LIITE 1.3. KymiRingin hankealueen pohja- ja hulevesiselvitys

LIITE 1.3 KymiRingin hankealueen pohja- ja

Antti-Jaakko Koskenniemi & Reijo Pitkäranta 20.1.2014

2 (26) 20.1.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA... 4 2.1 Kallioperä... 4 2.2 Maaperä... 4 2.3 Pohjavesiolosuhteet... 6 2.4 Pinta- ja hulevesiolosuhteet... 8 2.5 Nykyinen maankäyttö ja luonnontilaisuus... 11 2.6 Luontoarvot... 12 3 POHJAVESI RAKENTAMISESSA JA KÄYTÖN AIKANA... 13 3.1 Pohjaveden suojelu... 13 3.2 Pohjaveden mahdollinen hyödyntäminen... 14 4 MAANKÄYTÖN MUUTOKSEN VAIKUTUS HULEVESIIN... 15 4.1 Hulevesien määrää... 15 4.2 Vesistökuormitus... 20 4.3 Hulevesien hallinnan tarpeen arviointi... 20 4.4 Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat tekijät... 22 5 ALUSTAVA TARKKAILUOHJELMA... 23 5.1 Pohjaveden tarkkailun kohteet, tarkkailutiheys ja määritykset... 23 5.2 Pintaveden tarkkailun kohteet, tarkkailutiheys ja määritykset... 25 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 26 7 LÄHTEET... 26 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Pohjavesiputkitietoja ja hankealueen sijainti pohjavesialueisiin nähden Pintavesien valuma-alueet ja valumareitit Alustavia vaihtoehtoisia kaivonpaikkoja

20.1.2014 3 (26) 1 JOHDANTO Iitin kunnan itäosaan Tillolaan lähelle Kouvolan kaupungin rajaa on suunnitteilla ajoharjoittelurata raskaalle kalustolle. Alueelle on myöhemmässä vaiheessa suunnitteilla myös moottoriurheilurata. Hankealueelle ollaan laatimassa asemakaava ja meneillään on myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (tilanne tammikuussa 2014). Asemakaavoitettava alue on hieman laajempi kuin itse KymiRingin hankealue. Hankealue sijaitsee valtatien 12 varressa Miehonkankaan Saunakankaan kohdalla, n. 7 km Iitin kirkonkylästä itään ja 12 km Kouvolan keskustasta länteen (kuva 1). Asemakaavoitettavan hankealueen kokonaispinta-ala on 2,08 km 2 (208 ha). Tässä pohja- ja hulevesien selvityksessä tarkastellaan suunnittelualueen pohja- ja pintavesien nykytilaa, pohja- ja hulevesien vesitasapainoa alueen rakennuttua, hulevesien hallinnan periaatteita, mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoja sekä esitetään ehdotus tarkkailuohjelmaksi. Ympäristönsuojelulain 1 luvun 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (ns. toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuus). Toisaalta toiminnanharjoittajan on myös huomioitava esimerkiksi ympäristönsuojelulain 1 luvun 4 :n yleiset periaatteet (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate, varovaisuus- ja huolellisuusperiaate, parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate, ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate ja aiheuttamisperiaate) sekä 7 :n maaperän pilaamiskielto ja 8 :n pohjaveden pilaamiskielto. Selvitys palvelee paitsi alueen geoteknistä ja ympäristösuunnittelua, se tarjoaa myös tärkeää lähtötietoa ympäristövaikutusten arviointiselostusta ja asemakaavan laatimista varten. Lisäksi selvitys palvelee hyvää ympäristövastuullista käytäntöä. Kuva 1. KymiRingin hankealueen sijainti (punainen rajaus). Luokitellut pohjavesialueet on merkitty sinisellä.

4 (26) 20.1.2014 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Kallioperä Alue kuuluu kokonaisuudessaan mittavaan Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueeseen, jossa pääkivilajina on viborgiitti. Viborgiitti on karkearakeinen graniitti, jossa on suuria kalimaasälpärakeita. Viborgiitti, kuten rapakivigraniitit yleensä, voivat nimestään huolimatta olla hyvinkin ehjärakenteisia. Siksi ne ovat suosittuja rakennuskiviä, koska niistä on mahdollista saada irrotettua isoja yhtenäisiä kivipaaseja. Tietyissä olosuhteissa rapakivigraniitille on tyypillistä voimakas fysikaalinen ja/tai kemiallinen rapautuminen (kallion pintaosan moroutuminen eli mureneminen ). 2.2 Maaperä Asemakaavoitettava alue sijaitsee ensimmäisellä Salpausselällä, joka tyypillisesti koostuu paksuista sora- ja hiekkakerrostumista. Välikerroksina ja peittävänä maalajina Salpausselissä on monin paikoin moreenia, varsinkin muinaisen jäätikön tulosuunnan puolella (proksimaaliosassa), tässä tapauksessa valtatien 12 pohjoispuolisella osalla. Korkein ja yhtenäisin harjanne valtatien 12 kohdalla on pääasiassa soraa ja hiekkaa, jota on todennäköisesti varsin paksulti (maaperäkartta kuvassa 2). Pääharjanteen (Miehonkankaan) pohjoispuolella Saunakankaalla maaperän laatu on vaihtelevampi. Aineksessa valtaosa on hiekkaa (kuva 3), jota kuitenkin yleisesti peittää moreeni. Alavammilla alueilla on myös hienoa hiekkaa ja turvetta. Tällä alueella kalliopaljastumat ovat yleisiä. Maaperän paksuus Saunakankaan kohouma-alueilla on maaperäkairaustietojen mukaan muutamasta metristä hieman yli kymmeneen metriä. Kalliopinta vaihtelee voimakkaasti ja on välillä lähellä maanpintaa tai kokonaan paljastuneena. Pääharjannetta lukuun ottamatta syvimmät maaperäkerrostumat ovat osittain soistuneissa maastopainanteissa, joissa paksuus on 10 15 metriä. Ohuen turvekerroksen alla näillä kohdin on hienorakeisia maalajeja, hienohiekasta saveen. Saunakankaan pohjoisreunalla on valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma (MOR-YO5-018). Kyseessä on reunamoreeni, josta arvokkaaksi alueeksi on rajattu 6,7 ha. Arvoluokka on 3, mikä tarkoittaa merkittävää muodostumaa (asteikko 1 5, jossa 1 on arvokkain). Saunakankaan reunamoreenin itä-länsisuuntaisen harjanteen pituus on noin 700 m ja leveys enimmillään noin 200 m (ks. kuva 2). Se on muinaisen mannerjään reunan suuntainen, ts. se on kerrostunut perääntyvän jäätikön reunan eteen. Rajatusta alueesta korkeampi itäinen harjanne kohoaa noin 15 m ympäristöstään ja matalampi läntinen harjanne noin 5 m. Pintalohkareisuus on rinteillä vähäistä ja harjanteen laella hieman runsaampaa. Reunamoreeni ei ole maisemassa erityisen hyvin havaittavissa puustoisuuden vuoksi (kuva 4). Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat eivät ole automaattisesti suojelutja, mutta niillä on sellaisia arvoja, että esimerkiksi maa-ainesten otto ei yleensä tule kysymykseen (Mäkinen ym. 2007).

KymiRingin hankealueen pohja- ja 20.1.2014 5 (26) Kuva 2. Asemakaavoitettavan alueen (katkoviiva) maaperäkartta ja maastonmuodot viistovarjostuksena havainnollistettuna (lähde: www.paikkatietoikkuna.fi, aineisto Maanmittauslaitos ja Geologian tutkimuskeskus). Valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma (MOR-YO5-018) on myös merkitty kuvaan. a) b) Kuva 3. Aines Saunakankaan kerrostumassa on pääasiassa hiekkaa, jota peittää paikoittain lohkareinen moreenikerros. Pohjaveden imeytyminen tällä alueella on 30 70 % sadannasta (imeytyminen suurinta paljastuneella hiekka- ja sorapinnalla). a) Kallion pinta vaihtelee paikoin jyrkästi (kallioseinämä näkyy kuvan vasemmalla puoliskolla). b) Kerrostuman pinnalla on lohkareita.

