-2, SIVL :00

-2, SIVL 2017-11-09 16:00 Kokouskutsu Torstaina 9.11.2017 klo 16.00, kokoushuone Panama (ent. Mårdin ruokala, Alholminkadulta vasemmalle alas kellariin) Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Brita Brännbacka-Brunell, puheenjohtaja Charlotte Snellman Ulrika Rönnback, varapuheenjohtaja Maria A Nygård Sebastian Holmgård Trey Howard Conny Englund Jan-Peter Sandelin Kim Yli-Pelkola Erik Nyberg Alexandra Back Cecilia Löfholm Kiti Lindén Denise Björn-Lindell Hans Vikman Markku Pukkinen Terhi Leivo-Holmqvist Mervi Rantala Timo Itälehto Harri Kaltiala Pirkko Rantanen Martti Vähäkangas Muut läsnäolijat Peter Boström, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vuokko Piippolainen, kaupunginhallituksen edustaja Ronja Huhtamäki, nuorisovaltuuston edustaja Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Jan Levander, sivistysjohtaja, sihteeri Juha Paasimäki, sivistysjohtajan sijainen Tom Enbacka, päivähoidon johtaja Leif Storbjörk, kirjastotoimenjohtaja Anders Wingren, rehtori Tove Jansson, liikuntatoimenjohtaja Anette Granberg, talouspäällikkö Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Brita Brännbacka-Brunell puheenjohtaja

78, SIVL 2017-11-09 16:00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

79, SIVL 2017-11-09 16:00 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Ehdotus Sivistysjohtaja: Valitaan Pirkko Rantanen ja Hans Vikman.

80, SIVL 2017-11-09 16:00 ILMOITUSASIAT Kaupunginhallitus Pöytäkirjanote 326, 9.10.2017 Valtuutettu Annica Haldin ym.: aloite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta Pöytäkirjanote 327, 9.10.2017 Valtuutettu Jacob Storbjörk ym.: aloite maksuttomasta varhaiskasvatuksesta Pietarsaaressa Aluehallintovirasto Päätös, LSSAVI/1006/05.06.14/2016 Sosiaalihuollon valvonta-asia Vestersundinkylän koti- ja kouluyhdistyksen hallitus Kirje 20.10.2017 Aluehallintovirasto Päätös 27.10.2017, LSSAVI/4183/04.11.00/2017 Ehdotus Sivistysjohtaja: Merkitään tiedoksi.

81, SIVL 2017-11-09 16:00 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Sivistysjohtaja on tehnyt kesä-lokakuussa 2017 oheisen liitteen mukaiset viranhaltijapäätökset: Liite 81 A Päivähoidon johtaja, nuorisosihteeri ja rehtori Peter Roos ovat tehneet syys-lokakuussa 2017 oheisen liitteen mukaiset viranhaltijapäätökset. Liite 81 B Ehdotus Sivistysjohtaja: Merkitään tiedoksi.

82, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 890/2017 SIVISTYSLAUTAKUNTA: ANOMUS TALOUSARVION OIKAISUSTA 2/2017 Liite 82 Talouspäällikkö: Vuoden 2017 talousarviotyössä sivistyslautakunnalle määrättiin 100 000 :n tehostamisvaatimus, joka jaettiin sivistyslautakunnan kaikkien toimialojen kesken. Vuoden 2017 vahvistettu talousarvio on 39 708 398 netto. Talousarviota on kaupunginvaltuuston 23.10.2017 hyväksymän päätöksen jälkeen oikaistu 60 500 (JOPO-luokka ja Etelänummen lisäresurssit sekä Pietarsaaren Lukion lisäresurssit). Oikaistu talousarvio on 39 768 898. Taloudellista tilannetta on seurattu kahdessa osavuosiraportissa vuoden aikana. Ensimmäinen raportti ajoittui jaksolle tammikuu-huhtikuu ja tiedotti tulevasta ylityksestä, suuruudeltaan n. 350 000 netto vuositasolla. Tammikuusta elokuuhun ajoittuneen jakson seuranta osoitti n. 260 000 nettoylitystä. Nyt tehty tarkastus tammikuusta lokakuuhun ajoittuvalta jaksolta osoittaa osavuosiraportin 2/2017 mukaisesti, että oikaistu talousarvio tulee ylittymään 260 000 :lla. Suurimmat ylitykset syntynevät varhaiskasvatuksessa, mikä johtuu ensisijaisesti siitä, että tuotot eivät pääse talousarvon tasolle, sekä hallinnossa, johtuen henkilöstöjärjestelyistä. Toimialojen ennusteet todennäköisestä tilinpäätöksen tuloksesta ilmenevät liitteestä. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta anoo talousarvion oikaisua vuodelle 2017, yhteensä 260 000. Oikaisu jaetaan seuraavien toimialojen välillä: varhaiskasvatus 200 000, hallinto 30 000, perusopetus 20 000 sekä liikuntatoiminta 10 000. Annetaan tiedoksi: Kaupunginhallitus, Rahatoimisto

82, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 82, sivl 9.11.2017

83, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 273/2017 KIRJASTONHOITAJAN TOIMI KAUPUNGINKIRJASTOSSA Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto 30.3.2017, diaari nro 273/2017 Kaupungin sisäisten henkilöstöjärjestelyjen tuloksena kaupunginkirjastossa on vuodesta 2017 lukien yksi kirjastonhoitaja vähemmän. Myös talousarviota on oikaistu alaspäin. Kyseistä vähentämistä ei ole suunniteltu eikä se ole osa palvelutuotannon kehittämistä, ja on vaikuttanut suuresti kaupunginkirjaston toimintaan. Sen vuoksi nyt on aika siirtyä alkuperäiseen tilanteeseen. Kirjastotoimenjohtaja: Henkilöstöjaostolta anotaan kaupunginkirjaston osalta lupaa julistaa haettavaksi kirjastonhoitajan kokoaikainen toimi (100 %). Mikäli myöntävä päätös tehdään, myös pyyntöä talousarviomäärärahan myöntämisestä tulee puoltaa asianomaisissa tahoissa. Ehdotus Päätös Esittelevä viranhaltija, kirjastotoimenjohtaja: Hyväksyttäneen. Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto: Ehdotus hyväksyttiin. Hj 16.5.2017 Ehdotus Päätös Henkilöstöjohtaja: Kirjastotoiminnan käsittävän vastuualueen strategisen ennakoinnin ja kokonaissuunnittelun kannalta henkilöstöjaosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistyslautakunnalle lausuntoa varten ennen kuin henkilöstöjaosto päättää toimen haettavaksi julistamisesta. Henkilöstöjaosto hyväksyi ehdotuksen ja siirtää asian sivistyslautakunnalle ennen pöytäkirjan tarkistusta. Sivl 9.11.2017 83 Kaupunginkirjasto anoo oikeutta saada julistaa haettavaksi ja täyttää kirjastonhoitajan kokoaikaisen toimen (100 %). Mikäli anomus hyväksytään, on kaikkien asianomaisten tahojen myönnettävä talousarviomäärärahat palkkausta varten.

83, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 273/2017 Ehdotus Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta ei myönnä tässä vaiheessa kaupunginkirjastolle oikeutta julistaa haettavaksi ja täyttää kirjastonhoitajan toimen.

84, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 974/2016 HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI KAUPUNGINKIRJASTOON Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto 30.3.2017, diaari nro 974/2016. Asia koskee kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston henkilöstön rekrytoimista, sillä lasten- ja nuortenosaston osastopäällikön virka vapautuu nykyisen viranhaltijan jäädessä eläkkeelle. Työ on vaativaa ja kaupunginkirjaston tulisi saada rekrytoida uutta henkilöstöä. Toivottavaa on, että kirjastotoimenhoitaja voi aloittaa valmistelun lasten- ja nuortenosaston kirjastovirkailijatoimen avoimeksi julistamiseksi. Kyseessä olisi osastopäällikkö tai muu vastaava lasten- ja nuortenosastosta vastuussa oleva henkilö. Uusi kirjastolaki tullee voimaan 1.1.2017, minkä jälkeen asia voidaan viedä eteenpäin henkilöstöjaostoon. Ehdotus Päätös Esittelevä viranhaltija, kirjastotoimenjohtaja: Kulttuurilautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä, että kaupunginkirjasto saa rekrytoida uutta henkilöstöä ja kirjastotoimenjohtaja saa aloittaa valmistelun toimen avoimeksi julistamiseksi. Uuden kirjastolain määräykset on huomioitava jos ja kun laki tulee voimaan. Henkilöstöjaostoa on kuultava ja jaoston on voitava ottaa asia käsiteltäväkseen. Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto: Ehdotus hyväksyttiin. Hj 16.5.2017 Ehdotus Lasten- ja nuortenosaston osastonjohtajan rekrytointi. Anomus toimen julistamisesta haettavaksi. Henkilöstöjohtaja: Kirjastotoiminnan käsittävän vastuualueen strategisen ennakoinnin ja kokonaissuunnittelun kannalta henkilöstöjaosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistyslautakunnalle lausuntoa varten ennen kuin henkilöstöjaosto päättää toimen haettavaksi julistamisesta Päätös Henkilöstöjaosto hyväksyi ehdotuksen ja siirtää asia sivistyslautakunnalle ennen pöytäkirjan tarkistusta.

84, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 974/2016 Sivl 9.11.2017 84 Kaupunginkirjasto anoo lupaa julistaa haettavaksi ja täyttää kirjastonhoitajan toimen lasten- ja nuortenosastolle osastopäälliköksi tai vastaavaksi, vastuualueena lasten- ja nuortenosasto. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta myöntää kaupunginkirjastolle oikeuden saada julistaa haettavaksi ja täyttää kirjastonhoitajan toimen lasten- ja nuortenosastolle osastopäälliköksi tai vastaavaksi, vastuualueena lasten- ja nuortenosasto.

85, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 271/2017 AMANUENSSIN PALKKAAMINEN PIETARSAAREN KAUPUNGINMUSEOON Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto 30.3.2017 diaari nro UBV 271/2017 Museolla on kaksi amanuenssin tointa, joita voidaan verrata osastopäällikön toimeen. Ensimmäinen perustettiin jo vuonna 1977. Näyttelyistä, esineistä ja taiteista vastaava amanuenssi jää eläkkeelle 1.6.2017 ja pitää ennen sitä lomansa, mikä tarkoittaa, että hänen viimeinen työpäivänsä on 31.3.2017. Museolla on kattavaa näyttelytoimintaa näyttelyineen Tupakkamakasiinissa ja Malmin talossa ja kokoamme myös pienempiä näyttelyitä muihin yksiköihin, esim. kirjastoon. Amanuenssi osallistuu myös lastentapahtuman järjestämiseen. Tapahtuma kerää 1.400 1.700 lasta seudultamme. Esinekokoelmamme koostuu tänä päivänä 31.200 esineestä ja kasvaa jatkuvasti. Aloitamme piakkoin esineiden luetteloimisen digitaalisessa muodossa. Taide on jo digitaalisessa museotietojärjestelmässämme, Webmusketissa. Anomme nyt lupaa amanuenssin (100 %) palkkaamiseen 1.6.2017 lukien. Museonjohtaja: Pietarsaaren kaupunginmuseo anoo henkilöstöjaostolta lupaa kokopäiväisen amanuenssin palkkaamiseen Pietarsaaren kaupunginmuseoon. Ehdotus Päätös Esittelevä viranhaltija, kirjastotoimenjohtaja: Hyväksyttäneen. Sivistyslautakunnan kulttuurijaosto: Keskustelun jälkeen päätettiin, että Pietarsaaren kaupunginmuseo anoo henkilöstöjaostolta lupaa saada täyttää sisäisesti kokoaikaisen amanuenssin toimen Pietarsaaren kaupunginmuseossa. Hj 16.5.2017 Ehdotus Päätös Henkilöstöjohtaja: Museotoiminnan käsittävän vastuualueen strategisen ennakoinnin ja kokonaissuunnittelun kannalta henkilöstöjaosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistyslautakunnalle lausuntoa varten ennen kuin henkilöstöjaosto päättää toimen haettavaksi julistamisesta. Henkilöstöjaosto hyväksyi ehdotuksen ja siirtää asian sivistyslautakunnalle ennen pöytäkirjan tarkistusta.

85, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 271/2017 Sivl 9.11.2017 85 Museolla on kaksi amanuenssin tointa, joita voidaan verrata osastopäällikön toimeen. Ensimmäinen perustettiin jo vuonna 1977. Näyttelyistä, esineistä ja taiteista vastaava amanuenssi on jäänyt eläkkeelle. Pietarsaaren kaupunginmuseo anoo lupaa saada täyttää sisäisesti kokoaikaisen amanuenssin toimen Pietarsaaren kaupunginmuseossa. Ehdotus Sivistysjohtaja: Pietarsaaren kaupunginmuseolle myönnetään lupa saada täyttää kokoaikaisen amanuenssin toimi Pietarsaaren kaupunginmuseossa.

86, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 928/2017 VARHAISKASVATUS: TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA TYÖSUHDE (ANDT- BACKA) 1.1.2018- Päivähoidon johtaja: Kasvatustieteiden kandidaatti Cecilia Andtbacka on ollut määräaikaisessa työsuhteessa 1.8.2014 alkaen. Tänä aikana henkilöstöstä on ollut tarvetta, ja on edelleen, joten voidaan todeta, että määräaikaiset sopimukset eivät tässä tapauksessa ole olleet täysin oikea menettelytapa. Andtbacka on hoitanut työnsä erittäin hyvin ja hänellä on lastentarhanopettajan kelpoisuus. Näin ollen ei myöskään ole syytä olla palkkaamatta häntä vapaaseen lastentarhanopettajan toimeen (2 55 21) toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Alkusijoituspaikkana on Länsinummen päiväkoti. Andtbackalla on tällä hetkellä määräaikainen työsuhde 31.7.2018 saakka. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta toteaa, ettei määräaikaiseen työsuhteeseen ole tässä tapauksessa syytä, ja päättää palkata kasvatustieteiden kandidaatti Cecilia Andtbackan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen lastentarhanopettajana 1.1.2018 lukien.

87, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 929/2017 VARHAISKASVATUS: TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA TYÖSUHDE (PELTO- NIEMI) 1.1.2018 Päivähoidon johtaja: Lähihoitaja Pia Peltoniemi on ollut palkattuna määräaikaisissa työsuhteissa, ensin sijaisena ja nyt vapaana olevassa lastenhoitajan toimessa 1.8.2013 lukien. Tänä aikana henkilöstöstä on ollut tarvetta, joten voidaan todeta, että määräaikaiset sopimukset eivät tässä tapauksessa ole olleet täysin oikea menettelytapa. Peltoniemi on hoitanut työnsä moitteettomasti ja hänellä on työhönsä vaadittava kelpoisuus. Näin ollen ei myöskään ole syytä olla palkkaamatta häntä lastenhoitajaksi vapaana olevaan lastenhoitajan toimeen (2 56 47) toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Alkusijoituspaikka on Länsinummen päiväkoti. Peltoniemellä on tällä hetkellä määräaikainen sopimus 31.7.2018 saakka. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta toteaa, ettei määräaikaiseen työsuhteeseen ole tässä tapauksessa syytä, ja päättää palkata lähihoitaja Pia Peltoniemen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.1.2018 lukien.

88, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 930/2017 VARHAISKASVATUS: TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA TYÖSUHDE (JÄNIS) 1.1.2018 Päivähoidon johtaja: Lastenhoitaja Heidi Jänis on ollut palkattuna määräaikaisissa työsuhteissa, ensin sijaisena ja nyt vapaana olevassa lastenhoitajan toimessa 12.4.2016 lukien. Jäniksellä on ollut viimeisten 8 vuoden aikana kymmenkunta pitempää määräaikaista työsuhdetta erilaisista sijaisjärjestelyistä johtuen. Jänis on hoitanut tehtävänsä erittäin hyvin ja on tällä hetkellä palkattuna Nordmanin päiväkodissa lastenhoitajana vapaana olevassa toimessa. Jänis toimii myös päiväkodin varajohtajana. Nykyinen määräaikainen sopimus päättyy 31.7.2018. Työvoiman tarve on edelleen olemassa, joten ei liene syytä olla palkkaamatta lastenhoitaja Heidi Jänistä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Alkusijoituspaikka on Nordmanin päiväkoti. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta toteaa, ettei määräaikaiseen työsuhteeseen ole tässä tapauksessa syytä, ja päättää palkata lastenhoitaja Heidi Jäniksen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.1.2018 lukien.

89, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 927/2017 VARHAISKASVATUS: TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA TYÖSUHDE (SHARMA) 1.1.2018- Päivähoidon johtaja: Sucheta Sharma on jo pitkään ollut Pietarsaaren kaupungin palveluksessa määräaikaisilla sopimuksilla, sekä ruokapalvelussa että varhaiskasvatuksessa. Hän on työskennellyt varhaiskasvatuksessa lähinnä keittiö- ja siivoustehtävissä ryhmäperhepäiväkodeissa. Sharman palvelusaika on yhteensä yli 10 vuotta. Ryhmäperhepäiväkotien toiminta lakkautettiin 1.8.2016. Tällöin Sharma palkattiin määräaikaisella sopimuksella keittäjäksi 20 t/v ja lastenhoitajaksi 18,25 t/v. Lastenhoitajan tehtävät sisälsivät ennen kaikkea yöhoitajan työtä. Sopimus jatkui 31.12.2016 saakka, sillä tuolloin Alerte otti hoitaakseen keittiötoiminnot. Kyseisen prosessin yhteydessä Sharman tilanne oli epäselvä, eikä häntä siirretty Alerteen. Alertella ei tuolloin ollut korvaavaa henkilöä työhön, mistä syystä päivähoidon johtaja pidensi hänen sopimustaan 31.10.2017 saakka, jotta asiaan löydettäisiin ratkaisu. Sopimusta on sen jälkeen pidennetty 31.12.2017 saakka. Nordmanin päiväkodin ateriatilanne on erilainen muihin päiväkoteihin verrattuna. Tämän johtuu päiväkodin aukioloajoista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että keittiössä on oltava miehitystä huomattavasti pitempään kuin mitä esim. paikka- ja annosmäärä edellyttäisivät. Nordmanin henkilöstömitoitus on ollut sama kuin muissa päiväkodeissa, vaikka aukioloajat ovat olleet aivan erilaiset. Sharman kanssa tehty järjestely on toiminut hyvin, sillä hän on voinut auttaa keittiötyön lisäksi tarvittaessa myös muissa tehtävissä. Alerten kanssa käydyt keskustelut johtivat kompromissiin, joka tarkoittaa, että Sharma palkataan varhaiskasvatukseen ja Alerte korjaa Nordmanin päiväkodin ateriahintoja kompensoimaan järjestelyä osittain. Koska Sharmalla on ollut useampia pitkäkestoisia työsuhteita kaupungin palveluksessa, ei ole syytä olla palkkaamatta häntä toistaiseksi nykyisiin tehtäviinsä. Työajan voisi jakaa alussa suhteessa 30 t/v keittäjänä ja 8 t 45 min/v päiväkotiapulaisena. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää palkata Sucheta Sharman keittäjäksi/päiväkotiapulaiseksi toistaiseksi 1.1.2018 lukien. Työpaikka on toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen alkaessa Nordmanin päiväkoti. Työaika on 38 t 45 min/viikko ja jakautuu alussa keittiötyöhön, 30 t/v ja osastotyöhön 8 t 45 min/v.

90, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 931/2017 KULUNVALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JAKOBSTADS GYMNASIUMIN KIINTEIS- TÖSSÄ Erilaiset uhat ovat viime vuosien aikana lisääntyneet huomattavasti maamme kouluissa. Häiriintyneet henkilöt ovat suunnitelleet ja myös toteuttaneet kouluväkivallan tekoja Suomessa. Esimerkkejä näistä ovat mm. Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa, Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja Kauhajoen koulukeskuksessa tapahtuneet hyökkäykset. Poliisi on myös onnistunut estämään etukäteen useita tekoja, jotka pääasiassa ovat kohdistuneet toisen asteen oppilaitoksiin. Meitä lähin uhkaus on kohdistunut Kokkolan Kiviniityn koulun oppilaita ja henkilöstöä kohtaan. Kokkolassa suunnitellaan nyt siirtymistä henkilökohtaisen tunnisteen käyttämiseen kaupungin lukioissa. Myös Gymnasiumin kiinteistöön Pietarsaaressa on viime vuosien aikana kohdistunut useita luvattomia ulkopuolisten henkilöiden sisääntuloja, varkausyrityksiä ja varkauksia. Myös päihteiden vaikutuksen alaisia ulkopuolisia henkilöitä on jouduttu poistamaan kiinteistöstä. Gymnasiumin kiinteistö peruskorjattiin vuonna 2007 ja kiinteistöllä on nykyaikainen kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmä toimii siten, että henkilöstöllä on henkilökohtainen avaintunniste, jolla avataan ulko-ovi. Samaa järjestelmää voisi laajentaa koskemaan myös opiskelijoita, jotta heillä olisi vastaavanlainen avaintunniste kiinteistöön pääsyä varten. Tunnisteet eivät aiheuttaisi suurempia kustannuksia ja ne voidaan ohjelmoida toimimaan klo 8.00 16.00 välisenä aikana. Arbiksen iltakäyttö voisi toimia nykyiseen tapaan jatkossakin iltavahtimestarin valvonnassa. Opiskelijoiden, huoltajien ja koulujen henkilöstön parissa tehty kysely osoitti selkeää toivomusta ulko-ovien lukossa pitämisestä koulupäivän aikana. Asiaa on käsitelty lukion työpaikkakokouksessa ja enemmistö puolsi myös tuolloin ulko-ovien lukittuna pitämistä koulupäivän ajan. Henkilökohtaisen avaintunnisteen käyttöönottojärjestelmän kustannuksiin sisältyisi opiskelijoiden henkilökohtainen avaintunniste, joka maksaa n. 7 /opiskelija. Opiskelija maksaa jo tänä päivänä 20 :n panttimaksun opiskelijakapin avaimesta. Panttimaksu voisi sisältää myös kulkuluvan. Kiinteistössä on jo tänä päivänä tekniset edellytykset uuden järjestelmän käyttöönottoa varten. Ulko-oven kaiutinjärjestelmä on tällä hetkellä asennettu rehtorin huoneeseen, ja tämä voi avata oven. Siirtämällä laitteisto sekä gymnasietin että lukion koulusihteerin käyttöön saataisiin kattava järjestelmä ulko-ovien avaamiseen tarvittaessa. Lukiot ehdottavat sivistyslautakunnalle, että henkilökohtainen avaintunniste otetaan käyttöön myös opiskelijoille ja että ulkoovet näin ollen voidaan pitää suljettuina koulupäivän ajan.

90, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 931/2017 Vastaava järjestelmä on otettu käyttöön kaupungintalolla keväällä 2017. Liite 90 Ehdotus Sivistysjohtaja: Ehdotetaan, että Pietarsaaren lukioissa otetaan käyttöön suljettujen ulko-ovien järjestelmä sopivana ajankohtana. Järjestelmän kustannukset selvitetään yhteistyössä sisäisen tukipalvelukeskuksen kanssa.

91, SIVL 2017-11-09 16:00 CFV: 872/2017 FASTIGHETS AB EBBA KIINTEISTÖ OY: PÄIVÄKOTIRAKENNUS PITÄJÄNTIE 5:EEN Kh 16.10.2017 338 Keskustapäiväkotia koskevan suunnittelu- ja rakennustoimikunnan pöytäkirja: Liite 338 Kaupunginjohtaja: Ab Bodgärdet Oy on asetettu vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn 1.11.2008. Pääasiallisia syitä yhtiön taloudellisiin vaikeuksiin ovat korkea velkaantumisaste, vuosittain heikentynyt käyttöaste ja suuret peruskorjaustarpeet. Ab Bodgärdet Oy:n erittäin vaikean talouden vuoksi yhtiö on hakenut Pitäjäntie 5:n purkulupaa ja purkuavustusta ARA:lta sekä purku-urakkaa Valtiokonttorilta. Useat Bodgärdetin asunnot seisovat tyhjinä ja alhaisesta käyttöasteesta on tullut pysyvä. Pitäjäntie 5:n purkaminen on tarpeellista, jotta Pitäjäntie 3:n käyttöasteesta tulisi hyvä, sen asuntojen ollessa paremmassa kunnossa. BI-kiinteistön maaperäntutkimusten tulokset osoittivat, että BItontti ei sovellu päiväkotitoiminnalle. Tämän jälkeen Pitäjäntie 5:n tontti on nostettu vaihtoehtoiseksi päiväkotirakentamisen sijoituspaikaksi. Mikäli taloudelliset saneeraustoimenpiteet voidaan toteuttaa ja Ab Bodgärdet Oy:n toiminta lakkautetaan suunnitelman mukaisesti, on Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy, hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti, valmis ottamaan hoitaakseen Pitäjäntie 3:n rakennukset ja vuokrasopimuksen sekä Pitäjäntie 5:n tontin rakennukset Pietarsaaren kaupungilta, sekä rakentamaan päiväkotirakennuksen Pitäjäntie 5:een ja vuokraamaan sen Pietarsaaren kaupungille. Asemakaavan muutos vaaditaan ja prosessi aloitetaan ja sen kustantaa Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy. Kaava tulee myös sisältämään muutoksia Pietarinpuistikon Länsiväylän risteyksen liikennejärjestelyihin. Näillä helpotetaan liikennevirtoja mahdolliseen tontilla sijaitsevaan päiväkotiin. Kaupungin keskustapäiväkotitoimikunta on pitänyt kuusi kokousta asiassa ja käynyt läpi kaikki sijaintivaihtoedot päiväkotirakennukselle. Toimikunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että keskustapäiväkoti rakennettaisiin Bodgärdetin tontille. Hankkeen toteuttaisi Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy, joka tekisi pitkäaikaisen vuokrasopimuksen kaupungin (koulutusvirasto) kanssa rakennuksen vuokraamisesta päiväkotikäyttöön. Ehdotus Kaupunginjohtaja:

91, SIVL 2017-11-09 16:00 CFV: 872/2017 Kaupunginhallitus päättää suhtautua myönteisesti uuden päiväkotirakennuksen sijoittamiseen Pitäjäntie 5:een, mikäli uusi keskustapäiväkoti rakennetaan. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Jarmo Ittonen, Kurt Hellstrand, Ulla Hellén, Owe Sjölund ja Milla Kallioinen olivat poistuneita esteellisyyden takia käsiteltäessä 338 :n asiaa. Syyt: Ittonen, Hellstrand, Hellén ja Sjölund ovat Kiinteistö Oy Ebban ja Bodgärdet Oy:n hallituksen jäseniä. Kallioinen on Bodgärdet Oy:n hallituksen jäsen. Pykälän osalta Anne Ekstrand toimi sihteerinä. Sivl 9.11.2017 91 Keskustapäiväkotia koskevan suunnittelu- ja rakennustoimikunnan pöytäkirja: Liite 91 Kaupungin keskustapäiväkotia koskeva suunnittelu- ja rakennustoimikunta ehdotti uuden keskustapäiväkodin rakentamista Bodgärdetin tontille Pitäjänmäentie 5:een. Hankkeen toteuttaisi Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy, joka tekisi pitkäaikaisen vuokrasopimuksen kaupungin (päivähoitoja koulutusviraston) kanssa rakennuksen vuokraamisesta päiväkotikäyttöön. Kaupunginhallitus on suhtautunut asiaan myönteisesti. Hankkeen suunnittelun etenemiseksi ehdotetaan, että sivistysjohtajalle ja päivähoidon johtajalle myönnetään oikeus tehdä Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy:n kanssa aiesopimus, josta ilmenee, että päivähoito- ja koulutusvirasto on valmis vuokraamaan päivähoidon osalta tarvittavat tilat. Suunnitteluvaiheessa kyse on 8 uudesta osastosta. Sivistyslautakunnalle tiedotetaan jatkuvasti hankkeesta ja lopulliset päätökset hankkeen toteuttamisesta tehdään lautakunnassa. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta myöntää sivistysjohtajalle ja päivähoidon johtajalle oikeuden tehdä Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy:n kanssa aiesopimuksen päivähoidon tarpeisiin tarvittavien tilojen vuokraamisesta.

92, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 697/2017 TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN Sivl 30.8.2017 68 Kaupunginhallitus päätti 29.5.2017 vuoden 2018 talousarviokehystä ja vuosien 2018 20 taloussuunnitelmaa koskevien keskustelujen yhteydessä mm. seuraavaa: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen talousarvion kehysehdotuksen: - vuoden 2018 nettoinvestointien summa tulee olemaan korkeintaan 8,3 milj. euroa. - lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää aikaisempien päätösten mukaisesti, että yksi ruotsinkielinen koulu ja yksi suomenkielinen koulu lakkautetaan vuonna 2018. - lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy, että lasten päivähoidon osalta rakennetaan yksi iso yksikkö ja lakkautetaan 3-4 yksikköä vuonna 2019. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.6.2017 77 kaupunginhallituksen ehdotuksen seuraavalla muutoksella: kaupunginvaltuusto hyväksyy, että lasten päivähoidon suuren yksikön tarve selvitetään ja että 3-4 yksikköä suljetaan vuonna 2019. Jotta valtuuston kouluverkkoa koskevan päätöksen osalta edetään suunnittelussa ja toimeenpanossa, sivistyslautakunta asettaa työryhmän valmistelemaan asiaa nopealla aikataululla lautakunnalle. Työryhmän jäseniksi ehdotetaan kumpaakin koulutoimenjohtajaa, Itälän, Länsinummen, Bonäsin ja Vestersundinkylän koulujen rehtoreita, sivistyslautakunnan puheenjohtajaa, sivistyslautakunnan ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtajaa, sivistyslautakunnan suomenkielisen koulujaoston puheenjohtajaa sekä kaupunginhallituksen edustajaa sivistyslautakunnassa. Sivistysjohtajaa toimii kokouksen koollekutsujana. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta valitsee edellä mainitun ryhmän työryhmäksi suunnittelemaan ja toimeenpanemaan valtuuston päätöksen. Lautakunta valitsee työryhmän puheenjohtajan ja sihteerin. Sivistyslautakunta hyväksyi ehdotuksen työryhmäksi lisäyksellä, jonka mukaan ryhmään otetaan mukaan yksi koti- ja kouluyhdistysten ruotsinkielinen ja yksi suomenkielinen edustaja. Lautakunta valitsi Jan Levanderin työryhmän puheenjohtajaksi ja Juha Paasimäen sihteeriksi.

92, SIVL 2017-11-09 16:00 UBV: 697/2017 Sivl 9.11.2017 92 Seuraavista henkilöistä koostuva työryhmä Jan Levander, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Juha Paasimäki, suomenkielinen koulutoimi, koulutoimenjohtaja, sihteeri Brita Brännbacka-Brunell, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Conny Englund, ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtaja Timo Itälehto, suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Johan Nygård, rehtori, Vestersundinkylän koulu Christian Porthin, rehtori, Bonäsin koulu Keijo Paananen, rehtori, Länsinummen koulu Liisa Svart, rehtori, Itälän koulu Carolina Isomaa, koti- ja kouluyhdistyksen vanhempainedustaja William Lindén, koti- ja kouluyhdistyksen vanhempainedustaja on laatinut raportin tulevaisuuden kouluverkosta Pietarsaaressa. Kouluverkko 2030 Liite 92 Työryhmä on laatinut neljä erilaista ehdotusta Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkoksi. Raportista ilmenevät kiinteistöjen kunto, oppilaskehitys, tonttisuunnittelu, taloudelliset edellytykset, pedagogiset perustelut ja investointien tarve. Työryhmä ei ole puoltanut mitään raportin vaihtoehdoista. Sivistyslautakunta keskustelee Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkon ratkaisuvaihtoehdoista. Ehdotus Sivistysjohtaja: Ehdotus tulevaisuuden kouluverkoksi tehdään kokouksessa.

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 Kouluverkko 2030 1

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 Sisältö Tehtävä... 3 Talous... 4 Väestönkehitys...4 Kiinteistöt... 6 Rakentaminen, tonttisuunnittelu... 9 Ehdotuksia toimenpiteiksi... 10 Koulukiinteistöt... 12 Sisäiset vuokrat... 12 Taloudelliset edellytykset... 13 Kasvatukselliset perustelut... 13 Kouluverkko... 14 Ehdotukset tulevaisuuden kouluverkoksi... 15-20 Liite: Koulujen kustannusarvio Asemakaavoitetut tontit Koulujen toimintakustannukset 2

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 TEHTÄVÄ Pietarsaaren suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen kouluverkkoa koskevaa selvitystä on jatkettu. Valtuuston kesäkuussa 2017 tekemä päätös on toiminut selvityksen perustana. Päätöksen mukaan yksi ruotsinkielinen ja yksi suomenkielinen koulu suljetaan vuonna 2018. Lähtökohtana ja reunaehtona ovat olleet kasvatukselliset tavoitteet, nykyiset opetustilat, kaavoituksen näkökohdat, oppilasmäärän kehittyminen ja taloudelliset mahdollisuudet. Tarkastus koskee ajanjaksoa vuoteen 2030 asti. Selvityksen tuloksena esitellään kouluverkon kehittämisehdotus, jota on tarkasteltu mm. taloudellisesta ja henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta: Riittävän suuret opettajakollegiot, jotta voidaan tarjota houkutteleva oppimisympäristö ja vähentää henkilöriskejä, Riittävän suuret koulut henkilöstövoimavarojen hyödyntämiseksi tehokkaasti Parannettu tilatehokkuus, Alhaisemmat kustannukset oppilasta kohden, Vanhojen rakennusten korjausvelan vähentäminen, sekä Kalliita ja usein akuutteja toimenpiteitä vaativien sisäilman laadun ongelmien pienempi riski. TYÖRYHMÄ Jan Levander, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Juha Paasimäki, suomenkielinen koulutoimi, koulutoimenjohtaja, sihteeri Brita Brännbacka-Brunell, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Conny Englund, ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtaja Timo Itälehto, suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Johan Nygård, rehtori, Vestersundinkylän koulu Christian Porthin, rehtori, Bonäsin koulu Keijo Paananen, rehtori, Länsinummen koulu Liisa Svart, rehtori, Itälän koulu Carolina Isomaa, koti- ja kouluyhdistyksen vanhempainedustaja William Lindén, koti- ja kouluyhdistyksen vanhempainedustaja 3

