turkistarhan hoitoon liittyvää auto ja työkoneliikennettä. Tarhalla ei valmisteta omaa syöttörehua. Turkistarhalla sijaitsee 3 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat turkiseläinruhot ja rasvat, ohennuspuru, itsestään kuolleet eläimet, sekajäte ja ongelmajätteet. Hakemuksen mukaan ohennuspuru ja puujäte poltetaan omassa lämpökeskuksessa. Ongelmajätteet ja muut hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, sekajätteet ja metallijätteet toimitetaan kunnan ekopisteisiin ja niille osoitettuihin keräyspisteisiin. Turkiseläinruhot ja kaavintarasvat toimitetaan Terjärv Frys Ab:lle ja itsestään kuolleet eläimet haudataan tarha alueelle.
3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarhan ympäristökuormitus muodostuu pääasiassa päästöistä vesiin ja ilmaan. Osa sade ja sulamisvedestä, virtsasta sekä juottolaitteista valuvasta vedestä saattaa huuhtoa varjotalojen lanta alustoja, jolloin osa lannan sisältämistä ravinteista huuhtoutuu tarhaalueen valumavesiin. Päästöt ilmaan syntyvät lähinnä lannan typen haihtumisesta. Tarhalla on rajoitettu vesistökuormitusta rakentamalla varjotalojen kattojen räystäät noin 30 cm häkkien ulkoreunan yli ja korottamalla varjotalojen lanta alustoja noin 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Tarha aluetta ei ole peruskuivatettu eikä alueella ole avo tai salaojituksia. Tarha aluetta kiertää ympärysojitus, joka estää ulkopuolisten vesien pääsyn tarha alueelle. Virtsaa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeina käytetään olkisilppua ja turvetta. Kuivikkeita lisätään 15 cm paksuinen kerros lannan poiston jälkeen. Kuivikkeita lisätään 2 3 kertaa vuodessa ja kuiviketta käytetään vuosittain noin 100 m³. Rakenteilla oleva lantala on betonista ja sen kolmelle reunalle rakennetaan 100 cm korkuiset seinämät ja 20 cm korkuinen ajoluiska. Rehunjakelulaitteiden sekä sosiaalitilojen pesu ja jätevedet johdetaan kahden sakokaivon kautta maasuodattimeen. Uudet varjotalot rakennetaan vesitiiviiksi asentamalla varjotalojen alle vesitiiviit kalvot ja salaojaputket. Myös vanhat olemassa olevat varjotalot kunnostetaan alustoiltaan vesitiiviiksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Varjotalojen lanta alustanesteet johdetaan salaojia pitkin vesitiiviisiin säiliöihin ja edelleen pellolle. Tarhalla on käytössä kuppijuotto. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 11.3 11.4.2005. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 b, Kokkola sekä Perhon kunnan kunnantoimiston virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Keskustie 2, Perho. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Perhon kunnan kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Perhon kunnan teknisellä toimistolla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Toiminnanharjoittajan turkistarhalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus 10.3.2005. Tarkastuspöytäkirja on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Perhon kunnan kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus toteaa ilmoittavansa, ettei Perhon kunnalla ole huomauttamista kyseisestä ympäristölupahakemuksesta.
4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Simoahon Turkis Ay:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle Perhon kunnan Taipaleen kylään tilalle Simoaho RN:o 61:3 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Perhonjokilaakson terveydenhuollon kuntainliiton terveyslautakunnan valvontaosaston 24.9.1979 myöntämä sijoituspaikkalupa tilalle Simoaho RN:o 61:3 raukeaa tämän päätöksen saadessa lainvoiman. Ympäristölupamääräykset 1. Eläinmäärä ja varjotalometrit Turkistarhassa voidaan pitää yhteensä enintään 600 siitosnaaraskettua pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 4 200. Eläimet tulee sijoittaa hakemusasiakirjoissa olevan asemapiirroksen mukaisiin varjotaloihin, joiden yhteispituus on enintään 1 445 m. 2. Uusien varjotalojen rakentaminen ja vanhojen varjotalojen kunnostaminen Uudet varjotalot tulee rakentaa ja olemassa olevat varjotalot kunnostaa hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Varjotalojen alle tulee asentaa vesitiivis lannan ja virtsankeräysjärjestelmä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten, että varjotalon alta kerättävät nesteet voidaan johtaa erilliseen tiiviiseen riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Vanhat varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta alustoilla ja tiiviillä umpikaivoilla vuoden 2011 loppuun mennessä. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta ja lanta alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotusta tulee ylläpitää. Kuluneet lanta alustat tulee korottaa vuoden 2005 loppuun mennessä. 3. Lannan poisto ja varastointi Lanta alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja ainakin kerran myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee jatkuvasti olla vähintään 10 cm. Lanta tulee poistaa varjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lanta tulee varastoida tarha alueelle rakennettavassa 150 m 2 :n kokoisessa lantalassa. Lantala tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista ja valumavesien pääsy ympäristöön tulee estää rakentamalla lantalan kolmelle sivulle vähintään 100 cm korkeat vesitiiviistä materiaalista olevat reunat sekä vähintään 50 cm korkea ajoluiska. Ylimääräiset nesteet tulee imeyttää kuivikkeisiin. Lantala tulee olla rakennettuna vuoden 2005 loppuun mennessä. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kerran vuodessa.
