No 12 25.9.2012 ulla kiminkinen Kaiken takana on nainen kahden maan hoitaja rajaseutu s. 14 ongelmana mustasukkaisuus? hyvinvointi s. 28 alzheimer terveys s. 24 6sääntöä pätkätyöstä
elämyksiä ja liikunnan iloa! tutustu ja hae jaksolle osoitteessa www.pht.fi Ensimmäinen askel on hyvinvointijakso, jolla pääset matkalle kohti terveellisempiä elämäntapoja! PHT tarjoaa elämyksiä, onnistumisen iloa ja hyvän olon mahdollisuuksia ympäri Suomen. Haku alkaa 1.5.2012. ensimmäinen askel on tärkein. PHT ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. Puh. 020 144 1310 Liikuntaa ja painonhallintaa Tehyn jäsenyys oikeuttaa hakemaan PHT:n hyvinvointijaksoille. Käytä etu hyväksesi ja hae nyt! Ensimmäinen askel korvaa entiset kuntoremonttikurssit. Aikuisten hyvinvointijaksoja on neljällä eri teemalla: liikunta, painonhallinta, miehet ja nuoret miehet (alle 35-vuotiaat). Osallistujien valinnassa painotetaan terveydellisiä kriteerejä. Perhejaksoille valitaan sosiaalisin ja taloudellisin perustein. Kursseja on 40 eri paikkakunnalla ympäri Suomen. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.pht.fi/palvelut. Ensi vuoden hyvinvointijaksojen haku alkaa 3.10. Jaksoille haetaan sähköisesti osoitteessa www.pht.fi. 1askel-hyvinvointijaksojen hinnat jäsenille 1askel aikuisille 150 /aikuinen/pääjakso/5 vrk:ta 60 /aikuinen/seurantajakso/2 vrk:ta 1askel perheille 125 /aikuinen/5 vrk:ta 75 /6 16-vuotias lapsi/5 vrk:ta 0 /alle 6-vuotias lapsi vanhempien seurassa/5 vrk:ta KaiKKi omavastuuhinnat sisältävät ohjelman, majoituksen ja täysihoidon. 2 TEHY t 12 2012
terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No 12 25.9.2012 KAnnen KUVA: HAnnA-KAISA HÄMÄLÄInen 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Kirsi Sillanpää 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Riskit tutuksi 14 kansi Kahden maan hoitaja 20 Ammatissa: Pois puntarilta 23 Kolumni 24 kansi Terve elämä suojaa muistia 27 Terveys 28 kansi Hyvinvointi: Mustankipeää 34 Ääni asiantuntijalle 36 Arviointi palkan perustana 39 Tutkimus 40 Ulkomaat: Kosovon paras ammattijärjestö 44 kansi Henkilö: Kannatti vastata kyllä 65 Ristikko 70 Tieni tähän: Minussa uinui hoitaja 72 Ihana arki: Jännitys rentouttaa 74 Suolaa haavoille tehyläinen 52 Keskustelua 53 Luottamuksella 54 Tehy-uutiset 56 Voittaja 58 kansi Hyöty 60 Jäsentapahtumat 64 Tarkastaja 14 sevettijärvellä Terveydenhoitaja Sirpa Rintala työskentelee kahdessa maassa. kolme oman tien kulkijaa 44 Maalaishoitaja Ulla Kiminkinen ideoi tv-sarjaa yhdessä miehensä kanssa. Liittomme johtotehtävissä ei ole naisia kuin kourallinen. Kosovo-hankkeen koordinaattori Merita Shehu sivulla 40. 70 Marokon kasvatti Sairaanhoitaja Zahra Mujunen opettaa omassa tanssikoulussaan. TEHY t 12 2012 3
pixmac Loma kutsuu! Nyt on aika hakea Tehyn lomaviikkoja talveksi ja kevääksi. Lomaviikkojen arvonta Viikot 52/2012 22/2013 arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 19.10.2012. Arvontaan voi osallistua netissä. Viimeinen hakupäivä tiistai 16.10. Holiday Club Yrityspalvelun -varaussivustolle kirjaudutaan Tehyn nettisivujen kautta: www.tehy.fi -> Jäsensivut -> Jäsenenä -> Jäsenyys ja jäsenedut -> Jäsenedut -> Lomaedut. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan hakijoille viikon 43 aikana joko kirjeitse tai sähköpostitse, ei puhelintiedusteluja. Arvontaan voi osallistua yhdellä hakulomakkeella. Sesonkilomaviikon voi saada arvonnassa korkeintaan joka kolmas vuosi. Haettavissa olevat viikot Katinkulta Viikot 52, 6 17 (530 /vko), viikot 1 5, 18, 20 22 (410 /vko) Vierumäki Viikot 5 15, 17 22 (viikonloppu pe ma 350 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 350 /4 vrk) Airisto Viikot 52, 8 10 (510 /vko), viikot 1-7, 11 22 (400 /vko) Saariselkä Viikot 52, 1, 8 17 (520 /vko), viikot 2 7 (410 /vko) Punkaharju Pienempi huoneisto: Viikot 52, 8 10 (470 /vko), viikot 1 7, 11 21 (370 /vko) Isompi huoneisto: Viikot 52, 8 10 (550 /vko), viikot 1 7, 11 21 (450 /vko) Ruka Pienempi huoneisto: Viikot 52,1, 8 18 (390 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (300 /vko) Isompi huoneisto: Viikot 52,1, 8 10, 13 15, 17 18 (520 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (410 /vko) Tampereen Kylpylä Pienempi huoneisto: Viikot 52, 3, 6 7, 9 10, 14 15, 19 21 (viikonloppu pe ma 210 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 210 /4 vrk) Isompi huoneisto: Viikot 11, 16, 19 20 (viikonloppu pe ma 260 /3 vrk tai arkiviikko, ma pe 260 /4 vrk) Lisätiedot Holiday Club Yrityspalvelu Leena Niemi, Kari Rinne, Ville Mäkinen ja Jenni Käpynen Puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9 16) Sähköposti: yrityspalvelu@holidayclub.fi Huoneistoihin voit tutustua Holiday Clubin varaussivustolla. 4 TEHY t 12 2012