6 (26) 20.1.2014 a) b) Kuva 4. Saunakankaan pohjoisreunan valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma. a) Itäinen korkeampi harjanne ei erotu maisemassa erityisen hyvin metsäisessä maastossa. b) Arvokkaan moreenimuodostuman rajauksen keskellä kahden mäen välissä harjanne ei juurikaan ole erotettavissa. Pohjaveden imeytyminen on 30 40 % sateesta. 2.3 Pohjavesiolosuhteet Hankealue itsessään ei nykyään sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tällä kohdalla on ollut Miehonkankaan III-luokan pohjavesialue (= muu pohjavesialue), mutta alue on POSKI -hankkeen yhteydessä (pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishanke, Keskitalo ym. 2004) poistettu luokituksesta, koska se ei ole potentiaalinen yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta. Asemakaavoitettava alue menee länsiosastaan vähäisesti (n. 7 ha) päällekkäin Tillolan vedenhankintaa varten tärkeän eli I-luokan pohjavesialueen kanssa (ks. esim. kuva 5). Itse KymiRingin hankealueen toiminnot eivät kuitenkaan ulotu pohjavesialueelle. Hankealueen pohjoispuolella on Ruokosuon I-luokan pohjavesialue. KymiRingin hankealueen sijoittuminen pohjavesialueisiin nähden on esitetty kuvassa 1 ja liitteessä 1. Tillolan pohjavesialue Tillolan pohjavesialueen pinta-ala on 6,2 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 4,11 km 2. Arvioitu pohjaveden muodostuminen on 2500 m 3 /vrk. Pohjavesialueella on 2 vedenottamoa, Myllytöyry ja Pukkisuo. Näistä lähempi Pukkisuon ottamo sijaitsee hankealueen rajalta noin 2 km länsiluoteeseen. Myllytöyryn ottamo on lähes 4 km:n etäisyydellä hankealueen rajasta länteen. Suunnittelualueen ja Tillolan pohjavesialueen välissä on kallioalue, eikä suunnittelualueelta pääse virtaamaan pohjavettä pohjavesialueelle eikä vedenottamoille. Ruokosuon pohjavesialue Ruokosuon pohjavesialueen pinta-ala on 3,37 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 1,91 km 2. Arvioitu pohjaveden muodostumismäärä on 1300 m 3 /vrk. Pohjavedenottamo on Syvienhautojenkankaan pohjoispuolella Ruokosuolla. Alueella on ollut laajamittaista maa-ainesten ottoa. Suunnittelualueen ja Ruokosuon pohjavesialueen välissä on Toittilansuo. Välissä on myös kalliopaljastumia. Pohjaveden virtausyhteys Ruokosuon pohjavesialueelle on epätodennäköistä. Ruokosuon ottamo sijaitsee 1,2 km:n etäisyydellä hankealueen pohjoisnurkasta pohjoiskoilliseen.

20.1.2014 7 (26) Yksityiset talousvesikaivot Tarkasteltavalla alueella tai vähintään 500 metrin etäisyydellä hankealueen rajoista ei ole tällä hetkellä vedenottoa yksityisistä talousvesikaivoista. Kaavoitettavalla alueella muodostuva pohjavesi Alueelle on syksyllä 2013 asennettu neljä pohjavesiputkea, joista kolme on muovisia ja yksi teräksinen. Lisäksi Saunakankaan maa-ainesten ottoalueen yhteyteen on vuonna 2005 asennettu muovinen pohjavesiputki Ramboll Finland Oy:n toimesta. Pohjaveden pinnat yhdeltä ajankohdalta asennetuissa putkissa on esitetty liitteessä 1, jossa näkyy myös lähimpien vedenottamoiden (Pukkisuo ja Ruokosuo) paikat. Pohjavedenpinta on korkeimmillaan Salpausselän pääharjanteen kohdalla Miehonkankaalla, jossa kahdesta putkesta mitattu korkeus on tasoilla +95,3 ja +97,5. Pääharjanteen alarinteellä Puusuon lounaislaidalla pohjavedenpinta yhdessä putkessa on tasolla +85,3. Pohjavedenpinta on alempi alueen keskiosissa Saunakankaalla, joissa mitatut korkeudet kahdesta putkesta ovat tasoilla +83,2 ja +82,6. On mahdollista, että kaikissa uusissa pohjavesiputkissa pohjavedenpinta ei ole kunnolla asettunut luonnolliselle korkeudelle. Pohjavedenpinnan mittauksia tulisi tehdä useampana ajankohtana, jotta luonnollinen vaihtelu voitaisiin määritellä. Pohjaveden purkautumispaikkoja ei ole havaittavissa. Pohjavettä suotautuu alueen keskellä oleviin soistuneisiin painanteisiin sekä pohjoispuolisille soille, Puusuolle ja Toittilansuolle, joissa turvekerroksen pinta edustaa suurin piirtein pohjavedenpinnan tasoa näillä alueilla. Sadevedestä pohjavedeksi muodostuvan veden määrä vaihtelee alueen eri osissa maaperäolosuhteiden mukaisesti. Alueella on soraa, hiekkaa, moreenia, silttiä, turvetta ja kalliopaljastumia (kuva 2), ja sadeveden imeytymisprosentti vaihtelee paikasta toiseen noin 5:stä jopa 70 %:iin. Ottaen huomioon maaperän laatu alueen eri osissa, pohjavedeksi on laskettu imeytyvän keskimäärin noin 30 % sademäärästä. Siten hankealueella (2,08 km 2 ) pohjavettä muodostuu teoriassa lähes 1200 m 3 /vrk, kun sademääränä on Kouvolan seudun pitkän ajan keskiarvo 680 mm/v. Käytännössä sateesta muodostuva pohjavesi ei kerry yhtenäiseen pohjavesialtaaseen, vaan pohjavesi täyttää useita pienempiä kalliokynnysten rajaamia erillisiä painanteita. Suuria vesimääriä ei siis ole saatavissa yhdestä pisteestä, vaan pitäisi olla useita kaivoja alueen eri osissa. Pohjavesien muodostumisen ja virtauksen vedenjakajat noudattelevat pääpiirteissään pintavesien valuma-aluerajauksia (ks. liite 2). Paikalliset pohjaveden virtaussuunnat on arvioitu/tulkittu kuvassa 5. Pohjaveden laatu ja kuormittavat tekijät Pohjaveden laadusta suunnittelualueella ei ole tietoa. Mahdollisia kuormittavia/riskitekijöitä ovat maa-ainesten otto, kuorittu maanpinta, crossiajo ja merkittävimpänä valtatien 12 tienpito (lähinnä liukkaudentorjunta) ja liikenne.

KymiRingin hankealueen pohja- ja 20.1.2014 8 (26) Kuva 5. Asemakaavoitettavan alueen pohjaveden tulkitut/arvioidut paikalliset virtaussuunnat. Hankealueen eteläreunalla valtatien 12 kohdalla olevan Miehonkankaan pohjoisreunalla pohjaveden virtaus on pääosin rinteen suuntaisesti kohti hankealueen keskiosaa. Pohjoisempana virtaussuunnat ovat vaihtelevampia ja pohjavesiesiintymät epäyhtenäisiä. Myös kalliokynnykset katkovat pohjaveden virtausreittejä. 2.4 Pinta- ja hulevesiolosuhteet Pinta- ja hulevesien valuntareitit ja suunnittelualueen jakautuminen valuma-alueisiin Tillolan moottoriurheiluradan hankealue sijaitsee Kymijoen vesistöalueella. Suunnittelualuetta eteläpuolelta rajaava valtatie 12 kulkee likimain vesistöalueiden rajaa pitkin (kuva 6). Suunnittelualueen kohdalla valtatien eteläpuoli kuuluu Taasianjoen vesistöalueeseen. Suunnittelualueen poikki kulkevan Saunakankaan kohouma-alue muodostaa luonnollisen vedenjakajan ja ohjaa selännealueen korkeuserojen vaikutuksesta pintavalunnan suuntia. Sen luoteispuolelle rajautuvat alueet kuuluvat Urajärven valumaalueeseen ja koillispuolelle rajautuvat alueet Keltin valuma-alueeseen. Kaikki alueen vedet päätyvät lopulta Kymijokeen, jonne matkaa kertyy alueen eri osista 8 9 km. Hankealue sijaitsee vesistöalueen latva-alueella. Lähin järvi on Mustalampi, johon hankealueen läntisimmästä osasta laskee pintavesiä nykytilanteessa noin 11 ha:n alalta (valuma-alue 1.1 liitteessä 2). Hankealueen rajalta Mustalampeen on 560 m. Nykytilanteessa hankealueen pinta-alasta noin 23 %:sta pintavesiä valuu ojitetun Anhavaisniityn suoalueen kautta luoteispuolella olevaan Urajärveen, jonne matkaa kertyy 3,2 km. Urajärven pinta-ala on noin 14,5 km2 ja se on pohjoisosastaan yhteydessä Kymijoen vesistöön kuuluvaan Pellinginsalmeen. Myös yllä mainittu Mustalampi laskee Urajärveen.