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 Talous Muiden Suomen kuntien tapaan myös Pietarsaaren kaupungin talous on tiukoilla. Vuoden 2008 rahoituskriisin jälkeen kuntien taloudellinen todellisuus on muuttunut perustuksiltaan. Rahoitus verojen ja valtionosuuksien muodossa on kasvanut hitaammin kuin toiminnan kustannukset. On olemassa osoituksia siitä, että kaupungin rahoitus tulee edelleen heikkenemään tulevina vuosina. Syitä tähän ovat pääasiassa Koko veropohjan heikkeneminen, Muutokset valtionosuusjärjestelmässä ja Kuntien osuuden väheneminen yhteisöverossa. Verotulojen odotetaan kasvavan hyvin heikosti tulevina vuosina. Ikääntyvän väestön ja heikentyneen huoltokiintiön vuoksi vaarana on, että suuntaus jää pysyväksi. Tuloveropohjan väheneminen on myös realistinen näkymä. Alakoulujen tuntiresurssin riittämiseksi tarvitaan riittävän suuria yksiköitä. Teoriassa oppilasmäärän tulisi olla yli 100 oppilasta koulua kohden. Nykyinen tuntiresurssikerroin on 1,50 vuosiviikkotuntia/oppilas. Väestönkehitys Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli 49.874 henkilöä vuodenvaihteessa 2013 2014, eli se oli lisääntynyt vuoden 2013 aikana +85 henkilöllä. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa negatiivinen, ja asukasmäärä laski 51 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli 19.633 henkilöä 31.12.2013. Alustavien tietojen mukaan elokuuhun 2014 mennessä Pietarsaaressa on 19.659 henkilöä. Kuntalaisten määrä oli 19.418 vuodenvaihteessa 2015 ja vuonna 2016 kaupungin väestömäärä jatkoi laskuaan ja oli vuodenvaihteessa 19.361 henkilöä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pietarsaaren väestömäärä vaikuttaa vuoteen 2040 melko vakaalta. Ennuste osoittaa pientä väestönkasvua noin 19623 asukkaasta vuonna 2011 20007 asukkaaseen vuonna 2040. Sen sijaan kouluikäisten lasten määrä eli 7 14-vuotiaiden määrä näyttää vähenevän 1733:stä vuonna 2011 noin 1643:een vuonna 2040. Toisella asteella opiskelevien nuorten määrä vaikuttaa myös laskevan noin 1128:sta vuonna 2011 noin 907:een vuonna 2040. 4

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 Väestöennuste 2012 iän mukaan 2012-2040 Pietarsaari - Jakobstad Ikäluokkia yht. 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 19 623 19 635 19 638 19 638 19 637 19 638 19 646 19 657 19 672 19 693 19 714 19 738 19 761 19 784 19 805-6 1 491 1 501 1 478 1 461 1 456 1 446 1 445 1 461 1 461 1 461 1 459 1 457 1 455 1 451 1 446 7-14 1 733 1 702 1 704 1 707 1 721 1 729 1 726 1 705 1 707 1 717 1 700 1 689 1 683 1 677 1 676 15-18 1 128 1 083 1 019 983 935 919 906 900 907 897 912 921 929 946 934 19-24 1 376 1 426 1 484 1 485 1 470 1 439 1 409 1 378 1 329 1 305 1 293 1 290 1 285 1 275 1 295 25-29 1 015 1 015 1 021 1 047 1 053 1 081 1 106 1 125 1 135 1 129 1 119 1 098 1 078 1 056 1 036 30-12 880 12 908 12 932 12 955 13 002 13 024 13 054 13 088 13 133 13 184 13 231 13 283 13 331 13 379 13 418 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 19 824 19 846 19 863 19 880 19 896 19 913 19 929 19 943 19 954 19 966 19 974 19 983 19 992 19 999 20 007 1 441 1 436 1 430 1 425 1 420 1 416 1 412 1 410 1 409 1 409 1 410 1 412 1 415 1 418 1 422 1 690 1 690 1 690 1 689 1 687 1 684 1 681 1 676 1 670 1 665 1 660 1 654 1 650 1 646 1 643 913 908 902 900 913 914 915 916 916 917 915 914 912 910 907 1 305 1 315 1 324 1 330 1 325 1 326 1 332 1 332 1 333 1 332 1 338 1 342 1 345 1 346 1 347 1 026 1 022 1 022 1 023 1 027 1 037 1 043 1 053 1 063 1 073 1 072 1 076 1 076 1 077 1 077 13 449 13 475 13 495 13 513 13 524 13 536 13 546 13 556 13 563 13 570 13 579 13 585 13 594 13 602 13 611 Vuosi 2011 Virallinen väestömäärä 2011. Vuosi 2012 ennuste. Tilastokeskus. Syntyneiden määrä Pietarsaaressa vuosina 1995-2016. KOULU Synt. 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 02-03- 04-05- 06-07- 08-09- 10-11- 12-16- 17-18- 19-20- 21-22- 23- Lukuvuosi 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 13-14 14-15 15-16 17 18 19 20 21 22 23 24 Lagmans 42 33 35 41 44 30 (8) 36 (8) 30 (15) 34 (8) 37 (9) 27 (17)32 (17) 21 (6) 35 (20) 26 (9) 27 (14) 22 23 (11) 48 40 47 58 Nordmans 20 10 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Bonäs 27 22 22 23 22 20 Kds 29 19 22 20 28 20 Vby 27 45 27 27 25 22 (4) 16 (6) 24 (9) 31 (4) 25 (6) 33 (7) 30 Kielikylpy 24 21 24 23 22 23 26 25 23 25 25 50 50 25 50 50 48 47 (5) 25 (2) 25 (3) 32 (5) 21 (7) 33 (5) 30 (6) 22 (1) 27 (9) 22 (14) 24 (12) 37 (6) 24 (15) 22 (11) 24 (7) 19 (8) 31 (7) 31 (4) 20 (10) 22 (18) 36 (5) 18 (14) 26 (14) 21 (6) 17 (13) 21 (10) 15 (6) 21 32 (15) 35 29 36 37 13 (11) 23 21 17 18 6 (8) 22 20 20 16 yht. 169 150 140 134 141 115 133 143 139 146 123 167 136 142 152 141 127 121 128 110 120 129 5

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 Koulu Synt 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 02-03- 04-05- 06-07- 08-09- 10-11- 12-16- 17-18- 19-20- 21-22- 23- Lukuv 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 13-14 14-15 15-16 17 18 19 20 21 22 23 24 Ristikari 8 9 9 10 0 Itälä 19 22 22 13 23 Ruusulehto 20 25 13 20 13 Länsinummi 31 23 31 36 30 (14) 0 (2) 22 (3) 18 (2) 25 (5) 0 (1) 18 (4) 18 (4) 38 (8) 0 (0) 23 (2) 12 (3) 32 (8) 0 (2) 17 (0) 22 (3) 26 (10) 0 (4) 15 (3) 13 (4) 21 (7) 0 (5) 0 (2) 28 (0) 19 (1) 19 (2) 14 (6) 23 (4) 25 (8) 0 0 0 0 0 0 0 0 (4) 23 (5) 17 (7) 27 (9) 22 (3) 11 (9) 18 (9) 16 (4) 9 (7) 25 (6) 21 (3) 18 (9) 20 (4) 18 (5) 12 (5) 17 (5) 18 24 27 24 21 (4) 10 13 16 10 16 (12) 24 29 31 27 20 Kielikylpy 11 20 14 20 12 18 14 15 14 16 15 10 20 19 21 21 17 21 Totalt 89 99 89 99 78 83 88 82 80 65 85 71 90 70 71 80 64 73 66 74 61 57 Luoto, suomenkieliset lapset 4 3 0 3 1 Yht. 80 68 76 66 77 62 57 Kiinteistöjen kasvava korjausvelka Merkittävä tulevaisuuden kustannus, joka ei suoraan ilmene taseesta, on kaupungin kiinteistöjä kuormittava korjausvelka. Laaja kiinteistömassa ja riittämättömät korjaukset ovat johtaneet siihen, että huomattava korjausvelka on kasaantunut useiden vuosikymmenien aikana. Ongelma rakennusmassan suuressa korjausvelassa on erityisen selkeä joissakin koulukiinteistöissä. Huomattava osa koulurakennuksista on vanhoja, eikä niitä ole koskaan peruskorjattu. Jäljempänä esiteltävät seikat saattavat joissakin tapauksissa johtaa siihen, että neliömetrikohtaiset kustannukset, jotka syntyvät korjauksesta ja/tai olemassa olevien rakennusten lisärakentamisesta, voivat vastata uuden rakennuksen kustannuksia tai jopa ylittää ne. Vanhalla perusrakenteella voi olla vaikeaa laskea kiinteistön kokonaiskäyttökustannuksia ja ympäristökuormitusta hyväksyttävälle tasolle. Nykyaikaista oppimisympäristöä ei myöskään voida saavuttaa. Mahdollisuudet vanhojen rakennusten puutteiden korjaamiseen ja tämän mukanaan tuomat kustannukset vaihtelevat rakennuskohtaisesti. Pääasiassa kyseessä on kuitenkin vanha rakennus, ja mitä kauemmin sen peruskorjauksesta on kulunut aikaa, sitä korkeampi kustannus on (neliömetriä kohden), jotta rakennus täyttää tänä päivänä opetustiloille asetetut vaatimukset. 6

