KIRJALLINEN KYSYMYS 450/2007 vp Huoneistokohtaisen sähkön- ja vedenkulutuksen mittausjärjestelmän säätäminen pakolliseksi Eduskunnan puhemiehelle Yhä edelleen on mahdollista nykyisten rakentamissäännösten mukaan rakentaa asuntorakentamisen puolella kohteita, joissa veden ja sähkön mittaus ei perustu huoneistokohtaiseen mittaukseen, vaan kulutus jyvitetään neliöiden ja asukasluvun mukaan. Kyseinen järjestelmä ei kannusta siten sähköenergian tai veden käytön suunnitteluun ja vähentämiseen, kun etu ei suoraan näy asujan laskussa. On olemassa hyviä esimerkkejä tapauksista, joissa myöhemmin tällaisiin taloihin on asennettu huoneistokohtainen sähkön- ja vedenmittausjärjestelmä. Sähkön ja veden kulutus ovat välittömästi alentuneet siinä tilanteessa reippaasti, kun omalla käyttäytymisellään on voinut suoraan vaikuttaa laskunsa suuruuteen. Miksi näitä mittareita ei sitten asenneta jo heti uusiin taloihin? Tämä johtunee siitä, että rakentava taho näkee mittareissa lisäkustannuksen, eikä monikaan asuntoa ostaessaan tajua pitää sähkö- ja vesimittareita niin tärkeinä, kunhan saa vain oman asunnon. Jo nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän energian hinta tulee nousemaan. Kaikissa asioissa vaaditaan yhä energiatehokkaampia ratkaisuja ja siksi edellä mainittu selkeä epäkohta tulee poistaa. Uusilta rakentamiskohteilta pitää jo tulevan vuoden alusta alkaen vaatia, että kaikkiin huoneistoihin asennetaan huoneistokohtaiset sähköja vesimittarit. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että jo vuoden 2008 alusta lukien kaikissa asunto-osakerakentamiskohteissa vaaditaan huoneistokohtainen sähkön- ja vedenkulutuksen mittausjärjestelmä? Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2007 Esa Lahtela /sd Katja Taimela /sd Jyrki Yrttiaho /vas Markus Mustajärvi /vas Jukka Gustafsson /sd Marjaana Koskinen /sd Lauri Kähkönen /sd Pentti Oinonen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 450/2007 vp: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että jo vuoden 2008 alusta lukien kaikissa asunto-osakerakentamiskohteissa vaaditaan huoneistokohtainen sähkön- ja vedenkulutuksen mittausjärjestelmä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitusohjelman mukaisesti hallitus laatii energian säästön ja tehokkuuden parantamiseksi tiukennetun energiansäästöohjelman vuoden 2008 loppuun mennessä. Sen osana kehitetään muun muassa rakennusten energiatehokkuutta, energian säästösopimusmenettelyjä sekä kansainvälisin sopimuksin ja EU-yhteistyöllä koneiden ja laitteiden energiatehokkuutta. Hallitus laatii (heti vaalikauden alussa) myös pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Huoneistokohtaista sähkönmittausta uusissa asunto-osakerakentamiskohteissa on vaadittu jo 1 päivästä huhtikuuta 2004 lähtien. Sähkömarkkinalaissa (386/1995) ja sen nojalla annetussa sähkömarkkina-asetuksessa (518/1995) säädetään muun muassa sähkönkulutuksen mittaamisesta. Sähkömarkkina-asetuksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (182/2004) 5 a :ssä säädetään, että jakeluverkkoon liitetty sähkönkäyttöpaikka tulee varustaa sähkönkulutuksen mittaavalla mittauslaitteistolla. Jos sähköliittymään kuuluu useita sähkönkäyttöpaikkoja, joihin sähkö myydään jakeluverkon kautta, tulee kukin sähkönkäyttöpaikka erikseen varustaa mittauslaitteistolla. Lisäksi saman asetuksen 8 a :ssä säädetään, että uudisrakennukseen tulevat erilliset asuin- ja liikehuoneistot tulee varustaa sähkön kulutuksen mittaavilla mittauslaitteistoilla, jos sähkö myydään sähkönkäyttäjille kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta. Huoneistokohtaisten sähkönkulutuksen mittausten osalta ei siten ole tarvetta säädösten muuttamiseen. Asuinrakennusten vedenkulutusta voidaan vähentää hygieniatasoa alentamatta mm. huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja siihen perustuvalla laskutuksella. Vesimaksu peritään usein yhtiöjärjestyksessä olevan maininnan mukaan huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärän perusteella. Monesti käy kuitenkin niin, että perityt vesimaksut eivät kata todellisia vedenkulutuksesta aiheutuneita kustannuksia, ja loppu sisältyy yhtiövastikkeeseen. Asunto-osakeyhtiölain (809/1991) 5 :n mukaan osakkeen omistaja on velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan. Saman pykälän mukaan mm. vesimaksu voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä perittäväksi veden todellisen kulutuksen mukaisesti. Asunto-osakeyhtiön itsensä päätettäväksi jää, mitä perustetta veden laskutuksessa käytetään. Vesilaitos perii yleisesti kiinteistökohtaisen vesimittarin mukaisen maksun taloyhtiöltä. Huoneistokohtaisten vesimittareiden käyttöönoton yhteydessä tulee myös ottaa huomioon mittareiden luentaan ja laskutukseen sekä huoltoon liittyvät seikat. Asukkaiden itsensä tulisi myös pystyä seuraamaan omaa kulutustaan. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D1 "Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 2007", joka tuli voimaan 2
