17.12. Dnro 2975/06/ Jakelussa mainitut Viite Valtion talousarvio 2009 ja asetus valtion talousarviosta, 11 Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET SEKÄ HALLINNONALAN TOIMINNALLISEN TULOKSELLISUUDEN TAVOITTEET JA NÄITÄ TUKEVAT TOIMENPITEET VUODELLE 2009 Maa- ja metsätalousministeriö on jakanut toimialansa seuraaviin politiikkasektoreihin: 1) maaseudun kehittäminen, 2) maatalous, 3) elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, 4) kala-, riistaja porotalous, 5) vesitalous, 6) metsätalous sekä 7) kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri. Yleistavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä, monipuolinen ja turvallinen käyttö sekä maaseudun elinvoimaisuus. Keskeiset toimialan ja politiikkasektoreiden toimintaympäristön kuvaukset on esitetty valtion vuoden 2009 talousarvioesityksen pääluokan 30 selvitysosassa: Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat tällä hetkellä suurten globaalien haasteiden edessä. Kansainvälinen talous taantuu ja kilpailu kiristyy edelleen sekä elintarvike- että metsäsektorilla samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden kaventuminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristöongelmista, joiden ratkaisemisessa maa-, metsä- ja kalatalouden menetelmien kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Toimialan elinkeinojen menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa vuoden 2009 talousarvioesityksen mukaisesti seuraavat toimialansa yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet. Lisäksi ministeriö vahvistaa niitä tukevat toimenpiteet. Tavoitteet tulee ottaa huomioon virastojen ja laitosten tulostavoitteissa.
2 1 YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISTA TUKEVAT TOIMENPITEET POLITIIKKASEKTOREITTAIN VUONNA 2009 Maaseudun kehittäminen 1. Tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla, maaseudun säilyminen kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä ja harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden parantuminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. a) Tehostetaan maaseudun kehittämisen uusiin haasteisiin (ilmastonmuutos, uusiutuva energia, vesitalous ja biodiversiteetti) vaikuttamista Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa ja sitä toteuttavassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2013. Seurataan ja arvioidaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutumista. b) Vahvistetaan poikkihallinnollista maaseutupolitiikkaa maaseutupoliittisen erityisohjelman 2010 toteutuksella ja käynnistämällä vuoden 2009 alussa valmistuvien VN:n maaseutupoliittisen selonteon ja maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2013 toteutus. Tunnusluvut / maaseudun kehittäminen 2003 2004 2005 2006 2009 Väkiluvun muutos (%) Harvaan asuttu maaseutu -1,16-1,05-1,09-1,23-1,18 Hidastuu Ydinmaaseutu -0,30-0,10-0,20-0,17-0,11 Hidastuu Maatalous 2. Tavoitteena on maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa ja maatalouden kannattavuuden turvaaminen. a) Vaikutetaan komission LFA-uudistukseen siten, että Suomen kannat on otettu huomioon ja että koko Suomi säilyy LFA-tuen piirissä ja että LFA-tuen taso pysyy nykyisellä tasolla. b) Turvataan maatalouden rakennekehitys ja parannetaan siten maatalouden kannattavuusedellytyksiä pitkällä aikavälillä. c) Selvitetään konkreettisia keinoja maatilojen kannattavuuden ja viljelijöiden tulokehityksen parantamiseksi. 3. Tavoitteena on kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen ja suomalaisen ruoan arvostuksen lisääminen. a) Toteutetaan suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa. b) Osallistutaan kansallisen ruokastrategian valmistelun aloittamiseen.