Pääkirjoitus Sukella saappaisiin Päätoimittaja PäIvI JokImäkI IhaIlen IhmIsten kykyä heittäytyä. Heittäytyjät eivät varmasti ole sen huolettomampia tai piittaamattomampia kuin muutkaan. He vain osaavat tehdä päätöksen juuri oikealla hetkellä. Katsovat vasempaan, oikeaan, vielä kerran vasempaan ja loikkaavat kohti seuraavaa jännittävää seikkailua. Itsekin olen aika spontaani. Saatan sujauttaa hetkessä kumisaappaat jalkaan, napata korin kainaloon ja syöksyä sienimetsään. Ihan ilman mitään etukäteissuunnittelua. Mutta jos kyse on elämää muuttavista ratkaisuista, mietintäaika saattaa venähtää viikoista vuosiin. Oman kypsyttelyn isommat asiat usein vaativatkin. Olen huomannut katuvani yleensä vain niitä ratkaisuja, jotka olen tehnyt jonkun muun toiveesta tai painostuksesta. Joskus voi pitkällä harkinnalla ja pähkäilyllä menettää tilaisuuden. Hetki lyö ja onkin saman tien ohi. Elämässä vaaditaan pelisilmää. Pelisilmä tarkoittaa sitä, että käyttää Hetki lyö ja onkin saman tien ohi. Elämässä vaaditaan pelisilmää. aikaansa ja energiaansa niihin asioihin, joihin on ylipäänsä mahdollisuus vaikuttaa. Tekee parhaansa silloin, kun sitä vaaditaan. Toisaalta pitää osata jättää asiat taakseen, kun ne on käsitelty. Uskon, että onnelliset ihmiset, ehkä juuri nuo heittäytyjät, osaavat riisua vanhat kolhut ja riesat kuin käsineet käsistään. Se on hieno taito, luopuminen. Siinä piilee myös jokin onnellisuuden siemen. Kauna ja vihaisuus vievät voimia. Pärjääjät toipuvat kiukusta nopeasti ja suuntaavat katseen eteenpäin. tässä numerossa tapaamme monen monta upeaa naista, jotka ovat uskaltaneet. He eivät ole pelänneet muutosta. He ovat olleet valmiita luopumaan ja ottamaan vastaan sen, mitä elämällä on heille tarjota. Hoitoalan ammatit ovat siitä hienoja, että ne mahdollistavat työskentelyn hyvin monenlaisissa oloissa, tuntemattomissa kulttuureissa, aivan toisissa maissa. Joskus on osattava myös jäädä. Sekin vaatii uskallusta. Työaika määrää elämisen tahdin 30 vuotta SiTTen käytännössä työaika lohkaisee aina enemmän kuin päivittäiset määrätunnit. Aikaa kuluu työmatkoihin, ruokarupeamaan, lasten hoitoonvientiin ja hakuun, kauppareissuun. Päälle tulevat vielä kotityöt. Huollon on pelattava, jotta voisi käydä työssä. Työpäivälle kertyy näin mittaa roimasti. Kolmijako kahdeksan tuntia unelle, kahdeksan työlle ja kahdeksan vapaa-ajalle ja virkistykselle ei toteudu ei ainakaan perheellisen naisen kohdalla. Korjausta toisikin naisten mielestä yleinen työajan lyhennys. Tehy 18/1982 TEHY t 12 2012 5
Itse asiassa Ihmisten johtaja Tehyn toimialajohtaja Kirsi Sillanpää haluaa, että työnteko on paitsi tuloksellista myös mukavaa. teksti Sinikka Sajama kuva Leena Louhivaara 1 Miten alkoi suhteesi Tehyyn? Liityin jäseneksi ensimmäisen kerran vuonna 1982, kun valmistuin sairaanhoitajaksi. 2 Mikä houkutteli sinut töihin Tehyyn? Tehy on vahva järjestö, ja tällä paikalla voin vaikuttaa koulutetun hoitohenkilöstön asemaan. Pidän sitä todella tärkeänä työnä. 3 Mihin haluat työssäsi vaikuttaa? Haluaisin sosiaali- ja terveydenhuoltoon sellaiset rakenteet ja asenteet, että koulutetun hoitohenkilöstön osaamista pystytään hyödyntämään nykyistä paremmin. Työyhteisöjä haluaisin kehittää niin, että työnteko olisi paitsi tuloksellista myös mukavaa. 4 Mitä on tehyläinen edunvalvonta? On selvää, että työstä pitää saada oikeudenmukainen palkka, jossa näkyy myös tehtävien lisääntyminen. Ammatillisen edunvalvonnan tavoite on, että tehyläisten osaaminen on järkevässä käytössä ja jokaisella on mahdollisuus kehittyä ja edetä työurallaan. Me haluamme olla asiantuntijoina mukana kehittämässä laadukkaita palveluja, korkeatasoista koulutusta ja kilpailukykyisiä työpaikkoja. 5 Mikä on alan suurin haaste? Ehdottomasti osaavan henkilöstön saatavuus ja riittävyys. Sosiaali- ja terveys alan työpaikoista on kehitettävä niin vetovoimaisia, että niissä viihtyvät erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset. Esimerkiksi nuoret hakeutuvat innoissaan alalle, mutta moni alkaa harkita alan vaihtoa jo muutaman vuoden kuluttua. 6 Mikä neuvoksi hoitajapulaan? Nyt pitää panostaa työhyvinvointiin. Töihin on tulossa uusi sukupolvi, jota ei johdeta vanhoilla opeilla. He haluavat kohtuullisen itsenäisen työsaran, mutta myös kannustusta ja palautetta. He haluavat vaikuttaa työhönsä ja työaikoihinsa, osallistua päätöksentekoon ja toiminnan kehittämiseen. Hyvä työilmapiiri ja työviihtyvyys eivät maksa mitään, mutta ne edellyttävät erittäin hyvää johtamista. 7 Töihin on tulossa uusi sukupolvi, jota ei johdeta vanhoilla opeilla. Millainen olet ollut hoitajana? Sairaanhoitajana koen olleeni aina etulinjassa. Päivystyksessä oli opittava toimimaan muuttuvissa tilanteissa ja kestettävä stressiä. Se kehitti paineensietoa ja tilannehallintaa. Opin myös arvostamaan kaikkien osaamista. Työtä tehdään moniammatillisessa tiimissä, jossa tarvitaan jokaisen työpanosta ja oikeaa asennetta. Kaveria ei jätetä pulaan, ja potilaiden auttamiseksi tehdään kaikki mahdollinen. 