Nro 19/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/152/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 19/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/152/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Naudanlihantuotanto ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa, Ähtäri Ville-Veikko ja Iira Sulkava Vääräkoskentie Ähtäri Liike- ja yhteisötunnus ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan naudanlihantuotantoa. Nykyinen ympäristöluvan mukainen eläinmäärä on 200 lihanautaa ja 160 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla kaksi uutta lihanautojen loppukasvattamorakennusta. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 534 lihanautaa ja 358 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan lisää laakasiilotilaa, uusi kuivalantala sekä sadevesisäiliö lantalan suotoja valumavesille. Lihanautakasvattamot sijaitsevat Ähtärin kaupungin Peränteen kylässä tilalla Mäkelä RN:o 2:151. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 80 lihanaudalle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

2 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt nykyiselle toiminnalle ympäristöluvan Toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Uudet nautakasvattamorakennukset, kuivalantala ja sadevesisäiliö rakennetaan noin 300 metriä luoteeseen nykyisestä talouskeskuksesta valtatien 68 länsipuolelle. Nykyisen talouskeskuksen yhteyteen rakennetaan uusi laakasiilo ja olemassa olevien laakasiilojen laajennus. Toiminta sijaitsee yli neljän kilometrin päässä Ähtärin keskustasta. Lähiympäristö on peltoa ja metsää. Lähimmät kaksi naapurikiinteistöä sijaitsevat uudesta kuivalantalasta ja nautakasvattamoista noin 285 metriä itään. Vääräkoskentien varrella olevien asuinrakennusten ja uusien eläinsuojien välillä on etäisyyttä yli 350 metriä, mutta asuinrakennukset ovat sekä uusien kasvattamoiden ja kuivalantalan että nykyisen talouskeskuksen vaikutusalueella. Nykyisen talouskeskuksen yhteyteen rakennettavat laakasiilot sijaitsevat lähimmillään noin 85 metrin päässä lähimmästä asuinrakennuksesta. Asuinrakennuksia korkeintaan 500 metrin etäisyydellä kaikista uusista rakennuksista on yhteensä 14 kappaletta. Tilakeskus sijaitsee Peränteen alueen (35.424) valuma-alueella. Lähin vesistö on länsipuolella sijaitseva Perännejärvi, johon on etäisyyttä uusista nautakasvattamoista ja kuivalantalasta noin 750 metriä. Eläinsuoja ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Eläinsuojan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus nykyisestä toiminnasta Tilalla on vuonna 2005 laajennettu kylmäpihatto, jonne on sijoitettu 200 lihanautaa (yli 6 kk) sekä vuonna 2008 rakennettu lihanautakasvattamo, jossa on 162 nuorta nautaa (alle 6 kk). Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna 2000 ja nykyinen kausi on voimassa vuoden 2013 loppuun. Uudet toiminnot ja niiden aiheuttamat muutokset Toimintaa laajennetaan rakentamalla kaksi uutta loppukasvattamorakennusta 396 lihanaudalle (yli 6 kk) ja 132 nuorelle naudalle (alle 6 kk). Loppukasvattamot otetaan käyttöön samanaikaisesti. Vanhaan kylmäpihattoon sijoitetaan

