PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 24.6.2008 LSU 2008 Y 62 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Hakemus koskee naudanlihantuotantoa ja sen laajennusta. Ville Veikko Sulkava Vääräkoskentie 345 63700 ÄHTÄRI ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Ähtärin kaupungin Peränteen kylällä tilalla Mäkelä 2:100. Tilalla on nyt vuonna 2005 laajennettu 200 eläimelle tarkoitettu kuivalannalla toimiva nautakasvattamo. Uuden eläinsuojan käyttöönoton jälkeen tilalla tulee olemaan 200 lihanautaa sekä 162 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa. Tuotantomäärä tulee olemaan 68 000 kg naudanlihaa vuodessa. Uuden eläinsuojan yhteyteen rakennetaan uusi lietesäiliö. ASIAN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskuksessa 25.1.2008. Hakemusta on täydennetty 28.3.2008. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 80 lihanaudalle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200:lle lihanaudalle. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Toiminnalla on Ähtärin kaupungin 2004 antama ympäristölupa sekä rakennuslupa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna 2000 ja nykyinen kausi kestää vuoden 2012 loppuun. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja sijaitsee Ähtärin kaupungin Peränteen kylässä kaavoittamattomalla maatalousvaltaisella haja asutusalueella. Ähtärin keskustaan on matkaa yli neljä kilometriä. Lähiympäristö on peltoa ja metsää. Lähin naapurikiinteistö sijaitsee uudesta eläinsuojasta 100 metriä kaakkoon. Nykyisestä eläinsuojasta matkaa kyseiseen naapuriin on noin 60 metriä. Kaksi muuta naapuria sijaitsevat 150 metrin etäisyydellä uudisrakennuksen etelä ja luoteispuolella. Uudisrakennuksen pohjoispuolella sijaitsee kahdeksan asuinrakennusta 200 350 metrin etäisyydellä. Eläinsuoja ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Eläinsuojan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin vesistö on länsipuolella sijaitseva Perännejärvi, mihin on etäisyyttä noin 350 metriä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla harjoitetaan naudanlihantuotantoa, mihin tarkoitukseen on olemassa 200 eläimen (yli 6 kk) kylmäpihatto. Uuteen eläinsuojaan tulee tilat 162 nuorelle naudalle (alle 6 kk). Uuteen välikasvattamoon naudat tulevat noin 3 viikon ikäisinä ternivasikoina. Nykyiseen eläinsuojaan naudat siirretään noin 24 viikon ikäisinä ja noin 225 kilon painoisina. Lannan ja jätevesien käsittely Nykyisessä eläinsuojassa on kuivikelantamenetelmä. Uuteen rakennettavaan eläinsuojaan tulee ruokintapaikalle lietelantajärjestelmä ja makuualueelle kestokuivikepohja. Nykyinen kuivalantalan sadevesisäiliö on kooltaan 190 m 3 ja uuden betonista rakennettavan katetun säiliön kooksi tulee 823 m 3. Lietesäiliö tullaan täyttämään altapäin ja lietekuilut toimivat padottamalla. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeina käytetään turvetta ja olkea. Nykyisen lantalan pinta ala on 703,3 m 2 ja sen pohja ja seinät samoin kuin kuormauslaatan pohjamateriaali ovat betonista. Lantalan reunojen korkeus on 2,5 metriä ja ajoluiskan korkeus 50 cm. Lantaa siihen mahtuu 2 461,6 m 3 lantaa. Myös nykyinen kuivikevarasto muutetaan lantavarastoksi ja sen pinta ala on 99,5 m 2. Lantalaan tulee valuharkosta 2,5 m korkeat seinät. Siihen voidaan varastoida lantaa 348 m 3. Lisäksi hakijan mukaan kestokuivikepohjalla voidaan varastoida 225 m 3 lantaa. Yhteensä kuivalannan varastotilavuutta on näin ollen 3035 m 3. Uuden eläinsuojan kuivitusjärjestelmäksi tulee täyskuivikepohja sekä vinokuivikepohja. Kuivitetun alueen pinta ala on 900 m 2. Kuivikkeen paksuus on kestokuivikkeella 50 cm ja vinopohjalla 10 cm. Kuivikepohjan reunojen korkeus on ruokintapöydälle 50 cm ja ulkoseinille 160 cm. Reunojen materiaali on kestokuivikkeella betoniharkko ja vaneri ja vinopohjalla betoni. Lattiarakenteen materiaali on myös betoni. Tyhjennyskertoja on kestokuivikkeella 2 kertaa vuodessa ja vinopohjalla 52 kertaa vuodessa. Hakemuksen mukaan uuden eläinsuojan lanta tullaan varastoimaan kaikki lietelantasäiliöön, johon hakijan mukaan tarvitaan tilavuutta 640 m 3.