20.1.2014 9 (26) Asemakaavoitettavan alueen pinta-alasta 77 %:n alueelta pintavedet valuvat Toittilansuon, Kaakonlamminsuon ja Puusuon ojien kautta itään ja päätyvät lopulta noin 9 km:n päässä Kymijokeen. Tällä välillä ei ole järviä, mutta loppupäässä oja kulkee vedenpuhdistamoalueen halki. Kuva 6. Asemakaavoitettavan alueen valuma-alueet (1:20 000). Paksu punainen rajaus salpausselän kohdalla on Kymijoen ja Taasianjoen vesistöalueiden välinen valuma-alueraja, seuraavaksi paksuin Urajärven ja Keltin valuma-alueiden raja ja numeroidut (1.1 2.6) hankealueen sisäisiä osavaluma-alueita. Nykytilanteessa hankealueelta ei valu pintavesiä lännen tai etelän suuntiin. Myöskään suunnittelualueelle ei virtaa vesiä alueen ulkopuolelta. Asemakaava-alueelta sisältä voidaan erottaa 10 pienvaluma-aluetta, joiden pinta-alat vaihtelevat n. 5 hehtaarista yli 100 hehtaariin (kuva 6, liite 2, taulukko 1).

10 (26) 20.1.2014 Tällä seudulla sataa vettä vuodessa noin 680 mm, josta tarkastelualueella keskimäärin 10 % arvioidaan päätyvän pintavaluntaan. Pintavalunnan muodostumista eri sadetilanteissa on tarkasteltu tarkemmin hulevesien hallinnan yhteydessä luvussa 4. Liitteessä 2 pintavesien päävirtaussuunnat on esitetty kussakin valuma-alueessa nuolella. Nykytilanteessa hankealueella muodostuvat hulevesimäärät ovat vähäisiä, eikä alueella tapahdu tulvimista voimakkaiden sateiden tai kevätsulamisen yhteydessä. Taulukko 1. Liitteessä 2 esitettyjen valuma-alueiden tietoja. Valumaaluetunnus (ks. liite 2) Pintaala (ha) Osuus kaavoitettavan alueen pintaalasta Pintavaluntakerroin Vastaanottava vesistö 1.1 11,5 5,5 % 0,11 Mustalampi 1.2 14,5 6,9 % 0,18 Urajärvi 1.3 10,3 4,9 % 0,14 Urajärvi 1.4 11,7 5,6 % 0,10 Urajärvi 2.1 106,8 51,1 % 0,08 Kymijoki 2.2 10,3 4,9 % 0,10 Kymijoki 2.3 5,7 2,7 % 0,10 Kymijoki 2.4 9,2 4,4 % 0,06 Kymijoki 2.5 15,4 7,4 % 0,05 Kymijoki 2.6 13,7 6,6 % 0,13 Kymijoki Vesistökuormitus ja vedenlaatu Suunnittelualueelta tulee vesistöihin kuormitusta lähinnä hajakuormituksena, joiden lähteitä ovat muun muassa metsätalous ojituksineen, ilmalaskeuma ja valtatien 12 tienpito ja liikenne. Alueella on myös soranottoa ja crossiajoa. Nykyinen toiminta ei merkittävästi vaikuta pintavesien laatuun. Merkittävimmät kuormittajat ovat soistuneiden alueiden ojitukset ja valtatie 12.

20.1.2014 11 (26) 2.5 Nykyinen maankäyttö ja luonnontilaisuus Kuva 7. Corine Land Cover paikkatietoaineistoon perustuva maankäyttötarkastelu, 1:20 000. Vihreän sävyiset alueet ovat kasvipeitteisiä pintoja, violetti väri kuvaa otto-alueita. Maankäyttöluokittelu on esitetty tarkemmin taulukoissa 2 ja 8. Kaavoitettavan alueen maankäyttötarkastelussa hyödynnettiin Euroopan Ympäristökeskuksen tietopalvelun jakamaa Corine Land Cover aineistoa (kuva 7). Corine Land Cover on paikkatietoaineisto, joka kuvaa Suomen maankäyttöä ja maapeitettä vuodelta 2006 rasterimuodossa. Valtaosa kaavoitettavasta alueesta on nykyisin erityyppisiä kasvipeitteisiä alueita, pääasiassa vaihtelevasti hoidettuja talousmetsiä. Maankäyttötarkastelussa hahmottuvat myös maa-ainesten ottoalueet. Alue ei ole erityisen luonnontilainen. Miehonkankaan pääharjannetta valtatien 12 pohjoispuolelta ja Saunakangasta on paljolti kaivettu. Ottoalueita ei ole maisemoitu. Ottolupa on voimassa huhtikuun alkupuolelle 2016, ja luvan haltijana on Vahterin Sora ja Kuljetus Oy. Tällä alueella on harjoitettu myös maasto- ja crossiajoa ja siellä on teitä ja polkuja/ajouria. Yleiskuvia alueesta on esitetty kuvassa 8. POSKI raportissa (Keskitalo ym. 2004) alue on todettu maa-ainesten ottoon soveltuvaksi. Kaikki hankealueen sisällä olevat ja sitä ympäröivät suot on ojitettu ja myös ne hahmottuvat maankäyttötarkastelussa metsinä. Metsää on poistettu ottoalueiden ympäristöstä laajemmin kuin mitä itse ottoalueet ovat.

12 (26) 20.1.2014 a) b) Kuva 8. Yleisnäkymiä Tillolan ajoharjoitteluradan hankealueelta. a) Kuva Saunakankaan ottoalueella olevan kallion päältä kaakkoon Miehonkankaan suuntaan. Ottoalueet erottuvat maisemassa selvästi. Muuten alue on metsäinen. b) Kuva Saunakankaan laelta. Puustoa on poistettu nykyistä ottoaluetta laajemmalta alueelta. 2.6 Luontoarvot Varsinaisia suojelukohteita tai Natura-alueita ei sijaitse suunnittelualueella eikä suunnittelualueelta lähtevien purkureittien yhteydessä. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ja osin rajauksen sisällä sijaitsee Tillolan luontoselvityksen (2008) mukaan kaksi arvokasta elinympäristöä, Kaakonlampi ja Toittilansuon ojittamaton osa. Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva Ristonniemen luonnonsuojelualue ei ole riippuvainen suunnittelualueen vesitasapainosta. Kaakonlampi Kaakonlampi on vesilain suojelema alle hehtaarin suuruinen pienvesi ja se on luokiteltu arvokkaaksi elinympäristöksi. Lampi on tummavetinen suolampi, jonka ympärillä olevat suot ovat voimakkaasti ojitettuja. Keskellä lampea on kaakkurin pesimäpaikaksi sopiva turvelautta. Lammen kapeilla nevareunuksilla kasvaa melko runsaasti isokarpaloa. Lampi sopii luontodirektiivin liitteen IV(a) sudenkorentolajin sirolampikorennon Leucorrhinia albifrons lisääntymispaikaksi. (lähde: Tillolan luontoselvitys, 2008) Vesilain mukaan toimenpide, joka vaarantaa enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen säilymisen on kielletty. Kaakonlampi tulee vesilakikohteena jättää ratahankkeen ulkopuolelle, eikä sen vesitaloutta tule muuttaa ojittamalla. Kaakonlammella saattaa lisääntyä luontodirektiivin liitteen IV(a) sudenkorentolajeista ainakin sirolampikorento. Lampi saattaa olla myös uhanalaisuudeltaan silmälläpidettävän (NT) kaakkurin pesimälampi. (lähde: Tillolan luontoselvitys, 2008) Toittilansuon ojittamanton osa Pieni kulma suosta on jäänyt ojittamatta. Ojituksen kuivattava vaikutus näkyy kuvion itäreunassa. Kuvio on mäntyvaltaista isovarpurämettä, jonka varvuista vaivaiskoivu esiintyy hyvin runsaana. Kuviolla kasvaa myös juolukkaa sekä paikoin tupasvillaa. (lähde: Tilllolan luontoselvitys, 2008)

