KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2014 EUROOPAN KOMISSION JA KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN SUHTEISTA

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.7.2015 COM(2015) 316 final KOMISSION KERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2014 EUROOPAN KOMISSION JA KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN SUHTEISTA FI FI

VUOSIKERTOMUS 2014 EUROOPAN KOMISSION JA KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN SUHTEISTA 1. JOHDANTO Vuosi 2014 merkitsi institutionaalista siirtymävaihetta, sillä toukokuussa valittiin uusi Euroopan parlamentti ja uusi komissio, jonka puheenjohtajana toimii Jean-Claude Juncker. Uusi komissio ilmoitti aikomuksestaan luoda uusi kumppanuus kansallisten parlamenttien kanssa ja korosti, että komission jäsenet vierailisivat useammin kansallisissa parlamenteissa esittelemässä komission aloitteita ja keskustelemassa niistä. Myös institutionaaliset kysymykset olivat esityslistalla vuonna 2014, sillä useat parlamenttien kamarit vaativat, että kansallisten parlamenttien tulevasta asemasta Euroopan toimielinjärjestelmässä käytäisiin perusteellinen keskustelu. Tammi-toukokuussa Tanskan Folketing, Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lords ja Alankomaiden Tweede Kamer toimittivat yksityiskohtaisia ehdotuksia siitä, miten kansallisten parlamenttien asemaa voitaisiin vahvistaa EU:n päätöksenteossa. Kansallisten parlamenttien välillä jatketaan keskustelua näistä aiheista. Komission ja kansallisten parlamenttien väliset suhteet kehittyivät vuoden 2014 aikana edelleen kahta perinteistä yhteistyökanavaa pitkin. Toinen on Lissabonin sopimuksella käyttöön otettu toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismi, jolla arvioidaan, noudatetaanko uusissa säädösehdotuksissa toissijaisuusperiaatetta niillä aloilla, joilla toimivalta on jaettu EU:n ja jäsenvaltioiden kesken. Toinen kanava on komission vuonna 2006 käynnistämä poliittinen vuoropuhelu, jolla vaihdetaan tietoja ja mielipiteitä politiikkakysymyksistä sekä lainsäädännöllisistä ja muista aloitteista. Tässä kymmenennessä vuosikertomuksessa komission ja kansallisten parlamenttien suhteista keskitytään poliittiseen vuoropuheluun. Erityisiä toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismiin liittyviä näkökohtia käsitellään vuoden 2014 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta koskevassa vuosikertomuksessa, joka julkaistaan samaan aikaan tämän kertomuksen kanssa ja täydentää sitä. 2. KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN KIRJALLISET LAUSUNNOT a. Yleisiä huomioita Kansallisilta parlamenteilta saatujen lausuntojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti siitä lähtien, kun poliittinen vuoropuhelu käynnistettiin vuonna 2006. Vuonna 2014 lausuntoja (mukaan lukien perustellut lausunnot, ks. liite 1) annettiin kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2013. Kirjallisten lausuntojen määrän väheneminen vuonna 2014 johtui kuitenkin pääosin siitä, että uusia aloitteita oli vuoden aikana vähemmän komission vaihtumisen vuoksi. Lausunnoissa voidaan nähdä seuraavia yleisiä kehityssuuntia: kansallisten parlamenttien antamien lausuntojen lukumäärä laski 19 prosenttia vuodesta 2013; 2

kuten aiempina vuosina, kymmenen aktiivisinta kamaria hoiti suurimman osan (80 %) poliittisesta vuoropuhelusta; kansalliset parlamentit keskittyivät komission kanssa käymässään vuoropuhelussa edelleen lainsäädäntöaloitteisiin, sillä ainoastaan muutama lausunto koski kuulemisia ja muita aloitteita. b. Osallistuminen ja aihealat Komissio sai yhteensä 506 lausuntoa kansallisilta parlamenteilta vuonna 2014 1. Portugalin Assembleia da República oli jälleen eniten lausuntoja antanut kamari vuonna 2014, ja sen 118 lausuntoa muodostivat yli 23 % kaikista annetuista lausunnoista. Sekin antoi kuitenkin vähemmän lausuntoja kuin edellisvuosina (192 vuonna 2013 ja 227 vuonna 2012). Muut kymmenen tai enemmän lausuntoa lähettäneet kansalliset parlamentit vuonna 2014 olivat Italian Senato della Repubblica (63 lausuntoa), Espanjan Congreso de los Diputados ja Senado (45 lausuntoa), Tšekin Senát (41 lausuntoa), Ranskan Assemblée nationale (35 lausuntoa), Romanian Camera Deputaților (30 lausuntoa), Saksan Bundesrat (24 lausuntoa), Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lords (21 lausuntoa), Italian Camera dei Deputati (15 lausuntoa), Yhdistyneen kuningaskunnan House of Commons (12 lausuntoa), Itävallan Bundesrat (10 lausuntoa), Alankomaiden Tweede Kamer (10 lausuntoa) ja Ruotsin Riksdag (10 lausuntoa). Aiempien vuosien tapaan kansallisten parlamenttien ja komission välisessä poliittisessa vuoropuhelussa keskityttiin säädösehdotuksiin, ja vain pieni