8 Millainen on hyvä työpaikka? Sinne halutaan töihin. Hyvässä työpaikassa rakenteet ovat kunnossa ja roolit selvät. Siellä jokaisella on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ja onnistua. 9 Millainen on hyvä johtaja? Hyvä johtaja on aidosti kiinnostunut organisaation tavoitteista ja siitä porukasta, jonka kanssa niihin pyritään. Hänellä on hyvät ihmissuhdetaidot. Hän on oikeudenmukainen, luotettava ja toimissaan johdonmukainen. Hän kannustaa ja antaa palautetta. Hän iloitsee onnistumisista ja seisoo tukena, jos tulee vastoinkäymisiä. Millainen on unelma-alainen? 10 Puhuisin mieluummin työyhteisötaidoista, joita sekä esimies että alaiset tarvitsevat. Esimiehelläkin on esimies. Tarvitaan positiivista ja toisia kunnioittavaa asennetta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Mitä on hyvä elämä? 11 Hyvä elämä koostuu monista asioista: perheestä, ystävistä, työkavereista, hymystä, naurusta, kiitoksesta, huomioimisesta aidosta toisten ihmisten kohtaamisesta. 6 TEHY t 12 2012
Kirsi Sillanpää, 52 Tehyn yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen -toimialan johtaja elokuusta 2012. Sairaanhoitaja, terveystieteen maisteri, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA. Esimies- ja johtamis - kokemusta osastonhoitajana, ylihoitajana, johtavana yli hoitajana ja henkilöstöjohtajana. Harrastaa liikuntaa zumbasta golfiin ja musiikkia klassisesta iskelmään, nauttii mökkielämästä ja innostuu jääkiekosta. Perheeseen kuuluvat aviomies Marko ja lapset Ira, Sara, Krista ja Mikael. IlmapIIrI ratkaisee. Kirsi Sillanpää uskoo, että panostukset työhyvinvointiin ja johtamiseen pelastavat hoitajapulalta. TEHY t 12 2012 7
Helsinki Tukholma Helsinki Yksityissektorin koulutusristeily 8. 10.2.2013 M/S Silja Serenade, Helsinki Olympiaterminaali Koulutuksessa käsitellään työelämän ja työmarkkinoiden muutoksia sekä viestinnän ja yhteistyön merkitystä ammattiosaston ja luottamusmiehen näkökulmasta. Työpajoissa pureudumme työehtosopimuksittain edunvalvonnan kysymyksiin, verkostoituen ja jakaen hyviä käytäntöjä. Kohderyhmä: Yksityissektorilla toimivat ammattiosaston puheenjohtajat, varapuheenjohtajat, sihteerit, hallituksen jäsenet, luottamusmiehet sekä varaluottamusmiehet. Koulutus on koulutussopimuksen mukaista ay-koulutusta, josta on sovittu työnantajan kanssa. Huom! Vuonna 2013 ei järjestetä Tehyn yksityissektorin valtakunnallisia neuvottelupäiviä. Risteily korvaa neuvottelupäivät. Risteily on osallistujille maksuton ja sisältää päivän aikana tarjottavat ruuat. Tehy maksaa osallistujien matkat Tehyn yleisen matkustusohjeen mukaan. Ilmoittautuminen jäsensivujen kautta: www.tehy.fi -> Jäsen sivut -> Omat jäsentiedot -> Kurssit -> Kurssitarjonta. Sitovat ilmoittautumiset 3.12.2012 mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään vahvistuskirje viikolla 50. Lisätietoja tilaisuudet@tehy.fi. Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Perjantai 10.30 Ilmoittautuminen ja lippujen jako 11.30 Lounas 12.15 Koulutuspäivien avaus Rauno Vesivalo, 1. varapuheenjohtaja, Tehy 12.30 Työelämän ja työmarkkinoiden muutokset Professori Juha Siltala 14.00 Kahvi 14.30 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä? Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen -toimiala, Tehy 15.30 Ajankohtaista työehtosopimuksista Neuvottelupäällikkö Juha Niittylä, Tehy 16.30 Työehtosopimusasiaa luottamusmiehille. Lakimiehet, Tehy Ammattiosaston rooli ja tehtävät (ao-toimijoille) Järjestöasiamies Jussi Laasola, Tehy 20.00 Buffet, toinen kattaus Lauantai Aamiainen 9.30 Laiva saapuu Tukholmaan, vapaata omaa aikaa 13.00 Voileipätarjoilu 13.45 Luottamusmiehen ja ammattiosaston yhteistyö sekä viestintä. Järjestöasiamies Jussi Laasola, Tehy 15.00 Edunvalvonnan tavoitteet (työpajat) Lakimiehet, järjestö- ja alueasiamiehet, Tehy 16.30 Kahvi 17.00 Ryhmätöiden purku Lakimiehet, järjestö- ja alueasiamiehet, Tehy 20.00 Buffet, toinen kattaus Sunnuntai Aamiainen 10.30 Laiva saapuu Helsinkiin 8 TEHY t 12 2012
