HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2010 1 282 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2010-1722 Esityslistan asia TJA/7 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä potilas) vaatimuksen saada vahingonkorvausta kärsimyksestä oikeudenvastaiseksi kokemastaan tahdosta riippumattomasta hoidosta Auroran sairaalassa. Perustelut: Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 :n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Virheellisellä teolla tai laiminlyönnillä ja henkilövahingolla tai esinevahingolla on oltava syy-yhteys. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 :n mukaan sillä, jolle on aiheutettu ruumiinvamma tai muu henkilövahinko, on oikeus saada korvaus paitsi muusta myös kivusta ja särystä. Psyykkisen tilan häiriintyminen voi olla lain tarkoittama muu henkilövahinko. Kivulla ja säryllä taas tarkoitetaan fyysistä tai psyykkistä, äkillistä tai jatkuvaa vamman aiheuttamaa tunnetta. Vakiintuneessa oikeuskäytännössä kipuun ja särkyyn on rinnastettu myös niihin verrattava kärsimys ja tuntemus, jolla kuvataan juuri psyykkisessä terveydentilassa ilmenevää vahinkoa eli niin sanottua psyykkistä henkilövahinkoa (KKO 2003:76). Surun, pelon ja muita normaaliin elämään kuuluvia epämiellyttäviä tunteita ei kuitenkaan korvata kipuun ja särkyyn rinnastettavana kärsimyksenä eli psyykkisenä henkilövahinkona. Psyykkisen henkilövahingon korvattavuus edellyttää, että tällainen vahinko on lääketieteellisin keinoin toteen näytettävissä (KKO 1998:80). Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä: 1) jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu; 2) jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty; 3) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2010 2 huolimattomuudesta vakavasti loukattu; 4) jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, 1 3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla. Korvattavuus ei edellytä, että tällainen vahinko on lääketieteellisin keinoin toteen näytettävissä tai että rikoksesta olisi tuomittu. Tuomion epäillystä rikoksesta voi antaa vain käräjäoikeus. Vahingonkorvausasiaa ratkaistaessa joudutaan kuitenkin tulkitsemaan täyttyisikö rikostunnusmerkistö. Mielenterveyslain 9 :n mukaan sen selvittämiseksi, ovatko edellytykset henkilön hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta olemassa, hänet voidaan ottaa tarkkailuun sairaalaan. Tarkkailuun lähettämistä varten lääkärin on tutkittava potilas ja, jos hän pitää potilaan hoitoon määräämistä välttämättömänä, laadittava hänestä kirjallinen lääkärinlausunto (tarkkailulähete). Tarkkailulähetteen tulee sisältää perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen todennäköisesti olemassa. Potilas voidaan ottaa enintään kolme päivää aikaisemmin tehdyn potilaan tutkimukseen perustuvan tarkkailulähetteen perusteella tarkkailuun, jos hoitoon määräämisen edellytykset todennäköisesti ovat olemassa. Mielenterveyslain 11 :n mukaan ennen hoitoon määräämistä on selvitettävä tarkkailuun otetun oma mielipide. Alaikäisen tarkkailuun otetun vanhemmille, huoltajille sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa alaikäinen on ollut välittömästi ennen tarkkailuun ottamista, on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus tulla joko suullisesti tai kirjallisesti kuulluksi. Päätöksen tarkkailuun otetun määräämisestä hoitoon hänen tahdostaan riippumatta tekee sairaalan psykiatrisesta hoidosta vastaava ylilääkäri tai, jos hän on esteellinen tai estynyt, muu tehtävään määrätty ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri. Päätös on tehtävä tarkkailulähetteen, tarkkailulausunnon ja sairauskertomuksen perusteella kirjallisesti viimeistään neljäntenä päivänä tarkkailuun ottamispäivän jälkeen. Päätöksen tulee sisältää perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta olemassa. Päätös on annettava potilaalle tiedoksi viipymättä.