osa kansallisten parlamenttien lausunnoista vuonna 2014 koski muita kuin säädösaloitteita. Ne 13 komission asiakirjaa, joista kansalliset parlamentit antoivat eniten lausuntoja (kuusi tai enemmän) vuonna 2014, olivat säädösehdotuksia (ks. liite 2). Tämä näyttää olevan vuosien varrella voimistunut kehityssuunta. Komissio kannustaa kansallisia parlamentteja osallistumaan lainsäädännön valmisteluun joko osallistumalla julkisiin kuulemisiin tai kommentoimalla vihreiden kirjojen kaltaisia toimintapoliittisia asiakirjoja. Tähän mennessä kuitenkin vain harvat kamarit ovat ottaneet säädösehdotukseen kantaa ennen kuin komissio on hyväksynyt sen. c. Poliittisen vuoropuhelun keskeisiä aiheita Kansalliset parlamentit antoivat vuonna 2014 eniten lausuntoja seuraavassa luetelluista lainsäädäntöehdotuksista (lisätietoja liitteessä 2). Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jätteistä, pakkauksista ja pakkausjätteistä, kaatopaikoista, romuajoneuvoista, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annettujen direktiivien muuttamisesta (Direktiivi kierrättämisestä ja muista jätteisiin liittyvistä toimista) 2 Komissio julkaisi tämän ehdotuksen 2. heinäkuuta 2014 osana kiertotalouden luomiseen tähtäävää pakettia, jolla pyritään lisäämään EU:n kilpailukykyä ja vähentämään kalliiden ja niukkojen resurssien kysyntää. Ehdotuksessa esitetään, että 70 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja 80 prosenttia pakkausjätteistä kierrätettäisiin vuoteen 2030 mennessä. Kierrätyskelpoisen jätteen hautaamista kaatopaikalle ehdotetaan kiellettäväksi vuodesta 2025 alkaen. 1 Lukuun sisältyvät toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin puitteissa annetut 21 perusteltua lausuntoa. 2 COM(2014) 397 final. 3

Ehdotuksessa asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita ja annetaan keskeisiä uusia säännöksiä tavoitteiden toteuttamisessa ja valvomisessa tarvittavista välineistä. Komissio sai 13 lausuntoa tästä ehdotuksesta. Niistä kolme oli perusteltuja lausuntoja, joissa kyseenalaistettiin se, onko ehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen. Toissijaisuusperiaatetta koskevat väitteet ja komission vastaukset on esitetty toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevassa vuoden 2014 vuosikertomuksessa. Vaikka kansallisten parlamenttien lausunnoissa yleensä kannatettiinkin resurssitehokkuutta päämääränä ja siirtymistä kohti kiertotaloutta, niissä esitettiin useita vastaväitteitä. Vastaväitteiden aiheina olivat etenkin tavoitteiden korkea taso tai sitova luonne (4 kamaria) 3, jäsenvaltioille asetetut määräajat tavoitteiden saavuttamiseksi (4 kamaria) 4, joidenkin jäsenvaltioiden jo saavuttamien tuloksien huomiotta jättäminen (2 kamaria) 5, ehdotuksen taloudelliset seuraukset jäsenvaltioille ja yrityksille (2 kamaria) 6, joustamattomat keinot ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi (4 kamaria) 7, niiden säännösten lukumäärä ja sisältö, joilla siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä (4 kamaria) 8, ja tilastotietojen käyttö (2 kamaria) 9. Komissio hyväksyi 16. joulukuuta 2014 vuoden 2014 työohjelmansa, jossa se ehdotti, että niistä 450 ehdotuksesta, joiden käsittely Euroopan parlamentissa ja neuvostossa on vielä kesken, 80 ehdotusta peruutettaisiin tai niitä tarkistettaisiin 10. Komissio ilmoitti aikovansa peruuttaa tämän direktiiviehdotuksen, mutta korvaavansa sen vuoden 2015 loppuun mennessä uudella, entistä kunnianhimoisemmalla ehdotuksella kiertotalouden edistämiseksi. Komissio myös vahvisti olevansa sitoutunut edistämään siirtymistä resurssitehokkaaseen kiertotalouteen EU:ssa, millä olisi merkittävä myönteinen vaikutus työllisyyteen, kasvuun, kilpailukykyyn ja innovointiin. Kuultuaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa komissio vahvisti kyseiset peruutukset 25. helmikuuta 2015. 11 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä 12 Komissio julkaisi 25. maaliskuuta 2014 ehdotuksen, jolla pyritään varmistamaan, että kansalaisten odotukset ympäristön ja laadun osalta täyttyvät. Ehdotuksella on kolme päätavoitetta: kuluttajien luottamuksen säilyttäminen, tuottajien luottamuksen säilyttäminen ja viljelijöiden luomutuotantoon siirtymisen helpottaminen. Komissio ehdotti erityisesti, että i) vahvistetaan ja yhdenmukaistetaan sääntöjä sekä EU:n sisällä että tuontituotteiden osalta muun muassa luopumalla useista nykyisistä tuotantoa ja tarkastuksia koskevista poikkeuksista, ii) otetaan käyttöön riskiperusteinen valvontajärjestelmä, iii) helpotetaan pienviljelijöiden siirtymistä luomuviljelyyn tarjoamalla heille mahdollisuus liittyä 3 Maltan Kamra tad-deputati, Tšekin Senát, Puolan Senat, Kroatian Hrvatski Sabor. 