3 4. Tavoitteena on maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentäminen. a) Tehostetaan ympäristötuen vaikutuksia kohdentamalla toimenpiteitä, tiedotusta ja tilakohtaista koulutusta yhteistyössä eri tahojen kanssa. b) Vähennetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ympäristötuen toimenpiteillä maatalouden ravinnepäästöjä. 5. Tavoitteena on maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. a) Edistetään maatalousperäisen bioenergiatuotannon linjauksia ja varmistetaan toimenpiteiden yhteensovitus, jottei päällekkäisyyksiä syntyisi. b) Käynnistetään maatilojen energiaohjelma. Tunnusluvut / maatalous 2005 2006 2009 1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen Maataloustulo (kokonaistasolla), milj. euroa 975 900 1 028 800 nousee Maataloustulo euroa/tila 18 900 20 300 26 600 20 500 nousee Kirjanpitotilojen työansio euroa/tunti 1) 3,4 3,7 6,5 3,7 nousee Kannattavuuskerroin 2) 0,44 0,48 0,62 0,46 nousee 25 %:lla tiloista yli 0,65 0,73 1,02 0,83 nousee 25 %:lla tiloista alle 0,08 0,14 0,25 0,04 nousee 2. Raaka-aineiden tuottaminen Omavaraisuus % maito, neste 106 105 105 102 103 liha 105 105 105 104 104 kananmunat 119 116 115 116 113 ruis 32 48 80 60 60 3. Ravinnekuormituksen vähentäminen Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha 3) <47 <54 <52 <50 <48 Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha 3) <6,7 <6,8 <5,9 <5,9 <5,8 Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia hiilidioksidia/ekvivalenttia <5,6 <5,6 <5,5 <5,5 <5,5 4. Bioenergiatuotannon lisääminen Energiakasveilla % pellosta 0,4 0,7 0,8 0,8 4) 1,3 Uusien biokaasulaitosten lkm/v 8 8 11 14 17 1) Työtuntiansio lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki kustannukset (sisältää oman pääoman 5 % korkovaatimuksen) ja jakamalla saatu euromäärä tehdyillä työtunneilla. Kirjanpitotilojen työtuntiansio on MTT:n ennuste vuodelle 2006 ja. 2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu. Esim. vuosina 2005 oman työn palkkavaatimus oli 12,3 euroa tunnilta ja oman pääoman korkovaatimus oli 5 prosenttia. Seurataan kannattavuuskirjanpitotilojen osalta. 3) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta. 4) Tavoite ei enää kuvaa riittävällä tasolla vaikuttavuutta, siksi sille ei enää esitetä arvoa. Uusi tavoite on uusien biokaasulaitosten lkm/v.
4 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 6. Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä. a) Vahvistetaan pellolta pöytään valvontaketjua ja kohdennetaan valvontaa riskinarvioinnin perusteella. b) Vahvistetaan kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä. c) Kehitetään varautumista vaarallisten kasvintuhoojien varalta. d) Kehitetään varautumista tarttuvien eläintautien varalta kansainväliset riskit huomioonottaen painopisteen ollessa ennaltaehkäisyssä. e) Varmistetaan sisämarkkinakaupan ja EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvan tuonnin ja EU:n ulkopuolelle tapahtuvan viennin valvonnan toimivuus. 7. Eläinten hyvinvointi paranee. a) Eläinsuojeluvalvonnan toimivuutta parannetaan ja jatketaan tuotantoeläinten hyvinvointistrategian toteuttamista. b) Kehitetään koe-eläintoimintaa ja edistetään vaihtoehtomenetelmiä. 8. Elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla. a) Zoonooseja ehkäistään ja varaudutaan uusiin uhkatekijöihin. b) Elintarvikevalvontaa kehitetään valtioneuvoston periaatepäätöksen ja kunta- ja palvelurakennehankkeen mukaisesti. c) Elintarviketurvallisuusselonteko annetaan eduskunnalle. d) Edistetään lääkkeiden hallittua käyttöä alkutuotannossa. 9. Alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. a) Varmistetaan kuluttajan riittävä tiedon saanti elintarvikkeiden ravitsemuksellisista ominaisuuksista. b) Luonnonmukaisen tuotannon valvontaa kehitetään. c) Elintarvikeketjuun luodaan jäljitettävyysjärjestelmiä ja jäljitettävyyttä koskevaa sääntelyä tarkennetaan ja kehitetään elintarvikkeiden laatumerkintäjärjestelmä.