20.1.2014 13 (26) 3 POHJAVESI RAKENTAMISESSA JA KÄYTÖN AIKANA 3.1 Pohjaveden suojelu KymiRingin hankealueella pohjaveden hallinta on pääasiassa pohjaveden suojelua edistävää ennalta ehkäisevää toimintaa. Pohjaveden hallinnassa ja suojelussa korostetaan säännöllistä tarkkailua ja keinoja, joilla voidaan ehkäistä vaarallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen. Alueelle ei rakenneta sellaisia maanalaisia tiloja tai rakenteita, jotka edellyttävät pohjavedenpinnan alentamista tai joilla muuten voisi olla vaikutusta pohjavedenpintoihin. Toisaalta vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyminen vähentää pohjaveden muodostumista, jos vesi johdetaan kokonaan pois alueelta, siten ettei se pääse imeytymään maaperään. Tämän seurauksena pohjavedenpinta voi paikallisesti hieman laskea. Mahdollinen pohjavedenpinnan aleneminen ei vaikuta Tillolan tai Ruokosuon pohjavesialueisiin, koska pohjaveden virtausta näiden alueiden välillä ei todennäköisesti tapahdu. Pohjavedelle riskiä aiheuttavat kohteet ja toiminnot hankealueella: polttoainesäiliöt ajoneuvojen tankkauspaikat ja huoltoalueet onnettomuus- ja vahinkotilanteet, joissa esim. polttoaineita voi valua maahan paikoitusalueet viemäröinti/jätehuolto. Pohjaveden ennaltaehkäisevässä suojelussa noudatetaan seuraavia periaatteita: - alueella toimivien henkilöiden on tiedostettava pohjavesiin kohdistuvat riskit - selkeät ohjeet onnettomuus- ja vahinkotapauksissa ja toimijoiden perehdyttäminen niihin - onnettomuuksissa haitallisten vaikutusten torjuntaan liittyvä kalusto ja materiaalit ovat nopeasti saatavilla - viemäröinnin tarkistukset ja kunnossapito vuotojen ehkäisemiseksi - kuivatus- ja hulevesijärjestelmien kunnossapito - pohjaveden laadun ja määrän tarkkailu - kasvillisuuden poisto tehdään mekaanisesti (vältetään torjunta-aineita) - tarvittaessa harjoitukset onnettomuustapausten varalta. Tärkeää on tarkastaa ja huoltaa ajoneuvot ja muut laitteet, mikä ehkäisee vuotoja ja vähentää onnettomuusriskiä. Pohjaveden suojelun teknisiä ratkaisuja yleensä ovat: - imeytysmateriaalit riskitoimintojen alueilla - säiliöiden varoaltaat ja kaksoisseinämät; polttoainesäiliöt varustetaan niiden tilavuutta vastaavalla varoaltaalla tai kaksoisvaipalla - ylitäytön estimet polttoainesäiliöissä - öljynerotuskaivot, -altaat ja materiaalit

14 (26) 20.1.2014 - suojakalvot ja -rakenteet sekä läpäisemättömät pinnoitteet; alueilla, joissa onnettomuusriski on koholla ja/tai joissa käsitellään ympäristölle haitallisia aineita - hulevesien hallinta. Riskitoimintojen alueilla vesien purku tulee olla suljettavissa, jotta onnettomuuksien tapahtuessa haitallisten aineiden leviäminen saadaan rajattua tiivispohjaiselle alustalle. Säiliöiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti (vähintään kerran vuodessa perusteellisempi tarkastus). 3.2 Pohjaveden mahdollinen hyödyntäminen Alueella on useita pienehköjä pohjavesialtaita, jotka eivät välttämättä ole yhteydessä keskenään. Pohjavesialtaat noudattelevat karkeasti pintavesien osavaluma-alueiden rajauksia (liite 2). Pohjavesien virtaussuunnat ovat epäyhtenäisiä (kuva 5). Hankealueelta on kuitenkin saatavissa pohjavettä yksittäisistä kohdista alueen omiin tarpeisiin. Liitteeseen 3 on merkitty vaihtoehtoisia alueita, joista voisi olla mahdollista pumpata vettä 25 125 m 3 /vrk suunnitellun mukaisessa tilanteessa. Vesilain 3 luvun 3 :ssä on määritelty aina vesilupaviranomaisen lupaa edellyttävät hankkeet. Jos vettä otetaan pysyvästi tai pohjavesiesiintymästä poistuvan veden määrä muutoin kuin tilapäisesti on yli 250 m 3 /vrk, tarvitaan vesilain mukainen lupa, joka haetaan aluehallintovirastosta. Vesilain 2 luvun 15 :ssä todetaan, että jos vedenotto on yli 100 m 3 /vrk, pitää siitä ilmoittaa valtion valvontaviranomaiselle, joka tässä tapauksessa on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Y-vastuualue. Jos alueelta on tarve ottaa vettä suurehkoja määriä satunnaisesti tai pysyvämmin (~>20 m 3 /vrk), olisi tarpeellista suorittaa koepumppaus. Koepumppauksella voidaan todeta mahdolliset veden laadun ja määrän muutokset vedenoton aikana. Koepumppauksella voidaan varmistaa, sopiiko kyseinen pohjavesiesiintymä suunnitellun vesimäärän ottoon ja onko sillä vaikutuksia ympäristön vesitasapainoon. Koepumppauksesta ja pohjavesitutkimuksista yleensä on opastettu esimerkiksi Suomen Vesiyhdistyksen (2005) ja Suomen ympäristökeskuksen (Hatva ym. 2008) oppaissa. Pienten pohjavesilaitosten ylläpidosta ja valvonnasta on ohjeistettu Suomen ympäristökeskuksen oppaassa (Isomäki ym. 2006).

20.1.2014 15 (26) 4 MAANKÄYTÖN MUUTOKSEN VAIKUTUS HULEVESIIN 4.1 Hulevesien määrää Nykyisen maankäytön mukaiset hulevesivirtaamat laskettiin Corine-aineistoa hyväksikäyttäen (peitteisyyspaikkatieto), kts. maankäyttötarkastelu kuva 7. Arvio maankäytön muutoksesta perustuu Tillolan moottoriurheiluradan suunnitelmaluonnokseen 25.4.2013 (Arkkitehtuuriosakeyhtiö Sankari) ja se on esitetty kuvassa 9. Maankäytön muutos tulee lisäämään pintavaluntaa, sillä luonnontilaisten alueiden vähentyessä veden imeytyminen ja haihdunta vähenee. Tämä johtuu muun muassa kasvillisuuden ja vettä luontaisesti pidättävän maan pintakerroksen häviämisestä, maaperän tiivistämisestä sekä vettä läpäisemättömien pintojen, kuten kattojen sekä asfaltoitujen katujen, teiden ja pihojen lisääntymisestä. Luonnollisen imeytymisen ja haihtumisen vähentyessä suurempi osa sadevedestä muuttuu pintavalunnaksi. Kuva 9. Maankäytön suunnitelma 1:20 000 (Tillolan moottoriurheiluradan suunnitelmaluonnos 25.4.2013). Maankäyttöluokittelu on esitetty taulukoissa 2 ja 8. Tillolan moottoriurheiluradan rakentaminen tarkastelualueelle muuttaa pintavaluntaolosuhteita paikoitellen merkittävästi. Uudet maankäyttömuodot pitävät sisällään laajoja pinnoitettuja alueita, joiden vedenläpäisevyys on nykyistä vähäisempää. Merkittävimmin pintavaluntakertoimia kasvattavat liikenne- ja moottoriurheilualueet varikkotoimintoineen sekä toimintojen tukialueet. Näille on yhteistä suuri läpäisemättömien pintojen määrä (katot, pysäköintialueet, kansirakenteet). Selännealueille rakennettava pienimuotoisempi valmistautumis- ja huoltorakennukset eivät puolestaan kasvata pintavaluntaa merkittävästi nykyisestä. Kymijoen suuntaan purkautuville valuma-alueille 2.5 ja 2.6 on suunniteltu liikennealueita sekä toimitilarakentamista. Niiden suunnittelu on kuitenkin vielä aikaisessa vaiheessa (ei esitetty oheisessa kuvassa 9). Myös valuma-alueille 2.5 ja 2.6 suunnitteilla olevat uudet toiminnot lukeutuvat maankäyttömuotoihin, joilla hulevesien muodostuminen lisääntyy nykytilanteeseen verrattuna.