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2010 3 Mielenterveyslain 12 :n mukaan hoitoon määrättyä saadaan 11 :ssä tarkoitetun päätöksen nojalla pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kolme kuukautta. Jos ennen tämän ajan päättymistä näyttää ilmeiseltä, että hoidon jatkaminen on välttämätöntä sen jälkeenkin, mutta siitä ei päästä potilaan kanssa yhteisymmärrykseen, potilaasta on annettava uusi tarkkailulausunto sen selvittämiseksi, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta edelleen olemassa. Hoidon jatkaminen tai lopettaminen on ratkaistava 11 :ssä tarkoitetun lääkärin kirjallisella päätöksellä ennen kuin hoitoa on kestänyt kolme kuukautta. Päätös, jolla hoitoa jatketaan, on annettava potilaalle tiedoksi viipymättä ja heti alistettava hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Potilaan tahdonvastaiseen hoitoon lähettäminen, tarkkailuun ottaminen ja hoitoon määrääminen ovat perustuneet lääkärin arvioon. Asiasta saatujen lausuntojen mukaan perusteella potilaan hoitoa on pidettävä perusteltuna ja se on toteutettu mielenterveyslain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti ja hyväksyttyjä hoitokäytäntöjä noudattaen. Potilas ei ole esittänyt sellaista terveyskeskuksen työntekijän virhettä tai laiminlyöntiä, josta terveyskeskus olisi vahingonkorvauslain perusteella korvausvelvollinen. Pöytäkirjanote asianomaiselle oikaisuvaatimusohjein, psykiatrialle sekä Auroran sairaalalle. Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee hylätä potilaan vaatimuksen saada vahingonkorvausta kärsimyksestä oikeudenvastaiseksi kokemastaan tahdosta riippumattomasta hoidosta Auroran sairaalassa. Perustelut: Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 :n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Virheellisellä teolla tai laiminlyönnillä ja henkilövahingolla tai esinevahingolla on oltava syy-yhteys. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 :n mukaan sillä, jolle on aiheutettu ruumiinvamma tai muu henkilövahinko, on oikeus saada korvaus paitsi
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2010 4 muusta myös kivusta ja särystä. Psyykkisen tilan häiriintyminen voi olla lain tarkoittama muu henkilövahinko. Kivulla ja säryllä taas tarkoitetaan fyysistä tai psyykkistä, äkillistä tai jatkuvaa vamman aiheuttamaa tunnetta. Vakiintuneessa oikeuskäytännössä kipuun ja särkyyn on rinnastettu myös niihin verrattava kärsimys ja tuntemus, jolla kuvataan juuri psyykkisessä terveydentilassa ilmenevää vahinkoa eli niin sanottua psyykkistä henkilövahinkoa (KKO 2003:76). Surun, pelon ja muita normaaliin elämään kuuluvia epämiellyttäviä tunteita ei kuitenkaan korvata kipuun ja särkyyn rinnastettavana kärsimyksenä eli psyykkisenä henkilövahinkona. Psyykkisen henkilövahingon korvattavuus edellyttää, että tällainen vahinko on lääketieteellisin keinoin toteen näytettävissä (KKO 1998:80). Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä: 5) jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu; 6) jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty; 7) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu; 8) jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, 1 3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla. Korvattavuus ei edellytä, että tällainen vahinko on lääketieteellisin keinoin toteen näytettävissä tai että rikoksesta olisi tuomittu. Tuomion epäillystä rikoksesta voi antaa vain käräjäoikeus. Vahingonkorvausasiaa ratkaistaessa joudutaan kuitenkin tulkitsemaan täyttyisikö rikostunnusmerkistö. Mielenterveyslain 9 :n mukaan sen selvittämiseksi, ovatko edellytykset henkilön hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta olemassa, hänet voidaan ottaa tarkkailuun sairaalaan. Tarkkailuun lähettämistä varten lääkärin on tutkittava potilas ja, jos hän pitää potilaan hoitoon määräämistä välttämättömänä, laadittava hänestä kirjallinen lääkärinlausunto (tarkkailulähete). Tarkkailulähetteen tulee sisältää perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen todennäköisesti olemassa. Potilas voidaan ottaa enintään kolme päivää aikaisemmin tehdyn