4 Maltan Kamra tad-deputati, Tšekin Senát, Ranskan Sénat, Puolan Senat. 5 Itävallan Bundesrat, Ranskan Sénat. 6 Tšekin Senát, Saksan Bundesrat. 7 Maltan Kamra tad-deputati, Tanskan Folketing, Saksan Bundesrat, Ranskan Sénat. 8 Ranskan Sénat, Itävallan Bundesrat, Tšekin Poslanecká sněmovna, Puolan Senat. 9 Saksan Bundesrat, Ranskan Sénat. 10 Jotkin aloitteet esitettiin kumottaviksi, koska ne eivät vastanneet uuden komission prioriteetteja. Muissa tapauksissa komissio pysyi asetettujen tavoitteiden takana vahvasti, mutta ehdotusten alkuperäisiä tavoitteita ei voitu enää saavuttaa (johtuen Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa käydyistä pitkällisistä neuvotteluista). Jälkimmäisessä tapauksessa komissio aikoo ehdottaa uusia ja parempia keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 11 EUVL C 80, 7.3.2015, s. 17. 12 COM(2014) 180. 4

ryhmäsertifiointijärjestelmään, iv) laaditaan vientituotteita koskevia uusia säännöksiä, joissa otetaan paremmin huomioon luomutuotteiden kaupankäynnin kansainvälinen ulottuvuus, ja v) yksinkertaistetaan lainsäädäntöä siten, että vähennetään viljelijöitä rasittavia hallinnollisia kustannuksia ja lisätään avoimuutta. Komissio sai 12 lausuntoa tästä ehdotuksesta. Niistä kaksi oli perusteltuja lausuntoja, joissa kyseenalaistettiin se, onko ehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen. Toissijaisuusperiaatetta koskevat väitteet ja komission vastaukset on esitetty toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevassa vuoden 2014 vuosikertomuksessa. Muiden kysymysten kohdalla useimmat kansalliset parlamentit suhtautuivat myönteisesti ehdotuksen tavoitteeseen yksinkertaistaa nykyistä lainsäädäntöä ja parantaa kuluttajien luottamusta luomutuotantoon. Kansallisten parlamenttien lausunnoissa ilmaistut huolenaiheet liittyivät pääasiassa ehdotukseen luomutuotantoon liittyviä EU:n sääntöjä koskevien poikkeusten kumoamisesta (4 kamaria) 13, ehdotukseen luomu- ja muuta tuotantoa yhdistelevien tilojen kieltämisestä (4 kamaria) 14, niiden säännösten lukumäärään ja laajuuteen, joilla siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä (5 kamaria) 15, ehdotukseen luomutuotteiden valvontaa koskevien säännösten siirtämisestä yleisten tuotteiden valvonta-asetukseen (3 kamaria) 16, ja riskiperusteisen valvontajärjestelmän käyttöönottoon (3 kamaria) 17. Käytyään pitkiä neuvotteluja Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa komissio ilmoitti työohjelmassaan joulukuussa 2014 aikovansa peruuttaa asetusehdotuksen ja korvaavansa sen uudella aloitteella, ellei sopimukseen päästä kuuden kuukauden kuluessa. Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta 18 Ehdotus asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta herätti paljon huomiota kansallisissa parlamenteissa vuonna 2014. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että EU:n talousarvioon liittyvät petosepäilyt johtavat toimenpiteisiin jäsenvaltioissa siten, että tämäntyyppisistä rikoksista nostetaan syyte ja asia viedään oikeuteen. Vuonna 2013 komissio vastaanotti 20 lausuntoa, mukaan lukien 13 perusteltua lausuntoa, mikä käynnisti toisen keltaisen kortin menettelyn 19. Komissio antoi marraskuussa 2013 tiedonannon 20, jossa se ilmoitti pitävänsä ehdotuksensa voimassa, koska se katsoi ehdotuksen olevan toissijaisuusperiaatteen mukainen. Tämän jälkeen komissio lähetti yksilöllisen vastauksen jokaiselle parlamentille tai kamarille, joka oli toimittanut lausunnon. 10 kansallista parlamenttia tai kamaria toimitti komissioon ehdotusta koskevan lausunnon vuonna 2014. Useimmissa lausunnoissa otettiin kantaa vastauksiin, jotka komissio oli antanut vuonna 2013 annettuihin lausuntoihin. Lausunnoissa ilmaistiin tyytymättömyyttä marraskuun 2013 tiedonantoon sisältyvään ilmoitukseen, jonka mukaan komissio oli päättänyt pitää ehdotuksensa voimassa 21. 13 Itävallan Bundesrat, Irlannin Houses of the Oireachtas, Alankomaiden Tweede Kamer. 14 Liettuan Seimas, Irlannin Houses of the Oireachtas, Alankomaiden Tweede Kamer. 15 Itävallan Bundesrat, Luxemburgin Chambre des députés, Irlannin Houses of the Oireachtas, Alankomaiden Tweede Kamer. 16 Luxemburgin Chambre des députés, Irlannin Houses of the Oireachtas. 17 Tšekin Senát, Irlannin Houses of the Oireachtas. 18 COM(2013) 534 final. 19 Ks. vuosikertomus 2013 Euroopan komission suhteista kansallisiin parlamentteihin. 20 COM(2013) 851 final. 21 Lausunnoista kaksi oli uusia (Saksan Bundestag ja Kroatian Hrvatski Sabor), kuusi oli toisia lausuntoja (Yhdistyneen kuningaskunnan House of Commons ja House of Lords, Alankomaiden Eerste ja Tweede Kamer, 5