16 (26) 10.2.2014 Taulukko 2. Urajärven suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden pintavaluntakertoimet nykytilanteessa. Osavaluma-alueiden kuvaus 1.1 1.2 1.3 1.4 YHTEENSÄ [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] Maankäytön jakautuminen 100 % 11,5 100 % 14,5 100 % 10,3 100 % 11,7 100 % 48,0 Pelto, niitty, nurmi 7 % 0,81 52 % 7,54 27 % 2,78 2 % 0,23 24 % 11,36 Metsä 93 % 10,70 48 % 6,96 73 % 7,52 98 % 11,47 76 % 36,64 TOPOGRAFIA (1-tasainen, 2-rinne, 3-jyrkkä rinne) MAAPERÄ (1-sora,hiekka,turve; 2-moreeni; 3- savi,siltti,kallio) 2 2 2 2 2 2 2 2 Pintavaluntekerroin [ - ] 0,11 0,18 0,14 0,10 0,14 Painannesäilyntä [mm] 7,2 6,7 6,9 7,3 6,9 Keskivirtaama MQ [l/s] 1,0 l/s 1,3 l/s 0,9 l/s 1,1 l/s 4,3 l/s Taulukko 3. Urajärven suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden huippuvirtaamat eri sateiden toistuvuuksilla nykytilanteessa. Osa-alueiden mitoittavat virtaamat 1.1 1.2 1.3 1.4 YHTEENSÄ Mitoitussateen kesto 10 min 15 min 10 min 10 min 30 min l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s 5 vuotta 158 201 127 327 158 229 158 191 83 542 10 vuotta 200 254 158 409 200 289 200 241 105 683 25 vuotta 233 297 187 482 233 338 233 281 125 813 50 vuotta 272 345 217 559 272 393 272 327 142 921 100 vuotta 300 381 242 624 300 434 300 362 158 1 030 Taulukko 4. Urajärven suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden huippuvirtaamat eri sateiden toistuvuuksilla nykytilanteessa painannesäilyntä huomioituna. Osa-alueiden mitoittavat virtaamat, painannesäilyntä 1.1 1.2 1.3 1.4 YHTEENSÄ Mitoitussateen kesto 10 min 15 min 10 min 10 min 30 min l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s 5 vuotta 158 49 127 135 158 63 158 44 83 291 10 vuotta 200 102 158 217 200 123 200 94 105 432 25 vuotta 233 144 187 290 233 171 233 135 125 562 50 vuotta 272 193 217 368 272 227 272 181 142 670 100 vuotta 300 229 242 432 300 268 300 215 158 779

10.2.2014 17 (26) Taulukko 5. Urajärven suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden pintavaluntakertoimet suunnitellun mukaisessa tilanteessa (Tillolan moottoriurheiluradan maankäyttösuunnitelma, luonnos 25.4.2013). Osavaluma-alueiden kuvaus 1.1 1.2 1.3 1.4 YHTEENSÄ [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] Maankäytön jakautuminen 100 % 11,5 100 % 14,5 100 % 10,3 100 % 11,7 100 % 48,0 Tiivis pientaloalue tai vastaava 0 % 0,00 13 % 1,89 5 % 0,52 3 % 0,35 6 % 2,75 Teollisuus- ja liikealue tms. 25 % 2,88 0 % 0,00 0 % 0,00 6 % 0,70 7 % 3,58 Liikennealue - asfaltoitu 7 % 0,81 7 % 1,02 22 % 2,27 21 % 2,46 14 % 6,54 Liikennealue - sorapintainen 0 % 0,00 0 % 0,00 10 % 1,03 0 % 0,00 2 % 1,03 Pelto, niitty, nurmi 8 % 0,92 45 % 6,53 31 % 3,19 15 % 1,76 26 % 12,39 Metsä 60 % 6,90 35 % 5,08 32 % 3,30 55 % 6,44 45 % 21,71 TOPOGRAFIA (1-tasainen, 2-rinne, 3-jyrkkä rinne) 2 2 2 2 MAAPERÄ (1-sora,hiekka,turve; 2-moreeni; 3- savi,siltti,kallio) 2 2 2 2 Pintavaluntekerroin [ - ] 0,26 0,23 0,34 0,30 0,28 Painannesäilyntä [mm] 3,0 4,6 3,0 2,5 3,3 Keskivirtaama MQ [l/s] 1,0 l/s 1,3 l/s 0,9 l/s 1,1 l/s 4,3 l/s Taulukko 6. Urajärven suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden huippuvirtaamat eri sateiden toistuvuuksilla suunnitellun mukaisessa tilanteessa (Tillolan moottoriurheiluradan maankäyttösuunnitelma, luonnos 25.4.2013). Osa-alueiden mitoittavat virtaamat 1.1 1.2 1.3 1.4 YHTEENSÄ Mitoitussateen kesto 10 min 15 min 10 min 10 min 30 min l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s 5 vuotta 158 475 127 422 158 547 158 549 83 1 104 10 vuotta 200 600 158 527 200 691 200 694 105 1 392 25 vuotta 233 700 187 621 233 806 233 809 125 1 657 50 vuotta 272 815 217 721 272 939 272 942 142 1 878 100 vuotta 300 900 242 804 300 1 037 300 1 041 158 2 099 Taulukko 7. Urajärven suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden huippuvirtaamat eri sateiden toistuvuuksilla suunnitellun mukaisessa tilanteessa (Tillolan moottoriurheiluradan maankäyttösuunnitelma, luonnos 25.4.2013) painannesäilyntä huomioituna. Osa-alueiden mitoittavat virtaamat, painannesäilyntä 1.1 1.2 1.3 1.4 YHTEENSÄ Mitoitussateen kesto 10 min 15 min 10 min 10 min 30 min l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s 5 vuotta 158 325 127 250 158 375 158 404 83 863 10 vuotta 200 450 158 355 200 519 200 549 105 1 150 25 vuotta 233 550 187 450 233 635 233 664 125 1 415 50 vuotta 272 665 217 550 272 767 272 797 142 1 636 100 vuotta 300 750 242 633 300 865 300 896 158 1 857

18 (26) 10.2.2014 Taulukko 8. Kymijoen suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden pintavaluntakertoimet nykytilanteessa. Osavaluma-alueiden kuvaus 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 YHTEENSÄ [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] Maankäytön jakautuminen 100 % 106,8 100 % 10,3 100 % 5,7 100 % 9,2 100 % 15,4 100 % 13,7 100 % 161,1 Sorakentät tms. 14 % 14,95 0 % 0,00 0 % 0,00 0 % 0,00 0 % 0,00 47 % 6,44 13 % 21,39 Pelto, niitty, nurmi 8 % 8,54 2 % 0,21 2 % 0,11 5 % 0,46 2 % 0,31 5 % 0,69 6 % 10,32 Metsä 78 % 83,30 98 % 10,09 98 % 5,59 95 % 8,74 98 % 15,09 48 % 6,58 80 % 129,39 TOPOGRAFIA (1-tasainen, 2-rinne, 3-jyrkkä rinne) 2 2 2 2 2 2 MAAPERÄ (1-sora,hiekka,turve; 2-moreeni; 3- savi,siltti,kallio) 1 2 2 1 1 1 Pintavaluntekerroin [ - ] 0,08 0,10 0,10 0,06 0,05 0,13 0,08 Painannesäilyntä [mm] 6,4 7,3 7,3 7,2 7,3 5,6 6,5 Keskivirtaama MQ [l/s] 9,6 l/s 0,9 l/s 0,5 l/s 0,8 l/s 1,4 l/s 1,2 l/s 14,5 l/s Taulukko 9. Kymijoen suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden huippuvirtaamat eri sateiden toistuvuuksilla nykytilanteessa. Osa-alueiden mitoittavat virtaamat 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 YHTEENSÄ Mitoitussateen kesto 60 min 10 min 5 min 10 min 15 min 15 min 60 min l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s 5 vuotta 50 422 158 168 225 132 158 80 127 101 127 218 50 656 10 vuotta 65 548 200 212 275 161 200 101 158 127 158 272 65 852 25 vuotta 75 633 233 248 333 196 233 118 187 149 187 321 75 983 50 vuotta 90 759 272 288 375 220 272 137 217 174 217 373 90 1 180 100 vuotta 100 844 300 318 417 245 300 152 242 194 242 416 100 1 311 Taulukko 10. Kymijoen suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden huippuvirtaamat eri sateiden toistuvuuksilla nykytilanteessa painannesäilyntä huomioituna. Osa-alueiden mitoittavat virtaamat, painannesäilyntä 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 YHTEENSÄ Mitoitussateen kesto 60 min 10 min 5 min 10 min 15 min 15 min 60 min l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s 5 vuotta 50 272 158 39 225 11 158 19 127 37 127 111 50 419 10 vuotta 65 398 200 83 275 19 200 40 158 62 158 165 65 616 25 vuotta 75 483 233 119 333 53 233 57 187 85 187 214 75 747 50 vuotta 90 609 272 159 375 77 272 77 217 109 217 265 90 943 100 vuotta 100 694 300 189 417 102 300 91 242 129 242 308 100 1 074