3 Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa on 144,15 hehtaaria, josta omaa on 28,96 ha ja vuokrattua 115,19 ha. Lisäksi on yksi lannanluovutussopimus, joka koskee 350 m 3 :n lantamäärää. Hakemukseen on liitetty kopiot vuokrasopimuksista sekä lannanluovutussopimuksesta. Lannasta levitetään 60 % viikoilla nro 17 20, 20 % viikoilla nro 26 30 sekä 20 % viikoilla nro 38 41. Hakemuksen mukaan lannanlevityspelloista 2,9 ha sijaitsee pohjavesialueella. Ympäristönsuojeluhallinnon Hertta karttaohjelman mukaan ilmoitetuista lannanlevityspelloista 3,1 ha on Könninkankaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (luokka II, numero 1098907). Säilörehun varastointi Tilalla varastoidaan esikuivattua säilörehua 1,3 tonnia laakasiiloon. Puristenesteet menevät sadevesisäiliöön. Rakennettavasta siilosta ne tullaan johtamaan lietesäiliöön. Polttoainevarastot Tilalla on oma polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 3 000 litraa. Tilalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 400 litraa. Ne säilytetään 200 litran metallitynnyreissä tai pienemmissä muoviastioissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätteet ja niiden käsittely Tilalla vuoden aikana syntyvät jätteet ja niiden toimituspaikat: Jätelaji Määrä Käsittely Jäteöljyt 200 litraa Ongelmajätekeräys, Ähtärin kaupunki Kuolleet eläimet 24 tonnia Honkajoki Oy Akut 1 kpl Ongelmajätekeräys, Ähtärin kaupunki Muovijäte 0.2 tonnia Keräys, esim. 4H ja Kuusankoski Metalliromu ja vanhat loisteputket 0,2 tonnia Ongelmajätekeräys, Ähtärin kaupunki Liikenne Teuras, rehu ja eläinvälitysauto liikennöivät joka kolmas viikko. Tämän lisäksi on satunnaista huoltoajoa. Lantaa ajetaan kevään, kesän ja syksyn aikana noin 260 kuormaa vuodessa. Hakemuksen mukaan tilan syrjäisen sijainnin ansiosta kasvattamon läheisyydessä tapahtuva liikennöinti ei aiheuta ympäristölle haittaa ja yleisellä tiellä yrityksen liikennöinti vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset, koska sijoituspaikkana oleva tontti on nykyisen tilan talouskeskuksen välittömässä läheisyydessä ja talouskeskuksessa on aina ollut kotieläintuotantoa. Rakennettava uusi kasvattamo tulee syrjäiselle maaseudulle. Hankkeen toteuttamisen jälkeen ympäristövaikutukset eivät hakemuksen mukaan merkittävästi

