Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot 1998 Toimittajat: Esa Uotila Irma Kulju 22.5.2000 528 Yksityismetsätalouden nettotulos uuteen ennätykseen - nousu suurinta Pohjois-Suomessa Johdanto Vuosi 1998 oli nettotuloilla mitaten kaikkien aikojen paras vuosi yksityismetsätaloudessa. Bruttokantorahatulot olivat 9,4 miljardia markkaa eli nousua oli 6,5 prosenttia edellisvuodesta. Syynä hyvään tulokseen olivat ennätysmäiset hakkuut yksityismetsissä (49 milj. m³). Keskimääräinen kantohinta nousi edellisvuodesta noin 2,5 prosenttia. Yksityismetsien hoitoon ja perusparannukseen käytettiin 984 miljoonaa markkaa (+8 %), josta valtion myöntämää tukea oli 303 miljoonaa markkaa (+5 %). (Metsätilastollinen vuosikirja 1999). Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot jakaantuvat kahteen pääluokkaan: alueittaisiin tilastoaineistoihin ja tilakohtaiseen aineistoon. Alueellisissa tilastoaineistoissa tuloina käytetään Tilastokeskuksen määrittämiä bruttokantorahatuloja ja kustannuksina pääosin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metsäntutkimuslaitokselle toimittamia metsäkeskuksittaisia tietoja. Tilakohtaisena aineistona käytetään Tilastokeskuksen keräämää veroilmoitustietoihin perustuvaa Maatilatalouden yritys- ja tulotilastoa (MYTT). Aineistosta käsitellään erikseen puunmyyntituloverotuksen valinneet ja pinta-alaverotukseen jääneet tilat. Aluejaon perusteena on vuoden 1998 metsäkeskusaluejako. Suuraluejako Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomeen on esitetty kuvassa 5 (s. 11). Vuoteen 1997 verrattuna aluejako on muuttunut, sillä Keski-Pohjanmaan metsäkeskus lakkautettiin ja sen alue jaettiin Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskusten kesken. Vuosien 1994 ja 1995 tulokset on raportoitu julkaisussa E. Uotila. 1997. Yksityismetsätalouden kannattavuus -vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 659. Vuosien 1996 ja 1997 tiedot löytyvät Metsätilastotiedotteista 1998/456 ja 1999/498. Alueittaisten tilastoaineistojen tiedot löytyvät myös Metsätilastollisesta vuosikirjasta sekä METINFO:sta http://www.metla.fi/ metinfo/. Alueittaiset tilastoaineistot Alueittaisilla tilastoaineistoilla tehty katelaskelma metsäkeskuksittain on esitetty taulukossa 1. Bruttotulot (bruttokantorahatulot) Alueittaisten tilastoaineistojen mukaan yksityismetsien bruttokantorahatulot olivat vuonna 1998 703 markkaa hehtaarilta (+6 %). Suurinta suhteellinen nousu oli Pohjois-Suomessa (+19 %) ja pienintä Itä-Suomessa (+4 %). Markkamääräinen nousu oli idässä ja pohjoisessa noin 40 mk/ha ja lännessä selvästi suurin, yli 70 mk/ha.
2 Kustannukset Yksityismetsätalouden bruttokustannukset olivat keskimäärin 111 mk/ha (+5 %). Eniten kustannukset nousivat Pohjois-Suomessa (+16 %). Tuet olivat keskimäärin 22,6 mk/ha (+ 4 %). Nettotulot Yksityismetsätalouden nettotulos oli keskimäärin 615 markkaa hehtaarilta (+6 %). Itä-Suomessa nettotulot olivat yli 900, Länsi-Suomessa noin 750 ja Pohjois- Suomessa runsaat 200 mk/ha. Ennakkotietoja vuodelta 1999 Vuonna 1999 yksityismetsien markkinahakkuut olivat noin 1 miljoonaa kuutiometriä alemmat kuin vuonna 1998 ja kantohinnat laskivat kuusitukkia lukuunottamatta. Tästä syystä yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot alenivat noin 150 miljoonaa markkaa. Kun lisäksi on oletettavaa, että mm. aijempien vuosien runsaiden hakkuiden takia kustannukset ovat nousussa, jäänee vuosi 1998 toistaiseksi nettotuloilla mitatulta kannattavuudeltaan parhaaksi vuodeksi. Yhteenvetolaskelmat Kuvassa 1 on esitetty alueittaisten tietojen perusteella tehdyn yksityismetsätalouden katelaskelman tulokset vuodelle 1998. Kuva perustuu taulukon 1 tietoihin. 1 200 1 000 800 mk/ha 600 400 200 0 Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Nettotulos Metsänomistajien osuus kustannuksista Valtion antama tuki Kuva 1. Yksityismetsätalouden tulot ja menot vuonna 1998 alueittaisten tilastoaineistojen perusteella laskettuina. Nettotulos ja metsänomistajien osuus kustannuksista vastaavat yhdessä bruttokantorahatuloja. Pylväiden koko korkeus edustaa bruttotuloja tuki mukaan luettuna. Lähde: Metsätutkimuslaitos