Kansalliset parlamentit kyseenalaistivat etenkin tiedonannossa ja sen vastauksissa kansallisten parlamenttien perusteltuihin lausuntoihin tehdyn erottelun toissijaisuusperiaatetta koskevien väitteiden ja sellaisten väitteiden välillä, jotka eivät liity suoraan toissijaisuusperiaatteeseen. Komissiota arvosteltiin myös siksi, että se vastasi perusteltuihin lausuntoihin vasta sen jälkeen, kun se oli päättänyt pitää ehdotuksen voimassa. Eräät kansalliset parlamentit esittivät myös asiakysymyksiä koskevia huomautuksia, joita käsiteltiin myöhemmin Euroopan parlamentin ja neuvoston käydessä neuvotteluja muun muassa suhteellisuusperiaatteen noudattamisesta ehdotuksessa. d. Poliittinen vuoropuhelu ja poliittiset tulokset Kaksi niistä kolmesta säädösehdotuksesta, joihin kansalliset parlamentit kiinnittivät eniten huomiota vuonna 2013, hyväksyttiin vuonna 2014. Hyväksytyt ehdotukset olivat ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (tupakkatuotedirektiivi) 22 ; ja ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista. 23 Tupakkatuotedirektiivi Lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät 3. huhtikuuta 2014 24 tupakkatuotedirektiivin. Komissio sai 17 lausuntoa kyseisestä ehdotuksesta vuonna 2013. Näiden joukossa oli seitsemän perusteltua lausuntoa, joissa kansalliset parlamentit väittivät, että jotkin ehdotuksen osat eivät ole toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Yleisesti ottaen kansalliset parlamentit tukivat vahvasti ehdotuksen yleistä tavoitetta parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja varmistaa terveyden korkeatasoinen suojelu sekä erityisesti tavoitetta saada lapset ja nuoret luopumaan tupakoinnin aloittamisesta. Ehdotuksen yksityiskohdista esitettiin kuitenkin useita vastaväitteitä. Useimpien aiheena oli niiden säännösten lukumäärä ja sisältö, joilla siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti (8 kamaria) 25. Muissa vastaväitteissä käsiteltiin ehdotusta ohuiden savukkeiden kieltämisestä (4 kamaria) 26, SEUT-sopimuksen 114 artiklan valintaa ehdotuksen oikeusperustaksi (3 kamaria) 27, savukeaskien terveysvaroitusten kokoa (2 kamaria) 28, ja nuuskan myyntikiellon jatkumista muualla kuin Ruotsissa 29 (2 kamaria) 30. Ranskan Assemblée nationale ja Romanian Camera Deputaţilor), ja kaksi oli kolmansia lausuntoja (Alankomaiden Eerste ja Tweede Kamer). Lisäksi lähetettiin viisi lausuntoa komission tiedonannosta COM(2013) 851 final. 22 COM(2012) 788 final. 23 COM(2013) 133 final. 24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/40/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta. 25 Lausuntoja antoivat Bulgarian Narodno Sabranie, Tšekin Sénat, Tšekin Poslanecka Snemovrna, Saksan Bundesrat, Romanian Camera Deputaţilor, Tanskan Folketing, Kreikan Vouli ton Ellinon ja Italian Senato della Repubblica. 26 Kreikan Vouli ton Ellinon, Italian Senato della Repubblica, Romanian Camera Deputaţilor, Tšekin Sénat. 27 Tšekin Sénat, Italian Senato della Repubblica, Italian Camera dei Deputati. 28 Kreikan Vouli ton Ellinon, Tšekin Sénat, Itävallan Bundesrat. 29 Missä sitä saa markkinoida Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjan 151 artiklan mukaisesti. 6

Lopullinen direktiivi poikkesi komission alkuperäisestä ehdotuksesta useissa kohdin. Kansallisten parlamenttien esiintuomien kysymysten johdosta lainsäädäntövallan käyttäjät päättivät vähentää niitä säännöksiä 16:sta 10:een, joilla komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä, muuttaa tiettyjen valtuutusmenettelyjen sisältöä ja niiden käyttöä koskevia edellytyksiä sekä rajata niiden keston viiteen vuoteen. Lisäksi lopullisesta direktiivistä jätettiin pois komission ehdottama ohuiden savukkeiden kielto, ja sen oikeusperustaan lisättiin SEUT-sopimuksen 53 artiklan 1 kohta ja 62 artikla. Nuuskan myyntikielto säilytettiin voimassa. Tupakka-askien terveysvaroitusten osalta lainsäädäntövallan käyttäjät päättivät, että niiden on katettava 65 prosenttia vähittäismyyntipakkauksen ja mahdollisen myyntipäällyksen etu- ja takapuolen ulkopinnasta, mikä oli10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin komissio alun perin ehdotti. Merten aluesuunnittelua koskeva direktiivi Lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät merten aluesuunnittelua koskevan direktiivin 23. heinäkuuta 2014 31. Vuonna 2013 komissio sai 14 lausuntoa ehdotuksesta. Niiden joukossa oli yhdeksän perusteltua lausuntoa, joissa kyseenalaistettiin se, onko ehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen. Useiden kansallisten parlamenttien kamarit olivat kiistäneet komission ehdotuksen lisäarvon (6 kamaria) 32 ja todenneet, että ehdotuksessa puututaan aluesuunnittelua koskevaan kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen toimivaltaan, joka kuuluu yksinomaan jäsenvaltioille (2 kamaria) 33. Jotkin kamarit kyseenalaistivat myös komission ehdotukselle