3 3 138 lihanautaa (yli 6 kk) ja 46 nuorta nautaa (alle 6 kk) sekä vanhaan lihanautakasvattamoon 180 nuorta nautaa (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 534 lihanautaa (yli 6 kk) ja 358 nuorta nautaa (alle 6 kk). Lihanautakasvattamoon vasikat tulevat noin kolmen viikon ikäisinä ja noin 45 kg:n painoisina ternivasikoina. Lihanautakasvattamosta vasikat siirretään noin 17 viikon ikäisinä ja 165 kg:n painoisina joko vanhaan kylmäpihattoon tai rakennettaviin uusiin loppukasvattamoihin. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin kg/vuosi. Lisäksi rakennetaan kuivalannan varastointia varten uusi osittain katettu kuivalantala ja säilörehun varastointia varten uusia laakasiiloja. Lannan ja jätevesien varastointi Vanhan lihanautakasvattamon lannankäsittely tapahtuu pitämällä lietelannalla 180 kpl alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa siten, että ruokintapaikalla on lietelantajärjestelmä ja makuualueella kestokuivikepohja. Sekä vanha kylmäpihatto että rakennettavat kaksi uutta loppukasvattamoa toimivat kuivikelantamenetelmällä. Kokonaan kuivikelantamenetelmällä on siten 178 kpl alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa ja 534 kpl yli 6 kk:n ikäistä nautaa. Vanhassa lihanautakasvattamossa syntyvä liete johdetaan pudotuskaivon kautta putkella lietesäiliöön. Kiinteällä katteella katettu lietesäiliö on tilavuudeltaan 850 m 3. Lietesäiliö täytetään altapäin ja lietekuilut toimivat padottamalla. Lietekuilujen tilavuus on noin 48 m 3 eli tilalla on lietesäiliötilavuutta lietekuiluineen yhteensä 898 m 3. Vanhassa lihanautakasvattamossa kestokuivikepohjan pinta-ala on 225 m 2 ja betonisen reunan korkeus on ulkoseinille 100 cm sekä ruokintapöydälle 50 cm. Kuivikkeen paksuus on 50 cm. Vanhassa kylmäpihatossa kuivitusjärjestelmänä on kestokuivikepohja sekä vinopohja. Kuivitetun alueen pinta-ala on 900 m 2. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeina käytetään turvetta ja olkea sekä mahdollisesti ruokohelpeä. Kuivikkeen paksuus on kestokuivikepohjalla 50 cm. Kestokuivikepohjalla reunojen korkeus on ruokintapöydälle 50 cm ja ulkoseinille 120 cm. Reunan materiaali on betoniharkko. Kestokuivikepohjat tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Vinopohjalla kuivikkeen paksuus on 10 cm. Vinopohjan reunojen korkeus on ruokintapöydälle 50 cm ja ulkoseinille 160 cm. Reunojen materiaali on betoniharkko. Uusissa loppukasvattamorakennuksissa tulee olemaan vinopohja, jolloin kuivitettua pinta-alaa on m 2 lisää. Kuivikkeen paksuus on vinopohjalla 10 cm. Reunojen ja lattiarakenteen materiaali on betoni. Vinopohja tyhjennetään 52 kertaa vuodessa. Tilan olemassa olevan kattamattoman kuivalantalan pinta-ala on 720 m 2 ja sen pohja ja seinät samoin kuin kuormauslaatan pohjamateriaali ovat betonia. Lantalan reunojen korkeus on 2,5 m ja ajoluiskan korkeus 50 cm. Lantaa siihen mahtuu m 3. Lantalan valumavedet johdetaan sadevesisäiliöön putkella. Kuivalantalan sadevesisäiliö on kooltaan 190 m 3 ja se on kattamaton. Lantalan yhteydessä olevaa kuivikevarastoa ei ole muutettu kuivalantalaksi kuten aiemmassa ympäristöluvassa on mainittu.

