Dissipatiiviset voimat

Samankaltaiset tiedostot
Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Gravitaatio ja heittoliike. Gravitaatiovoima Numeerisen ratkaisun perusteet Heittoliike

Luento 10. Potentiaali jatkuu, voiman konservatiivisuus, dynamiikan ja energiaperiaatteen käyttö, reaalinen jousi

Liikemäärä ja voima 1

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Massakeskipiste Kosketusvoimat

Luento 11: Periodinen liike

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

Luento 14: Periodinen liike, osa 2. Vaimennettu värähtely Pakkovärähtely Resonanssi F t F r

Luento 13: Periodinen liike

Luento 11: Periodinen liike

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

MS-A Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Harjoitus 6 loppuviikko

Epähomogeenisen yhtälön ratkaisu

Luento 15: Mekaaniset aallot. Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot

Luento 9: Potentiaalienergia

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

- suurempi voima aiheuttaa nopeampaa liikettä kuin pieni voima - samanlainen voima aiheuttaa samalle kappaleelle aina samanlaisen vaikutuksen

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

BM30A0240, Fysiikka L osa 4. Värähtelyfysiikkaa. Luennot: Heikki Pitkänen

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

W el = W = 1 2 kx2 1

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

Luento 14: Periodinen liike, osa 2

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

Vuorovaikutukset ja kappaleet

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto

Luento 2: Liikkeen kuvausta

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Luento 9: Potentiaalienergia

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

E p1 = 1 e 2. e 2. E p2 = 1. Vuorovaikutusenergian kolme ensimmäistä termiä on siis

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

Liike pyörivällä maapallolla

5.10. HIUKKANEN POTENTIAALIKUOPASSA

Useita oskillaattoreita yleinen tarkastelu

Luento 6: Liikemäärä ja impulssi

4 Korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöt

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Luento 18: Kertausluento

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

Luento 4: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

a 1 y 1 (x) + a 2 y 2 (x) = 0 vain jos a 1 = a 2 = 0

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Kertausta: Vapausasteet

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi. Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

LUKU 10. Yhdensuuntaissiirto

Luento 10: Työ, energia ja teho

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

Fysiikan olympiavalmennus, perussarja Palautus mennessä

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

53714 Klassinen mekaniikka syyslukukausi 2010

Klassisen fysiikan ja kvanttimekaniikan yhteys

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Sinin muotoinen signaali

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

Theory Finnish (Finland)

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

4. Differentiaaliyhtälöryhmät 4.1. Ryhmän palauttaminen yhteen yhtälöön

Elektrodynamiikka 2010 Luennot Elina Keihänen Magneettinen energia

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Transkriptio:

Dissipatiiviset voimat

Luennon tavoitteena Mitä on energian dissipaatio? Ilmanvastus ja muita vastusvoimia, analyyttinen käsittely Toinen tärkeä differentiaaliyhtälö: eksponentiaalinen vaimeneminen Vaimennettu harmoninen värähtelijä

Milloin energia ei säily? Energia ei toki katoa, se vain muuntuu muodosta toiseen Yleisiä tapauksia, joissa mekaanista energiaa katoaa : kitka, ilmanvastus, muut vastusvoimat Puhutaan energian dissipaatiosta

Vuorovaikutukset: jaottelu Konservatiiviset Gravitaatio Jousivoima Sähköstaattinen vv Epäkonservatiiviset Väliaineen vastus Kitka Muistetaan, että konservatiivisilla voimilla tehty työ ei riipu reitistä!

Yksittäinen kahvisuodatin putoaa, ja saavuttaa nopeasti vakionopeuden 1 m/s. Mitä tiedämme ilmanvastuksesta? 1. F air > F grav 2. F air = F grav 3. F air < F grav 4. ei ole annettu riittävästi informaatiota Matter & Interactions 4e

Kolme samanlaista kahvisuodatinta on laitettu sisäkkäin. Pudotessaan ne saavuttavat nopeasti rajanopeuden ~1.7 m/s. Jos yhteen suodattimeen kohdistunut ilmanvastus on F 1, kuinka iso vastus kohdistuu kolmeen? 1. 1 F 1 2. 3 F 1 3. ⅓ F 1 4. ei ole tarpeeksi informaatiota Matter & Interactions 4e

Miten ilmanvastus riippuu kappaleen nopeudesta? 1 suodatin v 1 = 1 m/s F air = 1 mg 3 suodatinta v 3 = 1.7 m/s F air = 3 mg 1. F air = C v (C on vakio) 2. F air = C v 1 3. F air = C v 1/2 4. F air = C v 2 5. F air = C v 1/3 6. F air = C v 3 Matter & Interactions 4e

Jos suodattimen pinta-ala kaksinkertaistetaan, mitä luulet tapahtuvan? 1. F air kasvaa 2. F air pysyy samana 3. F air pienenee Matter & Interactions 4e

Rajanopeus: mikä se on? Kappale, johon vaikuttaa nopeuden funktiona kasvava vastusvoima, saavuttaa korkeintaan tietyn nopeuden Mikä on kahvisuodattimen liikeyhtälö, ja mikä on suodattimen rajanopeus? dp dt = 0 = mg + bv2 v raja = mg/b

Väliaineen vastus (drag) Pieni kappale, pienet nopeudet, laminaarinen virtaus, viskoottinen kitka (viscous friction) D = b Ԧv Suuret nopeudet, turbulenssi, tylpät kappaleet, ilmanvastus D = bv 2 v Vastuskerroin b riippuu mm. kappaleen muodosta ja väliaineen tiheydestä Kuva: cfdsupport.com

Ygritte ampuu turhautuneena Muuria [1], joka koostuu jäästä. Nuolen massa on m ja nopeus, kun sen kärki on muurin kohdalla, on vr. Ƹ Nuoleen vaikuttaa vastusvoima [1] തF v v ҧ = bvrƹ Missä ajassa nuoli pysähtyy, ja kuinka pitkän matkan se tunkeutuu Muuriin? [1] http://gameofthrones.wikia.com/wiki/beyond_the_wall [2] Martin, George R.R.: A Game of Thrones, Random House, USA, 1997 P.S. Niille, joita jousen fysiikka kiinnostaa, Marko Tiermas väittelee 20.10. klo 12 Chemicumin salissa A129 aiheesta Modeling the Twin-Cam Compound Bow. Väitös lienee suomeksi.