5 10. Muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto on hallittua. a) Muuntogeenisten tuotteiden hyväksymisprosessit ovat avoimia ja uusista hakemuksista tiedotetaan yleisölle. b) Huolehditaan tavanomaisen viljelyn, luomuviljelyn ja muuntogeenisten kasvilajikkeiden viljelyn rinnakkaiselon edellytyksistä. Tavoitteiden kehitystä kuvaavat avainmittarit ja tunnusluvut / elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Avainmittari *) Tavoite 2009 Tavoite 2013 Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja 4 10 vähentyvä ei lainkaan Uusia vaarallisia kasvintuhoojia 8 8 10 10 Todetut elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä yleisimmät tartunnanaiheuttajat 1 860 kpl +10 % -3 % -7 % vakavimmat tartunnanaiheuttajat 52 kpl vähentyvä -3 % -7 % Salmonellan esiintyvyys elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa, % <1 <1 <1 <1 elintarviketuotantoeläinten rehuissa ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonnassa havaitut ongelmat, % 0,5 <0,5 <0,3 <0,3 Pakkausmerkintävirheet, toimenpiteet/tarkastetut kohteet % - 3 <3 <3 Tuotantoeläinten EU-tarkastuksissa todetut laiminlyönnit merkintään liittyen, % 41 <40 <35 <20 hyvinvointiin liittyen, % 27 25 <25 <15 Laiminlyöntejä siemenkaupassa, % 2 2 <2 <2 lannoitteisiin liittyen, % 15 <10 <5 <5 kasvinsuojeluaineisiin liittyen, % 5 <5 <5 <5 luonnonmukaisessa elintarvikeketjussa, % 4 <4 <4 <4 muuntogeenisiin tuotteisiin liittyen, % 5 <10 <10 <5 Eläinlääkäriavun saanti kiireellisissä sairaustapauksissa <12 h <12 h <12 h <12 h *) -, arvio- ja tavoitetietoja on päivitetty TAE 2009 verrattuna Kala-, riista- ja porotalous 11. Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti. a) Ohjataan pyynnin säätelyä, laivaston mukauttamista ja valvontaa EY:n ja kansallisen lainsäädännön avulla. b) Metsästystä ja riistakantoja säännellään riistakantatietojen avulla. 12. Elinkeinokalatalouden kannattavuus paranee. a) Elinkeinokalatalouden kannattavuutta parannetaan edistämällä elinkeinokalatalouden toimintaohjelman toteuttamista.
6 13. Vapaa-ajan kalastuksen harjoittaminen tapahtuu kestävän käytön sallimissa rajoissa. a) Turvataan monipuolisten kalastusmahdollisuuksien säilyminen ja kalastusharrastuksen jatkuminen. b) Parannetaan kalastusmatkailun kehittämismahdollisuuksia. 14. Kalavarojen hoito on tehokasta, tarpeeseen perustuvaa ja suunnitelmallista. a) Huolehditaan kalakantojen säilyttämisestä ja vahvistamisesta sekä kalojen elinympäristön tilasta. 15. Rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja. a) Riistataloudessa kehitetään riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteitä sekä rajoitetaan vahinkoa aiheuttavien riistaeläinkantojen kasvua ottaen huomioon sekä kansalliset tavoitteet että kansainväliset velvoitteet. 16. Porotalouden kannattavuutta parannetaan ja mitoitetaan porolaidunten kestävän käytön mukaan. a) Seurataan eloporojen määrää suhteessa suurimpaan sallittuun tasoon ja talvilaidunten kuntoa. b) Tuetaan porotalouden rakenteen ja kannattavuuden kehittymistä sekä parannetaan porotalouden pitkän aikavälin kannattavuusedellytyksiä. c) Edistetään poronlihan menekkiä. Tunnusluvut / kala-, riista- ja porotalous 2005 2006 Alkutuotannon (ammattikalastus ja vesiviljely) arvo, milj. euroa 67,6 70,5 74,1 75 80 92,0 Kalatalouden työllistävyys, henkilöä - Alkutuotannon työllistävyys 3 550 3 300 3 250 3 200 3 350 3 350 - Kalan jalostuksen ja tukkukaupan työllistävyys 1 950.... 2 000 2 100 2 150 Riistasaaliin laskennallinen arvo, milj. euroa 74,0 63,0 66,0 66,0 70,0 Metsästäjien määrä, henkilöä 302 525 304 105 308 216 306 000 306 000 305 500 Poronlihan arvo, milj. euroa 21,09 21,68 23,00 24,00 23,00 Poronomistajien määrä, henkilöä 5 037 4 901 4 900 4 900 4 850 Valtion keräämien kalastusmaksujen arvo, milj. euroa 7,9 8,0 8,5 9,0 9,5 10,0 Virkistyskalastajien lukumäärä, milj. henkilöä 1,9 1,8 1,8 1,8 1,8 1,9 Vapaa-ajan kalastajien pyydyspäivät, milj. kpl 20.... 20 20 21 2009 2013