4 4 Laajennuksen yhteydessä rakennetaan lisää kuivalannan varastointitilavuutta rakentamalla uuden loppukasvattamon itäpuolelle osittain katettu lantala. Uuden kuivalantalan pohjan pinta-ala on m 2. Lantala on katettu 29 %:n alalta ja sen pohja, seinät sekä kuormauslaatta ovat betonista. Lantalan reunan korkeus on 2,7 m ja ajoluiskan korkeus 50 cm lantalan avoimella osalla. Uuden lantalan varastointitilavuus on m 3. Yhteensä kuivalannan varastotilavuutta on näin ollen m 3. Uuden kuivalantalan sadevesisäiliö tulee olemaan tilavuudeltaan 251 m 3. Sadevesisäiliö on kattamaton ja lantalan valumavedet johdetaan säiliöön putkella. Lannan levitys Lanta käytetään peltolannoitteena. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa on yhteensä 254,4 hehtaaria, josta omaa on 29,4 ha, vuokrattua 125,1 ha ja sopimuspeltoa 99,92 ha. Hakemukseen on liitetty kopiot vuokrasopimuksista, lannanluovutussopimuksista sekä peltokartat. Lannasta levitetään 60 % viikoilla nro 17 24, 20 % viikoilla nro sekä 20 % viikoilla nro Hakemuksen mukaan lannanlevityspelloista yhteensä 4,55 ha sijaitsee pohjavesialueella. Ympäristönsuojeluhallinnon Hertta-karttaohjelman mukaan lannanlevityspeltoja on Könninkankaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (luokka II, numero ) ja Peränne A vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (luokka I, numero A). Säilörehu Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia/vuosi kahteen laakasiiloon. Laakasiiloista säilörehun puristenesteet johdetaan kokoojakaivoihin. Vanhan laajennettavan laakasiilon puristenesteet johdetaan putkella kuivalantalan sadevesisäiliöön ja rakennettavasta laakasiilosta lietesäiliöön. Talous ja jätevedet Vesi tulee tilalle kunnan vesijohtoverkosta sekä omasta rengaskaivosta. Sosiaalitilat sijaitsevat vanhassa lihanautakasvattamossa ja niissä syntyvät jätevedet johdetaan 1500 litran umpisäiliöön, josta umpikaivoliete toimitetaan edelleen kaupungin jätehuoltoon. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on litran suoja-altaallinen polttoainesäiliö. Säiliö on varustettu laponestolla ja lukituksella. Tilalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 800 litraa. Ne säilytetään 200 litran metallitynnyreissä tai pienemmissä muoviastioissa. Polttoainesäiliöt on viimeksi tarkastettu paloviranomaisen toimesta syyskuussa 2010.

5 5 Jätteet Tilalla vuoden aikana syntyvät jätteet ja niiden toimituspaikat: Jätelaji Määrä Käsittely Muovit 0,2 t Keräys, esim. 4H ja Kuusakoski Kuolleet eläimet 36 t Honkajoki Oy Jäteöljyt 200 l Ongelmajätekeräys, Ähtärin kaupunki Akut 1 kpl Ongelmajätekeräys, Ähtärin kaupunki Metalliromu ja Ongelmajätekeräys, vanhat loisteputket 0,2 t Ähtärin kaupunki Pilaantuneet rehut 3 t Lantala Toiminnasta aiheutuva liikenne Teuras-, rehu- ja eläinvälitysauto liikennöivät joka kolmas viikko. Tämän lisäksi on satunnaista huoltoajoa. Lantaa ajetaan kevään, kesän ja syksyn aikana noin 500 kuormaa vuodessa. Hakemuksen mukaan tilan syrjäisen sijainnin ansiosta kasvattamon läheisyydessä tapahtuva liikennöinti ei aiheuta ympäristölle haittaa ja yleisellä tiellä yrityksen liikennöinti vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakemuksen mukaan lanta levitetään ympäristöehtojen mukaisesti viljeltävien kasvien ravinnetarpeet sekä voimassa olevat ympäristötuen ehdot huomioon ottaen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset, koska sijoituspaikkana oleva tontti on nykyisen tilan talouskeskuksen läheisyydessä ja talouskeskuksessa on aina ollut kotieläintuotantoa. Rakennettava uusi kasvattamo tulee syrjäiselle maaseudulle. Hankkeen toteuttamisen jälkeen ympäristövaikutukset eivät hakemuksen mukaan merkittävästi muutu nykyiseen verrattuna. Lannanpoisto ja kuljetukset hoituvat niin, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittoja. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksen mukaan onnettomuus- ja toiminnalliset riskit aiheutuvat lähinnä tulipalosta ja eläintaudeista, joihin voi varautua vakuuttamalla ja parantamalla tilan alkusammutusvalmiutta. Ennakoitavien riskien arvioidaan koskevan lähinnä tilan omaa tuotantoa eikä niistä oleteta aiheutuvan ympäristöhaittaa. Paloturvallisuudesta huolehditaan ennaltaehkäisevästi sammuttimilla, joita on useita talouskeskuksen eri kohteissa. Kasvattamoon sallitaan vierailuja vain rajoitetusti ja aina huolehditaan suojavaatetuksesta. Kaikissa tilanteissa toimitaan ennaltaehkäisevästi ja epäiltäessä tautitapausta, otetaan yhteyttä kunnan eläinlääkäriin.