valitseman oikeusperustan (2 kamaria) 34 tai vetosivat tarpeeseen ottaa kolmannet maat tai kansainväliset säädökset paremmin huomioon (4 kamaria) 35. Toiset kamarit kyseenalaistivat sen, että ehdotuksessa siirretään täytäntöönpanovaltaa komissiolle (2 kamaria) 36, tai väittivät, että ehdotus aiheuttaisi jäsenvaltioille huomattavia hallinnollisia rasitteita, kuten raportointivaatimuksia (2 kamaria) 37. Merkittävin ero komission alkuperäisen ehdotuksen ja lopullisen direktiivin välillä on maaalueiden poisjättäminen direktiivin maantieteellisestä soveltamisalasta. Jäsenvaltion kaupunki- ja maaseutusuunnitteluun kuuluvat rannikkovedet tai niiden osat jätettiin myös direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Mitä tulee väitettyyn kansalliseen itsemääräämisoikeuteen puuttumiseen, direktiivissä tarkennetaan, ettei se vaikuta jäsenvaltioiden merivesiä koskevaan itsemääräämisoikeuteen ja lainkäyttövaltaan, jotka johdetaan asiaa koskevasta kansainvälisestä oikeudesta erityisesti siltä osin kuin on kyse merialueiden rajojen määrittelystä. Lopullisessa direktiivissä ehdotetut raportointivaatimukset muutettiin velvollisuudeksi toimittaa jäljennökset merten aluesuunnitelmista komissiolle. Direktiivissä ei myöskään anneta täytäntöönpanovaltaa komissiolle. Oikeusperusta säilyi ennallaan. 30 Saksan Folketing ja Ruotsin Riksdag. 31 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/89/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, merten aluesuunnittelun puitteista. 32 Suomen Eduskunta, Irlannin Houses of the Oireachtas, Alankomaiden Eerste ja Tweede Kamer, Puolan Senat. 33 Liettuan Seimas, Ruotsin Riksdag. 34 Liettuan Seimas, Alankomaiden Tweede Kamer. 35 Suomen Eduskunta, Irlannin Houses of the Oireachtas, Puolan Senat. 36 Tanskan Folketing, Suomen Eduskunta. 37 Suomen Eduskunta, Irlannin Houses of the Oireachtas. 7

3. TÄRKEIMMÄT KOKOUKSET JA KONFERENSSIT Huolimatta siitä, että EU:n talous osoittaa merkkejä vakautumisesta, unionin vastaus kansallisten talouksien kriisiin ja elvyttämiseen oli edelleen tärkeä aihe kansallisissa parlamenteissa ja niiden välillä vuonna 2014 käydyissä keskusteluissa etenkin EU:n toimien demokraattisen oikeutuksen ja vastuuvelvollisuuden varmistamisen suhteen. COSAC Keskustelut kansallisten parlamenttien ja EU:n toimielinten välillä jatkuivat parlamenttien välisillä foorumeilla ja erityisesti COSACissa (unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssi). Tammikuussa 2014 COSACin puheenjohtajat tapasivat Ateenassa. Tapaamisessa käsiteltiin perusteellisesti kansallisten parlamenttien asemaa sekä demokraattista oikeutusta ja vastuuvelvollisuutta. Alankomaiden Tweede Kamer ja Tanskan Folketing esittivät COSACin täysistunnon käsiteltäväksi uusia ajatuksia ja ehdotuksia kansallisten parlamenttien asemasta ja oikeuksista. Toukokuussa pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien tulos muodosti kehyksen Ateenassa kesäkuussa 2014 pidetylle COSACin 51. täysistunnolle. Komissaari László Andor esitteli Euroopan työllisyysstrategian ja korosti, että työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan työmarkkinauudistuksia ja panostamista osaamiseen. Täysistunnossa keskusteltiin myös konkreettisista toimista, joilla torjutaan nuorisotyöttömyyttä ja edistetään nuorten yrittäjyyttä. Lisäksi käsiteltiin Ukrainan kriisiä ja Krimin liittämistä Venäjään. Heinäkuussa 2014 pidetyssä COSACin puheenjohtajien kokouksessa Italian Eurooppaasioista vastaava alivaltiosihteeri Sandro Gozi esitteli puheenjohtajavaltio Italian ensisijaiset tavoitteet, ja komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič puhui EU:n parlamenttivaalien jälkeisistä näkymistä. Lisäksi Italian alivaltiosihteeri Graziano Delrio ja komissaari Johannes Hahn esittelivät Euroopan rakenne- ja investointirahastoja kaudeksi 2014 2020. COSAC suhtautui myönteisesti Alankomaiden Tweede Kamerin ehdotukseen, jossa Euroopan parlamentin jäseniä pyydetään sisällyttämään tuleviin komission jäsenehdokkaiden kuulemisiin kysymyksiä, jotka koskevat heidän näkemyksiään kansallisten parlamenttien asemasta. Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans vieraili marras-joulukuussa 2014 pidetyssä COSACin täysistunnossa, Hän vahvisti, että uusi komissio on sitoutunut uuteen kumppanuuteen kansallisten parlamenttien kanssa yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa. Timmermans kiitti niitä kansallisia parlamentteja, jotka olivat aktiivisesti esittäneet asemaansa koskevia ehdotuksia. Hän vahvisti, että komission olisi toimittava aktiivisemmin suhteissaan kansallisiin parlamentteihin ja että komissaarit tulisivat kansallisiin parlamentteihin selittämään tärkeimpiä ehdotuksia ja aloitteita toissijaisuusperiaatteen merkitystä korostaen. Ensimmäinen varapuheenjohtaja Timmermans korosti, että komission on noudatettava perustamissopimusta, mutta hän myös vahvisti, että komissio on valmis tarkastelemaan kansallisten parlamenttien lainsäädäntöehdotuksia. Tilaisuudessa keskusteltiin myös Eurooppa 2020 -strategian tarkistamisesta, EU:n roolista Välimeren alueella ja Itä- Euroopassa sekä EU:n virastojen demokraattisesta valvonnasta. 8

Eurooppalaisten parlamenttien viikko ja finanssipoliittisen sopimuksen 13 artiklan mukaiset konferenssit Keskustelu talouden ohjauksesta, johon kansalliset parlamentit osallistuvat, jatkui toisella eurooppalaisten parlamenttien viikolla, jonka Euroopan parlamentti ja Kreikan Vouli ton Ellinon järjestivät yhdessä tammikuussa 2014. Osallistujien suuri määrä yli 150 kansallisten parlamenttien jäsentä ja useita Euroopan parlamentin jäseniä osoittaa, että tapahtuman merkitys kasvaa. Vuonna 2014 yksi eurooppalaisten parlamenttien viikon keskeisistä puheenaiheista oli finanssipoliittisen sopimuksen 13 artiklan mukaisesti järjestetty, talouden hallintaa koskeva parlamenttien välinen konferenssi. Konferenssissa käytiin neljä täysistuntokeskustelua makrotalouden epätasapainosta, talouden sopeutusohjelmien demokraattista oikeutuksesta, talouskasvun edistämisestä ja työpaikkojen luomisesta sekä talouden seurannan vahvistamisesta talous- ja rahaliitossa. Finanssipoliittisen sopimuksen 13 artiklan mukainen, kaksi kertaa vuodessa järjestettävä parlamenttien välinen konferenssi kokoontui vuoden 2014 toiseen istuntoonsa syyskuussa Roomassa. Keskusteluissa käsiteltiin neljää laajaa aihekokonaisuutta, jotka olivat investointien uudelleen käynnistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, EU:n talous- ja finanssipoliittiset ohjauskeinot, pankkiunionin toteuttaminen ja reaalitalouden rahoittaminen sekä veropolitiikan koordinointi ja digitaalitalous. Myös konferenssin omasta työjärjestyksestä käytiin keskustelua. YUTP/YTPP-konferenssit Toinen tärkeä kansallisten parlamenttien ja EU:n toimielinten keskustelufoorumi on parlamenttien välinen konferenssi yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (YUTP/YTPP). Konferenssin neljäs istunto pidettiin Ateenassa huhtikuussa 2014, ja konferenssia isännöi Kreikan Vouli ton Ellinon. Puheenaiheita olivat turvallisuushaasteet EU:n eteläisillä ja itäisillä naapurialueilla ja erityisesti Ukrainassa sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan merellinen ulottuvuus. Keskusteluun osallistuivat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja / komission varapuheenjohtaja Catherine Ashton, Kreikan varapääministeri ja ulkoministeri Evangelos Venizelos sekä Kreikan puolustusministeri Dimitris Avramopoulos. Viides parlamenttien välinen YUTP- ja YTPP-kokous pidettiin Roomassa marraskuussa 2014, ja sitä isännöi Italian senaatti. Keskustelu itäisestä kumppanuudesta, eteläisestä naapurialueesta ja puolustusasioista jatkui. Täysistuntokeskusteluihin osallistuivat ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja / komission varapuheenjohtaja Federica Mogherini, Italian ulkoministeri Paolo Gentiloni ja Italian puolustusministeri Roberta Pinotti. Konferenssiin osallistui yli 100 kansallisten parlamenttien jäsentä ja 16 Euroopan parlamentin jäsentä. Komissiolla oli poliittisen tason edustus myös lähes kaikissa muissa parlamenttien välisissä kokouksissa vuonna 2014. 4. LAAJEMPI TAUSTA Vuonna 2014 useat kansalliset parlamentit ja Euroopan parlamentti esittivät uusia ajatuksia ja ehdotuksia kansallisten parlamenttien asemasta eurooppalaisessa päätöksentekoprosessissa. Ehdotukset kansallisten parlamenttien tulevasta asemasta 9

Pohdinta kansallisten parlamenttien asemasta aloitettiin COSACin puheenjohtajien kokouksessa Ateenassa 26. 27. tammikuuta 2014, jolloin Tanskan Folketing esitteli asiakirjan Kaksikymmentäkolme suositusta kansallisten parlamenttien aseman parantamisesta muuttuvassa eurooppalaisessa hallintotavassa. Asiakirjassa käsiteltiin useita ehdotuksia, mukaan lukien i) miten kansallisista parlamenteista tehdään aktiivisempia eurooppalaisessa päätöksenteossa, ii) miten kansalliset parlamentit voivat valmistella paremmin toissijaisuusperiaatteen noudattamisen tarkastuksia, iii) Euroopan talouden hallinnan uusi demokraattinen kehys, ja iv) parlamenttien välisen EU-yhteistyön uudistaminen. Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lordsin Euroopan unionin komitea hyväksyi 11. maaliskuuta 2014 raportin Kansallisten parlamenttien asema Euroopan unionissa. Raportti perustuu parlamentin ylähuoneen toteuttamaan laajaan tutkimuksen, johon saatiin tietoa monilta keskeisiltä toimijoilta, kuten varapuheenjohtaja Šefčovičilta. Raportissa esitetyt ehdotukset koskevat i) kansallisten parlamenttien osallistumista poliittisiin ehdotuksiin varhaisessa vaiheessa, ii) suorien yhteyksien luomista komissaareihin ja komission virkamiehiin, iii) vihreän kortin 38 käyttöönottoa, iv) toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin muuttamista, v) parlamenttien välistä yhteistyötä ja vi) talous- ja finanssipolitiikan ohjausta. Alankomaiden Tweede Kamer hyväksyi 20. toukokuuta 2014 raportin Tulevaisuuteen Euroopassa Tweede Kamerin ja kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa. Raportti sisältää suosituksia siitä, miten kansalliset parlamentit voisivat parantaa työtapojaan ja tehostaa yhteistyötään muiden parlamenttien kanssa. Ehdotuksissa painotetaan avoimuutta ja tehokkuutta oikeutuksen avaintekijöinä. Raportissa annetaan suosituksia Euroopan kansallisille parlamenteille ja Tweede Kamerille Euroopan asioiden hoitamisen osalta. Vaikka Tanskan Folketingin, Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lordsin ja Alankomaiden Tweede Kamerin laatimien raporttien sisällöt poikkeavat toisistaan, niillä on tiettyjä yhtäläisyyksiä. Kaikki kolme kamaria ehdottavat, että kansallisilla parlamenteilla olisi oltava aktiivisempi rooli ja etenkin että niillä olisi oltava mahdollisuus pyytää komissiota esittämään uusia ehdotuksia. Kaikissa kolmessa raportissa painotetaan, että kansallisten parlamenttien kattavampi osallistuminen lainsäädäntää edeltävään vaiheeseen on tarpeen, jotta ne voisivat vaikuttaa komission ehdotuksiin. Raporteissa ehdotetaan myös toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin parantamista kansallisten parlamenttien lausuntojen koordinoinnin osalta. Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lords ja Alankomaiden Tweede Kamer ehdottivat sellaisia merkittäviä muutoksia toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismiin, joiden tarkoituksena on tehostaa kansallisten parlamenttien perusteltujen lausuntojen vaikutusta. Vaikka molemmat kamarit myöntävät, että muodolliset muutokset mekanismiin edellyttäisivät perussopimuksen muuttamista, ne ovat ehdottaneet, että muutokset tehtäisiin epävirallisena sopimuksena tai sitoumuksena, jonka komissio antaisi kansallisille parlamenteille. Myös Euroopan parlamentti osallistui keskusteluun kansallisten parlamenttien asemasta. Hieman ennen huhtikuun parlamenttivaaleja Euroopan parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta hyväksyi Carlo Casinin (EPP/IT) esittelemän kansallisia parlamentteja koskevan raportin. Raportissa pyydetään muun muassa, että kansalliset parlamentit ryhtyisivät toimenpiteisiin ohjaus- ja valvontamenettelyjen parantamiseksi, jotta saavutettaisiin parempi yhtenäisyys. Raportin mukaan ennakkovaroitusjärjestelmä kuuluu niihin välineisiin, jotka varmistavat tehokkaan yhteistyön 38 Ehdotus sellaisen menettelytavan luomisesta, jossa kansallisten parlamenttien ryhmä voisi pyytää komissiota tekemään ehdotuksen. 10

unionin toimielinten ja kansallisten instituutioiden välillä. Raportissa pidetään myönteisenä, että välinettä käytetään myös neuvottelu- ja yhteistyökanavana eri instituutioiden välillä EU:n monitasoisessa hallintojärjestelmässä. 29 kansallisten parlamenttien kamarien allekirjoittajaa lähetti 30. kesäkuuta 2014 tulevalle puheenjohtaja Junckerille kirjeen, jossa käsitellään kansallisten parlamenttien asemaa Euroopan unionissa. Kirjeessä uutta komissiota kehotettiin perustamaan kansallisten parlamenttien jäseniä ja EU:n toimielinten edustajia sisältävän työryhmän, joka tarkastelisi kansallisten parlamenttien asemaa Euroopan unionissa. Junckerin komissio painottaa kansallisia parlamentteja Junckerin komissio aloitti työnsä 1. marraskuuta 2014. Komission jäsenille lähettämissään toimeksiantokirjeissä puheenjohtaja Juncker ilmoitti komission aikomuksesta luoda uusi kumppanuus kansallisten parlamenttien kanssa ja komission erityisestä sitoumuksesta, jonka mukaan komission jäsenet vierailisivat kansallisissa parlamenteissa niin usein kuin mahdollista esitelläkseen tärkeitä komission ehdotuksia tai aloitteita ja keskustellakseen niistä. Komissio seuraa mielenkiinnolla keskusteluja kansallisten parlamenttien asemasta eurooppalaisessa päätöksentekoprosessissa. 