3 Tilakohtainen aineisto (MYTT) Yhteenveto maatilatalouden yritys- ja tulotilaston taustatekijöistä metsätalouden osalta on esitetty taulukossa 2. Myyntituloverotuksen valinneet Yhteenveto puunmyyntituloverotustietojen perusteella lasketuista tuloksista koko maassa ja suuralueittain on esitetty taulukossa 3. Laskelma noudattaa metsätalouden pääomatuloverotuksen kaavaa. Bruttotulot (puunmyyntitulot, korvaukset ja omaan käyttöön otettu puutavara) Metsätulot pysyivät edelleen korkeina myös puun myyntituloverotuksen valinneilla maatilametsänomistajilla. Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston (MYTT) mukaan bruttotulot olivat vuonna 1998 keskimäärin yli 700 markkaa hehtaarilla (-3,4 %). Alle 20 hehtaarin tiloilla hehtaarikohtaiset tulot kohosivat edelleen (1 001 mk/ha, +19 %), kun taas muissa tilakokoluokissa tulot alenivat hieman, eniten yli 100 hehtaarin tiloilla (-9,5 %). Alueittain tulojen aleneminen oli suurinta Itä-Suomessa (-8,4 %); Pohjois-Suomessa tulot nousivat selvästi (+44 %). Pystykauppatulojen osuus kaikista tuloista kasvoi edelleen (73 %, +1 %-yks.), joskin kasvu oli selvästi edellisvuotta pienempi. Hankintakauppatulojen osuus kokonaistuloista oli neljäsosa (25 %, -1 %-yks.). Hankintakauppatuloihin sisältyy verotuksessa myöhemmin vähennettäviä korjuukustannuksia, joten hankintakauppatulojen osuus tulee pääomatulojen perusteella yliarvioiduksi verrattuna perinteiseen kantorahatulovertailuun (ks. s. 11). Menot Myyntituloverotuksessa tehtiin vuosimenoihin ja poistoihin perustuvia vähennyksiä keskimäärin 130 mk/ha (+1,8 %). Pohjois-Suomessa menot nousivat lähes 20 mk/ha (+34 %). Lisääntyneet hakkuut selittävät noususta huomattavan osan. Tilakokoluokittain selvästi korkeimmat menot olivat alle 20 hehtaarin tiloilla (161 mk/ha, +3,1 %). Eteläisessä Suomessa menot alenivat yli 100 hehtaarin tiloilla. Pohjois-Suomessa menot lisääntyivät 50 99,9 hehtaarin tiloilla 140 prosenttia. Niillä menot olivat vuonna 1997 matalat. Palkkausmenot alenivat edelleen (-1,7 mk/ha, -12 %) ja muut menot nousivat (+4,5 mk/ha, +5 %). Vuosimenojen "muiden menojen" osuus kokonaismenoista kasvoi edelleen (74 %, +2 %-yks.). Sekä poistojen että palkkausmenojen osuus oli keskimäärin noin 10 prosenttia. Pääomatuloverotuksen vähennykset sisältävät hankintamyyntien puunkorjuukustannuksia, joiden arvioitu osuus menoista on suuruusluokaltaan kolmasosasta puoleen. Hankintahakkuiden puunkorjuukustannukset selittävät osan Länsi- ja Itä- Suomen kustannuserosta. Nettotulot puun myyntituloverotuksessa Puhdas pääomatulo MYTT-aineistossa vuonna 1998 oli 521 mk/ha (-2,9 %). Pienimmässä kokoluokassa tulot nousivat (+22 %) ja eniten laskua oli suurimmilla tiloilla (-8 %). Pohjois-Suomessa puhdas pääomatulo nousi (+52 %) ja muualla laski. Investoinnit MYTT-aineiston pääomatuloverotustiedoilla lasketut investoinnit metsätalouden käyttöomaisuuteen (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) nousivat edellisvuodesta (23 mk/ha, +17 %). Investoinnit lisääntyivät etenkin pienimmässä (+66 %) ja suurimmassa (+32 %) tilakokoluokassa. Koneinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista nousi lähes kolmeen neljäsosaan (72 %, +4 %-yks.). Puukaupat Vuonna 1998 puukauppatuloja oli saanut selvästi yli puolet (57 %, +3 %-yks.) puunmyyntituloverotuksen valinneista MYTT-tiloista. Puunmyyntitulot niitä saaneilla tiloilla olivat keskimäärin 68 300 markkaa (+1,3 %). Selvin lisäys oli pystykauppatuloja saaneiden osuudessa (33 %, +6 %-yks.). Hankintakauppatuloja saatiin yli kolmasosalla (35%, +2 %-yks.) MYTTtiloista. Pystykauppatuloja saatiin keskimäärin 88 400 (+1,1 %) hankintakauppatuloja 27 800 (-3,6 %) markkaa. Yhteenvetolaskelmat MYTT-aineiston puun myyntituloverotuksen piirissä olevien tilojen tiedoilla on tehty kaksi laskelmaa. Kuvassa 2 on esitetty metsätalouden verotuksen puhtaan pääomatulon laskennan mukaiset tulokset. Kuvassa 3 esitetyt tulokset vastaavat kassavirtalaskelmaa, jossa huomioon otetaan vain tarkastelujakson aikana syntyvät tulot ja menot. Lisäksi tuloista on otettu erilleen oman puunkorjuutyön arvo. Suurimmat erot kassavirta- ja verotuslaskelman välillä syntyvät metsävähennyksestä sekä varausten ja poistojen avulla tehtävästä tulojen ja menojen jaksotuksesta. Kuvat perustuvat taulukon 3 tietoihin.