6 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty talouskeskuksen sijaintia kuvaavalla yleiskartalla, täydennetyllä naapuriluettelolla ja kartalla, selvityksellä sosiaalitilojen jätevesien johtamisesta sekä vanhan kasvattamon, pihaton, lantalan, lietesäiliön ja sadevesisäiliön piirustuksilla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ähtärin kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Ähtärinjärven Uutisnuotassa Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ähtärin kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Ähtärin kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta. Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 49 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla sekä lakien ja asetusten mukaisesti. WC-jätevesien keräyksessä tulee ottaa huomioon Lakeuden Etappi Oy:n toiminta-alueella yleisien jätehuoltomääräyksien vaatimukset sekä Pohjois- Karjalan ympäristökeskuksen ja Pro-Agrian Pohjois-Karjalan tekemä ohje sakokaivolietteen kalkkistabiloinnista. Tätä sakokaivolietettä ei saa käsittelemättömänä levittää peltoon vaan Lakeuden jätelautakunnalta tulee lietteen poikkeamakäytäntöön hakea poikkeamista, jotta käsitelty sakokaivoliete voidaan levittää omaan peltoon, joka ei ole pohjavesialueella. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lannan varastoinnissa ja levittämisessä tulee ottaa huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä nro 931/2000 määräykset. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue toteaa lausunnossaan, että etäisyydet lähimpiin naapureihin ovat riittävät ja esitetty sijoituspaikka on toiminnalle siten sopiva. Nykyisen eläinsuojan rakennettavista laakasiiloista mitattuna lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat 85 metriä luoteeseen ja 130

7 7 metriä pohjoiseen. ELY-keskus katsoo, että etäisyydet ovat sellaiset, että luvassa on tarpeen antaa rehujen varastoinnista hajuhaittoja vähentävät tai niitä ehkäisevät määräykset. Hakemuksen mukaan eläimistä muodostuisi lantaa seuraavasti: 78 kpl (alle 6 kk) kuivikepohjalla olevaa nautaa x 4 m³/vuosi =312 m³, 642 kpl (yli 6 kk) nautaa kuivikepohjalla x 15 m³/vuosi = m³. 180 kpl kestokuivikepohjalla (alle 6 kk) x 2,4 m³/vuosi = 432 m³/vuosi. Kattamattomien kuivalantaloiden sadevesikertymä m² x 100 mm/vuosi = 14 m³ ja 720 m² x 100 mm/vuosi = 7 m³/vuosi. Yhteensä kuivikelantaa muodostuu näin ollen m³ sadevesikertymä huomioiden, kun nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen 12 kuukauden varastointitarve olisi m³ (kestokuivikepohja huomioon ottaen). Edellä oleva laskelma huomioon ottaen hakemuksessa esitetty kuivalannan varastointitilavuus ei näin ollen ole riittävä. ELY-keskus katsoo että hakijan tulee rakentaa vähintään 12 kuukauden varastointitarpeen täyttävä kuivalantala ja hakemusta on tältä osin täydennettävä. Lannanlevitysalasta peltolohkot , , ja sijaitsevat osittain pohjavesialueella sekä peltolohkot , , , sijaitsevat kokonaan Könninkankaan ja Peränne A pohjavesialueilla. Peltolohkot , ja sijaitsevat osittain myös pohjaveden muodostumisalueella. Liete- ja kuivalannan levitys on kielletty pohjaveden muodostumisalueella. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Peltolohkojen , ja läheisyydessä on yksityisiä kaivoja. Kaivojen ympärille jätetään aina vähintään metrin levyinen suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun asetuksen (931/200) liite 3 sisältää muun muassa suosituksia lannan käytöstä. Suositusten mukaan lanta tulee levittää siten, ettei lantaa tai sen sisältämiä ravinteita pääse valumaan vesistöön tai ojaan eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheudu. ELY-keskus katsoo, että luvassa olisi ympäristönsuojelulain 43 ja 45 :n nojalla annettava pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi (YSL 8 ) lannan levityksestä pohjavesialueilla jo vakiintuneet määräykset. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakija on selvittänyt puhelimitse olemassa olevien kuivalantavarastojen tilavuutta. ELY-keskuksen esittämässä vanhan lantalan varastointitilavuudessa ei ole huomioitu yhden metrin kukkuraa. Hakija ilmoittaa myös, että vanha kuivikevarasto otetaan kuivalannan varastointikäyttöön ja tarvittaessa uuden kuivalantalan reunan korkeutta voidaan kasvattaa 2,9 metriin. Hakija esittää, että lannan varastointitilavuus on riittävä.