4 muutu nykyiseen verrattuna. Lannanpoisto ja kuljetukset hoituvat niin, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittoja. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEK SI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Hakemuksen mukaan onnettomuus ja toiminnalliset riskit aiheutuvat lähinnä tulipalosta ja eläintaudeista, joihin voi varautua vakuuttamalla ja parantamalla tilan alkusammutusvalmiutta. Ennakoitavien riskien arvioidaan koskevan lähinnä tilan omaa tuotantoa eikä niistä oleteta aiheutuvan ympäristöhaittaa. Paloturvallisuudesta huolehditaan ennaltaehkäisevästi sammuttimilla, joita on useita talouskeskuksen eri kohteissa. Kasvattamoon sallitaan vierailuja vain rajoitetusti ja aina huolehditaan suojavaatetuksesta. Kaikissa tilanteissa toimitaan ennaltaehkäisevästi ja epäiltäessä tautitapausta, otetaan yhteyttä kunnan eläinlääkäriin. PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN (BAT) Hakemuksen mukaan lanta levitetään ympäristöehtojen mukaisesti viljeltävien kasvien ravinnetarpeet sekä voimassa olevat ympäristötuen ehdot huomioon ottaen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ähtärin kaupungin ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 9.4. 8.5.2008. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Ähtärin kaupunginvirastossa, Ostolantie 17, Ähtäri. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Ähtärin kaupunginhallitukselta sekä ympäristöviranomaiselta. Ähtärin kaupungin maaseutulautakunta on kaupunginhallituksen pyynnöstä antanut hakemuksesta 14.4.2008 lausuntonsa, jonka mukaan maaseutulautakunta antaa puoltavan lausunnon ympäristölupahakemukseen naudanlihantuotannon laajentamiseen. Ähtärin kaupungin tekninen lautakunta on antanut 22.5.2008 hakemuksesta ympäristöviranomaisen valmisteleman lausunnon, jonka mukaan toiminnasta ei teknisen lautakunnan käsityksen mukaan aiheudu YsL 42 :ssa mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Teknisen lautakunnan mukaan WC jätevesien keräyksessä tulee ottaa huomioon Lakeuden Etappi Oy:n toimintaalueella yleisien jätehuoltomääräyksien vaatima sekä Pohjois Karjalan ympäristökeskuksen ja Pro Agrian Pohjois Karjalan tekemä ohje sakokaivolietteen kalkkistabiloinnista. Sakokaivolietettä ei saa käsittelemättömänä levittää peltoon vaan Lakeuden jätelautakunnalta tulee lietteen poikkeamakäyttöön hakea poikkeamista, jotta käsitelty sakokaivoliete voidaan levittää omaan peltoon, joka ei ole pohjavesialueella.

5 Lausunnon mukaan toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Edellä oleva koskee soveltuvin osin myös eläinsuojan ilmastointiin liittyvää hajukaasujen poistotekniikkaa. Lannan varastoinnissa ja levittämisessä tulee ottaa huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä nro 931/2000 annetut määräykset. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalta on 2.6.2008 päivätyllä kirjeellä pyydetty määräajassa vastinetta annettuihin lausuntoihin. Hakija ei ole jättänyt vastinetta. Tarkastus Tilalla on tehty ympäristölupaan liittyvä tarkastus 28.2.2008. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristökeskus myöntää Ville Veikko Sulkavalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Ähtärin kaupungin Peränteen kylällä tilalla Mäkelä RN:o 2:100 sijaitseville eläinsuojille tähän lupapäätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 7, 8, 41, 42, 43, 45 46, YsA 19, JL 4, 6, 15, 19, 51 ) Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja vaatimuksiin Ähtärin kaupungin teknisen lautakunnan lausunnon kommentit WC jätevesistä sekä lannan varastoimisesta ja levittämisestä on otettu huomioon lupamääräyksessä 3. Lausunnon kehotus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta on huomioitu lupamääräyksessä 8. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Nykyisessä eläinsuojassa voidaan pitää enintään 200 lihanautaa (yli 6 kk) sekä tulevassa eläinsuojassa 162 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. 2. Lietelannan, kuivalannan, jätevesien, säilörehun ja sen puristenesteiden varastointi sekä eläinsuojan pohjarakenteet Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, pesuvedet ja muut jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä tai muissa säiliöissä sekä kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, ettei niitä joudu ympäristöön.

6 Kaikki tilalla varastoitava säilörehu tulee varastoida tiiviistä materiaalista rakennettuun laakasiiloon. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa säiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietteiden, puristenesteiden, pesu ja muiden jätevesien varastotilavuudeksi suunniteltu 1013 m 3 :ä katsotaan riittäväksi. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 3 000 m 3. Uusi kuivalantavarasto (348 m 3 ) tulee varustaa 50 cm:n ajoluiskalla. Sekä uusi lietelantasäiliö että kuivalantavarasto tulee olla valmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa. Eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliö sekä lietekuilut tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden sekä hakemukseen liitettyjen piirustusten mukaisesti. Lietesäiliöt sekä kuivalantalat tulee vuosittain tyhjentää perusteellisesti ja samalla on tarkistettava niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uuden lietesäiliön täyttäminen tulee tapahtua alakautta. Nykyinen säiliö (190 m 3 ) tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys säiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. 3. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen hyödyntäminen Lietelanta, pesu ja jätevedet sekä puristenesteet on hyödynnettävä peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannan levityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutussopimus. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla käytössä vähintään 70,3 hehtaaria. Mahdollisten toiminnan sosiaalitiloista tulevien WC jätevesien keräyksessä ja käsittelyssä tulee ottaa huomioon Lakeuden Etappi Oy:n toiminta alueella yleisien jätehuoltomääräyksien vaatimukset ja ne tulee kerätä erilliseen omaan säiliöön. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusreiteille pääsee valumaan lietettä/lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lanta tulee kuormata tiivispohjaisella alustalla. Lannan levitys tulee hoitaa siten, ettei naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen.