10.2.2014 19 (26) Taulukko 11. Kymijoen suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden pintavaluntakertoimet suunnitellun mukaisessa tilanteessa (Tillolan moottoriurheiluradan maankäyttösuunnitelma, luonnos 25.4.2013). Osavaluma-alueiden kuvaus 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 YHTEENSÄ [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] [%] [ha] Maankäytön jakautuminen 100 % 106,8 100 % 10,3 100 % 5,7 100 % 9,2 100 % 15,4 100 % 13,7 100 % 161,1 Tiivis pientaloalue tai vastaava 2 % 2,14 24 % 2,47 30 % 1,71 0 % 0,00 0 % 0,00 0 % 0,00 4 % 6,32 Teollisuus- ja liikealue tms. 8 % 8,54 4 % 0,41 0 % 0,00 11 % 1,01 25 % 3,85 25 % 3,43 11 % 17,24 Liikennealue - asfaltoitu 25 % 26,70 9 % 0,93 0 % 0,00 50 % 4,60 15 % 2,31 15 % 2,06 23 % 36,59 Liikennealue - sorapintainen 5 % 5,34 0 % 0,00 0 % 0,00 0 % 0,00 0 % 0,00 0 % 0,00 3 % 5,34 Sorakentät tms. 14 % 14,95 0 % 0,00 0 % 0,00 0 % 0,00 0 % 0,00 5 % 0,69 10 % 15,64 Pelto, niitty, nurmi 34 % 36,31 2 % 0,21 2 % 0,11 5 % 0,46 14 % 2,16 17 % 2,33 26 % 41,58 Metsä 11 % 11,75 61 % 6,28 68 % 3,88 34 % 3,13 46 % 7,08 38 % 5,21 23 % 37,33 Vesi 1 % 1,07 0 % 0,00 0 % 0,00 0 % 0,00 0 % 0,00 0 % 0,00 1 % 1,07 TOPOGRAFIA (1-tasainen, 2-rinne, 3-jyrkkä rinne) 2 2 2 2 2 2 MAAPERÄ (1-sora,hiekka,turve; 2-moreeni; 3- savi,siltti,kallio) 1 2 2 1 1 1 Pintavaluntekerroin [ - ] 0,35 0,21 0,13 0,47 0,26 0,27 0,32 Painannesäilyntä [mm] 2,0 3,2 5,2 0,7 1,9 2,0 2,0 Keskivirtaama MQ [l/s] 9,6 l/s 0,9 l/s 0,5 l/s 0,8 l/s 1,4 l/s 1,2 l/s 14,5 l/s Taulukko 12. Kymijoen suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden huippuvirtaamat eri sateiden toistuvuuksilla suunnitellun mukaisessa tilanteessa (Tillolan moottoriurheiluradan maankäyttösuunnitelma, luonnos 25.4.2013). Osa-alueiden mitoittavat virtaamat 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 YHTEENSÄ Mitoitussateen kesto 60 min 10 min 5 min 10 min 15 min 15 min 60 min l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s 5 vuotta 50 1 866 158 336 225 171 158 682 127 515 127 476 50 2 617 10 vuotta 65 2 426 200 424 275 208 200 862 158 644 158 595 65 3 402 25 vuotta 75 2 799 233 495 333 253 233 1 006 187 759 187 702 75 3 926 50 vuotta 90 3 359 272 576 375 284 272 1 171 217 881 217 815 90 4 711 100 vuotta 100 3 733 300 637 417 316 300 1 293 242 983 242 909 100 5 234 Taulukko 13. Kymijoen suuntaan purkautuvien osavaluma-alueiden huippuvirtaamat eri sateiden toistuvuuksilla suunnitellun mukaisessa tilanteessa (Tillolan moottoriurheiluradan maankäyttösuunnitelma, luonnos 25.4.2013) painannesäilyntä huomioituna. Osa-alueiden mitoittavat virtaamat, painannesäilyntä 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 YHTEENSÄ Mitoitussateen kesto 60 min 10 min 5 min 10 min 15 min 15 min 60 min l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s l/s/ha l/s 5 vuotta 50 1 655 158 223 225 38 158 633 127 431 127 394 50 2 326 10 vuotta 65 2 215 200 311 275 76 200 812 158 560 158 513 65 3 111 25 vuotta 75 2 588 233 382 333 120 233 956 187 675 187 620 75 3 634 50 vuotta 90 3 148 272 463 375 152 272 1 121 217 797 217 732 90 4 419 100 vuotta 100 3 521 300 523 417 183 300 1 243 242 899 242 826 100 4 943 Valuma-alueiden 2.5 ja 2.6 maankäytön suunnittelu on alustavassa vaiheessa ja niillä muutoksen vaikutus pintavalunnan muodostumiseen perustuu arvioon.

20 (26) 20.1.2014 4.2 Vesistökuormitus Suunnitellussa toiminnassa pintavesiin kohdistuva kuormitus ja riskit kohoaa jonkin verran nykytilanteeseen verrattuna. Suurimmat riskit ovat polttoaineiden säilytykseen, tankkauksiin ja onnettomuuksiin liittyviä. Hyvällä toteutuksella riskit eivät realisoidu, eikä veden laatuun kohdistuvia vaikutuksia pääse syntymään. Ennalta ehkäisevät keinot ovat samoja kuin pohjavesien osalta. Toiminta kuitenkin joka tapauksessa tuottaa jonkin verran ajoneuvoliikenteeseen verrattavia päästöjä (pienhiukkasia, pölyä, kiintoainetta), joskin tästä johtuva kuormitus jää satunnaisemmaksi ja määrältään vähäisemmäksi kuin valtatien 12 vaikutus. On huomattava, että alue on valtatiehen verrattuna pitkiä aikoja hyvin vähäisellä käytöllä tai kokonaan käyttämättä. Ratoja ei myöskään suolata liukkauden torjumiseksi. Maankäytön muutos aiheuttaa hulevesien purkureiteillä virtaamavaihteluiden äärevöitymistä, eli kasvattaa huippuvirtaamia ja heikentää alivirtaamia. Kasvavat virtaamat lisäävät eroosiota purkureiteillä. Lisääntyvä eroosio ja hulevesien pintoja huuhtova vaikutus lisäävät hulevesien mukanaan kuljettaminen epäpuhtauksien ja kiintoaineksen määrää. 4.3 Hulevesien hallinnan tarpeen arviointi Hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on vähentää rakentamisesta aiheutuvia haitallisia vesitaloudellisia vaikutuksia. Näitä haitallisia vesitaloudellisia vaikutuksia ovat muun muassa purovesistöjen virtaamien äärevöityminen (tulviminen / kuivuminen) ja vaikutukset alueen pohjavesitasapainoon. Hulevesien hallinnan suunnittelu laaditaan valuma-aluelähtöisesti. Valuma-aluetta tarkastellaan kokonaisuutena ja tavoitteena on, että valuma-alueelle kohdistuvien maankäytöllisten muutosten myötä vesitaloudellinen tasapaino muuttuu mahdollisimman vähän eikä hulevesistä aiheudu haittaa terveydelle, turvallisuudelle, luonnolle, viihtyisyydelle tai muulle yhdyskuntarakenteen toimivuudelle. Hulevesien hallinnan tarpeen arvioinnissa korostuvat tarkastelualueella: Maankäytön muutos ja sen mukainen läpäisemättömien pintojen lisääntyminen, virtaamien äärevöitymisen ja lisääntyvän eroosiovaikutuksen hillitseminen Moottoriurheilutoiminnan purkuvesistöihin kohdistuvat vesistökuormitusriskit, mm. huomion kiinnittäminen polttoaineiden säilytykseen ja varastointiin.