Puheenjohtajalta Välitä, puutu ja vaikuta Tehyn I varapuheenjohtaja Rauno VeSiValo SuomeSSa on vaurautta ja osaamista enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta se ei ole taannut meille suomalaisille elämisen taitoja. Mikä meitä vaivaa? Miksi suomalaisessa yhteiskunnassa on näin valtavasti toivottomuutta, epäonnistumista ja epätasaarvoa. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut useita lapsiin, koko perheeseen kohdistuneita surmia ja väkivallantekoja. Suomalainen yhteiskunta siis me suomalaiset on tullut kovin itsekeskeiseksi. Viis muista, jätkä sen kun porskuttaa. Emme uskalla puuttua tai välittää toisen asioista. Sen sijaan poliittiset päättäjät uskaltavat tehdä päätöksiä, joilla kavennetaan kaikista heikoimmassa asemassa olevien kanssaihmisten arkea. Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa runnellaan yhä kiihtyvällä vauhdilla, vaikka palveluiden tarvitsijoiden määrä lisääntyy. Yksityistetään, ulkoistetaan, tuotetaan jollain muulla tavalla, jota ei kyetä kertomaan. Kokonaisuus ei ole kenelläkään hanskassa, vaan kaikki yrittävät osaoptimoida parhaat palat itselleen. Viis muista, jätkä sen kun porskuttaa. Sttk on toimittanut kirjan Ihannekunta, jossa eri tahojen nokkaihmiset kertovat, millainen on heidän ihannekuntansa. Poimin tähän muutamia kuvauksia ihannekunnasta: 1. Kuntani on niin arvokas juttu, että oikeuteni on vaatia siltä hyvää johtamista. 2. Peräänkuulutan kuntapäättäjiä käyttämään maalaisjärkeä kuntalaisten eduksi. Vai ovatko päättäjät liian kaukana kuntalaisten arjesta? 3. Ihannekunnassani talous on kunnossa ja poliitikoilla aito halu järjestää palvelut kuntoon. Poliittinen päätöksenteko on avointa ja jopa visionääristä, ja kuntalaiset ymmärtävät päätöksenteon perusteet. 4. Laadukkaiden julkisten palveluiden tuottaminen toki maksaa, mutta hyvin toimiva julkinen sektori on hyvinvointiyhteiskunnan ydin. 5. On tärkeää, että kotikunnassani on ilmapiiri, jossa ihmiset hyväksytään sellaisina kuin ovat ja jossa jokaisen mielipide on lähtökohtaisesti yhtä arvokas ja tärkeä. mistähän kyseinen kunta löytyy? Kunnallisvaaleissa voi ainakin yrittää vaikuttaa niin, että ihannekunnan rakentajia valitaan runsaasti valtuustoon. Hyvää kuntavaalisyksyä! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo 8.30 16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma ti ja to pe 9 15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma ti ja to pe 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) www.tehy.fi > Yhteystiedot TEHY t 12 2012 9
ajankohtaista Koonnut vesa turunen, vesa.turunen@tehy.fi nordlab pohjoiseen Pohjois-suomEn laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän nimi on Nordlab. Nimi kuvastaa liikelaitoksen maantieteellistä sijaintia ja kaksikielisyyttä. Nimi valittiin nimikilpailussa. Keskus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa, ja sen palveluksessa on noin 500 tehyläistä. Rh LiikeLaitoksen perustamisesta kerrottiin tehy-lehdessä 3/2012. Ryhdy säästäjäksi. Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista. EK aikoo vähentää ElinkEinoElämän keskusliitto EK aloittaa yt-menettelyn henkilöstönsä vähentämiseksi. Kyseessä on toiminnan uudelleenjärjestely ja talouden tasapainottaminen. Neuvottelujen piirissä on EK:n aluetoiminnan lisäksi assistentti- ja sihteeritehtävät. Arvion mukaan mahdollinen henkilöstön vähennystarve on enintään 20 henkilöä. EK:n palveluksessa on 153 työntekijää. VT Lastensuojelun käytännöt syyniin PERusPalVEluminisTERi Maria Guzenina-richardson on asettanut työryhmän selvittämään lastensuojelulain toimivuutta, käytäntöjä sekä mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Perustamisen taustalla on 8-vuotiaan helsinkiläistytön murha, josta syytetään hänen isäänsä ja äitipuoltaan. Perhe oli lastensuojelun asiakas. Työryhmän puheenjohtajana toimii ylisosiaalineuvos aulikki Kananoja. Työryhmä luovuttaa väliraporttinsa marraskuun 2012 loppuun mennessä. Rh Uusia työaikapankkeja sosiaali- ja TERVEydEnhuollon kuntatyöpaikat ovat ryhtyneet perustamaan työaikapankkeja. Tehyn tiedossa on kymmenisen työaikapankkia, joista on solmittu vaadittavat paikalliset sopimukset työnantajan ja työtekijäjärjestöjen välillä. Työaikapankki tarkoittaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelyä, jolla työaikaa, ansaittua vapaata tai vapaaksi muutettuja rahakorvauksia voi säästää, lainata ja yhdistää. Tehyn neuvottelupäällikkö riikka r apinoja on tyytyväinen kehitykseen. Tehyn valtuusto kielsi työntekijöille epäedulliset vuosityöaikasopimukset 2009, ja Tehy ryhtyi suosittelemaan työn ja vapaa-ajan yhdistämistä helpottavia työaikapankkeja. Työaikapankit eivät ole alennusmyyntisopimuksia, vaan työntekijä saa KVTES:n mukaiset korotukset säästöilleen. Tehyllä on ohjeet työaikapankkisopimukseen. Yhtä ja oikeaa mallia sopimukselle ei kuitenkaan ole, vaan neuvotteluissa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet. Rh kolme faktaa 1 Työaikapankkijärjestelmän käyttö on mahdollista kaikissa työaikamuodoissa. 2 Työntekijän tulee pystyä seuraamaan työaikapankin saldoa vaivatto masti. Parhaiten tämä onnistuu, jos saldo liitetään palkkalaskelmaan. 3 Työaikapankkiv apaa suositellaan pidettäväksi kokonaisina vapaapäivinä. pixmac 10 TEHY t 12 2012