Ministerin vastaus KK 450/2007 vp Esa Lahtela /sd ym. 1.7.2007, ohjeistaa vesilaitteiston suunniteltavaksi siten, että varaudutaan vesimäärän asuntokohtaiseen mittaukseen (ohje 2.4.2.2). Lisäksi vesimittareille tulisi varata riittävä tila, johon mittarit ovat helposti asennettavissa. Suunnitelmallinen varaus huoneistokohtaisten vesimittareiden asentamiselle antaa mahdollisuuden ryhtyä käyttämään veden laskutuksen perusteena huoneistokohtaista kulutusta. Energiansäästöohjelman sekä ilmasto- ja energiastrategian laatimisen yhteydessä harkitaan tarvetta ja mahdollisuutta tarkentaa rakentamismääräyksiä siten, että huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen uusiin asuinrakennuksiin tulisi pakolliseksi. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2007 Asuntoministeri Jan Vapaavuori 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 450/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl.: Vilka åtgärder kommer regeringen omedelbart att vidta för att alla nya bostadshus med aktielägenheter redan från början av 2008 ska avkrävas ett system för lägenhetsvis mätning av el- och vattenförbrukningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I enlighet med regeringsprogrammet utarbetar regeringen före utgången av 2008 ett åtstramat energisparprogram i syfte att förbättra energisparandet och energieffektiviteten. Inom ramen för programmet ska bl.a. byggnaders energiprestanda och förfarandena med energisparavtal utvecklas samt energiprestandan hos maskiner och anläggningar förbättras genom internationella avtal och EU-samarbete. Regeringen utarbetar också (genast i början av valperioden) en långsiktig klimat- och energistrategi. Elmätning i enskilda bostäder har krävts i nya bostads- och aktielägenhetshus sedan den 1 april 2004. I elmarknadslagen (386/1995) och i elmarknadsförordningen (518/1995), som utfärdats med stöd av elmarknadslagen, föreskrivs bl.a. om mätning av elförbrukningen. I 5 a i statsrådets förordning om ändring av elmarknadsförordningen (182/2004) föreskrivs att ett eldriftsställe som har anslutits till ett distributionsnät ska utrustas med mätapparatur som mäter elförbrukningen. Om elanslutningen omfattar flera eldriftsställen till vilka el säljs via ett distributionsnät, ska varje eldriftsställe separat utrustas med mätapparatur. Dessutom föreskrivs i 8 a i samma förordning att separata bostadslägenheter och affärslokaler i en nybyggnad ska utrustas med mätapparatur som mäter elförbrukningen, om el säljs till elanvändare via ett internt elnät i en fastighet eller en motsvarande fastighetsgrupp. I fråga om mätning av elförbrukning i enskilda lägenheter finns det således inget behov av att ändra bestämmelserna. Vattenförbrukningen i bostadshus kan reduceras utan sänkt nivå på hygienen bl.a. genom att man mäter vattenförbrukningen lägenhetsvis och fakturerar utifrån det. Vattenavgiften tas ofta enligt bolagsordningen ut på grundval av det antal personer som bor i lägenheten. Ofta händer det dock att den uttagna vattenavgiften inte täcker kostnaderna för faktisk vattenförbrukning, och återstoden tas ut i bolagsvederlaget. Enligt 5 i lagen om bostadsaktiebolag (809/1991) är aktieägarna skyldiga att betala bolagsvederlag till bolaget enligt de grunder som bestäms i bolagsordningen. Enligt samma paragraf kan det i bolagsordningen bestämmas att bl.a. vattenavgiften tas ut enligt faktisk förbrukning. Bostadsbolaget får självständigt fastställa grunderna för vattenavgiften. Vattenverket tar i allmänhet ut avgift hos husbolaget enligt fastighetens vattenmätare. I samband med att lägenhetsvisa vattenmätare tas i bruk bör man också beakta faktorer som hänför sig till avläsning av mätarna och till fakturering och service. Invånarna bör också själva kunna följa upp sin förbrukning. Enligt Finlands byggbestämmelsesamling, del D1 "Vatten- och avloppsinstallationer för fastigheter, föreskrifter och anvisningar 2007", som trädde i kraft den 1 juli 2007, ska en vatteninstallation planeras så att man förbereder sig på att 4
Ministerns svar KK 450/2007 vp Esa Lahtela /sd ym. mäta vattenmängden för varje bostad (anvisning 2.4.2.2). För vattenmätaren reserveras ett tillräckligt utrymme, där mätarna lätt kan installeras. Om planeringen tar hänsyn till installation av vattenmätare, kan man gå in för att fakturera för vatten enligt förbrukning per lägenhet. I samband med utarbetandet av energisparprogrammet samt klimat- och energistrategin övervägs behovet och möjligheterna att precisera byggbestämmelserna så att det blir obligatoriskt att installera lägenhetsvisa vattenmätare i nya bostadshus. Helsingfors den 5 december 2007 Bostadsminister Jan Vapaavuori 5