ҧ [1] http://gameofthrones.wikia.com/wiki/beyond_the_wall [2] Martin, George R.R.: A Game of Thrones, Random House, USA, 1997 [1] Muurin (kts. kuva) korkeus h on yli 700 jalkaa [2]. Tormund tiputtaa muurilta järkäleen, jonka massa on m. Miten kauan murikka on ilmassa? Murikkaan vaikuttaa ilmanvastus തF v v = bv 2 jƹ (Westerosissa painovoimakiihtyvyys on g.)

Tormundin murikka Turbulentilla vastusvoimalla tulee vähän monimutkaisempi differentiaaliyhtälö mg bv 2 = m dv dt v t = gm b tanh( m bg t) x t = h m b ln(cosh( gb m t)) Huom! Laskareiden pelletehtävästä ei tule hyperbolisia funktioita Eikä tenttiin!

Differentiaaliyhtälöistä.. Tällä kurssilla on esiintynyt kaksi tärkeää, fysiikassa erittäin yleisesti esiintyvää differentiaaliyhtälöä Huom: tentissä näiden matemaattista ratkaisua ei vaadita, mutta on tiedettävä millaisia kyseiset ratkaisut ovat! HARMONINEN VÄRÄHTELIJÄ m d2 x dt 2 + kx = 0 x t = A sin ωt + B cos(ωt) VÄLIAINEEN VASTUS (laminaarinen) m dv dt = mg bv v t = A + Be t/τ

Vaimennettu harmoninen värähtelijä ԦF j D Ԧv x 0 m Ԧa = ԦF j + D ma = kx bv

Vaimennettu harmoninen värähtelijä Mikä nyt olisi ratkaisu x(t)? Laskuharjoituksessa tarkastellaan ratkaisua: x t = Ae αt cos(ωt), missä α = b 2m ja ω = ω 0 2 α 2, jossa ω 0 = k/m on vaimentamattoman värähtelijän kulmataajuus

Tarkennus edelliseen: Oikeasti ratkaisu on yleisempi: x t = Ae αt cos(ωt) + Be αt sin(ωt) Joka voidaan kirjoittaa myös muotoon: x t = Ae αt cos(ωt + φ) Tässä oletetaan yksinkertaistuksen vuoksi, että värähtelijä lähetetään liikkeelle siten, että alkuehdon perusteella B=0.

Vaimennettu harmoninen värähtelijä x t = Ae αt cos(ωt), missä ω = Jos vaimennus on vähäistä: b 0, jolloin α 0 ja ω ω 0 Kyseessä on alivaimennettu harmoninen värähtelijä ω 0 2 α 2, ja α = b 2m

Kysymys Vaimennetun harmonisen värähtelijän vaimennustekijää b kasvatetaan. Mitä tapahtuu tällöin kulmataajuudelle ω? A) ω kasvaa B) ω ei muutu C) ω pienenee D) En tiedä

Vaimennettu harmoninen värähtelijä x t = Ae αt cos(ωt), ω = Kun α = ω 0, ω = 0 Mitä tämä tarkoittaa? ω 0 2 α 2, ja α = b 2m Värähtely siis lakkaa, eli sanotaan että värähtelijä on kriittisesti vaimennettu x t = Ae αt Huom: matemaattisesti täydellinen ratkaisu tällöin on: x t = (A + B)e αt

Vaimennettu harmoninen värähtelijä Jos vaimennus on vieläkin voimakkaampaa: α 2 > ω 0 2 ω = ω 0 2 α 2 = 1 (α 2 ω 0 2 ) = i (α 2 ω 2 0 ) = iω (Huom: Ω < α) Jolloin cos ωt = cos iωt = 1 2 (eωt + e Ωt ) Ratkaisu on siis: x t = 1 2 Ae αt (e Ωt + e Ωt ) e (α Ω)t + e (α+ω)t Vaimennusta sanotaan tällöin ylikriittiseksi

Vaimennetut harmoniset värähtelijät

Vaimennettu harmoninen värähtelijä Epäkonservatiivisen väliaineen vastuksen takia systeemin mekaaninen energia ei ole vakio: E = W epäk = a b dwepäk = a b ԦF epäk d Ԧr de = dw de dt = ԦF de = dw dt dt d Ԧr = ԦF Ԧv dt

Vaimennettu harmoninen värähtelijä Tässä tapauksessa epäkonservatiivinen voima on väliaineen vastus ԦF = b Ԧv Mekaanisen energian muutosnopeudeksi saadaan siis: de dt = ԦF Ԧv = b Ԧv Ԧv = bv 2

Kysymys Mikä vaihtoehdoista kuvaa alivaimennetun harmonisen värähtelijän mekaanista energiaa? A B C D E F: ei mikään näistä

Mekaaninen energia

Muut vastusvoimat harmoniselle värähtelijälle Ei yksinkertaista analyyttistä ratkaisua, kts. kirja s. 314