ajankohtaista Uusi laki sosiaalipalveluista UUdeLLa sosiaalihuoltolailla halutaan turvata eri väestö- ja ikäryhmien oikeus riittäviin sosiaalipalveluihin, painottaa ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea sekä vahvistaa yhteistyötä. Uudistusta pohtineen työryhmän mukaan lakiuudistuksella siirrytään ongelmakeskeisestä näkökulmasta asiakkaiden voimavarojen vahvistamiseen ja arjen tukemiseen. Tavoitteena on, että sosiaalihuoltolaki ja yleiset sosiaalipalvelut vastaavat tarpeisiin. Kunnalla säilyisi yleinen järjestämisvastuu. Kuntalaisten tuen tarpeet määrittäisivät sen, millaisissa tilanteissa sosiaalihuollon palveluja kunnassa järjestettäisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsen hyvinvointiin, toimintakykyyn, lähisuhde- ja perheväkivaltaan, kriisitilanteisiin, syrjäytymiseen ja asumiseen liittyvät tarpeet. Sosiaalihuoltolain uudistaminen kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiskokonaisuuteen. Lain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan 2015. rh Mediatähystys Tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että tulossa ovat sote (sosiaali- ja terveyspalvelu) -vaalit. taloustutkimuksen juha Rahkonen, suomen kuvalehti 7.9. Foxin ja National Geographicin selvityksen mukaan puolet suomalaisista tekisi asiat toisin, jos olisi varmaa, että vuoden päästä tulisi maailmanloppu. Tällöin suomalaiset pysyisivät perheidensä parissa ja matkustaisivat. taloussanomat 5.9. Pirkanmaa sai lääkärihelikopterin LääkäriheLikopteri on aloittanut toimintansa Pirkanmaalla. Helikopterin tukikohta sijaitsee Tampere-Pirkkalan lentokenttäalueella. Tätä ennen Pirkanmaalla ei ollut omaa konetta vaan lentävä apu tuli Vaasasta. yt-neuvottelut 11861 Tammi elokuussa 2012 irtisanottujen palkansaajien määrä. sak Helikopterin miehistöön kuuluvat Taysin ensihoitokeskuksen lääkärin lisäksi ensihoitaja ja lentäjä. Helikopterin toimintasäde ulottuu noin sadan kilometrin etäisyydelle tukikohdasta. Lääkärihelikopteritoimintaa hallinnoi Suomessa FinnHEMS ja lentotoiminnasta vastaa Pirkanmaalla Skärgårdshavets Helikoptertjänst Ab. Vt Noin kolmasosa suomalaisista ei tiedä reseptilääkkeiden tilaamisen internetistä olevan laitonta. Valelääkkeiden terveysriskejä ei ymmärretä, ja harva tajuaa niitä tilatessaan tukevansa kansainvälistä rikollisuutta. apteekkari 9/2012 Kyllä naistenkin pitäisi pystyä perustelemaan mielipiteitään muulla kuin sillä, että ovat onnistuneet lisääntymään. Äitikortin pelaaja luopuu omasta ajattelusta, mutta myös pyrkii vaimentamaan vastapuolen aivan imbesillillä aseella, vähän niin kuin vetäisi taskusta sillin ja huitoisi sillä. kolumnisti anu silfverberg, helsingin sanomien nyt-liite 31.8. annika rauhala TEHY t 12 2012 11
ajankohtaista Ohjelma tyttöjen silpomista vastaan TyTTöjen ympärileikkaus on Suomessa rikoslaissa kiellettyä väkivaltaa, jonka estämiseksi on tehty työtä jo parikymmentä vuotta. Sosiaali ja terveysministeriö julkaisi elokuussa toimintaohjelman, johon on koottu käytäntöä ehkäisevät toimenpiteet. Toimintaohjelmassa on suosituksia kunnille, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väestöä. Ohjelmasta löytyy myös selkeitä ohjeita niille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat ympärileikattuja tai leikkausuhan alaisia tyttöjä työssään. Ohjelman mukaan vastuu ympärileikkauksen puheeksi ottamisesta ja ennaltaehkäisystä on kaikilla lapsiperheiden kanssa työskentelevillä muun muassa neuvoloissa, koulu ja opiskelijaterveydenhuollossa sekä sosiaalihuollossa. ss Marjaana Huovinen pronssille Lontoossa Kuopiolainen diakonissa ja sairaanhoitaja Marjaana Huovinen voitti pronssia yhdistetyssä F33/34/52/53- luokkien keihäänheitossa Lontoon paralympialaisissa. Mitalin tuonut tulos 19,47 metriä syntyi jo ensimmäisellä heittokierroksella. 45-vuotias Huovinen osallistui paralympialaisiin ensimmäistä kertaa. Hän on Tehyn Sisä-Savon ammattioston jäsen. VT ennuste 1,4 % Suomen talouskasvu vuonna 2012. PalKansaajien tutkimuslaitos PARALYMPIAKOMITEA/MAIJU TORVINEN Leikkaukset loppuvat Mäntässä pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt, että leikkaukset loppuvat pysyvästi Mäntän sairaalassa. Neljä leikkaussalihoitajan vakanssia siirretään Tampereen yliopistosairaalaan. Kaikki hoitajat siirtyvät Taysiin entisin palkkaehdoin. Ylä Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen perusterveydenhuolto siirtyy vuoden 2013 alusta uusille sote yhteistoiminta alueille, joita ovat Mänttä Vilppula Jämsä Kuhmoinen ja Ruovesi Virrat. Erikoissairaanhoidon osalta kirurgia siirtyy Jämsän Jokilaakson sairaalaan ja konservatiivinen toiminta Mäntän sairaalaan. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Aamulehti. rh % 75 vuotta täyttäneistä i Joka kymmenes yli 75-vuotias saa säännöllistä kotihoitoa 16 14 12 10 8 6 4 2 0 pientä KasVua. Reilut 12 prosenttia yli 75-vuotiaista sai viime vuonna säännöllistä kotihoitoa. Asiakkaista 5,4 prosenttia oli jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. Maakunnittain ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien osuus vaihteli 3,3 prosentin ja 26,5 prosentin välillä. 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2008 2009 2010 2011 Kotihoidon laskenta 30.11.2011, thl. 12 TEHY t 12 2012