4 1400 1200 1000 Kaikki Länsi Itä mk/ha 800 600 400 200 0 Pohjoinen Tilakokoluokka, ha Nettotulot Verot Menot muille tulolähteille Poistot Vuosimenot Varaukset Metsävähennys Oma hankintapuun korjuutyö Kuva 2. Pääomatuloverotuslaskelma (puun myyntituloverotus). Pylvään koko korkeus kuvaa kaikkia pääomatuloverotuksessa huomioon otettavia tuloja. Metsätalouden pääomatulon laskennassa kokonaistuloista on tehty kolme ylintä vähennystä. Puhdasta pääomatuloa edustaa nettotulojen ja verojen summa. Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1998 1200 mk/ha 1000 800 600 Kaikki Länsi Itä Pohjoinen 400 200 0 Tilakokoluokka, ha Nettotulot (muut) Investoinnit verovuonna Nettotulot (oma korjuutyö) Vuosimenot Kuva 3. Kassavirtalaskelma. Pylvään koko korkeus kuvaa vuoden aikana rahana saatuja bruttotuloja. Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1998
5 Pinta-alaverotuksen valinneet MYTT-aineiston pinta-alaverotuksen valinneilla tiloilla laskennallinen bruttotulo oli 444 mk/ha (+8,1 %) (kuva 4). Vähennykset olivat keskimäärin 160 mk/ha. Keskimääräisvähennyksen osuus aleni alle viidesosaan (18 %, -3 %-yks.) ja verovapausalueiden osuus nousi yli kolmasosaan (35 %, +4 %-yks.) kaikista vähennyksistä. Länsi- ja Itä-Suomessa isoilla tiloilla oli suuremmat hehtaarikohtaiset vähennykset kuin pienemmillä tiloilla (kuva 4). MYTT-aineistossa pintaalaverotuksen puhdas tulo eli laskennallinen nettotulo oli 284 mk/ha (+6,5 %). Isoilla tiloilla hehtaarikohtaiset tulot olivat selvästi pienemmät kuin pienillä tiloilla (kuva 4). 700 600 Kaikki Länsi Itä 500 mk/ha 400 300 Pohjoinen 200 100 0 yli 100 yli 100 Tilakokoluokka, ha yli 100 Puhdas tulo Tilakohtaiset vähennykset Keskimääräisvähennys yli 100 Kuva 4. Pinta-alaverotustietojen mukaan laskettu puhdas tulo. Pylvään koko korkeus edustaa laskennallisia bruttotuloja. Lähde: Tilastokeskus/ Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1998.
6 Vertailu Alueittaiset tilastoaineistot ja MYTT-myyntituloverotustiedot Bruttokantorahatulot ja pääomatulot MYTT-aineistossa myyntituloverotukseen perustuvat bruttotulot (mk/ha) olivat Länsi-Suomessa 26 % ja Itä- Suomessa 39 % pienemmät kuin kaikki yksityismetsänomistajat kattavan alueittaisen aineiston bruttokantorahatulot. Eteläisessä Suomessa suhteellinen ero lähes kaksinkertaistui verrattuna edelliseen vuoteen. Sen sijaan Pohjois-Suomessa MYTT-aineistossa mukana olevat myyntituloverotuksen valinneet maatilametsänomistajat saivat 15 % enemmän tuloja kuin alueen yksityismetsänomistajat keskimäärin. Koko maassa MYTT -aineistolla lasketut tulot olivat vain 7 % alemmat kuin alueittaisella aineistolla lasketut, sillä maatalouden tarpeita varten kerätyssä MYTTaineistossa ei matalatuottoiset pohjoisen alueet vaikuta yhtä paljon keskiarvoon kuin kaikki metsänomistajat kattavissa alueellisissa tilastoissa. Valtaosa tuloerosta eri aineistojen välillä selittynee puunmyyntituloverotuksen valinneiden metsänomistajien erilaisella puunmyyntikäyttäytymisellä. Puunmyyntituloverotukseen siirtyminen oli sitä edullisempaa, mitä vähemmän aikoi hakata vuoteen 2006 kestävän metsäverotuksen siirtymäkauden aikana. Ilman eroa puunmyyntikäyttäytymisessä tulisi metsätalouden pääomatulojen olla korkeammat kuin vastaavassa tilanteessa saadut bruttokantorahatulot, sillä pääomatuloihin sisältyy hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset metsänomistajan oman työn arvoa lukuun ottamatta. Myös tulopohjassa ja vähennyksissä on eroja (ks. s. 11). Menot Alueittaisten tilastoaineistojen aineistojen ja verotustietojen perusteella lasketut menot eivät ole vertailukelpoisia (ks. laatuseloste s. 10). Nettokatorahatulot ja puhdas pääomatulo MYTT-aineiston perusteella laskettu puhdas pääomatulo (mk/ha) oli Länsi-Suomessa 42% ja Itä-Suomessa 48 % pienemmät kuin alueittaisilla aineistoilla lasketut nettotulot, Pohjois-Suomessa sen sijaa 5 % korkeammat. Verotustapojen vertailu MYTT-aineistossa Muun muassa runsaiden hakkuiden takia pinta-alaverotus oli edelleen edullinen verotusvaihtoehto metsänomistajille. Pinta-alaverotuksessa laskennalliset bruttotulot olivat alueittain 57 78 % myyntituloverotuksen pääomatulosta ja 56 67 % alueittaisilla aineistoilla lasketuista bruttokantorahatuloista. (Kuvat 1, 2 ja 4). Vähennykset olivat pinta-alaverotuksen valinneilla keskimäärin 15 % suuremmat (mk/ha) kuin myyntituloverotuksen valinneilla, vaikka heillä vähennyksiin ei sisälly puunkorjuukustannuksia. Pinta-alaverotukseen jääneiden maatilametsänomistajien verorasitus olisi todennäköisesti huomattavasti korkeampi, mikäli he olisivat siirtyneet puunmyyntituloverotukseen. Pinta-alaverotuksen mahdollisesti korkeampi verokantakaan ei todennäköisesti muuta tilannetta. Ansiotulojen keskimääräinen verotusaste nousee pääomatuloveroprosenttia korkeammaksi vasta noin 90 000 markan verotettavilla tuloilla.