5 4. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee käyttää peltolannoitteena. Se voidaan toimittaa käsiteltäväksi myös kompostointilaitokseen, jos sitä ennen valvontaviranomaiselle esitetään voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannan kuormaus ja kuljetus tarha alueella tulee hoitaa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjavesiin. Toiminnanharjoittajan tulee myös varmistaa, että lannankuljetus on muutoinkin järjestetty siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa muille tien käyttäjille. Lannanlevityspinta alaa tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla jatkuvasti vähintään 30 ha. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottaja on tietoinen, mitä lannan peltolevityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsynrajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) määrätty. 5. Jäte ja pesuvesien käsittely Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee johtaa tiiviiseen umpisäiliöön ja edelleen laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Umpisäiliö tulee olla rakennettuna viimeistään 31.5.2006. Peruskorjattavien ja uusien varjotalojen alta umpikaivoihin johdettavat nesteet tulee käyttää peltolannoitteena. Ennen levitystä toiminnanharjoittajan tulee tutkituttaa nesteestä ainakin kokonaisfosfori, liukoinen fosfori, kokonaistyppi ja liukoinen typpi vaadittavan peltopintaalan määrittämiseksi. Nesteet voidaan toimittaa käsiteltäväksi myös luvan omaavaan laitokseen, jos sitä ennen valvontaviranomaiselle esitetään voimassa oleva luovutussopimus. Turkistarhan sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti sakokaivoihin ja edelleen maaperäsuodattimeen. 6. Jätteiden varastointi ja käsittely Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja käsittely tarha alueella tulee järjestää siten, ettei jätteistä ja varastoinnista aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Nahoitusjätteet, ruhot, rasvat ja rasvainen ohennuspuru sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä niitä. Ruhot tulee nahoitusaikana varastoida tiiviillä alustalla ja ne tulee noutaa tarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa. Tiiviiltä ruhoalustalta tulee valumavesien pääsy ympäristöön estää. Ruhot tulee suojata jokaisen työpäivän lopussa tuhoeläimiltä esimerkiksi pressulla. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Kaikki ruhot tulee toimittaa edelleen käsiteltäväksi helmikuun loppuun mennessä. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa. Nahoituskauden ulkopuolella yksittäisille kuolleille eläimille tulee tarhalla varata asianmukainen kylmäsäilytystila kuten esimerkiksi varastoon sijoitettava pakastin.