AjAnkohtAistA Riskit tutuksi Potilasturvallisuutta opiskellaan tänä syksynä verkkokoulutuksessa. teksti Sinikka Sajama kuva Pentti Vänskä Verkkokoulutus potilasturvallisuudesta käynnistyy syksyn aikana. Ohjelma on valmis ja koulutussivustot tulevien käyttäjien tutustuttavana. Julkisessa terveydenhuollossa koulutuksesta huolehtivat sairaanhoitopiirit. Yksityiselle puolelle ja kouluihin koulutusta tar joaa Huperman Oy. Verkkokoulutus on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ja soveltuvin osin myös sosiaalihuollon kaiteesta kiinni. Moni tapaturma on ehkäistävissä varsin arkipäiväisillä ratkaisuilla. TEHY t 12 2012 Mukaan olisi saatava myös laitoshuoltajat, keittiöhenkilökunta ja vahtimestarit. työntekijöille. Käytännössä koulutuksen järjestävät organisaatiot päättävät, ketkä kurssille osallistuvat. Olisi toivottavaa, että kurssin käyvät kaikki terveydenhuollossa toimivat eivät vain kliinistä työtä tekevät ammattilaiset. Potilasturvallisuusriskejä sisältyy kaikkeen toimintaan. Mukaan olisi saatava myös laitoshuoltajat, keittiöhenkilökunta ja vahtimestarit, luettelee koulutuksen suunnittelusta vastannut ylilääkäri Olli Väisänen. koulutuksen voi suorittaa missä tahansa, missä on tietokone ja internetyhteys. Koulutus koostuu kymmenestä 20 30 minuutin mittaisesta osiosta, jotka jakautuvat kahdesta kolmeen osaan. Niistä jokainen alkaa kliinisellä esimerkillä ja päättyy tehtävään. Viimeinen kurssi on kertausta, jossa tehdään muutamia tehtäviä kustakin kokonaisuudesta. Koulutuksen voi keskeyttää milloin tahansa ja jatkaa myöhemmin kohdasta, johon on jäänyt. Loppuun käydystä kurssista saa todistuksen. Olli Väisänen uskoo, että kurssi sopii myös ryhmäopiskeluun. Sen osioita voidaan käyttää esimerkiksi osastotuntien alustuksina ja keskustelun pohjana. Koko kurssin suorittaminen antaa kokonaiskäsityksen potilasturvallisuudesta ja toivon mukaan myös kipinän kehittää omaa ja koko organisaation toimintaa entistä turvallisemmaksi. Väisäsen mukaan kurssin ytimessä ovat systeemilähtöinen lähestymistapa ja syyllistämättömyyden kulttuuri. Katse suunnataan organisaatioon, ei yksilöön. Kysymys muotoillaan, miksi tämä tapahtui eikä kuka sen teki. Kun työyhteisö ei jahtaa syyllisiä, voidaan virheistä ja riskeistä oppia. Aikaa verkkokoulutuksen läpiviemiseen on vuoden 2014 loppuun. i Koulutuksen aiheet Potilasturvallisuuden lähtökohdat Järjestelmälähtöinen ajattelu Vaaratapahtumista oppiminen Riskit ja niiden hallinta Inhimilliset tekijät Tiimityö Terveydenhuollon prosessien turvallisuus Potilaan ja omaisten osallistuminen Haasteet infektioissa, lääketurvallisuudessa ja kajoavassa hoidossa 13
Rajaseutu Kahden maan hoitaja Sirpa Rintala halusi uusia haasteita ja lähti terveydenhoitajaksi Inarin Sevettijärvelle. Tiistaisin ja torstaisin hän käy Norjan puolella. TeksTi Päivi Mäkinen kuvat Pekka Fali 14 TEHY t 12 2012
Jäämeren portilla. Suuri osa työajasta kuluu tien päällä. Työmatkojen varrella on upeita merija tunturimaisemia. TEHY t 12 2012 15
Rajaseutu Kalenteria KatSomaSSa. Norjan Näätämössä hoitajilla on tukikohtanaan toimisto. Sirpa Rintala hakee toimistosta lääkkeet ja hoitotarvikkeet työpäivän aluksi. Sirpa Rintala kävelee portaat alas. Työmatka on tehty: ylhäällä on asunto ja alhaalla työpaikka, Sevettijärven terveystalo. Kännykkä alkaa soida heti kahdeksan jälkeen, vaikka puhelinaika on yhdeksästä kymmeneen. Päivän ensimmäinen asiakas on jo paikalla. Lähihoitaja Sointu Lintula on tuonut hänet vastaanotolle töihin tullessaan. Sirpa tekee pikamittarilla INR-testin, mittaa verenpaineen ja antaa aamulääkkeet kupissa. Mukaansa asiakas saa täyden dosetin, jossa on viikon lääkkeet. Seuraava kerta, kun tulet tänne postiautolla, meneekin sitten elokuun ensimmäiseen päivään. Sointu tulee kyllä jakamaan lääkkeet kaksi kertaa tässä välillä, Sirpa sanoo. Läksiäisiksi sanotaan kiitos suomeksi, venäjäksi ja kolttasaameksi. Asiakas puhuu venäjää ja kolttasaamea, mutta osaa myös suomea. Ulkona puhaltaa kylmä viima Sevettijärven yli. On kesäkuun loppu ja seuraavaksi päiväksi on ennustettu jopa lumisadetta. Mopo pörähtää, kun aamun toinen asiakas lähtee pois. Odotushuoneessa soi Lapin Radio. Sirpa päätyi Sevettijärvelle nähtyään Inarin kunnan työpaikkailmoituksen Tehy-lehdessä. Kolme päivää viikossa Suomessa ja kaksi päivää Norjassa työskentelevän terveydenhoitajan paikassa oli jotain, joka pakotti hakemaan. Sirpa viihtyi vakituisella työpaikallaan Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan keuhko sairauksien osastolla, mutta halusi uusia haasteita. Päivitin sairaanhoitajatutkintoni ammattikorkeakoulussa 2005 ja valmistuin