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 Nykyiset koulukiinteistöt: Trellum Consulting Oy on määritellyt Pietarsaaren kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten arvot vuonna 2009. Yritys on päivittänyt lukuja vuonna 2016. Kiinteistön teknisen arvon laskenta on suoritettu jälleenhankinta-arvojen ja kerättyjen investointitietojen ja rakennusten katselmointien pohjalta arvioiden rakennusten nykykuntoa. Trellum käyttää raportissaan käsitteitä korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve. Jokaisen kiinteistön osalta on laskettu rakennuskohtaisesti määriteltyjen/päivitettyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun kiinteistön kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta kuntoluokan määritelty 75 %:n tavoitetaso saavutetaan. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan kun rakennuksen nykykunto alittaa 60 % lähtötason. Laskentaperustana on paljonko rahaa tarvittaisiin, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen kuntoon (peruskorjaustarve) tai paljonko tulisi investoida, jotta rakennusten taso nostetaan tämän päivän uuden vastaavan rakennuksen mukaiseen tasoon (perusparannustarve). Huolestuttavaa on, että monille kiinteistöille luokitellaan tekninen jälleenhankinta-arvo, joka alittaa 60 %. Tämä tarkoittaa, että kiinteistöt tulisi peruskorjata. Kyseiset kiinteistöt ovat Bonäsin koulu, Vestersundsby A-osa ja Vestersundsby B-osa. Myös Itälän koulu ja Vestersundsby C-osa ja Oxhamnin koulu ovat lähellä 60 % rajaa. Taulukoista ilmenee, että meillä on paljon korjausvelkaa. Korjausvelka 75 %:iin asti ilmenee seuraavasta taulukosta: 7

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 rak.vuosi kiinteistön kunto kuntoluokka (2016) Korjausvelka Bonäs 1972 välttävä 50 % 705 469 V-by A <1920 välttävä 58 % 132 319 V-by B <1920 välttävä 50 % 232 503 V-by C 1983 tyydyttävä 60 % 204 948 Lagmans 1910 tyydyttävä 69 % 257 776 Kyrkostrand 2012 erinomainen Jungmans 1990 erinomainen 88 % Oxhamns 1980 tyydyttävä 61 % 843 082 Rådmans 1963 tyydyttävä 72 % 312 203 Ruusulehto 1925 tyydyttävä 68 % 203 377 Itälä 1973 tyydyttävä 65 % 281 460 Länsinummi erinomainen 96 % Etelänummi 1956 tyydyttävä 72 % 305 283 Språkbad/ Kielikylpy yhteensä 3 478 420 Sisäilmasta johtuvat ongelmat tarkoittavat välittömien toimenpiteiden riskiä Monet kunnat ovat joutuneet tyhjentämään opetustiloja välittömästi, jos sisäilma ei täytä vaatimuksia. Usein tämä tapahtuu siten, että opetus siirretään parakkeihin tai muihin vuokrattuihin tiloihin pysyvien tilaratkaisujen suunnittelun ja toteutuksen ajaksi. Tämä tarkoittaa toisaalta budjetoimatonta lisäkustannusta tilapäisistä tiloista, toisaalta on lyhyellä varoitusajalla löydettävä rahoitusta odottamattomalle hankkeelle, jonka puitteissa korjataan jo olemassa olevia tiloja tai rakennetaan toiminnalle uudet tilat. Kunnan kaltaisessa organisaatiossa, jota talousarvio ohjaa, uusi, ennakoimaton kustannuserä on usein vaikeasti käsiteltävissä. Sisäilmaongelmia yritetään usein korjata tehokkaalla koneellisella ilmastoinnilla, joka sisältää sekä puhalluksen että imun. Se saattaa auttaa akuuttiin ongelmaan, mutta ei ole taloudellisesti tai ekologisesti tarkasteltuna pitkän tähtäimen ratkaisu. Kooste kiinteistöjen edellytyksistä Kaupungin käyttötalous on vaikeassa tilanteessa. Taloudellinen liikkumavara tulee todennäköisesti vähentymään lähivuosina. Toisaalta tämä tarkoittaa, että investointeja voidaan tehdä hyvin rajoitetusti. Toisaalta taas on nostettava etusijalle ratkaisut, jotka pitkällä 8

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 tähtäimellä mahdollistavat sen, että kaupungin toimintakustannusten kasvaminen pysäytetään. Siitä syystä on tärkeää pyrkiä parempaan tilatehokkuuteen. Kaupungin kiinteistömassa sisältää huomattavaa korjausvelkaa. Joissakin kiinteistöissä on hyvin haastavaa päästä pysyvästi sisäilman laatuun, joka täyttää opetustiloille asetetut vaatimukset. Parempaa tehokkuutta toimintaan tuovat ratkaisut saavat usein myös myönteisiä henkilöstöpoliittisia seurauksia. Työympäristö, joka antaa opettajille ja muille työntekijöille mahdollisuuden tehokkaaseen työskentelyyn, on myös houkutteleva. Luomalla toimivia, tehokkaita rakenteita kaupungin perusopetus voi samalla laskea oppilaskohtaisia käyttökustannuksia ja tulla vieläkin houkuttelevammaksi työnantajaksi. Koulujen toimintakustannukset Jotta yksittäisten koulujen toimintakustannuksista saataisiin kuva, on talouspäällikkö laatinut vertailun, joka koskee itse koulutuskustannuksia ja kokonaiskustannuksia, joihin lasketaan kuuluviksi myös siivous, ruoka, sisäiset vuokrat ym. Tuntiresurssikerroin on sama kaikille vuosiluokkien 1-6 oppilaille, eli 1,50 t/viikko. Opetuskustannuksissa kouluja erottavana tekijänä ovat oppilaat, joilla on erityistuen tarpeita, resurssiopettajien tarve ja koulunkäyntiavustajien tarve. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus näkyy myös korkeampina kustannuksina. Jos kustannukset oppilasta kohden ovat korkeat, on myös tarkasteltava lukuja, jotka ilmaisevat m 2 / oppilas. Korkea luku tarkoittaa, että kiinteistöä voisi käyttää tehokkaammin. Vertailuaineistoon sisältyvien kuntien teknisen toimialan tilatehokkuuden keskiarvon tavallisimmin käytettävä viite (Tekpa Vertti) on n. 12 m 2 oppilasta kohden. Rakentaminen, tonttisuunnittelu Tulevaisuuden kouluverkon suunnittelussa on myös syytä huomioida kaupungin uusien tonttien ja asuinalueiden suunnittelu. Tällä hetkellä suunnittelun alla olevat alueet ovat Uusipelto n. 50 asuntoa, Kisor n. 20 asuntoa, Vestersundinkylä n. 30 asuntoa, Otsolahti 120 asuntoa, Oinaansaari n. 80 asuntoa, Kilisaari n. 45 asuntoa ja Lammassaari n. 100-110 asuntoa. Ajankohtaisimmat jaettavat tontit sijaitsevat Lammassaaressa ja Uusipellolla. Suunnitelluilla alueilla on kouluja sopivan välimatkan päässä. Suurin tonttimäärä sijaitsee Otsolahden ja Oinaansaaren alueella. Länsinummen koulu, Bonäsin koulu ja Kirkkorannan- Jungmanin koulu voivat koota näiltä alueilta tulevat oppilaat. 9