Tarhalla muodostuvat ongelmajätteet tulee toimittaa kunnan osoittamaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuolto tulee hoitaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttoainesäiliö tulee varustaa tiiviillä alustalla ja ylitäytön estävällä järjestelmällä vuoden 2006 loppuun mennessä. Polttoainesäiliön välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytykseen soveltuvaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Toimintaa, kuten lantalan, ruhoalustan ja juomalaitteiston kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein ja havaitut ongelmat, kuten vuodot, tulee korjata välittömästi. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot lannan ja lanta alustoilta kertyvien nesteiden peltolannoituskäytöstä tai niiden toimittamisesta luvan omaavaan laitokseen, toimitusajankohdat ja määrät sekä ravinneanalyysitulokset. Kirjanpitoon tulee liittää tiedot toiminnassa muodostuvista muista jätteistä ja niiden määristä ja toimituspaikoista, kuten itsestään kuolleista eläimistä, turkiseläinruhoista ja rasvasta sekä rasvaisesta ohennuspurusta. Kirjanpito edellä mainittuine tietoineen tulee lähettää vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle tiedoksi, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. 8. Muut määräykset Tarha alue on pidettävä siistinä ja toiminta on järjestettävä muun muassa rehunjakelun osalta niin, että haittaeläinongelmaa ei muodostu. Tarha alue on aidattava tai varjotalojen eläintilat on eristettävä pakovarmoiksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 9. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamisen kannalta. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupaharkinta ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden 6
toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankintaan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella. Turkistarhan hakemuksen mukaisista rakennuksista tai toimista ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan ympäristön asukkaille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Turkistarhan sijaintipaikka ja sen ympäristö, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, eläinmäärä ja esitetyt ympäristönsuojelutoimenpiteet huomioiden, ympäristökeskus katsoo, että turkistarhan lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja siten ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Lupamääräysten perustelut Ympäristölupa myönnetään ympäristölupahakemuksessa esitettyjen varjotalometrien ja niihin sijoitettavien enimmäissiitosnaaraiden sekä niiden tuottaman laskennallisen enimmäispentutuloksen mukaiselle eläinmäärälle. (lupamääräys 1) Varjotalojen lanta alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä sekä uusien ja peruskorjattavien varjotalojen vesitiiviillä lantaalustaratkaisulla ja tiiviillä umpikaivoilla varmistetaan, että sade ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja, että lanta alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. (lupamääräys 2) Poistettaessa häkkien alla oleva lanta säännöllisesti ja käyttämällä riittävästi kuivikkeita, vähennetään vesistöön, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta. Tärkein lannanpoistoajankohta on syys lokakuu, jolloin lantaa muodostuu eläinmäärän vuoksi eniten. Määräys lantalan rakentamisesta ja sen vesitiiveyden varmistamiseksi tehtävistä toimenpiteistä on annettu, koska lannan varastoinnista ei saa aiheutua pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. (lupamääräys 3) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta alavaatimus on yksi peltohehtaari 20 siitosnaaraskettua kohden. Vesistökuormituksen vähentämiseksi lannan levityksessä tulee huomioida mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) on säädetty. (lupamääräys 4) Johtamalla ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet sekä uusien että peruskunnostettavien varjotalojen vesitiiviiden lanta alustojen nesteet tiiviisiin umpisäiliöihin vähennetään niiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta maaperään ja pohjaveteen. Sosiaalitilojen jätevesien käsittelyssä tulee huomioida mitä valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) on säädetty. (lupamääräys 5) Toimittamalla ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet luvan omaavaan laitokseen, voidaan varmistua siitä, että toiminta vastaa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaisia vaatimuksia. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (lupamääräys 5) 7
Vesitiiviiltä lanta alustoilta kerääntyvien umpikaivonesteiden levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta alatarve määräytyy ravinneanalyysien tuloksien perusteella. Lanta alustoilta kerääntyvien nesteiden levityksessä tulee huomioida mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) on säädetty. (lupamääräys 5) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan jätteiden asianmukaisesta varastoinnista niin, että maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantuminen ehkäistään. Toiminnassa muodostuvaa jätettä, lukuun ottamatta käsittelemätöntä puujätettä, voidaan polttaa ainoastaan laitoksessa, joka täyttää valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (362/2003) annetut säädökset. (lupamääräys 6) Kaikki nahoitusruhot, rasvat ja ohennuspurut sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee käsitellä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen Euroopan parlamentin ja neuvoston koskevan asetuksen (1774/2002) tai jätteenpolttoasetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (lupamääräys 6) Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantuminen. (lupamääräys 6) Tarkkailemalla lantalan, ruhoalustan ja juomalaitteiston kuntoa säännöllisesti voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Määräys vuosittaisesta kirjanpidosta lannan hyödyntämisestä ja jätteiden käsittelystä koskevasta selvilläolovelvollisuudesta on annettu toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jos ympäristökuormitusta voidaan vähentää parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (lupamääräys 8) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten suunnitelmista muuttaa lannan hyödyntämistä. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukseen 31.12.2016 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin vuoden 2015 kirjanpito sekä eläinmäärätiedot. 8
9 Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, 21 23, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001 ja 1237/2003) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) LISÄKSI ON HUOMIOITU Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta (31.05.2000) Eläinsuojelulaki (622/1999) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Perhon kunnanhallitus Perhon kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus
10 Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Perhon kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnon suojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Anne Polso LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.