1 (3) pyyntönne 21.7.2017, STM 063:00/2017 Luonnos hallituksen esityksestä laiksi työttömyysturvalain 14 luvun 3A, 3C ja 3D muuttamisesta Lakiluonnoksessa on esitys siitä, miten maakuntauudistuksen yhteydessä nykyiset kuntien vastuulla olevat työmarkkinatukimaksut jaetaan kunnan ja maakunnan kesken. Pohjois-Karjalan vaikea työttömyystilanne jatkuu, erityisesti lakiluonnokseen kytkeytyvän pitkäaikaistyöttömyyden osalta Pohjois-Karjalan työttömyystilanne on edelleen koko maahan nähden erityisen vaikea ja haasteellinen. Viimeisen tiedon mukaan työttömyysaste on 17,9 %, mikä on korkein koko maassa ja ero koko maahan on kasvanut. Työttömien määrä maakunnassa on kääntynyt laskuun, mutta selvästi koko maata vähemmän. Lisäksi nimenomaan työmarkkinatukimaksuihin liittyen pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa kasvua (4 %) vastoin koko maan kehitystä (-17 %). Korkean työttömyyden myötä Pohjois-Karjalan kuntien maksamat työmarkkinatukimaksut ovat vuonna 2017 edelleen kasvussa. Vuoden maksut tulevat arvion mukaan olemaan reilu 16 m, mikä on varsin merkittävä kustannuserä kunnille ja vastaa keskimäärin 0,8 tuloveroprosentin tuottoa. Tulevassa maakuntauudistukseen liittyvässä työttömyysturvalain muutoksessa onkin Pohjois-Karjalan kannalta kysymys erittäin tärkeästä paitsi taloudellisesta, myös periaatteellisesta päätöksestä. Keskiössä ei voi olla pelkästään työmarkkinatukimaksujen maksuosuus vaan lain kokonaisuus, mistä nyt lausunnolla olevassa lakiluonnoksessa ei valitettavasti ole riittäviä tietoja. Työttömyyden hoidon vastuunjako maakunnan ja kuntien kesken on perusteltu On hyvä, että lakiluonnoksessa lähtökohtana on työmarkkinatukimaksujen kustannusrasituksen jakaminen tulevan maakunnan ja kuntien kesken. Pohjois-Karjalan vaikeaan työttömyystilanteeseen ja myös rakenteelliseen työttömyyteen tarvitaan tiivistä yhteistyötä kuntien ja maakunnan kesken unohtamatta muita tärkeitä yhteistyötahoja. Jaettu rahoitusvastuu merkitsee sitä, että kunta-maakunta rajapinta nousee erittäin tärkeään rooliin ja tämä
2 (3) koetaan Pohjois-Karjalassa tärkeänä. Kunnissa korostuu paikallinen tuntemus, maakunnassa puolestaan rahoitukselliset ratkaisut ja koordinointi. Kuntien esitettyä maksuosuutta tulee tarkastella niin, että työvälineet ja vastuut kohtaavat Lakiluonnoksessa esitetään nykyisen kuntien rahoitusosuuden puolittamista tasan maakunnan kanssa. Kuntien rahoitusosuuden tarkoituksenmukaisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, koska lakiluonnoksesta ei käy tarkemmin ilmi ne keinot ja työvälineet, jotka kunnalle jäävät maakuntauudistuksen myötä. Mikäli kunnalle ei ole jäämässä riittävästi työkaluja (esim. kuntouttava työtoiminta), niin maksuosuutta tulee voida tarkastella kriittisesti. Kuntien ja maakunnan rahoitusvastuussa työvälineiden ja vastuiden tulee kohdata. Lakiluonnokset kuntataloudelliset vaikutukset on selvitettävä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto haluaa korostaa kunta/maakunta suhdetta enemmänkin sitä, miten alueilla säilyy jatkossa riittävät resurssit hoitaa työttömyyttä ja erityisesti saada vähennettyä pitkäaikaistyöttömyyttä. Lakiluonnos on, kuten lausuntopyynnössäkin todetaan, vielä keskeneräinen. Lisäksi