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 Lammassaari, jossa on n. 100-110 asuntoa, on toiseksi suurin uusi alue. Lagmanin ja Itälän koulut tarjoavat koulupaikan näiden alueiden lapsille. Vestersundinkylän ja Bonäsin koulut tarjoavat koulupaikan läntisten kaupunginosien lapsille. Suomenkielisille lapsille lähimpänä on Länsinummen koulu. Kilisaaressa, n. 45 uutta asuntoa, ruotsinkielisille lapsille tarjotaan paikka Lagmanin koulussa, suomenkielisille Itälän ja Ruusulehdon kouluissa. EHDOTUKSIA TOIMENPITEIKSI Oppilasmäärien tarkistaminen Tarkastellessa Pietarsaaressa syntyneiden määrää viimeisten 20 vuoden ajan, voidaan todeta, että oppilasmäärä on vaihdellut melko voimakkaasti ruotsinkielisissä kouluissa. 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Syntyneet, ruots. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Vuosina 1995 ja 2006 syntyneet muodostavat suuret vuosiluokat, jotka ovat nostaneet koulujen oppilasmäärää, kun taas esimerkiksi vuonna 2000 syntyneet ovat muodostaneet pienen vuosiluokan. Vuonna 2010 ja myöhemmin syntyneet osoittavat hälyttävän laskevaa suuntausta. Tämän päivän kouluverkkomme, johon kuuluu 5 alakoulua, voi periaatteessa ottaa vastaan 175 lasta, kun taas vuosina 2011-2016 syntyneiden määrä vaihtelee välillä 130-110 oppilasta. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että meillä on ainakin yksi koulu liikaa. Myös Pietarsaaressa syntyvien määrän ennuste vuoteen 2040 mennessä osoittaa laskevaa 10

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 suuntausta. Myös ruotsinkielisellä puolella maahanmuuttajien määrä on nostanut lukuja viime vuosien aikana. Suomenkielisessä koulutoimessa suuntaus on hieman erilainen. Vuosiluokkien pieneneminen on melko tasaista, poikkeuksena on kaksi huippuvuotta, 2005 ja 2007 syntyneet. Voidaan myös todeta, että maahanmuuttajien määrä nostaa suomenkielisten lukumäärää. Kun ajassa mennään kauemmaksi taaksepäin, saattoi suomenkielisten vuosiluokkien määrä olla jopa 140 oppilasta. Tarkastellessa vuosia 2011 2016 voimme todeta lukujen olevan suhteellisen vakaat, 57 74 oppilasta. Suomenkielisessä kouluverkossamme on tänä päivänä 4 alakoulua. Nämä koulut voivat ottaa vastaan vähintään 125 oppilasta. Voidaan siis todeta, että meillä myös tämän osalta on vähintään yksi koulu liikaa. 120 100 80 60 40 20 Syntyneet, suomenk. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Pietarsaaren 0-6 -vuotiaat vuosina 2011-2040 1 520 1 500 1 480 1 460 1 440 1 420 1 400 1 380 1 360 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Koulukiinteistöt 11

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 Koulukiinteistöjen kunto ilmenee raportista. Kiinteistöt ovat ylipäänsä vanhoja ja monet niistä elämänkaarensa loppuvaiheessa. Alle 60 %:n kuntoluokassa kiinteistö on peruskorjauksen tarpeessa. Lagmanin koulu on peruskorjattu 1996, Rådman 2003, Länsinummi 2014 ja Etelänummi vuonna 2000. Kirkkorannan koulua uudistettiin 2014. Kiinteistöt palvelivat aikoinaan paljon suurempaa oppilasmäärää, eivätkä sen vuoksi vastaa suoraan tämän päivän tarpeita. Kiinteistöjen sijainti heijastaa myös 1960 1970- luvulla tehtyä suunnittelua. Ristikarin, Pursisalmen ja Nordmanin koulut lakkautettiin 2000-luvulla. Taulukko osoittaa selkeästi, että Bonäs, Vestersundsby ja Oxhamnin koulu tulisi peruskorjata piakkoin. Myös Itälän koulu lähestyy kriittistä pistettä. Kielikylpykoulua ei mainita erityisesti tässä raportissa. Tämä johtuu siitä, että koulu toimii tällä hetkellä vuokratiloissa Optiparkissa. Uuden Kielikylpykoulun suunnittelu on valmis ja odottaa kaupunginvaltuuston investointipäätöstä. Myös tämän vuoksi on syytä vähentää koulukiinteistöjen määrää. Meidän tulisi löytää ratkaisu, joka sisältäisi mahdollisimman vähän suuria panostuksia, ja meidän tulisi käyttää jo olemassa olevia kiinteistöjä tehokkaasti. Samalla kiinteistöjen huoltoa varten tulisi varata riittävästi määrärahaa. Kiinteistöt, joita ei enää tarvita kouluina, on otettava uudelleen käyttöön muiden toimintojen tarpeisiin tai myytävä. Sisäiset vuokrat osassa kiinteistöjä 2017 Sisäinen vuokra (yht.) Vaihtuva osavuokra Ylläpito-osavuokra Bonäs skola 230 283 25 667 67 293 Vestersundsby skola 311 336 49 957 92 057 Kyrkostrands skola 389 273 43 834 103 964 Itälän koulu 248 006 33 918 71 063 Ruusulehdon koulu 251 453 33 838 58 873 Länsinummen koulu 833 914 121 499 124 279 Oxhamns skola 467 018 65 906 106 788 Oxhamns skola (Råd- 725 124 96 621 177 781 mans fastighet) Etelänummen koulu 709 875 89 639 177 731 TALOUDELLISET EDELLYTYKSET 12

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 Pietarsaaressa koulujen resurssit arvioidaan kertomalla koulun oppilaiden määrä tuntiresurssikertoimella. Vuosiluokkien 1-6 oppilaille käytetään kerrointa 1,50t/v/oppilas. Voidaankin todeta, että mitä suurempi kouluyksikkö on, sitä enemmän on resursseja. Pieni kouluyksikkö tarvitsee vähän ylimääräisiä tunteja tukea voidakseen harjoittaa hyvää toimintaa. Näitä ylimääräisiä tunteja ei ole, vaan muiden koulujen on tällöin osallistuttava pienempien yksiköiden rahoittamiseen. Sekä taloudellisesta että kasvatuksellisesta näkökulmasta pidetään parempana n. 20 lapsen ryhmäkokoja. Tämä tarkoittaa, että meillä tulisi olla vähintään 100 oppilasta kouluissa vuosiluokilla 1-5 ja vähintään 120 oppilasta kouluissa, joissa on vuosiluokat 1-6. Oppilasmäärän pienentyessä alle 20 lapseen opetusryhmää kohden, opetusryhmien yhdistäminen tulee ajankohtaiseksi. Myös valtion talousarvioehdotus on huolestuttava: sen mukaan ryhmäkokojen pienentämiseen kohdistetut ylimääräiset tunnit häviävät. Vuosina 2013 ja 2014 Pietarsaaren kaupunki sai runsaat 230 000 tukea ja vuonna 2015 summa puolittui runsaaseen 115 000 :oon ja vuonna 2017 summa oli 74 000. Opetustuntien määrässä tämä tarkoittaa n. 80 opetustunnin vähentymistä viikossa. Pietarsaaren kaupunki on myös antanut sivistystoimialalle tehtäväksi tehostaa toimintaa lähes vuosittain viimeisten 15 vuoden ajan. Suuria summia on säästetty ja suurin osa säästöistä on kohdistunut perusopetukseen. Kasvatukselliset perustelut Jokaisella oppilaalla on oikeus monipuoliseen oppimisympäristöön, jossa oppilaat voivat käyttää vaihtelevia opiskelumenetelmiä, oppimateriaalia ja tietotekniikkaa, opiskella erityisvarustetuissa luokissa sekä urheilla liikuntasaleissa. Vuonna 2016 käyttöön otetussa uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan opettajien välistä yhteistyötä ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittämistä. Oppilailla on myös oikeus aikaiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen, jota kouluympäristössä antaa opetus- ja oppilashuoltohenkilöstö. Sopivan kokoisissa kouluissa, joissa on riittävä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstö, voidaan toteuttaa sopivia järjestelyjä, jotka tukevat useamman tuen tarpeessa olevan oppilaan oppimista. Oppilas, jolla on erityistarpeita, tarvitsee riittävästi kaveritukea ympärilleen. Sosiaalisella oppimisympäristöllä on suuri merkitys samanikäisten luokkatovereiden vuorovaikutuksen mahdollistamiseen välitunneilla ja esim. ryhmätyössä. Jos koulun koko ja oppilasmäärä edellyttävät, että useampi opettaja työskentelee opettajakunnassa, tämä mahdollistaa paremman työnjaon, suuremman vaihtelevuuden työssä ja osallistumisen esim. hankkeisiin tai täydennyskoulutukseen. Oppilasryhmäkoko on määriteltävä joustavasti siten, että tavoitteena on vähintään 20 oppilaan ryhmä. Opettajien työnkuvat ja työolosuhteet ovat muutoksessa. Työnkuvaan kuuluu paljon kehittämistyötä ja opettajan rooli muistuttaa yhä enemmän ohjaajan työnkuvaa. Esimiesten ja johtajuuden merkitys kasvaa mm. opettajien viihtyvyyden kannalta ja vaikuttaa uusien opettajien kiinnostukseen hakeutua kouluun. Opettajan työn kannalta on tärkeää, että kollegoilta saadaan tukea ja että omassa työssä on mahdollisuus kehittyä. 13