Taulukko 1. Yksityismetsätalouden katelaskelma metsäkeskuksittain vuonna 1998. (Alueittaiset tilastoaineistot) 0 Ahvenanmaa 1 RANNIKKO 2 LOUNAIS- 3 HÄME- 4 KYMI 5 PIRKANMAA 6 ETELÄ- 7 ETELÄ- 8 KESKI- 9 POHJOIS- 10 POHJOIS- 11 KAINUU 12 POHJOIS- 13 LAPPI Koko maa SUOMI UUSIMAA SAVO POHJANMAA SUOMI SAVO KARJALA POHJANMAA = BRUTTOKANTORAHATULOT 18 421 457 007 822 262 990 495 713 582 764 365 1 196 727 683 118 1 002 566 972 842 696 016 293 951 528 706 281 783 9 421 842 Metsänhoito ja kunnossapito 1 273 30 216 39 279 49 787 40 327 35 651 73 269 58 818 71 361 90 259 48 456 28 856 71 919 58 479 697 950 Uudistusalojen valmistaminen 109 4 520 11 188 9 468 6 566 6 951 11 011 12 091 14 419 13 585 9 844 4 581 13 273 15 341 132 947 Metsänviljely 541 14 123 14 978 25 439 20 740 17 166 36 563 20 096 32 391 44 265 24 399 8 899 25 126 31 493 316 219 Taimikonhoito 623 8 677 7 607 9 415 10 606 5 630 8 855 11 928 12 086 19 931 9 170 8 228 5 356 5 107 123 219 Nuoren metsän kunnostus 2 703 5 000 4 916 1 955 5 262 15 653 11 776 10 353 9 403 3 956 7 032 26 575 6 152 110 736 Pystykarsinta 187 384 156 438 346 1 051 131 884 1 340 560 113 184 309 6 083 Metsänlannoitus 6 122 393 22 296 136 2 796 1 228 1 735 527 3 1 405 77 8 746 Metsänparannus 29 25 167 20 697 12 885 11 969 19 595 21 310 26 070 21 541 28 076 18 874 22 739 30 817 26 603 286 372 Metsäojitus 29 4 497 7 464 2 932 3 082 4 993 3 860 12 296 3 760 5 179 4 648 8 222 11 580 5 061 77 603 Metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito 20 670 13 233 9 953 8 887 14 602 17 450 13 774 17 781 22 897 14 226 14 517 19 237 21 542 208 769 Metsien hallinto ym. 2210 29 083 47 570 45 439 38 946 40 329 47 820 45 436 43 684 43 654 34 637 16 511 39 900 27 271 502 490 Metsänhoitomaksut 537 7 142 15 246 13 158 13 300 11 882 17 111 13 756 13 574 10 842 10 030 3 869 9 930 5 429 145 806 Ammattiapu 66 2 574 3 009 4 296 5 337 5 386 4 280 5 254 5 539 8 127 4 366 2 066 5 367 5 040 60 705 Vakuutusmaksut 166 2 304 4 733 5 331 2 890 4 176 4 187 3 336 4 391 3 011 2 955 1 030 3 857 2 861 45 228 Matkat ja kurssit 1 048 10 434 13 828 10 803 9 012 9 895 9 807 14 108 9 512 10 439 9 058 4 895 12 798 8 461 134 099 Lehdet ja kirjallisuus 52 770 1 133 1 272 1 113 1 236 1 270 893 959 974 745 298 887 1 396 12 999 Jäsenmaksut 15 125 365 561 301 239 211 299 307 277 182 83 240 58 3 263 Leimaverot yms. 77 1 220 2 610 2 132 1 030 1 236 1 353 1 683 1 266 1 531 1 016 1 238 1 337 581 18 308 Yksityismetsien hallinnon yleiskulut 156 2 925 4 255 5 028 3 828 4 025 6 098 3 917 5 184 5 381 4 029 1 999 3 529 2 257 52 611 Kuntien, seurak. ym. hallintokulut 94 1 591 2 392 2 858 2 135 2 254 3 504 2 189 2 953 3 071 2 256 1 032 1 955 1 188 29 471./. BRUTTOKUSTANNUKSET 3 512 84 466 107 546 108 111 91 242 95 575 142 399 130 324 136 586 161 989 101 967 68 106 142 636 112 353 1 486 812 + TUKI 411 13 233 12 141 13 008 15 981 11 697 17 872 32 143 17 727 25 836 16 370 18 711 51 680 55 962 302 772 = NETTOTULOS 15 320 385 774 726 857 895 392 638 321 680 487 1 072 200 584 938 883 707 836 690 610 419 244 556 437 750 225 392 8 237 801 1000 mk (Metsänhoito- ja -peruspannuskustannuksiin sisältyvä oman työn arvo ilman avustuksia) 337 8 746 14 040 14 952 8 624 11 105 20 514 13 579 20 630 21 832 10 807 6 733 13 650 4 109 169 659 Pinta-ala, 1000 ha (metsämaa) 60,1 799,3 938,5 832,0 671,9 756,1 1 014,5 1 186,1 948,4 996,1 808,6 776,9 1 706,1 1 901,6 13 396,2 Bruttokantorahatulot mk/ha 306,6 571,8 876,1 1 190,5 1 062,1 1 010,9 1 179,6 575,9 1 057,1 976,6 860,7 378,4 309,9 148,2 703,3 Bruttokustannukset mk/ha 58,5 105,7 114,6 129,9 135,8 126,4 140,4 109,9 144,0 162,6 126,1 87,7 83,6 59,1 111,0 Tuki mk/ha 6,8 16,6 12,9 15,6 23,8 15,5 17,6 27,1 18,7 25,9 20,2 24,1 30,3 29,4 22,6 Nettotulos mk/ha 255,0 482,7 774,5 1 076,2 950,0 899,9 1 056,9 493,2 931,8 839,9 754,9 314,8 256,6 118,5 614,9 Nettotulos / Bruttokantorahatulot, % 83 84 88 90 89 89 90 86 88 86 88 83 83 80 87 Oma työ mk/ha 5,6 10,9 15,0 18,0 12,8 14,7 20,2 11,4 21,8 21,9 13,4 8,7 8,0 2,2 12,7 Markkinahakkuut, milj. m³ 156 2 638 3 968 4 741 3 541 3 738 5 811 3 630 4 897 5 094 3 742 1 712 3 242 1 970 48 880 Tukkipuuosuus, % 28 41 44 37 55 60 57 60 57 47 59 53 50 44 52 Kantohinta, mk/m³ 118 173 207 209 202 204 206 188 205 191 186 172 163 143 193 Kustannukset, mk/m³ 23 32 27 23 26 26 25 36 28 32 27 40 44 57 30 Tuki, mk/m³ 2,6 5,0 3,1 2,7 4,5 3,1 3,1 8,9 3,6 5,1 4,4 10,9 15,9 28,4 6,2 Oma työ, mk/m³ (ei avustuksia, ei puunkorjuuta) 2,2 3,3 3,5 3,2 2,4 3,0 3,5 3,7 4,2 4,3 2,9 3,9 4,2 2,1 3,5 Lähteet: Metlan tilastot, MKK Tapion tilastot 7