lakiluonnosta voi hyvällä syyllä moittia heikosti valmistelluksi sikäli, että mm. taloudellisista vaikutuksista kuntatalouteen yleensä puhumattakaan yksittäisiä kuntia puuttuu kokonaan. On vain maininta siitä, että muutos toteutetaan kustannusneutraalisti. Tämä ei kuitenkaan riitä ajatellen sitä, että lakiluonnoksesta voitaisiin lausua mitään tarkempaa tai ottaa kantaa rahoitukseen ylipäätänsä. Mikä on se valtion kannalta kustannusneutraali rahoitusmalli yksittäisen kunnan ja maakunnan kannalta Kuntien maksuosuuden pienentyessä myös valtionosuudet vähenevät kustannusneutraalisti valtion kannalta. Vastaavasti maakunnille siirretään valtion rahoitusta tehtävään. Lakiluonnoksessa ei ole esitetty mitään mallia siitä, miten valtionosuuden muutos tullaan toteuttamaan. Merkittävää ei ole niinkään mikä tulee olla tarkka maakunta-kunta rahoitusosuus. Ensinnäkin millä mekanismilla rahavirrat kunnista vastuiden vähentyessä siirtyvät valtion kassaan? Ja lisäksi millä perusteilla maakunnat saavat vastaavan valtion rahoituksen?
3 (3)
4 (3) Lakiluonnos herättää enemmänkin kysymyksiä kuin että siihen olisi esitettävissä selkeitä vastauksia ja näkemyksiä Tästä varsinkin Pohjois-Karjalan kannalta erittäin tärkeästä ratkaisusta ei lakiluonnoksessa ole mitään selvyyttä. Toteutuuko maakuntien saama rahoitus kasvupalvelukriteereillä (työttömien määrä, työttömyysaste, yritysten määrä) vai jollain muulla laskennalla. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pitää oikeudenmukaisena mallina sitä, että rahoitus maakunnille tulisi kasvupalvelukriteereillä. Valtiovarainministeriöstä saadun epävirallisen tiedon mukaan ratkaisu tästä on edelleen täysin auki. On mahdotonta lausua näin ollen työttömyysturvalain muutoksesta jos taloudelliset vaikutukset ovat arvailujen varassa. Miten onnistuu erityisesti vaikean pitkäaikaistyöttömyyden hoitaminen tulevissa kasvupalveluissa, entä mitä yhtiöittäminen merkitsisi? Epäselvää on myös kuntien osalta miten jäljelle jäävän työmarkkinatukimaksun valtionosuus määräytyisi vuodesta 2020 lähtien. Sen tulee perustua vähintään kahden vuoden työmarkkinatuen kuntaosuuteen, koska varsinkin pienemmissä kunnissa vuosittaiset vaihtelut työmarkkinatuessa voivat olla suuriakin. Useamman vuoden huomioon ottaminen takaa tasapuolisemman valtionosuuden. Uusi lausuntokierros on toteutettava kun työttömyyden hoitoon (koko kasvupalvelupaketti) liittyvä lakiluonnoskokonaisuus on valmiina Kaikkiaan Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää, että työttömyysturvalain keskeneräisyyteen ja mm. taloudellisten muutoslaskelmien puuttuessa tulee ehdottomasti vielä toteuttaa uusi lausuntokierros tästä erityisen tärkeästä maakuntien ja kuntien tehtäväkokonaisuudesta. Nyt saatavien lakiluonnoksen tietojen perusteella ei voida lausua kokonaisuudesta vielä maakunnan ja kuntien näkökulmasta mitään tarkempaa. Kantaa voidaan ottaa vasta, kun työttömyysturvalain kokonaisuus on selvillä. Tämän tulee käsittää myös rahoitusmalli kuntien jäljelle jäävään ja maakuntien työmarkkinatukeen. POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Maakuntahallitus
5 (3) Risto Poutiainen vt. maakuntajohtaja Jarmo Heiskanen vs. hallinto- ja talousjohtaja