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 Koulun tukipalvelut (vahtimestari, talonmies, ruokapalvelu, terveydenhuolto, oppilashuolto) voidaan suuremmassa kouluyksikössä järjestää tarkoituksenmukaisemmalla tavalla oppilaiden ja koulun toimintaa silmällä pitäen. Kaupungin kouluverkon suhteen on pyrittävä ratkaisuun, jossa koulu, esikouluopetus ja päivähoito järjestetään yhteistyössä keskenään. Tätä menettelytapaa voidaan perustella sekä kasvatuksellisesti että toiminnallisesti. Päivähoito, esiopetus ja koulu muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden lapsen kehittymisen ja kasvatuksen kannalta, eli tiivis yhteistyö on tarpeellista. Kooste: Koulurakenne vaikuttaa suoraan mahdollisuuksiin johtaa, organisoida ja kehittää toimintaa menestyksekkäällä tavalla hyödyntää henkilöstöresursseja ja muita resursseja tehokkaasti tarjota houkutteleva työympäristö. Kaikki nämä tekijät kulkevat käsi kädessä. Suuremmissa yksiköissä voidaan hyödyntää henkilöstöresursseja tehokkaammin kuin hajanaisemmassa rakenteessa. Samalla suurempi työympäristö tarjoaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet ammattimaiseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen ja työn vaihtelevuuteen. Kouluverkko Mikäli kouluverkkoa päätetään muuttaa ja luodaan suurempia yksiköitä, on myös muistettava, että näin muutetaan myös lähikoulujen saatavuutta. Yhteistyössä teknisen viraston kanssa kaupungin kevyitä liikenneväyliä on kehitettävä siten, että kaikki lapset voivat kulkea turvallisesti kouluun ja koulusta kotiin. Meillä ei ole Pietarsaaressa pitkiä välimatkoja, vaan kaupunki on hyvin tiiviisti rakennettu. Tämä on sekä vahvuus että heikkous. Vahvuutena voidaan pitää, että meillä on hyvin vähän koulukuljetuksia ja noudatamme perusopetuslakia ja myönnämme koulukyydin kaikille, joilla on vähintään 5 km matka lähikouluun. Keväällä 2017 koulukyytisääntöjä muutettiin siten, että esiopetuksessa ja vuosiluokilla 1 ja 2 olevilla lapsilla on oikeus koulukyytiin, jos lähikouluun on yli 3 km matka. 2016 koulukuljetukset maksoivat 88 000. Koulukuljetusta käyttävät oppilaat asuvat tavallisesti Fäbodan alueella tai Pirilössä. Heikkoutena on, että kaupunkilaiset ovat tottuneet erittäin lyhyisiin välimatkoihin eri palvelumuotoihin ja näitä muutettaessa syntyy usein paljon keskustelua. Tulevaisuuden kouluverkon on oltava toiminnallinen vähintään 30 vuotta ajassa eteenpäin. Lyhyen tähtäimen ratkaisut ovat usein kalliimpia ja vähemmän tarkoituksenmukaisia. Tämän selvityksen yhtenä lähtökohtana on, että Pietarsaaren kaupunki ylläpitää erillisiä koulurakenteita suomeksi ja ruotsiksi. Lähtökohta perustuu lainsäädäntöön, eikä tätä ole tällä hetkellä syytä harkita uudelleen. Alueen lainsäädännön kehittymisestä riippuen saattaa tulevaisuudessa olla syytä miettiä mallia kaksikielisille kouluille jossakin koulurakenteen 14

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 osassa. Toisena lähtökohtana on ollut, että Kielikylpykoulu saa jatkaa kehittymistään omassa kouluympäristössään. Kolmantena näkökulmana on ollut samanlaisen koulurakenteen luominen molemmille kieliryhmille, eli vuosiluokat 0-5 alakouluissa, vuosiluokat 6-9 yläkouluihin ja lukiot yhdessä samassa kiinteistössä. Seuraavaksi esitellään ehdotukset, joista työryhmä on keskustellut: Ehdotus 1 Ehdotetun mallin mukaan vuosiluokat 0-5 sijoitetaan kaikkiin alakouluihin ja vuosiluokat 6-9 yläkouluun. Ruotsinkieliset koulut läntisissä kaupunginosissa, Bonäs ja Vestersundsby, yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi kouluksi. Uusi koulu rakennetaan 5-10 vuoden kuluessa. Itälä, Ruusulehto ja Länsinummi uudelleenorganisoidaan kahdeksi kouluksi. Länsinummi ja Itälä jäävät jäljelle. Ruusulehto siirtyy päivähoidolle. Lagmanin ja Kirkkorannan koulut jäävät nykyisissä muodoissaan nykyisiin kiinteistöihinsä. Resurssikoulu muuttaa Länsinummen kouluun. Yhteistyössä teknisen viraston kanssa kaupungin kevyen liikenteen väyliä kehitetään siten että kaikilla lapsilla on turvallinen koulutie. Aikatauluehdotus: 1. Kielikylpykoulu suunnitellaan ja rakennetaan 2017 2019. Koulun yhteyteen rakennetaan päiväkoti. Vaihtoehtoisesti päiväkoti sijoitetaan Ruusulehdon kouluun. 2. Suomenkielisten koulujen vuosiluokkien 6 oppilaat siirretään Etelänummelle syyslukukaudelta 2018. 3. Suomenkieliset koulut siirtyvät kahteen alakouluun syyslukukaudelta 2018. Ruusulehdon koulu lakkautetaan ja sitä käytetään päivähoidossa. 4. Bonäsin koulun ja Vestersundinkylän koulun uuden yhteisen koulun suunnittelu aloitetaan 2018. Koulut yhdistetään hallinnollisesti 1.8.2018 lukien. Tämän mallin mukaiset investoinnit: Heti tehtävät investoinnit: Kielikylpykoulu > Ristikarin kiinteistö peruskorjataan ja lisärakennus rakennetaan + päiväkoti 12,4 milj.. Investointi on noin miljoona euroa vähemmän, ellei päiväkotia sisälly malliin. Vaihtoehtoisesti uusi koulu kielikylpykoululle n. 8-10 milj Investointi 5-10 vuoden kuluessa: uusi ruotsinkielinen koulu läntisiin kaupunginosiin, noin 180 oppilaalle 3-4 milj. Investointi 10 15 vuoden kuluessa: suomenkielinen koulu itäisiin kaupunginosiin, noin 100 oppilaalle n. 3 milj. 15

92, SIVL 2017-11-09 16:00 / :s bilaga: Liite 92, sivl 9.11.2017 Ruotsinkieliset koulut 1.8.2017 Kyrkostrands- Jungmans skola 225 oppilasta vl 0-5 Lagmans skola 166 oppilasta vl 0-5 vl 6-9 1.8.2017 Oxhamns 553 oppilasta Åk 6-9 1.8.2018 Oxhamns 587 elever Suomenkieliset koulut 1.8.2017 Länsinummi 163 oppilasta vl 0-6 Länsinummi 195 oppilasta Vl 0-5 Bonäs 148 oppilasta vl 0-5 VL 7-9 1.8.2017 Etelänummi 256 oppilasta Itälä 134 vl 0-6 Ruusulehto Itälä 120 oppilasta vl 0-5 99 vl 0-6 Vestersundsby 115 oppilasta vl 0-5 Läntiset kaupunginosat n. 265 oppilasta vl 0-5 Investointi n. 180 oppilaalle 5 vuoden kuluessa, suunnittelu aloitettava heti VL 6-9 1.8.2018 Etelänummi 317 oppilasta Kielikylpykoulu 1.8.2018 n. 385 oppilasta vl 0-5 Itäkaupungin alakoulut 100 opp. vl 0-5 Pitkän tähtäimen investointi 10 vuoden kuluessa Ruusulehdon kiinteistö/ Päiväkoti Investointi välittömästi 16