samalla terveydenhoitajaksi. En kuitenkaan ollut tehnyt terveydenhoitajan työtä. Ajattelin, että pienemmällä väestöpohjalla sitä olisi helpompi opetella kuin kaupungissa. Työnhaussa tärppäsi, virkavapaa järjestyi ja Sirpa aloitti Sevettijärvellä tammikuun puolivälissä. Sirpa työskenteli vanhainkodissa Norjan Kirkkoniemessä 1990-luvun lopulla, joten norjan kieli ei ollut ongelma. Työkokemusta, tietotaitoa ja elämänkokemusta oli ehtinyt jo kertyä. Kaksi vanhempaa lasta asuvat jo omillaan, kotiin Härmään jäivät mies ja 20-vuotias poika. Sevettijärvellä on noin 250 asukasta. Terveydenhoitajan vastaanotolla käy väkeä kirjaimellisesti vauvasta vaariin. Sirpa on myös Sevettijärven kouluterveydenhoitaja. Äitiysneuvolaa hän ei pidä, koska sen toiminta on keskitetty Ivaloon. Sirpan aloittaessa työt kylä oli ollut ilman terveydenhoitajaa muutaman kuukauden. Inarin terveydenhoitaja oli hoitanut myös Sevettijärven asukkaat. Aloitin työssä yksin. Koska Sevettijärvellä ei ollut terveydenhoitajaa, sain perehdytystä Inarissa ja Ivalossa. Norjan 16 TEHY t 12 2012
NORJA Sevettijärven kylä Kirkkoniemi Näätämön kylä Inari VENÄJÄ SUOMI Työpalaveri. Norjalainen perushoitaja Anita Dalhaug ja Sirpa Rintala sopivat päivän kotikäynneistä. puolellakin aloitin yksin. Alkuun oli hankala päästä ja välillä mietin, mihin olen itseni laittanut. Työpäivän jälkeen ei ollut energiaa juuri mihinkään ylimääräiseen. Alkuvaikeuksien jälkeen työ alkoi sujua, ja norjan sanatkin palautuivat mieleen. Sevettijärvellä moni puhuu äidinkielenään kolttasaamea. Sirpaa kiinnostaisi ainakin kielen alkeiden opettelu. Eräs asiakas puhuu kolttasaamea. Hän ymmärtää jonkin verran suomea ja luottaa minuun, joten työskentely onnistuu. Sointu puhuu kolttasaamea. Hän tulee mukaan, jos tehdään toimenpiteitä tai jotain uutta. TEHY t 12 2012 Läksi äisiksisanotaankiitos suomeksi, venäjäksija kolttasaameksi. KeuhKoTauTien erikoisosaamisesta on ollut Sirpalle hyötyä. Moni tupakoi paljon ja keuhkoahtaumaa on. Eräs eteenpäin lähettämäni asiakas tuli takaisin happirikastimen kanssa ja sai jatkoaikaa elämälleen. Lääkevarastossamme ei ollut keuhkolääkkeitä, joten hankin niitä sinne. Terveystalolle saataneen lähiaikoina spirometri lahjoituksena Hengitysliitolta. Laitteen saaminen helpottaisi asiakkaiden arkea, koska nyt spirometriaan on lähdettävä Ivaloon. Sirpa hankki terveystalolle saturaatiomittarin ja alkometrin. Hänen mielestään kylässä pitäisi ehdottomasti olla myös defibrillaattori. Ambulanssi tulee Ivalosta 160 kilometrin päästä, ja lähin ensivasteryhmä on 130 kilometrin päässä Inarin paloasemalla. Pelastushelikopterin asemapaikka on noin 300 kilometrin päässä Sodankylässä. i Rajaseudun yhteistyötä Sevettijärven pitkäaikaisen terveydenhoitajan sanottua itsensä irti hänen tilalleen ei ollut saatu palkattua ketään. Myös Näätämön kylään (norjaksi Neiden) oli ollut vaikeaa löytää henkilökuntaa kotisairaanhoitoon. Inarin kunta janorjalainen Etelä-Varangin kunta selvittivät yhteisen terveydenhoitajan palkkaamista Rajatonta hoivaa -hankkeessa. Kokeilu alkoi vuoden 2011 alussa, jolloin terveydenhoitaja palkattiin määräaikaiseksi. Kokemukset olivat hyviä ja toimintamallista tehtiin pysyvä. Sevettijärvelle ja Näätämölle ovat yhteistä kylien pienuus, iäkkäät asukkaat, pitkät välimatkat ja palvelujen vähäisyys. Inarin kunta tuottaa palvelun ja Etelä- Varanki hankkii sitä ostopalveluna. 17
Kuin asuntonäytöllä. Norjalaiseen kotiin mennessä hoitaja laittaa kenkiin muovisuojat. Joka taloon on omansa. 18 TEHY t 12 2012
Rajaseutu Ambulanssin saaminen paikalle kestää kaksi tuntia, eikä kukaan jaksa elvyttää niin kauan. Jos jotain vakavaa tapahtuu, täällä on aika yksin. Kaukana kaikesta on oltava omatoiminen ja monitaitoinen. Sirpa voi konsultoida puhelimitse toisia terveydenhoitajia tai lääkäriä, mutta he eivät välttämättä ehdi vastata heti. Työpäivään voi kuulua melkein mitä vain verisistä riitapukareista pienen vauvan vastaanottokäyntiin. Työ on monipuolista ja itsenäistä. Mutta jos asioita ei tee itse, ei niitä tee kukaan muukaan. Luonnonolosuhteet voivat pistää päiväjärjestyksen uusiksi. Sankan lumipyryn jälkeen Sirpa on joutunut kerran soittamaan asiakkaalle, ettei pääse tulemaan kotikäynnille, koska tietä ei ole aurattu. Norjassa tiet pidetään aina hyvin auki, eikä siellä ole ollut ongelmia perille pääsyn kanssa. Maanantaisin ja keskiviikkoisin Sirpa pitää Sevettijärvellä vastaanottoa ja tekee kotikäyntejä. Perjantaille hän ei yleensä ota potilaita. Silloin hän tekee ne työt, joita muina viikonpäivinä ei ole ehtinyt. Yksi perjantai kuussa kuluu Ivalossa terveydenhoitajien palaverissa. Sille reissulle kokoan kaikki mahdolliset asiat, auton huollot, tarvikkeiden ja lääkkeiden haut ja muut. Sirpa tekee yhdeksän tunnin päiviä. Se on paras järjestely, koska ajamiseen kuluu