7 Vesitalous Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. 17. Vesistöjen ja niiden valuma-alueiden hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja tila sekä hyvä riskien hallinta. a) Kehitetään vesistösäännöstelyjä tulva- ja kuivuusriskien hallinnan parantamiseksi ja vähennetään vesien käytölle sekä vesiympäristölle aiheutuvia haittoja. b) Käynnistetään tulvariskien alustava arviointi. 18. Vesihuollon edistämisessä pyritään alueellisen yhteistyön, erityistilanteisiin varautumisen sekä maaseudun vesihuollon parantamiseen. a) Tuetaan vesihuoltoinvestointeja maaseudulla siten, että 4 000 taloutta saadaan vesijohtoverkoston ja 5 000 taloutta viemäriverkoston piiriin. b) Edistetään toimenpiteitä vesihuollon erityistilanteisiin varautumisen parantamiseksi. 19. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi parannetaan tulvariskien hallintaa ja varautumista pitkäaikaiseen kuivuuteen. a) Selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen ja sen torjumisen keinoja vesihuoltolaitoksilla. Tunnusluvut / vesitalous Toteutetaan valuma-alueilla ja vesistöissä vesivarojen käytettävyyttä ja tilaa parantavia hankkeita Tavoite 2009 Vesistöjen käyttökelpoisuus paranee. (Suomen ympäristökeskuksen 3-5 vuoden välein laatima vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus) Tuettujen peruskuivatuksen ympäristötoimenpiteiden määrä 7 7 5 Toteutetaan tulvasuojeluhankkeita ja laaditaan tulvakarttoja; laadittujen tulvakarttojen määrä 22 10 10 Ylikunnallisiin hankkeisiin osallistuneiden kuntien määrä 91 90 80 Vesihuoltolaitokset, joiden erityistilanteisiin varautumista kuvaava varmuusluokitus nousee 26 26 20 Taloudet, joille on maaseudulla aikaansaatu vesihuolto 5 400 4 000 4 000 Tulvavahinkojen uhka rakennetuilla alueilla pienenee; annettujen suositusten alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi määrä 52 52 50 Vesihuoltolaitoskentän organisatoriset rakenteet vastaavat taloudellisen kannattavuuden, osaamisen sekä verkostojen ikääntymisen ja laajentamisen haasteisiin Vesihuoltolaitosten määrä kääntyy laskuun TTS-kaudella 2013.
8 Metsätalous 20. Metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea. a) Tuetaan hakkuukertymän nostamista kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle. b) Lisätään metsähakkeen käyttöä energiantuotannossa. 21. Metsien puuntuotannollinen tila on hyvä. a) Parannetaan taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien laatua. Tavoitteena on, että taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien alasta vähintään 74 % on metsänhoidolliselta laadultaan hyviä tai tyydyttäviä. b) Lisätään nuoren metsän hoidon työmääriä. c) Lisätään kunnostusojituksia. 22. Metsien monimuotoisuus säilyy. a) Lisätään ympäristötukisopimuksilla suojeltujen alueiden määrää. 23. Metsätalouden kannattavuus paranee. a) Pyritään säilyttämään yksityismetsätalouden liiketulos korkealla tasolla. Tunnusluvut / metsätalous 2005 2006 Tavoite Tavoite 2009 Tavoite 2015 1) 1) Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste Ainespuun hakkuukertymän nostaminen hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 2) 53,5 51,7 58,7 53 55 65-70 Metsähakkeen käytön määrä, milj.m 3 3,0 3,4 3,0 3,5 4,0 8-12 2) Metsien hyvä puuntuotannollinen tila Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä ja tyydyttäviä, % 3) - 69,3 71 72 74 80-85 Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v 4) 219 218 248 250 255 265 Kunnostusojitusten määrä, 1 000 ha/v 69 72 67 72 75 100 3) Metsien monimuotoisuus Solmittujen metsätalouden ympäristösopimusten määrä, ha 2 997 6 118 7 364 7 700 8 100 14 000 4) Metsätalouden kannattavuus Yksityismetsätalouden liiketuloksen säilyminen korkealla tasolla, euroa/ha (vuoden rahanarvossa) 5) 97,6 88,0 135,8 100 100 120 1) Kansallinen metsäohjelma 2015:n tavoitteet. TAE 2009 tavoitteita (v. 60, v.2009 63) on toimintaympäristön muutoksen vuoksi laskettu. 2) Sisältää teollisuuskäytön mitat täyttävän runkopuun, 3) Perustuu valtakunnan metsien 10. inventoinnin tietoihin. Tiedot on laskettu kahden vuoden liukuvana keskiarvona. 4) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen. TAE 2009 tavoitetta on toimintaympäristön muutoksen vuoksi nostettu. 5) TAE2009 tavoitteita (v. 120, v.2009 120) on toimintaympäristön muutoksen vuoksi laskettu.