8 Taulukko 2. Tilakohtaisen aineiston taustatietoja (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1998) Metsämaan pinta-ala ja omistajan ikä Koko aineisto Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Verotustapa Verotustapa Verotustapa Verotustapa Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotusverotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa Metsämaan pinta-ala, ha Tiloja, kpl 8 641 3 546 4 280 815 5 593 2 120 2 915 558 2 007 834 1 033 140 1 041 592 332 117 Keskiarvo 53 53 56 33 47 44 53 27 57 56 59 41 77 84 71 53 Mediaani 36 39 37 20 31 32 33 15 42 44 44 27 60 68 55 46 Alakvartiili 19 21 20 9 16 17 18 6 25 27 26 15 33 37 30 24 Yläkvartiili 66 68 67 43 56 56 61 33 73 73 74 52 101 109 95 72 Omistajan ikä, vuotta Metsänomistajia, kpl 8 577 3 514 4 258 805 5 555 2 101 2 901 553 1 991 825 1 027 139 1 031 588 330 113 Keskiarvo 47 47 46 47 47 48 47 47 46 47 45 45 45 46 43 46 Mediaani 47 47 47 47 47 48 47 47 47 48 46 46 45 47 43 45 Alakvartiili 39 40 38 38 39 40 39 38 38 39 38 36 37 40 35 35 Yläkvartiili 53 54 53 54 54 55 53 54 53 53 52 53 52 53 51 54 Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1998 Laskennallinen bruttotulo (pinta-alaverotuksen valinneet) ja kassatulot (myyntituloverotuksen valinneet) Pinta-alaverotuksen valinneet Puunmyyntituloverotuksen valinneet Tuloja verovuonna saaneet Kaikki puunmyyntituloverotuksen valinneet Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Tiloja, kpl 3 544 2 119 833 592 3 000 1 993 770 237 4 280 2 915 1 033 332 Tulot, mk/tila Keskiarvo 24 349 23 544 32 949 14 999 56 263 56 563 62 970 31 949 39 437 38 673 46 938 22 807 Mediaani 16 580 15 675 24 932 13 027 23 960 22 827 33 089 13 000 Alakvartiili 9 364 8 743 15 008 7 524 4 062 3 684 8 109 2 250 Yläkvartiili 30 544 28 816 42 437 18 610 68 477 67 454 83 416 39 495 Tulot, mk/ha Keskiarvo 517 562 611 216 1 093 1 159 1 099 519 707 733 793 320 Mediaani 498 529 613 205 514 517 631 207 Alakvartiili 332 385 485 139 131 132 198 44 Yläkvartiili 697 709 730 268 1 272 1 276 1 417 632 Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1998
Taulukko 3. Tilakohtaisella aineistolla lasketut tulokset, mk/metsämaan ha (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston puun myyntituloverotustiedot 1998) Alue Kaikki myyntituloverotuksen valinneet Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Tilaluokka, ha 1 19,9 20 49,9 50 99,9 100 Kaikki 1 19,9 20 49,9 50 99,9 100 Kaikki 1 19,9 20 49,9 50 99,9 100 Kaikki 1 19,9 20 49,9 50 99,9 100 Kaikki Tiloja, kpl 1 057 1 661 1 014 548 4 280 854 1 128 616 317 2 915 160 423 296 154 1 033 43 110 102 77 332 Metsämaan pinta-ala yhteensä, ha 12 551 55 482 70 784 99 868 238 685 10 047 37 311 42 705 63 809 153 872 1 954 14 350 20 777 24 086 61 167 549 3 821 7 302 11 973 23 646 Puunmyyntitulot pystykaupoista 721,4 479,2 511,4 513,8 516,0 742,2 478,3 481,2 547,9 525,2 752,0 520,4 662,7 613,7 612,9 233,9 333,1 257,4 131,2 205,2 Myyntitulot hankintakaupoista 275,4 243,8 188,5 180,2 202,4 261,7 259,3 197,7 195,6 216,0 375,6 219,9 182,5 180,6 196,7 170,1 182,0 152,4 96,7 129,4 Hankintatyön arvo 38,1 36,9 26,4 19,0 26,3 34,1 36,0 25,0 16,7 24,8 59,3 37,8 30,5 25,6 31,2 35,2 41,8 22,7 17,7 23,6 Puunmyyntitulot hankintakaupoista 237,3 207,0 162,2 161,2 176,1 227,6 223,4 172,6 179,0 191,1 316,3 182,1 152,0 155,0 165,5 135,0 140,2 129,7 79,0 105,8 Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 3,2 2,1 3,3 3,5 3,1 3,5 2,3 3,4 3,5 3,2 0,0 1,5 4,2 5,2 3,8 7,8 2,6 0,2 0,6 1,0 Omasta metsästä otettu puutavara 38,7 19,3 11,4 5,0 12,0 41,5 20,1 12,2 5,2 13,1 27,2 18,6 11,3 3,7 10,5 28,5 14,3 6,9 6,2 8,2 Maatalouskäyttö 33,2 16,4 9,2 4,0 9,9 35,3 18,2 11,5 4,4 11,7 23,6 12,3 5,4 2,9 6,6 28,5 13,5 6,5 4,0 6,9 Elinkeinokäyttö 3,1 1,7 1,7 0,3 1,2 3,6 1,3 0,4 0,4 0,8 1,5 3,3 5,1 0,0 2,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yksityiskäyttö 2,4 1,2 0,5 0,7 0,9 2,6 0,6 0,4 0,4 0,6 2,0 3,1 0,8 0,8 1,4 0,0 0,8 0,4 2,1 1,3 Vähennykset ja varaukset 79,8 49,4 55,5 63,3 58,6 86,9 56,6 57,3 63,4 61,6 61,6 38,0 61,7 80,2 63,4 15,0 21,9 27,3 28,9 27,0 Metsävähennys 37,3 28,4 33,4 41,5 35,8 42,7 35,5 37,6 40,1 38,4 19,6 15,5 29,8 54,9 36,0 0,0 7,6 18,9 22,0 18,2 Menovaraus 40,9 20,8 20,4 21,5 22,0 42,1 21,0 19,6 22,8 22,7 42,0 22,1 26,1 25,3 25,3 15,0 13,7 8,4 6,9 8,6 Tuhovaraus 1,7 0,2 1,7 0,4 0,8 2,1 0,2 0,1 0,6 0,4 0,0 0,3 5,8 0,0 2,0 0,0 0,6 0,0 0,0 0,1 Muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) 8,6 8,6 7,0 9,6 8,6 6,9 9,4 6,5 10,4 8,9 19,5 7,2 9,2 11,6 10,0 0,0 6,2 3,7 1,6 2,9 Pääomatulot yhteensä 929,4 666,8 639,7 629,8 657,1 934,8 676,8 618,6 682,5 679,9 1053,2 691,8 777,7 708,9 739,3 390,0 474,5 370,6 189,6 296,2 Vuosimenot 136,4 105,1 105,6 116,6 111,7 140,9 112,1 112,9 131,9 122,4 127,5 96,0 98,4 111,7 104,0 86,3 72,0 83,4 44,9 62,2 Palkkaus 8,3 8,6 8,8 18,2 12,7 8,0 7,6 9,2 21,8 14,0 4,8 11,1 7,0 16,0 11,4 27,7 9,0 11,2 3,5 7,3 Matkat 5,6 3,4 2,5 2,4 2,8 6,1 3,7 2,6 2,1 2,9 4,4 2,7 2,7 3,2 3,0 1,5 3,3 1,8 2,3 2,3 Muut 122,4 93,1 94,3 96,0 96,3 126,8 100,8 101,2 108,0 105,6 118,3 82,2 88,7 92,6 89,6 57,2 59,8 70,4 39,1 52,6 Poistot 24,6 19,2 16,0 18,3 18,1 24,2 21,5 16,7 17,5 18,7 29,3 14,8 17,2 19,4 17,9 14,6 13,1 9,1 20,0 15,4 Koneet 20,3 15,1 11,0 11,4 12,6 19,6 16,8 11,2 10,5 12,8 27,2 11,9 12,2 12,8 12,8 8,5 9,4 6,0 14,0 10,7 Rakennukset 0,0 0,0 0,2 0,3 0,2 0,0 0,0 0,3 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,4 0,2 0,0 0,0 0,0 1,6 0,8 Ojat, tiet 4,3 4,1 4,9 6,5 5,3 4,6 4,6 5,1 7,0 5,7 2,1 2,9 5,0 6,3 4,9 6,1 3,7 3,1 4,3 3,9 Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot 5,6 5,2 6,0 7,7 6,5 4,7 5,5 6,0 9,4 7,2 11,5 4,9 7,4 5,8 6,3 0,6 2,7 1,7 2,6 2,3 Vähennyskelvottomat menoerät 0,5 0,6 0,2 0,2 0,3 0,6 0,7 0,1 0,2 0,3 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 0,0 1,0 0,9 0,3 0,6 Maatalouden menot 0,4 0,3 0,1 0,1 0,2 0,5 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0,2 0,2 0,0 1,0 0,7 0,3 0,5 Yksityismenot 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut menot 0,1 0,3 0,0 0,0 0,1 0,1 0,4 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 Menot yhteensä 166,1 128,9 127,5 142,4 136,1 169,2 138,3 135,5 158,7 148,0 168,2 115,4 122,9 136,8 128,1 101,6 86,8 93,3 67,2 79,2 Metsätalouden puhdas pääomatulo (tulot > 0) 809,7 562,4 526,9 493,9 536,2 812,9 563,1 499,0 528,9 547,4 930,0 602,1 668,5 581,4 627,0 323,0 405,8 287,3 131,2 228,3 Metsätalouden tappiollinen pääomatulo (tulot < 0) 46,4 24,4 14,6 6,6 15,2 47,3 24,6 15,9 5,1 15,6 44,9 25,5 13,7 9,3 15,7 34,6 18,2 10,1 8,8 11,3 Metsätalouden puhdas pääomatulo (kaikki) 763,3 537,9 512,3 487,4 521,0 765,6 538,5 483,1 523,8 531,9 885,1 576,4 654,8 572,1 611,2 288,4 387,7 277,2 122,5 217,0 Metsätalouden tuet (ei kestävän metsätalouden tukia) 0,1 1,5 0,9 0,7 0,9 0,2 1,9 0,9 0,9 1,1 0,0 0,9 0,0 0,1 0,3 0,0 0,0 3,3 0,2 1,1 Investoinnit käyttöomaisuuteen, poistot ja arvo vuoden lopussa Koneet ja kalusto Investoinnit (lisäykset verovuonna) 24,2 18,0 11,8 17,7 16,4 26,2 21,4 13,4 17,3 17,8 19,7 12,2 10,2 16,5 13,5 3,6 6,0 7,5 22,1 14,6 Poistot 20,3 15,1 11,0 11,4 12,6 19,6 16,8 11,2 10,5 12,8 27,2 11,9 12,2 12,8 12,8 8,5 9,4 6,0 14,0 10,7 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 92,9 65,7 42,6 42,6 50,6 97,5 69,8 46,9 38,3 52,2 88,4 62,5 41,8 52,7 52,4 23,8 36,8 19,6 44,8 35,2 Rakennukset Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,0 0,0 0,1 2,3 1,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 18,8 9,5 Poistot 0,0 0,0 0,2 0,3 0,2 0,0 0,0 0,3 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,4 0,2 0,0 0,0 0,0 1,6 0,8 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 0,2 0,2 1,9 3,4 2,1 0,3 0,2 3,1 0,4 1,1 0,0 0,3 0,3 3,2 1,4 0,0 0,0 0,0 19,9 10,1 Ojat ja tiet Investoinnit (lisäykset verovuonna) 2,7 4,7 5,2 6,3 5,4 2,1 5,1 5,2 6,2 5,4 0,3 3,6 5,4 6,2 5,1 22,8 5,2 4,2 6,6 6,0 Poistot 4,3 4,1 4,9 6,5 5,3 4,6 4,6 5,1 7,0 5,7 2,1 2,9 5,0 6,3 4,9 6,1 3,7 3,1 4,3 3,9 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 22,2 27,9 31,5 43,5 35,2 23,7 30,4 32,8 43,6 36,1 3,5 23,5 32,0 49,1 35,8 61,2 20,3 22,5 31,9 27,8 9