20.1.2014 21 (26) Taulukko 14. Osavaluma-alueiden vertailu ennen ja jälkeen maankäytön muutoksen. OSAVALUMA ALUEET 1.1 1.2 1.3 1.4 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ A, Osavaluma aluleen pinta ala (ha) 11,5 14,5 10,3 11,7 106,8 10,3 5,7 9,2 15,4 13,7 c, Pintavaluntekerroin [ ] 0,11 0,18 0,14 0,10 0,08 0,10 0,10 0,06 0,05 0,13 SUUNNITELTU MAANKÄYTTÖ A, Osavaluma alueen pinta ala (ha) 11,5 14,5 10,3 11,7 106,8 10,3 5,7 9,2 15,4 13,7 c, Pintavaluntekerroin [ ] 0,26 0,23 0,34 0,30 0,35 0,21 0,13 0,47 0,26 0,27 Muutos pintavaluntakertoimeen + 136 % + 28 % + 143 % + 200 % + 338 % + 110 % + 30 % + 683 % + 420 % + 108 % HULEVESIEN HALLINNAN TARVE Paikallinen mittakaava 1 1 2 2 2 1 1 3 1 1 Alueellinen mittakaava 2 1 2 2 3 2 1 3 3 2 Pintavaluntaolosuhteet ongelmalliset (c, yli 40%) Pintavaluntaolosuhteet haastavat (c, yli 30%) Muutos lievä (alle 50%) Muutos ilmeinen (50% 200%) Muutos merkittävä (yli 200%) 1 Lievä hulevesien hallinnan tarve 2 Ilmeinen hulevesien hallinnan tarve 3 Kriittinen hulevesien hallinnan tarve Urajärven suuntaan laskevilla osavaluma-alueilla merkittävin muutos kohdistuu osavaluma-alueisiin 1.3 ja 1.4, joilla pintavaluntaolosuhteiden muutos on ilmeinen ja joilla voi syntyä hulevesien hallinnan tarvetta. Myös osavaluma-alueen 1.1 pintavaluntaolosuhteiden muutos on ilmeinen. Urajärven suuntaan laskevilla valuma-alueilla hulevesien viivytyskapasiteetin kokonaistilantarve on n. 700 m 3. Kymijokeen laskevilla osavaluma-alueilla (Keltin valuma-alue) pintavaluntaolosuhteet muuttuvat merkittävimmin osavaluma-alueella 2.4, jolle sijoittuu laaja varikkoalue. Pintavaluntaolosuhteet muuttuvat huomattavasti ja hulevesien hallinnan tarve on todennäköinen sekä paikallisessa että alueellisessa mittakaavassa tarkasteltuna. Osavaluma-alueella 2.1, jolle moottoriurheilurata pääasiassa sijoittuu, muuttuu pintavaluntaolosuhteet myös haastaviksi ja osavaluma-alueen laajuuden vuoksi vaikutus on alueellisessa mittakaavassa tarkasteluna merkittävä ja muodostaa hulevesien hallinnalle tarpeen. Muilla Keltin valuma-alueen osavaluma-alueilla pintavaluntaolosuhteet eivät suunnitellun maankäytön myötä muodostu vielä erityisen haastaviksi, mutta muutos kasvattaa silti merkittävästi virtaamia purkureiteillä nykytilanteeseen verrattuna. Tämän vuoksi hulevesien hallinnalle on alueellisessa mittakaavassa tarkasteltuna tarvetta. Kymijoen suuntaan laskevilla valuma-alueilla hulevesien viivytyskapasiteetin kokonaistilantarve on n. 6000 m 3.

22 (26) 20.1.2014 4.4 Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat tekijät Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat paikalliset olosuhteet (maaperä, topografia ja luontokohteet), hulevesikuormituksen luonne ja tulvasuojelulliset tarpeet valuma-aluemittakaavassa. Maaperäolosuhteiden vaikutus Paikalliset maaperäolosuhteet mahdollistavat monin paikoin hulevesien imeyttämisen maaperään. Imeyttäminen edellyttää maaperältä vähintään kohtalaista vedenläpäisevyyttä. Parhaiten imeyttäminen on mahdollista hiekka- ja sorapohjaisilla alueilla. Imeyttämisessä tulee kuitenkin kiinnittää erityishuomiota imeytettävän veden laatuun. Paikallinen topografia Paikallinen topografia mahdollistaa hulevesien hallitun johtamisen sekä erilaiset hulevesien viivytysratkaisut, jotka edellyttävät maanpinnan korkeuseroa tulovirtaus- ja purkuvirtausreitin välille. Luontokohteet Alueen erityiset luontokohteet on mainittu kohdassa 2.6. Luontokohteiden valumaalueella maankäytön muutoksen aiheuttama vaikutus paikaliseen vesitalouteen tulee minimoida. Hulevesikuormituksen luonne Paikallinen hulevesikuormituksen luonne ei aseta erityistä tarvetta hulevesien hallintamenetelmien valintaan. Tulvasuojelulliset tarpeet Ei erityistä tulvasuojelullista tarvetta valuma-aluemittakaavassa. Hulevesien hallintatoimenpiteet voidaan ryhmitellä seuraavasti: Hulevesien muodostumisen ehkäiseminen ja määrän vähentäminen Syntyneiden hulevesien imeyttäminen Hulevesien kuljettamien lika-ainesten vähentäminen Hulevesivirtaamien tasaaminen viivyttämällä Hulevesien hallinta voidaan pyrkiä toteuttaa mahdollisimman luonnonmukaisilla ratkaisuilla. Tämä edellyttää hulevesien hallintaan tarvittavien ja siihen soveltuvien alueiden varaamista nimenomaan tähän tarkoitukseen. Luonnonmukaisten hallintamenetelmien laaja soveltaminen on mahdollista lähinnä uusien alueiden rakentamisen yhteydessä. Luonnonmukaisella hulevesienhallinnalla ei yleensä pystytä korvaamaan alueen hulevesiviemäröintiä kokonaan vaan luonnonmukaisista hulevesiratkaisuista ja perinteisestä hulevesiviemäröinnistä muodostetaan hyvä toiminnallinen kokonaisuus. Kustannuksia arvioitaessa on myös huomioitava luonnonmukaisten ratkaisuiden edellyttämä säännöllinen ylläpito. Maankäytön suunnitelmapiirroksissa on esitetty vesiallasta osavaluma-alueen 2.1 itäosaan. Vesiallasta on mahdollista hyödyntää myös hulevesiä viivyttävänä hallintarakenteena.

20.1.2014 23 (26) 5 ALUSTAVA TARKKAILUOHJELMA Tarkkailulla seurataan toiminnan ympäristövaikutuksia ja ennakoidaan mahdolliset epäkohdat. Tarkkailuohjelman tehtävänä on: - antaa ennakoivia tietoja hankkeen aiheuttamista mahdollisista ennalta arvaamattomista vaikutuksista - tietojen avulla voidaan tarkistaa, että haitallisia vaikutuksia lieventävät toimenpiteet toimivat ja että ne on toteutettu asianmukaisesti - antavat todisteita, jotka tuovat tietoa hyvitysten tai korvausten tarpeesta tai aiheettomuudesta - varoittavat, jos havaitut arvot lähestyvät raja-arvoja tai enimmäistasoja - antavat tietoa paikallisille asukkaille - tuovat tietoa ja selkeyttävät epävarmoja arviointeja - dokumentoivat toiminnan todelliset vaikutukset, mitä voidaan käyttää myöhemmin hyväksi muissa vastaavissa hankkeissa ja suunnittelutilanteissa. 5.1 Pohjaveden tarkkailun kohteet, tarkkailutiheys ja määritykset Pohjaveden tarkkailuun sisältyy pohjaveden laadun ja pinnantason tarkkailua. Pohjavesien tarkkailua tehdään alueelle asennetuista pohjavesiputkista taulukon 15 mukaisesti. Pohjavesiputkien paikat on esitetty liitteessä 1.