8 Hakemuksen täydennykset hakemuksen kuuluttamisen jälkeen 8 Hakija on tarkentanut hakemusta lupaviranomaisen kanssa käydyssä puhelinkeskustelussa Uuden lihanautakasvattamon pohjapiirroksessa 4 8 kk:n ikäisille lihanaudoille osoitetut karsinapaikat, 132 kpl, on tarkoitettu pelkästään nuorkarjalle (alle 6 kk). Hakija tarkensi em. perusteella lupahakemuksessa haettavaa eläinmäärää siten, että yli 6 kk:n ikäisiä lihanautoja on 534 (aiemmin 642) ja nuorkarjaa (alle 6 kk:n ikäisiä) 358 (aiemmin 258). ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ville-Veikko ja Iira Sulkavalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan naudanlihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ähtärin kaupungin Peränteen kylään tilalle Mäkelä RN:o 2:151 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 534 lihanaudan ja 358 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Uudessa kahdesta eri rakennuksesta muodostuvassa nautakasvattamossa on tilat 396 lihanaudalle (yli 6 kk) ja 132 vasikalle (alle 6 kk). Nykyisessä kylmäpihatossa on tilat 138 lihanaudalle (yli 6 kk) ja 46 vasikalle (alle 6 kk) sekä nykyisessä lihanautakasvattamossa 180 vasikalle (alle 6 kk). LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa kuivalantaloissa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Toimintaa varten tulee olla käytettävissä niin paljon lannanvarastointitiloja, että niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana muodostunut lanta. Lietelannan varastointitilavuutta tulee olla 360 m 3, minkä lisäksi talouskeskuksen yhteydessä olevaan lietesäiliöön johdetaan pesuvesiä ja puristenesteitä, jolloin lietesäiliön tilavuuden tulee olla vähintään 690 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään m 3. Tilalle tulee rakentaa hakemusasiakirjoihin liitetyn suunnitelman (päiväys ) mukaisesti osittain katettu kuivalantala, kuitenkin siten hakemussuunnitelmasta poiketen, että lantalan seinän korkeus tulee olla 2,9 m. Kuivalantalasta tulevat suoto- ja valumavedet on johdettava uuteen rakennettavaan sadevesisäiliöön. Uuden kuivalantalan avoin osa tulee varustaa 50 cm:n ajoluiskalla ja katettu osuus 20 cm:n ajoluiskalla. Uusien eläinsuojien sekä uuden lantalan välinen alue on betonoitava tai asfaltoitava. Välialueen alusta tulee muotoilla kallistuksin niin, että välialueen valumavedet eivät pääse valumaan suoraan ulkopuoliseen ympäristöön. Uudesta kuivalantalasta tuleville suoto- ja valumavesille sekä sadevesille on varattava varastointitilavuutta vähintään 169 m 3. Vanhasta lantalasta tuleville suoto- ja valumavesil-

9 9 le, säilörehun puristenesteille ja sadevesille on varattava varastointitilavuutta vähintään 157 m 3. Uusi kuivalantala tulee olla valmiina ennen uusien eläinsuojien käyttöönottoa samoin kuin sen yhteyteen rakennettava hakemusasiakirjoihin liitetyn suunnitelman mukainen sadevesisäiliö (tilavuus 251 m 3 ). Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat ja laakasiilot sekä sadevesikaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Avoimet sadevesisäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Lietesäiliön on oltava katettu kiinteällä katteella. Sosiaalitilojen jätevedet on johdettava umpisäiliöön. Muodostuvat umpisäiliölietteet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta, kuivalanta sekä eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, kuivalantaa, pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään noin 216 ha. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoton asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maape-

10 10 rän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen/lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Säilörehu Säilörehu tulee tehdä laakasiiloihin. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun valmistuksesta ja varastoinnista muodostuva puristeneste tulee kerätä ja varastoida vesitiiviissä säiliössä, joka tulee kattaa tiiviillä kannella. Puristeneste tulee johtaa laakasiiloista suunnitelman mukaisesti lantalan sadevesisäiliöön ja lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana peltoon. Naapurusto tulee ottaa huomioon säilörehun käsittelyssä niin, että siitä ei aiheudu haju- tai muuta haittaa ympäristölle. Uusien rakennettavien laakasiilojen perustukset on toteutettava niin, että laakasiilot voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Lietesäiliön on oltava kiinteällä katteella katettu ja se on täytettävä alakautta. Kuivalantala on katettava hakemusasiakirjoissa olevan suunnitelman mukaisesti siten, että vähintään 29 % kuivalantalan pohjan pinta-alasta on katettua alaa. Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suo-

11 11 rittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuulensuunta ei ole naapureihin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos katolle sijoitettujen poistoilmahormien tai katolle sijoitettavan ns. avoharjan kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan/lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Jätteet Toiminta tulee järjestää siten, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan Ähtärin kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta-

12 12 ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lantaloiden, lietesäiliön, sadevesisäiliöiden ja niiden katteiden, säilörehuvarastojen, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Tarkkailuista ja huolloista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimenpiteet. Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä valvontaviranomaiselle. Lietelannasta ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) - lietelannan ja kuivalannan varastointitilavuus (m 3 ) - lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI-järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaisesti).

13 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet 13 Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä hätäkeskukselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteine uusiutumisen ehkäisemiseksi. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan kaksiosaisen lihanautakasvattamon ja uuden kuivalantalan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä.

14 14 Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää Iira ja Ville-Veikko Sulkavalle ympäristöluvan lihanautakasvattamon toiminnalle, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Toiminta sijaitsee kaavoittamattomalla maa- ja metsätalousalueella, jolla kotieläintalouden harjoittaminen on tyypillistä. Eläinsuojan sijoituspaikka ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Eläinsuojan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettu huomioon myös toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Suunnitellun laajennuksen jälkeen toiminnan koko eläinyksikkömäärä on noin eläinyksikköä. Uusien loppukasvattamoiden eläinyksikkömäärä on 950 yksikköä, jonka Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen I/2010 liitteen 4 mukainen vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi vähintään 275 metrin etäisyyttä suotuisissa, vähintään 295 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 370 metrin etäisyyttä. Nautakarjatiloilla käytetään yleensä suotuisten ja normaalien olosuhteiden etäisyyksiä. Hakemusasiakirjojen mukaan lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 285 metrin etäisyydellä idässä ja 395 metrin etäisyydellä koillisessa. Rakennettavan lantalan etäisyys lähimmästä asuinrakennuksesta on noin 250 metriä. Lantala on osittain katettu ja avoimella osalla on 2,9 metrin korkuinen seinämä. Lupaviranomainen katsoo em. etäisyyksien olevan riittävät, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. nykyisen lietesäiliön kattamisesta kiinteällä katteella ja täyttämisestä alakautta sekä uusien laakasiilojen perustamisesta siten, että ne tarvittaessa voidaan myöhemmin kattaa. Uudet rakennettavat säilörehun varastointiin tarkoitetut laakasiilot sijaitsevat 85 m ja 135 m etäisyydellä lähimmistä naapureista.

15 15 Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lietesäiliön ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan noin 898 m 3 lietelannan varastoinnin kokonaistilavuutta lietekuilut mukaan luettuna. Talouskeskuksen yhteydessä sijaitsevaan lietesäiliöön johdetaan lihanautakasvattamossa muodostuva lietelanta (noin 360 m 3 ), osa säilörehun puristenesteistä (noin 130 m 3 ) ja eläinsuojien pesuvesiä (noin 200 m 3 ) eli lietesäiliön ja lietekuilujen yhteenlasketun tilavuuden tulee olla vähintään 690 m 3. Lihanautakasvattamo toimii vain osittain lietelannalla ja tarkempien selvityksien puuttuessa on arvioitu, että lihanautakasvattamon eläinten tuottamasta lantamäärästä puolet (6 kk) on lietelantaa ja puolet (6 kk) kestokuivikepohjalle jäävää kuivalantaa. Tämän laskelman perusteella lihanautakasvattamon eläinmäärä (180 kpl) tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 360 m 3. Muodostuvan puristenesteen määrän arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010), jossa arvioidaan esikuivatun säilörehun kyseessä ollessa puristenesteitä syntyvän noin 0,05 m 3 / rehutonni vuodessa. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti kuivalantaa m 3 vuodessa. Tilavuustarpeessa on huomioitu vanhassa lihanautakasvattamossa syntyvä lantamäärä, kun 180 nuoren naudan (alle 6 kk) on arvioitu tuottavan lantaa siten, että puolet vuoden lannantuotosta on lietelantaa ja puolet kuivalantaa. Lisäksi kuivalantaa tuottavat kylmäpihatossa olevat 46 (alle 6 kk) ja 138 (yli 6 kk) naudat sekä rakennettavissa uusissa loppukasvattamoissa olevat 132 (alle 6 kk) ja 396 (yli 6 kk) naudat. Hakemuksessa esitetyn perusteella kuivalannan varastointitilavuutta on riittävästi (yhteensä noin m 3 ). Uuteen osittain katettuun kuivalantalaan kertyy sadevesiä 143 m 3, kun laskennallinen sadevesimäärä avoimeen kuivalantalaan on 0,1 m 3 /m 2 /v, ja ne johdetaan avoimeen 251 m 3 :n sadevesisäiliöön. Avoimeen sadevesisäiliöön on varattava 30 cm korkeutta sadevesiä varten, jolloin sadevesisäiliön laskennallinen sadevesimäärä on noin 26 m 3. Vanhaan avoimeen kuivalantalaan kertyy sadevesiä 72 m 3 ja ne johdetaan 190 m 3 :n sadevesisäiliöön. Sa-

16 16 devesisäiliö on kattamaton ja siihen kertyy sadevettä noin 20 m 3, minkä lisäksi säiliöön johdetaan noin 65 m 3 puristenesteitä. Sadevesisäiliöt ovat tilavuudeltaan riittäviä. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla. (lupamääräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 2,7 lihanautaa kohden, yksi peltohehtaari 3,5 sonnivasikkaa kohden (6 12 kk) ja yksi peltohehtaari 11 vasikkaa (alle 6 kk) kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (lupamääräys 2) Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Säilörehun käsittelyssä aiheutuu aina jonkin verran hajuhaittaa lähiympäristössä. Tässä vaiheessa on katsottu riittäväksi velvoite perustaa uudet laakasiilot niin, että ne voidaan myöhemmin tarvittaessa kattaa. Pilaantunut säilörehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, siksi se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. (lupamääräys 3) Määräys nykyisen lietesäiliön täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla ja kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/lannan matalampi typpiyhdisteiden

17 17 määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (lupamääräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (lupamääräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (lupamääräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lantaloiden, lietesäiliön, sadevesisäiliöiden ja laakasiilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (lupamääräys 8) Merkittävistä häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava hätäkeskukselle ja valvontaviranomaisille, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästän välittömästi ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi (lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 10) Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (lupamääräys 11)

18 18 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen lausunnot lupamääräyksistä 1, 2 ja 10 ilmenevällä tavalla. Lannanlevitysalasta noin 4,55 ha sijaitsee pohjavesialueilla. Näiden osalta ei ole annettu peltolohkokohtaisia määräyksiä, sillä peltojen ei voida katsoa kuuluvan talouskeskuksen kanssa samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen. Pohjavesialueilla sijaitsevat pellot on kuitenkin huomioitu antamalla yleisesti lannanlevitystä pohjavesialueilla koskeva lupamääräys 2 ja huomioimalla lannanlevitykseen sopimattomat peltolohkot lannanlevityspeltojen pinta-alan riittävyyden arvioinnissa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lantaanalyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.

19 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, , ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asian käsittelystä peritään taulukon mukainen maksu, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Ähtärin kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla sekä Ähtärinjärven Uutisnuotta -lehdessä.