10 Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot on Metsäntutkimuslaitoksen tilastolliseen tietopalveluun kuuluva osahanke. Siinä kerätään jo valmiina olevaa, yksityismetsätalouden tuloihin ja menoihin liittyvää aineistoa ja tehdään sen perusteella suppea kannattavuustarkastelu. Hankkeen päätavoitteena on kerätä vuotuista aineistoa tietopankiksi, joka muodostaa tulevaisuudessa nopeasti ja edullisesti käyttöön saatavan aineiston yksityismetsätalouden ja erityisesti sen kannattavuuteen liittyvää tutkimusta varten. Käsitteitä Yksityismetsätaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea muuta kuin Metsähallituksen ja metsäteollisuuden sekä siihen läheisesti liittyvien yhteisöjen metsätaloutta. Tarkemman rajauksen asettavat käytössä olevat aineistot. Kannattavuutta mitataan tässä raportissa suppeasti tuloina, menoina ja niiden erotuksena suhteutettuna metsämaan pinta-alaan. Varsinainen metsätalouden kannattavuustutkimus edellyttää useamman vuoden aikasarjaa sekä omaisuuden eli pääasiassa puuston arvon muutosten huomioon ottamista. Bruttokantorahatulot ovat metsänomistajien saamat puukauppatulot ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvo. Hankintakauppatuloista on vähennetty puunkorjuukustannukset, joina käytetään pystykauppojen keskimääräisiä korjuukustannuksia. Metsätalouden pääomatuloverotus perustuu metsätaloudesta saataviin todellisiin tuloihin. Verot maksetaan vähennysten jälkeen pääomatuloveroprosentin mukaan. Metsätalouden pääomatulot vuonna 1998 laskettiin seuraavasti: + pystykauppatulot + hankintakauppatulot - hankintatyön arvo + vakuutus- ja vahingonkorvaukset + omasta metsästä otettu puutavara (osalla ns. hiljainen kuittaus) - metsävähennys - varaukset + muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) = metsätalouden pääomatulot Metsätalouden menot laskettiin seuraavasti: + vuosimenot (palkkaus, matka ja muut menot) + poistot (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) + toisesta tulolähteestä siirrettävät menot - metsätalouden menoihin sisältyvät vähennyskelvottomat menoerät = Metsätalouden menot Metsätalouden puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä metsätalouden pääomatulosta metsätalouden menot. Metsätalouden pinta-alaverotus on väistyvä metsäverotusmuoto. Vuonna 1993 tehdyn valinnan mukaan osa metsänomistajista jäi pinta-alaverotuksen piiriin 1993 2005 kestävän siirtymäkauden ajaksi. Pintaalaverotuksessa tulot arvioidaan tilan metsien puuntuottokyvyn ja alueittain laskettavien puutavaralajirakenne- ja hintatietojen perusteella. Vähennyksissä osa kustannuksista arvioidaan keskimääräisinä Metlan arvion mukaan ja osa on tilakohtaisia. Metsätalouden puhdasta tuloa verotetaan ansiotulojen verotuksen yhteydessä. Kassavirtalaskelma on tuloksenlaskentatapa, jossa otetaan huomioon vain tarkastelujakson aikana tapahtunut rahaliikenne. Kirjanpitolain mukainen tapa on suoriteperusteinen kirjanpito, jossa tulot ja menot jaksotetaan niiden synnyn (esim. puutavaran luovutuksen) mukaan. Aineistot Alueittaiset tilastoaineistot Tulotietoina käytetään Tilastokeskuksen laskemia bruttokantorahatuloja, jota perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen markkinahakkuu- ja hintatilastoihin. Kustannustiedot perustuvat uudistamismateriaalien, metsänhoitomaksujen sekä ulkopuolisilla teetettyjen metsänhoito- ja perusparannustöiden osalta metsäkeskusten HANKE-systeemin mukaisiin kustannuksiin. Metsänomistajien itse tekemistä töistä, koneiden käytöstä ja matkoista johtuvat kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Kustannustietojen kokoamisesta vastaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita, joita käytetään metsätulojen pintaalaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan.