24 (26) 20.1.2014 Taulukko 15. Pohjaveden tarkkailu ennen rakentamista, rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Havainnoitavat kohteet Tarkkailutiheys Määritykset Pvp1 Pvp2 Pvp6B Pvp5 Ramboll Ennen rakentamista Mitataan pohjavedenpinta ja otetaan näytteet ja kaikista muovisista pohjavesiputkista. Yhdestä rautaputkesta (Pvp5) mitataan vain vedenpinta. Rakentamisen aikana Pohjaveden pinnan mittaus 2 kertaa vuodessa kaikista putkista (touko-/kesäkuu ja marraskuu). Pohjaveden laatunäytteet 1 krt putkista Pvp1, Pvp2 ja Pvp6B (touko-/kesäkuu). Rakentamisen jälkeen (1 vuosi) Pohjaveden pinnan mittaus 2 kertaa vuodessa kaikista putkista (touko-/kesäkuu ja marraskuu). Pohjaveden laatunäytteet 1 krt putkista Pvp1, Pvp2 ja Pvp6B (touko-/kesäkuu). Jälkiseuranta (jatkuva) Pohjaveden pinnan mittaus 1 krt vuodessa kaikista putkista (touko-/kesäkuu). Pohjaveden laatunäytteet Tarvittaessa, esimerkiksi jos tapahtuu onnettomuus, jossa haitallisia aineita pääsee valumaan maahan. Suositellaan kloridin ja sähkönjohtavuuden mittausta aina pinnanmittauksen yhteydessä. -aistinvaraiset havainnot (ulkonäkö, haju, maku) - vedenpinnan korkeus - lämpötila - sameus - väri - sähkönjohtavuus - ph - ammonium - nitraatti - nitriitti - sulfaatti - kloridi - rauta - mangaani - KMnO 4 tai TOC Lisäksi öljyhiilivedyt tarvittaessa, esimerkiksi onnettomuuden sattuessa tai jos haju/maku antavat viitteitä.

20.1.2014 25 (26) 5.2 Pintaveden tarkkailun kohteet, tarkkailutiheys ja määritykset Pintaveden tarkkailu on esitetty taulukossa 16. Tarkkailukohteet on esitetty kuvassa 10. Taulukko 16. Pintavesien tarkkailu. Tarkkailtavien kohteiden sijainti on esitetty kuvassa 10. Havainnoitavat kohteet Tarkkailutiheys Määritykset Läntinen hulevesien purkupaikka: Kivisenaronsuo Hulevesien purkupaikka hankealueen keskellä: Toittilansuo Pintavesien purku itään: Autionkosken oja Ennen rakentamista Näyte ja mittaus/arvio ojassa virtaavan veden määrästä kaikista viereisessä sarakkeessa mainituista kohteista. Rakentamisen aikana Arvio ojassa virtaavan veden määrästä 2 kertaa vuodessa (touko-/kesäkuu ja marraskuu). Näyte kerran rakentamisen aikana. Rakentamisen jälkeen (1 vuosi) Sama kuin rakentamisen aikana. Jälkiseuranta Tarvittaessa, esimerkiksi jos tapahtuu onnettomuus, jossa haitallisia aineita pääsee valumaan maastoon. -aistinvaraiset havainnot (ulkonäkö, haju) - virtaama - lämpötila - sameus - kiintoaine - väri - sähkönjohtavuus - ph - ammonium - nitraatti - nitriitti - sulfaatti - kloridi - KMnO 4 tai TOC Lisäksi öljyhiilivedyt tarvittaessa, esimerkiksi onnettomuuden sattuessa tai jos haju/maku antavat viitteitä. Kuva 10. Pintaveden tarkkailukohteet (violetit pallot). Kohteiden tarkka sijainti määritellään maastossa, kun tarkka paikka hulevesien purkupaikoista varmistuu.

26 (26) 20.1.2014 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Selvityksen tärkeimmät johtopäätökset ovat: - KymiRingin hankkeen toteutus ei vaaranna Tillolan ja Ruokosuon pohjavesialueiden pohjaveden määrää ja laatua, koska hydraulinen yhteys näiden välillä on erittäin heikko tai olematon. - Hankkeen vaikutusalueella ei ole yksityisiä talousvesikaivoja. - Pohjaveden suojelu on ennalta ehkäisevää: erilaisilla toimenpiteillä, tarkkailuilla ja varotoimilla ehkäistään haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen. - Koko hankealueella muodostuu pohjavettä yhteensä maksimissaan 1200 m 3 /vrk. - Hankealueella on useita pieniä pohjavesialtaita, jotka eivät välttämättä ole hydraulisessa yhteydessä toisiinsa. - Hankealueelta on pumpattavissa vettä muutamista yksittäisistä kohteista ~25 125 m 3 /vrk alueen toimintojen tarpeisiin. Vedenottoa varten suositellaan koepumppausta. - Hankealueen sisältä on eroteltavissa 10 pintavesien osavaluma-aluetta, joista vedet valuvat kahta reittiä myöden Kymijokeen, Urajärven kautta tai suoraan Keltin kautta. - Maankäytön muutos vaikuttaa merkittävästi pintavaluntaolosuhteisiin. Merkittävimmin pintavaluntaolosuhteet muuttuvat osavaluma-alueilla 2.1 ja 2.4. - Maankäytön muutoksen aiheuttamat vesitaloudelliset vaikutukset voidaan minimoida hulevesien hallintaratkaisuiden avulla. Parhaiten hulevesien hallintaan soveltuvat alueella hulevesien imeyttäminen maaperään ja hulevesivirtaaminen tasaaminen viivyttämällä. Hulevesien viivyttämisen kokonaistilantarve on 6700 m 3. - Hankealueella ei esiinny tulvimista, eikä alue ole tulvimisherkkä - Alueelle suositellaan pohja- ja hulevesien tarkkailua. Suunnittelua varten varsinkin pohjaveden pinnantasosta tarvittaisiin useampia havaintoja eri ajankohtina. 7 LÄHTEET Hatva, T., Lapinlampi, T. & Vienonen, S. 2008. Kaivon paikka. Selvitykset ja tutkimukset kiinteistön kaivon paikan määrittämiseksi. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas, 150 s. (internet: http://www.ymparisto.fi/julkaisut) Isomäki, E., Väre, M., Kivimäki, A.-L. ja Lahti, K. 2006. Pienten pohjavesilaitosten ylläpito ja valvonta. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas, 133 s. (internet: http://www.ymparisto.fi/julkaisut) Keskitalo, K. (toim.), Kurkinen, I., Malkavaara, T., Liljeqvist, L., Lyytikäinen, A., Nurmi, H., Ranta, P., Sahala, L., Timperi, J., Tossavainen, J., Vallinkoski, V.-M. & Britchgi, R. 2004. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Kymenlaakson loppuraportti. Alueelliset ympäristöjulkaisut, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Mäkinen, K., Palmu, J.-P., Teeriaho, J., Rönty, H., Rauhaniemi, T. & Jarva, J. 2007. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 14/2007. Parkko, P. 2008. Iitin Tillolankankaan moottoriratahankkeen luontoselvitys. Kouvolan seudun Kuntayhtymä. Suomen Vesiyhdistys 2005. Pohjavesitutkimusopas; käytännön ohjeita (toim. T. Kinnunen). Vammalan Kirjapaino Oy, 189 s.

Lähimmät pohjavesitietojärjestelmässä (POVET) olevat putket Liite 1 Lähimmät pohjavedenottamot Hankealueella olevat pohjavesiputket Muovinen (näytteenotto mahdollista) Teräsputki (vain pinnantason mittaus) Luokitellut pohjavesialueet Ruokosuon ottamo Hankealueen rajaus Ruokosuon pohjavesialue Pukkisuon ottamo pvp2 82.627 Tillolan pohjavesialue pvp1 0 97.497 1 (Ramboll) 83.2 pvp5 95.265 pvp6b 85.281 0 500.0 metres

Liite 2 1.2 1.3 1.4 2.2 2.3 2.4 1.1 2.1 2.5 2.6 Urajärven ja Keltin suuntiin valuvien vesien valuma-alueraja Kaavoitettavan alueen pintavesien osavaluma-alueet nykytilanteessa 1.1-2.6 Pintavesien päävalumasuunta kaavoitettavalla alueella 0 1 000 metres Vesien johtuminen ulos kaavoitettavalta alueelta

Liite 3 Mahdollisia vedenottopaikkoja Tillolan asemakaavoitettavalla alueella. Yksittäisistä kohdista on voi olla pumpattavissa vettä alla olevan mukaisesti (pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala suluissa): - A 25 m3/vrk (5 ha) - B 125 m3/vrk (22 ha) - C 60 m3/vrk (11 ha) - D 100 m3/vrk (18 ha). Pohjaveden muodostumisalueet B, C ja D ovat valtatien 12 valuma-alueella, mikä voi olla riski pohjaveden laadulle. Pohjaveden imeytymiskertoimena suunnitellun mukaisessa tilanteessa on käytetty 0,25 muodostumisalueella A ja muilla 0,3.