paljon aikaa. Ylityötunnit hän pitää vapaina. Näin on mahdollista saada välillä neljän päivän vapaa ja pitkä viikonloppu. Iltaisin Sirpa nollaa päivän tapahtumat TEHY t 12 2012 Sevetin baarissa hoitajan juttusille olisi välillä tulijoita. lenkkeilemällä. Sevettijärven sijainti oli Sirpalle Kirkkoniemen ajoilta tuttu, mutta pitkät välimatkat saattavat yhä yllättää. Pikaisesti ei käväistä missään. Tarviketilaukset, näytteiden lähettämiset ja asioilla käynnit on suunniteltava ennakkoon. Sevettijärven palvelut ovat saman katon alla. Pienen kaupan yhteydessä toimivat myös baari, Matkahuolto ja posti. Sirpa viihtyy kylässä. Jos lähden viikonlopun viettoon tuttavien luo Inariin, alan kaivata jo kotiin. Kotona Etelä-Pohjanmaalla hän on käynyt kaksi kertaa. Pitkä viikonloppukin on lopulta lyhyt aika toiselle puolelle Suomea lähtemiseen. Sirpa ei ole tuntenut oloaan kylässä yksinäiseksi. Hoitaja voi viettää kyläläisten kanssa vapaa-aikaa, mutta rajan on oltava selvä: työasiat kuuluvat työpaikalle ja vaitiolovelvollisuus on aina voimassa. Asunnon ovelle ei tulla työajan ulkopuolella kolkuttelemaan, mutta Sevetin baarissa hoitajan juttusille olisi välillä tulijoita. Vastaanotto on kuitenkin vain ja ainoastaan terveystalolla. Lääkäri pitää vastaanottoa Sevettijärven terveystalolla kerran kuussa. Psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja ja fysioterapeutti käyvät noin kolme kertaa vuodessa. He viipyvät kylässä pari kolme päivää asiakkaiden määrästä ja tapaamiskerroista riippuen. Tänään on lääkäripäivä. Yleislääketieteen erikoislääkäri Minna Kieleväinen Ivalon terveyskeskuksesta saa työpäivänsä alkajaisiksi Sirpalta nipun reseptejä katsottavaksi. Sen jälkeen hän aloittaa vastaanoton. Sirpan ei tarvitse avustaa tänään lääkäriä, mutta muuten päivä on yllättävän kiireinen. Puhelin soi lähes taukoamatta. Erään kyläläisen jalka on mennyt tunnottomaksi eikä sille voi varata painoa. Sirpa konsultoi Kieleväistä ja Ivalon päivystystä, ja kyläläiselle tilataan taksi viemään hänet päivystykseen. Kohta Sirpan puhelin soi taas: potilas ei suostukaan lähtemään. Taksi on jo matkalla ja päivystys odottaa. Muutaman puhelun jälkeen taksi perutaan. Sirpaa harmittaa: kyse voi olla vakavasta asiasta. Käyn katsomassa huomenna. Jos tilanne on vielä sama, tilaan ambulanssin. Välillä Sirpasta tuntuu, että pohjoisessa halutaan pärjätä omin avuin vielä pidempään kuin muualla Suomessa. Hoitajaa ei haluta vaivata. Kun lääkäri lähtee terveystalolta iltapäivällä neljän jälkeen, Sirpa jää vielä töihin. Lääkärin vastaanotolla käyneen kyläläisen omainen haluaa keskustella Sirpan kanssa läheisensä voinnista. On aamu. Tuulilasiin ripsii vettä, välillä räntää. Vastaantulijoita ei kapealla ja mutkaisella tiellä juuri ole. Sirpa on matkalla Norjaan, Näätämön kylään, jossa hän työskentelee tiistaisin ja torstaisin. Norjassa Sirpa tekee pelkästään kotikäyntejä. Asiakkaita on viidestä kymmeneen, ja he ovat pääosin vanhuksia. Sirpa antaa lääkkeitä, ottaa verikokeita, hoitaa haavoja, auttaa askareissa ja laittaa ruokaa. Norjalaisten asiakkaiden ja työtoverien kanssa Sirpa puhuu norjaa. Moni osaa suomeakin: alueella asuu kveenejä eli 1700 1800-luvulla siirtolaiseksi lähteneiden suomalaisien jälkeläisiä. Työ Norjassa on erilaista kuin Suomessa. Hoitajan ei tarvitse juosta pää kolmantena jalkana, vaan asiakkaiden kanssa ehtii jutellakin. Suomessa ajatellaan helposti, että kun hoitaja kerran tulee kotiin, niin hoitaja työskentelee koko ajan. Päivä alkaa toimistolta, josta haetaan hoitovälineet ja -tarvikkeet. Seinän takaa kuuluu laulavaa norjaa: viereisessä palveluasunnossa pantiin televisio päälle. Pian töihin tulee perushoitaja Anita Dalhaug. Anita ja Sirpa jakavat päivän työt, juovat kupilliset kahvia ja lähtevät kotikäynneille. Palatessaan Sirpa jakaa seuraavan päivän lääkkeet potilaille kuppeihin. Juuri leikkauksesta kotiutunutta potilasta mennään katsomaan yhdessä myöhemmin päivällä. Kun lääkkeet on jaettu ja kotikäynnit tehty, alkaa työpäivä olla kotimatkaa vaille ohi. Tänään ei tarvitse viedä verinäytteitä analysoitavaksi Kirkkoniemeen. Jos tarvitsisi, tiedossa olisi parin tunnin ylimääräinen ajomatka.t 19
AmmAtissA Tehyläisiä TyössääN: syömishäiriöklinikka Puhetta Painosta. Nenäliinapaketti on tärkeä työväline. Pois puntarilta Terveydenhoitaja Ritva Niemelä on nähnyt, kuinka syöminen voi ahdistaa. teksti Päivi Mäkinen kuvat Pekka Fali Syömishäiriö tuo usein ensimmäiseksi mieleen sairaalloisen laihuuden. Terveydenhoitaja Ritva Niemelän vastaanotolle ODL:n, entisen Oulun Diakonissalaitoksen, syömishäiriöklinikalle tulijoista valtaosa on kuitenkin normaalipainoisia. Syöminen voi ahdistaa, kaloreita on pakko laskea tai liikunta voi olla pakkomielle. Syömishäiriöstä puhutaan, kun ravinto, syöminen tai laihduttaminen alkaa 20 TEHY t 12 2012