Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 896/2010 vp Oikeusavustajan valinta huostaanottotilanteessa Eduskunnan puhemiehelle Kodin ulkopuolelle sijoitettuina oli vuonna 2008 kaiken kaikkiaan yli 16 000 lasta ja nuorta. Näistä yli 11 000 on huostaanotettu tai kiireellisesti sijoitettuna. Sijoitusten määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna kolme prosenttia. Kaikki ei siis tässä asiassa ole kohdallaan. Tästä kertoo myös se, että 85 prosenttia lastensuojelun varoista menee sijoituksiin. Tämä voi johtua avohuollon määrärahojen puutteesta tai asenteesta. Usein ensimmäinen lastensuojelutoimenpide on lastensuojeluilmoitus, joka johtaa sijoitukseen. Lastensuojeluasioissa oikeusturvaongelmana on, ettei kansalainen voi saada oikeusapulain 257/2002 mukaista oikeusapua eli valita lakimiestä hoitamaan neuvottelut ja esim. lastensuojeluviranomaisen luona ennen huostaanoton tuomioistuinkäsittelyä. Nykyisin oikeusapupäätös kattaa vain tuomioistuinasiat, eli julkista oikeusapua voi saada vasta siinä vaiheessa, kun lapsen asiassa on tehty joko kiireellisen sijoituksen päätös tai viranomainen on tehnyt huostaanottohakemuksen hallinto-oikeudelle. Kansalainen voi toki turvautua julkisiin oikeusavustajiin (mikäli tulojen perusteella on siihen oikeutettu). Näillä ei ole useinkaan aikaa tai mahdollisuutta osallistua viranomaisen luona tapahtuviin neuvotteluihin. Tämä asia on ongelmallinen, kun neuvotteluissa ennen huostaanottoa voitaisiin usein edetä ja jopa torjua lapsen huostaanotto. Toisaalta kun lakimies olisi neuvotteluissa mukana, viranomaistoimintakin saisi ryhtiä. Tästä tulisi säästöä yhteiskunnalle. Pitäisi siis muuttaa oikeusapulakia siten, että se kattaisi lastensuojeluasioissa myös nämä muut kuin tuomioistuinkäsittelyyn liittyvät asiat eli ulkoprosessuaaliset asiat. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Milloin pääsemme tilanteeseen, että kansalaiselle muodostuu huostaanottotilanteessa mahdollisuus valita avustajansa ja avustaja saa palkkionsa valtion varoista? Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2010 Anne Kalmari /kesk Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anne Kalmarin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 896/2010 vp: Milloin pääsemme tilanteeseen, että kansalaiselle muodostuu huostaanottotilanteessa mahdollisuus valita avustajansa ja avustaja saa palkkionsa valtion varoista? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Jos kansalainen taloudellisen asemansa vuoksi ei kykene itse suorittamaan oikeusavun vaatimia menoja, hän voi saada oikeudellista apua valtion varoin. Oikeusapulaissa säädetään miten ja millaista apua oikeudellisessa asiassa voi saada. Pääsääntöisesti oikeusapuun kuuluu oikeudellinen neuvonta, tarpeelliset toimenpiteet sekä avustaminen tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Myös lapsen huostaanottoasioihin on mahdollista saada julkista oikeusapua. Yksittäisessä asiassa oikeusapuun kuuluvat ne oikeusavustajan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen huomioon ottaen asian laatu ja merkitys ja olosuhteet kokonaisuudessaan. Julkinen oikeusavustaja voi arvioida tarpeelliseksi asianosaisen avustamisen huostaanottoasiassa jo viranomaisen luona tapahtuvissa neuvotteluissa. Ratkaisu tehdään käsiteltävänä olevassa asiassa esiin tulevien seikkojen perusteella. Kuten kysyjä mainitsee, näissä tapauksissa oikeusavun antaa oikeusapulain 8 :n mukaisesti valtion oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja. Kansanedustajan mainitsemissa tilanteissa, joissa julkinen oikeusavustaja ei voisi antaa oikeusapua työtilanteen tai muun perustellun syyn vuoksi, hakija ohjataan toiseen oikeusaputoimistoon tai yksityisen avustajan puoleen julkisen oikeusavun saamiseksi. Jos huostaanottoasiaa käsitellään hallinto-oikeudessa, oikeusapua voi antaa myös yksityinen oikeusavustaja, jonka kansalainen voi valita ja joka saa palkkionsa tehdyn oikeusapupäätöksen rajoissa valtion varoista. Huostaanottoasioissa yleensä heikoin ja haavoittuvin osapuoli on lapsi, jonka asiasta on kyse. Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan 1.1.2008. Lain tarkoituksena on entistä paremmin ottaa huomioon lapsen oikeuksien ja edun toteutuminen. Uudessa lastensuojelulaissa on parannettu myös vanhempien oikeusturvaa päätöksentekomenettelyssä. Kuulemisesta ja asiassa pidettävistä neuvotteluista säädetään entistä tarkemmin ja tahdonvastaisen huostaanottopäätöksen tekeminen on siirtynyt hallinto-oikeudelle. Lapselle voidaan määrätä edunvalvoja käyttämään hänen puhevaltaansa, jos huoltaja ei voi sitä puolueettomasti tehdä ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen lapsen edun turvaamiseksi. Tuomioistuinkäsittelyyn lapselle voidaan pyynnöstä tai tuomioistuimen oman harkinnan perusteella määrätä avustaja. Jos oikeus määrää avustajan omasta aloitteestaan, avustajan palkkio ja kulut korvataan oikeusapulain säädösten mukaan riippumatta siitä, onko lapselle myönnetty oikeusapulaissa tarkoitettua oikeusapua. Tältä osin oikeusapu annetaan korvauksetta Muun kansalaisen kuin asianosaisena olevan lapsen oikeutta oikeusapuun huostaanottoasioissa ei ole erityisesti säädelty. Uutta lainsäädäntöä, jonka perusteella huostaanottotilanteissa saisi valita avustajan valtion varoilla muilla kuin oikeusapulain perusteilla, ei ole nyt suunnitteilla. 2

Ministerin vastaus KK 896/2010 vp Anne Kalmari /kesk Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2010 Oikeusministeri Tuija Brax 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 896/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne Kalmari /cent: När blir det så att en medborgaren i en situation som gäller omhändertagande har möjlighet att välja sitt biträde och att biträdets arvode betalas av statens medel? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: En medborgare som på grund av sin ekonomiska ställning inte kan betala utgifterna för rättshjälp kan få rättslig hjälp med statlig finansiering. Bestämmelser om hurdan hjälp man kan få i en rättslig angelägenhet och hur detta går till finns i rätthjälpslagen. I regel omfattar rättshjälpen juridisk rådgivning och behövliga åtgärder samt biträdande i domstol och hos andra myndigheter. Också i ärenden som gäller omhändertagande av barn är det möjligt att få offentlig rättshjälp. I enskilda fall omfattar rättshjälpen de åtgärder av rättsbiträdet som krävs med hänsyn till fallets art och betydelse och omständigheterna som en helhet. Ett offentligt rättsbiträde kan bedöma att det i ett ärende som gäller omhändertagande är nödvändigt att biträda parten redan vid förhandlingarna som förs hos en myndighet. Detta avgörs på basis av de omständigheter som framgår i ärendet som håller på att handläggas. Såsom nämns i spörsmålet ges rättshjälpen i dessa fall enligt 8 i rättshjälpslagen av ett offentligt rättsbiträde som är anställd vid en statlig rättshjälpsbyrå. I sådana situationer som nämns i spörsmålet, där ett offentligt rättsbiträde inte kan ge rättshjälp på grund av sin arbetssituation eller annan grundad anledning, anvisas sökanden att vända sig till en annan rättshjälpsbyrå eller ett privat biträde för att få rättshjälp. Om ett ärende som gäller omhändertagande handläggs vid förvaltningsdomstolen kan rättshjälp ges av ett privat biträde som medborgaren själv väljer och biträdets arvode betalas av statens medel inom ramen för rättshjälpsbeslutet. I ärenden som gäller omhändertagande är barnet som ärendet gäller i allmänhet den svagaste och mest sårbara parten. Den nya barnskyddslagen trädde i kraft den 1 januari 2008. Lagens syfte är att bättre än förut garantera att barnets rätttigheter och bästa beaktas. Genom den nya barnskyddslagen har dessutom rättsskyddet för föräldrarna vid beslutsfattande förbättrats. I lagen finns mer detaljerade bestämmelser än förut om hörande och de diskussioner som ska ordnas i ärendet och beslutsfattande i ärenden som gäller tvångsomhändertagande har överförts till förvaltningsdomstolen. För ett barn kan förordnas en intressebevakare som för barnets talan, om vårdnadshavaren inte opartiskt kan bevaka barnets intresse i ärendet och om detta är nödvändigt för att trygga barnets intressen. För ett barn kan på begäran eller om domstolen anser att det annars är nödvändigt förordnas ett biträde för domstolsbehandlingen. Om domstolen på eget initiativ förordnar ett biträde, ersätts biträdets arvode och utgifter enligt vad som föreskrivs i rättshjälpslagen, oberoende av om barnet har beviljats eller beviljas rättshjälp enligt rättshjälpslagen eller inte. Till dessa delar ges rättshjälp utan ersättning. Det finns inga bestämmelser om rätten av någon annan än barnet som är part i ärendet att få rättshjälp i ett ärende som gäller omhändertagande. Ny lagstiftning enligt vilken man i en situation som gäller omhändertagande skulle kunna 4

Ministerns svar KK 896/2010 vp Anne Kalmari /kesk välja ett biträde vars arvode betalas av statens medel på några andra grunder än med stöd av rättshjälpslagen håller inte på att planeras. Helsingfors den 16 november 2010 Justitieminister Tuija Brax 5