5. KAHDENVÄLINEN YHTEYDENPITO JA VIERAILUT Poliittinen vuoropuhelu komission ja kansallisten parlamenttien välillä jatkui myös kokousten ja yhteydenpidon muodossa sekä poliittisella että hallinnollisella tasolla Brysselissä ja asianomaisissa jäsenvaltioissa. Barroson komission kahdenväliset kokoukset kansallisten parlamenttien kanssa Varapuheenjohtaja Šefčovič vieraili kansallisissa parlamenteissa viidesti vuonna 2014 (Kreikan Vouli ton Ellinonissa, Maltan Kamra tad-deputatissa, Romanian parlamentin molemmissa kamareissa, Slovakian Národná Radassa ja Ruotsin Riksdagissa). Hän myös otti vastaan valtuuskunnat Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lordsista, Irlannin Houses of the Oireachtasista ja Tšekin Senátista. Komissaari Hedegaard vieraili Ranskan Assemblée Nationalessa, Italian Camera dei Deputatissa ja Senato della Repubblicassa, Yhdistyneen kuningaskunnan House of Commonsissa sekä Tšekin Poslanecká Snemovnassa ja Senátissa ilmastonmuutosta vuosina 2020 2030 koskevien keskustelujen yhteydessä. Hän vieraili myös Tanskan Folketingissa keskustelemassa ajankohtaisista EU-aiheista. Toinen keskeinen kysymys vuonna 2014 oli komission neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP). Samassa yhteydessä komissaari De Gucht tapasi Belgian Chambre des Représentantsin, Saksan Bundesratin ja Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lordsin edustajia. Lisäksi useat komission jäsenet vierailivat kansallisissa parlamenteissa vuonna 2014: Komissaarit Joaquín Almunia ja Algirdas Šemeta kävivät Ranskan Sénat'ssa, komissaari Janusz Lewandowski kävi Espanjan Congreso de los Diputadosissa ja Senadossa, komissaarit Dacian Cioloş, Jacek Dominik ja Günther Oettinger kävivät Saksan Bundestagissa, 11

komissaari Kristalina Georgieva kävi Espanjan Congreso de los Diputadosissa ja Senadossa ja komissaari Tonio Borg kävi Maltan Kamra tad-deputatissa. Junckerin komission kahdenväliset kokoukset kansallisten parlamenttien kanssa Ensimmäinen varapuheenjohtaja Timmermans tapasi Italian parlamentin EU-asioiden komiteat marraskuussa 2014, ja joulukuussa 2014 hän otti vastaan valtuuskunnan Saksan Bundestagin Eurooppa-asioiden komiteasta. Myös muut uuden komission jäsenet vierailivat kansallisissa parlamenteissa vuonna 2014: Marraskuussa 2014 varapuheenjohtaja Georgieva tapasi Saksan Bundestagin varapuheenjohtajan, ja joulukuussa varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis tapasi Latvian Saeiman ja Viron Riigikogun. Joulukuussa 2014 varapuheenjohtaja Andrus Ansip ja komissaari Vytenis Andriukaitis tapasivat Latvian Saeiman komitean puheenjohtajat, komissaari Hahn kävi Itävallan Bundesratissa, varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kävi Romanian Senatissa ja komissaari Violeta Bulc kävi Ranskan Assemblée nationalessa. Komission virkamiesten tapaamiset kansallisten parlamenttien kanssa Kuten aiempina vuosina, komission pääsihteeristön virkamiehiä ja pääosastojen COMM, TAXUD, TRADE, ECFIN, ENER, MARKT, OLAF, JRC, JUST, SANCO, HOME, ELARG, ENTR, ENV, COMP, ESTAT, DEVCO, MARE ja CNECT virkamiehiä osallistui eri kansallisten parlamenttien valiokuntien kokouksiin. Lisäksi komission virkamiehiä (etenkin pääosastoista COMM, TAXUD, ECFIN, MARKT, DEVCO, HOME, MARE, ENER, OLAF, JUST ja ENTR) osallistui kansallisten parlamenttien Brysselissä olevien pysyvien edustajien kokouksiin, joissa keskusteltiin useista nykyisistä aloitteista ja ajankohtaisista asioista. Lisäksi jäsenvaltioiden komission edustustoissa toimivat eurooppalaisen ohjausjakson erityisasiantuntijat pitävät säännöllisesti yhteyttä kansallisiin parlamentteihin eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvissä ja muissa talousasioissa. 6. PÄÄTELMÄT JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Junckerin komissio aloitti toimintansa vuonna 2014 ja ilmoitti sitoutuvansa luomaan uuden kumppanuuden kansallisten parlamenttien kanssa. Sen mukaan komissaarit ovat valmiit kutsuttaessa saapumaan kansallisiin parlamentteihin selittämään tärkeitä komission ehdotuksia ja aloitteita sekä keskustelemaan niistä. Samaan aikaan useat kansalliset parlamentit aloittivat uudelleen keskustelun kansallisten parlamenttien asemasta EU-asioissa. Toimikautensa alusta lähtien komissio on osoittanut sitoutumistaan uuteen kumppanuuteen järjestämällä enemmän komissaarivierailuja kansallisiin parlamentteihin. Komission vuoden 2015 työohjelma, joka hyväksyttiin joulukuussa 2014, oli yksi niistä aiheista, joista keskusteltiin useimmin kansallisten parlamenttien kanssa vuoden alkukuukausina. Kaikille kansallisille parlamenteille kirjoittamassaan kirjeessä ensimmäinen varapuheenjohtaja Timmermans nimenomaisesti kehotti niitä kommentoimaan komission työohjelmaa. Kansallisten parlamenttien kanssa käyty poliittinen vuoropuhelu on osoittautunut hyödylliseksi siitä lähtien, kun se aloitettiin vuonna 2006. Suurimman osan lausunnoista antaa kuitenkin edelleen melko pieni joukko parlamentteja tai kamareita. Lisäksi kansallisilla 12

parlamenteilla on vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia osallistua EU:n päätöksentekoprosessissa lainsäädännön valmisteluvaiheeseen ottamalla kantaa julkisissa kuulemisissa tai kommentoimalla toimintapoliittisia asiakirjoja, kuten vihreitä kirjoja. 13