11 Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto (MYTT) perustuu maatilatalouden veroilmoitustietoihin sekä maatilarekisteritietoihin. Otos käsittää vain aktiivisesti maataloutta harjoittavat tiloja, joista kolmasosa vaihtuu vuosittain. Aineisto kerätään maatalouden tarpeita silmällä pitäen, joten sen otanta painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen. MYTT-aineiston kerää Tilastokeskus, joka julkaisee sen perusteella vuosittain Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto -raportin. Kannattavuustarkastelujen kannalta aineisto jakaantuu metsäverotustavan mukaan kahteen osaan. Varsinaista todellisiin tuloihin ja menoihin perustuvaa kannattavuusaineistoa saadaan vain metsätalouden pääomatuloverotuksen (puun myyntituloverotus) valinneilta tiloilta, joita vuoden 1998 aineistossa on 4 280 kappaletta. Pinta-alaverotukseen jääneiden tilojen (3 546 kpl) verotustiedoilla voidaan tehdä vain keskimääräiseen tuottoon perustuvien tulojen mukaisia laskelmia, joten niiden käyttö rajoittuu lähinnä metsäverotustapojen vertailuun. MYTT-aineistoon sisältyy lisäksi huomattava joukko tiloja (815 kpl), joiden verotusmuotoa ei tiedetä. Niiden metsäverotustiedot olivat myös muilta osin puutteelliset, että ne jätettiin laskelmien ulkopuolelle. MYTT:iin perustuvan yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoon hyväksytyn havainnon pienin metsämaan pinta-ala on 1 hehtaari. Tulokset esitetään suuralueittain (kuva 5). Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketut tulokset on taulukoitu myös metsäkeskuksittain. Metsäkeskukset 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kymi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella saadaan yleiskuva yksityismetsätalouden tulojen ja menojen kehittymisestä, vaikka tilastoinnissa on epätarkkuustekijöitä. Pohjois- Suomi Vertailtavuus Saman aineiston eri vuosilta lasketut tulokset ovat vertailukelpoisia. Sen sijaan alueittaisten aineistojen ja Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston perustella lasketut tulokset eivät ole varauksetta vertailukelpoisia keskenään. Niissä aineistojen perusjoukot poikkeavat toisistaan eivätkä tulosten laskentaan käytettävissä olevat tiedot kaikilta osin vastaa toisiaan. MYTT-aineistosta ei voida laskea alueittaisten aineistojen kanssa vertailukelpoisia bruttokantorahatuloja, koska verotustiedoissa kustannuksia ei ole ryhmitelty kustannuspaikoittain (esim. 1. puunkorjuu, 2. metsänhoito ja -perusparannus, 3. muut kustannukset). Metsätalouden pääomatulot sisältävät hankintakauppojen puunkorjuukustannukset metsänomistajan omaa työtä lukuunottamatta, minkä takia pääomatulot ovat suuremmat kuin perinteisesti lasketut bruttokantorahatulot. Muut pääomatuloa laskettaessa huomioon otettavat erät voidaan tarvittaessa jättää laskelmien ulkopuolelle. Edellä mainittu kustannuspaikkajaon puuttuminen haittaa etenkin kustannusten vertailua. Verotustietoihin sisältyvien puunkorjuukustannusten takia tulee MYTT-aineiston perusteella laskettujen kustannusten olla korkeammat kuin alueittaisilla tilastoaineistoilla. Laskelmissa mukana olevissa kustannuksissa on myös muita eroja, mutta suuruusluokaltaan ne ovat pienempiä kuin puunkorjuukustannukset. Aineistojen perusjoukot eivät ole samat, joten tasoerot ovat odotettavia, vaikka laskentaperusteet olisivat identtiset. MYTT-aineistolla lasketut tulokset perustuvat puunmyyntituloverotustietoihin, joten on oletettavaa, että sen perusteella lasketut tulot ovat keskimääräistä alemmat metsäverotuksen siirtymäkauden ajan (1993 2005). Lisäksi tuloksia verrattaessa on muistettava, että MYTT-aineisto painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen ja sisältää vain maataloutta harjoittavia metsänomistajia, kun taas alueittaiset yksityismetsätalouden tilastot käsittävät kaikki perhemetsätalouden harjoittajat sekä yhteismetsät, seurakunnat, kunnat, säätiöt ym. yhteisöt. Aineistojen vertailuun liittyvistä ongelmista tarkemmin E. Uotila, toim. 1997. Yksityismetsätalouden kannattavuustutkimus-tarpeita ja tuloksia eri organisaatioiden näkökulmista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 661. Länsi- Suomi Kuva 5. Aluejako. Itä- Suomi Luotettavuus
12 Tulojen laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: Osa hakattavasta puumäärästä on myyty edellisen vuoden hinnoilla ja osa ko. vuoden hinnoilla myydystä puusta jää kaupantekovuonna hakkaamatta. Bruttokantorahoissa on pieni systemaattinen yliarvio, sillä hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset oletetaan yhtä suuriksi kuin pystyleimikoissa. Käytännössä hankintaleimikoiden korjuukustannukset ovat korkeammat mm. pienemmän puumäärän ja suuremman kuitupuuosuuden takia. Kotitarvepuun käytön arvo perustuu arvioon. Kustannusten laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: Osa kustannustiedoista perustuu arvioon Korkomenot puuttuvat. MYTT-aineistolla laskettuja tulo- ja menotietoja ei voida yleistää koskemaan kaikkia metsänomistajia, koska Aineisto perustuu metsätalouden pääomatuloverotustietoihin, joten tulot jäävät siirtymäkauden aikana pienemmiksi kuin metsänomistajilla keskimäärin Aineistossa on vain maanviljelijämetsänomistajia Aineisto painottuu Etelä-Suomen läntisiin ja eteläisiin osiin; Oulun ja Lapin lääneistä havaintoja on vähän. Aineiston luotettavuutta heikentävät lisäksi seuraavat puutteet Aineisto perustuu veroilmoituksiin, ei lopulliseen verotukseen Pienehköjä tuloja tai menoja ei tarvitse ilmoittaa metsäverotuksen lomakkeella, josta MYTT-tiedot kerätään Mukana suuri joukko tiloja, joista ei ole metsäverotustietoa MYTT-aineiston otanta on tehty maataloustulon selvittämistä silmällä pitäen Tulokset on laskettu ilman painotuksia. Tulosten käyttö Tulokset soveltuvat taustamateriaaliksi sekä alueittaisten ja tilakokoluokittaisten vertailujen tekoon. Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketuista tuloksista saadaan yleiskuva koko yksityismetsätalouden tuloista ja menoista metsäkeskuksittain. MYTT-aineiston perusteella voidaan tehdä alueittaisia ja tilakokoluokittaisia tarkasteluja, mutta tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia yksityismetsänomistajia.