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2010 5 potilaan tutkimukseen perustuvan tarkkailulähetteen perusteella tarkkailuun, jos hoitoon määräämisen edellytykset todennäköisesti ovat olemassa. Mielenterveyslain 11 :n mukaan ennen hoitoon määräämistä on selvitettävä tarkkailuun otetun oma mielipide. Alaikäisen tarkkailuun otetun vanhemmille, huoltajille sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa alaikäinen on ollut välittömästi ennen tarkkailuun ottamista, on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus tulla joko suullisesti tai kirjallisesti kuulluksi. Päätöksen tarkkailuun otetun määräämisestä hoitoon hänen tahdostaan riippumatta tekee sairaalan psykiatrisesta hoidosta vastaava ylilääkäri tai, jos hän on esteellinen tai estynyt, muu tehtävään määrätty ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri. Päätös on tehtävä tarkkailulähetteen, tarkkailulausunnon ja sairauskertomuksen perusteella kirjallisesti viimeistään neljäntenä päivänä tarkkailuun ottamispäivän jälkeen. Päätöksen tulee sisältää perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta olemassa. Päätös on annettava potilaalle tiedoksi viipymättä. Mielenterveyslain 12 :n mukaan hoitoon määrättyä saadaan 11 :ssä tarkoitetun päätöksen nojalla pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kolme kuukautta. Jos ennen tämän ajan päättymistä näyttää ilmeiseltä, että hoidon jatkaminen on välttämätöntä sen jälkeenkin, mutta siitä ei päästä potilaan kanssa yhteisymmärrykseen, potilaasta on annettava uusi tarkkailulausunto sen selvittämiseksi, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta edelleen olemassa. Hoidon jatkaminen tai lopettaminen on ratkaistava 11 :ssä tarkoitetun lääkärin kirjallisella päätöksellä ennen kuin hoitoa on kestänyt kolme kuukautta. Päätös, jolla hoitoa jatketaan, on annettava potilaalle tiedoksi viipymättä ja heti alistettava hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Potilaan tahdonvastaiseen hoitoon lähettäminen, tarkkailuun ottaminen ja hoitoon määrääminen ovat perustuneet lääkärin arvioon. Asiasta saatujen lausuntojen mukaan perusteella potilaan hoitoa on pidettävä perusteltuna ja se on toteutettu mielenterveyslain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti ja hyväksyttyjä hoitokäytäntöjä noudattaen. Potilas ei ole esittänyt sellaista terveyskeskuksen työntekijän virhettä tai laiminlyöntiä, josta terveyskeskus olisi vahingonkorvauslain
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2010 6 perusteella korvausvelvollinen. Esittelijä Potilas on tehnyt esityslistan tämän asian liitteenä olevan vahingonkorvausvaatimuksen 12.6.2010, jossa hän on todennut muun muassa seuraavaa: Mainitsemianne tarvittavia selvityksiä ei taida ikinä tulla. Tästä voidaan päätellä, että vapauttani riistäneillä lääkäreillä ei ole minkäänlaista selitystä sille, miksi olin suljetulla osastolla yli kolme viikkoa. Koska kyseessä on oikeudenvastainen teko, on minulle vahingonkorvauslain mukaan oikeus vaatia korvausta kokemastani kärsimyksestä. Siispä vaadin kärsimyskorvausta 10 000 euro. Sen voitte maksaa tämän kuun loppuun mennessä tililleni. Johtajapsykiatri Tuula Saarela on 7.7.2010antanut potilaan muistutuksesta tämän asian liitteenä olevan vastauksen, jonka liitteenä on psykiatrian akuuttitoiminnan ylilääkäri Leena Turpeisen apulaisylilääkäri Hanna Honkisen ja lausunnot. Toimitusjohtajan kannanotot Terveyslautakunnan päätöksen 16.12.2003, 258, mukaan vahingonkorvauksen myöntämisestä päättää terveyslautakunta silloin, kun kaupunki on terveyskeskusta koskevissa asioissa korvausvelvollinen tai vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi ja korvattavaksi vaadittu vahinko on yli 2000 euroa. Lisätiedot: Komulainen Joni, hallintolakimies, puhelin 310 69068 LIITE Salassa pidettävä liite JulkL 24.1 25 kohta