9 Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 24. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. a) Kirjaamisasioiden siirtoa käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle ohjataan. 25. Kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja niiden laaja ja monipuolinen käyttö yhteiskunnassa helpottaa kansalaisten arkea, tehostaa hallintoa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä (tietovarantojen hyödyntämisessä hakukertojen kasvu vähintään 3 % edellisvuodesta). a) Kiinteistö- ja maastotietojen ylläpitoa jatketaan. 26. Paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytettävissään menetelmiä ja palveluita, jotka mahdollistavat tehokkaan yhteiskäytön ja poistavat tarpeettoman päällekkäisen tiedonkeruun. a) Johdetaan INSPIRE-direktiivin toimeenpanoa. Tunnusluvut / kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 2009 Tavoite / 2013 Maastotietokannan ajantasaisuusindeksi, % 85 88 91 97 Hakukerrat tietovarantoihin, kasvu ed. vuodesta, % 2,3 3 3 Kiinteistörekisterin sijaintitiedon parantaminen rajapyykkien määrällä painotetusta pinta-alasta, % 85 91 95 100 Vesioikeudelliset kylät selvitetty alueellisesti ja osakasluettelot vahvistettu, % 62 94 96 100
10 2 TOIMINNALLISEN TULOKSELLISUUDEN TAVOITTEET VUONNA 2009 27. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin, joiden sisältö tarkentuu esiselvitysten pohjalta vuoden loppuun mennessä. a) Hallinnonalan tutkimuslaitosten tutkimustyötä painotetaan tulosohjauksen avulla. b) Ministeriön yhteistutkimusvaroja kohdennetaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin. c) Uudistetaan tutkimuksen ohjausrakenteita ja tehostetaan tutkimuslaitosten toimintaa käynnistämällä Ympäristö ja luonnonvarat -konsortio vuoden 2009 alussa yhteistyössä YM:n hallinnonalan kanssa. 28. Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista. Hallinnonalan henkilöstökiintiö supistuu vuonna 2009 80 henkilötyövuodella. Tuottavuusohjelmien sisältöä ja toimenpiteitä tarkistetaan vuoden 2009 aikana 13.3. hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen johdosta. a) Virastokohtaisten tuottavuusohjelmien sisältöä tarkistetaan ja tuottavuustoimenpiteitä sekä niiden toteutumisen seurantaa kehitetään. 29. Hallinnonalan virastot ja laitokset siirtyvät vuoden 2009 loppuun mennessä käyttämään Valtiokonttorin palvelukeskuksen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. a) Tulosneuvotteluissa tarkistetaan tehtävien siirron sisältö ja aikataulu sekä sovitaan siirron seurannasta. Tulossopimuksiin kirjataan siirtymisajankohta ao. palveluiden käyttäjäksi, ellei se ole jo tapahtunut ennen vuoden 2009 alkua. 30. Osallistutaan valtion aluehallinnon kehittämiseen. a) Päivitetään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan säädöstö vastaamaan uudistuvaa aluehallintoa ja osallistutaan kouluttamisen jatkotyöhön. 31. Hallinnonalan virastot ja laitokset ottavat huomioon valtion tietohallinnon kehittämisen periaatteet ja hankkivat IT-palvelukeskuksen palveluja. a) Kukin virasto ja laitos ylläpitää IT-strategiansa yhteydessä suunnitelmaa valtion yhteisen ITpalvelukeskuksen (VIP) palveluiden käyttöönottamisesta. Valtion yhteisen tietohallinnon ja ITpalvelukeskuksen palveluiden kehitystä seurataan hallinnonalan virastojen ja laitosten kesken yhdessä ja tarvittaessa tarkistetaan omia suunnitelmia.
3 VOIMAVARAT VUONNA 2009 Määrärahat poiitiikkasektoreittain -- - Maa- ja metsätalousministerion toimialan jakautuminen politiikkasektoreihin sekä niiden menot, milj. euroa (suluissa on viittaus lukuun, jossa määrärahat on valtion talousarviossa budjetoitu) I varsinainen 2009 Muutos &llinto ja muut (30.01) Maaseudun kehittäminen -. - - - l t--- Elintarvikkeiden Kala-, riista- ja porotalous (30.40) - Vesitalous (30.50) - $. Metcatalous(30.60 ja 63) 1 Kiinteistö- ja paikkatietoinfrast~ktu~ (30.70) talousarvio esitys 12009 Maa- ja metsätalousministeri Kansliapäällikkö ma armo Vaittinen JAKELU Maa- ja metsätalousministeriön osastot, erilliset yksiköt ja sisäinen tarkastus Maa- ia metsätalousministeriön hallinnonalan virastot ja laitokset ~aaseutuelinkeinojen valituslautakunta Suomen ympäristökeskus TE-keskukset ja TE-keskusten maaseutuosastot Alueelliset ympäristökeskukset Lääninhallitukset