7 Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolle, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto olosuhteista ja maalajista riippuen 30 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesu tai jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnasta muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava tiiviille alustalle suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 1.9.2009 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee viipymättä toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhyt

8 aikainenkin varastointi tulee järjestää siten, ettei se aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Lietesäiliöiden ja kuivikelantaloiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen ja haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin: tiedot eläinmääristä kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka toiminnasta muodostuvien lietteiden ja lannan määrä ja levityspinta alat tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä Levitettävästä lietteestä on analysoitava kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin määrä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenveto kirjanpitotiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tiedot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tulee toimittaa ympäristökeskukseen. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden navetan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 päivää ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

9 Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lantaloiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella tuotantotilanteen mukaan. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, etteivät lannan tuotanto tai muut ympäristövaikutukset ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Lupamääräys 1) Lietelannan ja kuivikelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti ja lietesäiliöt, kuivikelantala sekä eläinsuojan pohjarakenteet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviistä materiaalista (MMM RMO C4). Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste tulee kerätä talteen vesiin pääsyn rajoittamiseksi ja suorien valumien ehkäisemiseksi. Lietesäiliöiden ja lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (Lupamääräys 2) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Hakijan esittämä 144 hehtaarin levityspeltoala on riittävä, ja sen lisäksi hakija on esittänyt sopimuksen 350 m 3 vuotuisen lantamäärän luovuttamisesta. Vaatimus tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta alatarve on yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysin, lannan ravinnesisältöön ja kasvien todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksen jälkeen vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenesteitä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueille veden laadun turvaamisen takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (Lupamääräys 3)

10 Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivikelantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. (Lupamääräys 4) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden, muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Polttonestesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. (Lupamääräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 6) Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (Lupamääräys 7) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) RAUKEAVAT PÄÄTÖKSET Tämän päätöksen saatua lainvoiman Ähtärin kaupungin vuonna 2004 toiminnalle myöntämä ympäristölupa raukeaa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.

11 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 30.6.2018 mennessä. Hakemukseen tulee liittää voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn kirjanpidon vuotta 2017 koskevat tiedot. (Ympäristönsuojelulaki 55 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. (Ympäristönsuojelulaki 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 6, 7, 8, 28, 31, 35, 41, 42, 43, 45, 46, 55, 56, 100 Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1, 6, 19 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu on 1 570 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1 570 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle

12 Jäljennös päätöksestä Ähtärin kaupunginhallitus Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Suihko Panu, Vääräkoskentie 347, 63700 ÄHTÄRI Hautala Veli, Vääräkoskentie 362, 63700 ÄHTÄRI Niemelä Tomi, Montinniementie 150, 63777 PERÄNNE Jaakkola Heikki, Vääräkoskentie 257, 63700 ÄHTÄRI Aro Saara, Keijutie 61 As 1, 15700 LAHTI Sulkava Terttu, Vääräkoskentie 346, 63700 ÄHTÄRI Huhtala Anja, Vääräkoskentie 320, 63700 ÄHTÄRI Pekkala Tauno, Vääräkoskentie 264, 63700 ÄHTÄRI Peltola Leila, Hallinraitti 8 B 60200 SEINÄJOKI Kujala Esko, Kujalantie 8, 63700 ÄHTÄRI Peltoniemi Jorma, Vääräkoskentie 314, 63700 ÄHTÄRI Heikkinen Hannu, Kujalantie 14, 63700 ÄHTÄRI Ylä Hakomäki Maria, Brunnsängsvägen 2 7 trs 15248 SÖDERTÄLJE, SVERIGE Mäenpää Kaarle ja Bertta, perikunta, Kytönen Helmi, Varstakuja 4, 63700 ÄHTÄRI Peltoniemi Moona, Kujalantie 13, 63700 ÄHTÄRI Puurunen Henni, Vääräkoskentie 319, 63700 ÄHTÄRI Suihko Olli, Vääräkoskentie 349, 63700 ÄHTÄRI Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen sekä Ähtärin kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä.

13 Ympäristölupayksikön päällikkö, ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Aira Halmetoja Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros