U 44/1996 vp V aitioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (jalkarauta-asetuksen muutos) Valtiopäiväjärjestyksen 54 b :n mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 18 päivänä joulukuuta 1995 tekemä ehdotus Euroopan unionin neuvoston asetukseksi ansarautojen käytön yhteisössä sekä yhteisöön tapahtuvan, turkisten ja sellaisten maiden alkuperää olevien tietyistä villieläimistä valmistettujen tuotteiden tuonnin kieltämisestä, joissa käytetään pyynnissä ansaraotoja tai kansainvälisten, kivutonta ansastusta koskevien standardien vastaisia menetelmiä, annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3254/91 muuttamisesta sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Christian Krogell 360333M
2 U 44/1996 vp MAA- JA METSÄ TALOUSMINISTERIÖ MUISTIO 9.9.1996 KOMISSION EHDOTUS NEUVOSTON ASETUKSEN (ETY) N :0 3254/91 ANSARAUTOJEN KÄYTÖN YHTEISÖSSÄ SEKÄ YHTEISÖÖN TAPAHTUVAN TURKISTEN JA SELLAISTEN MAIDEN ALKUPERÄÄ OLEVIEN TIETYISTÄ VILLIELÄ~ISTÄ.~;\LMISTETTU~N TUOTTEIDEN TUONNIN KIELTÄ~ISESTÄ, JOISSA KAYTETAAN PYYNNISSA ANSARAUTOJA TAI KANSAINVALISTEN, KIVUTONTA ANSASTUSTA KOSKEVIEN STANDARDIEN VASTAISIA MENETELMIÄ MUUTTAMISESTA ASIAKIRJA: Euroopan yhteisöjen komission ehdotus KOM (95) 737 lopull. 1. Pääasiallinen sisältö Neuvoston ns. jalkarauta-asetus (ETY N:o 3254/91, 4.11.1991) on kaksiosainen asetus. Se kieltää ns. jalkarautojen käytön EU :n alueella sekä määrättyjen luonnonvaraisten eläinten turkisten tai niistä valmistettujen tuotteiden tuonnin kolmansista maista, mikäli kyseinen maa ei ole joko kieltänyt jalkarautojen käyttöä tai mikäli maassa ko. eläinten pyynnissä käytettävät pyyntivälineet ja - menetelmät eivät täytä kansainvälisiä kivutonta ansastusta koskevia standardeja. Jalkarautojen käyttökielto yhteisössä astui voimaan 1.1.1995. Asetuksessa mainittua turkisten tuontikieltoa ei ole vielä pantu toimeen. Vireillä oleva asetuksen muutos koskee ainoastaan asetuksen 3 ja 4 artiklassa mainittuja tuontikieltoon liittyviä kysymyksiä. J aikarauta-asetus edellyttää tuontikiellon voimaansaattamista kolmansista maista yhteisöön tuotaville 13:sta luonnonvaraisesta, pääosin pohjois-amerikkalaisista eläinlajista saataville turkiksille, mikäli kyseiset maat eivät täytä asetuksessa mainittuja ehtoja. Turkisten tuontikielto on siirtynyt alkuperäisestä ajankohdasta 1.1.1995 kaksi kertaa (1.1.1996, 1.1.1997), koska asetuksen toimeenpanosta ei ole päästy yksimielisyyteen. Tähän ovat vaikuttaneet kauppapoliittiset syyt sekä kansainvälisen standardisointityön viivästyminen. Tilanteen ratkaisemiseksi komissio on tehnyt ehdotuksen (KOM (95) 737 lopull.) asetuksen (ETY) N:o 3254/91 muuttamiseksi. Ehdotuksen mukaan: - kolmansien maiden kanssa neuvotellaan puitesopimus, joka koskee mm. pyyntistandardeja. Edellytys tuonnin sallimiselle on, että asetuksen muutosehdotuksessa mainittu puitesopimus syntyy. - kolmansien maiden lainsäädännön tarkastelun pohjana voidaan käyttää tarvittaessa sisäistä osavaltiolainsäädäntöä. - komissio arvioi neuvottelujen tuloksen viimeistään 31.12.1996, jonkajälkeen päätetään mahdollisesta turkisten tuontikiellon toimeenpanosta. - asetuksessa mainittu turkisten tuonti koskee vain luonnonvaraisista eläimistä saatavia turkiksia. - asetus ei koske henkilökohtaisia tai yksityiseen käyttöön tarkoitettuja tuotteita tai turkiksia ja niistä valmistettuja tuotteita, jotka tuodaan takaisin yhteisöön jatkojalostuksen jälkeen tai kuljetetaan yhteisön kautta sen ulkopuolelle tai ovat peräisin alkuperäiskansojen pyyntitoiminnasta. Puitesopimusneuvottelujen (EU, Kanada, USA ja Venäjä) tavoitteena on antaa ehdotus tilapäisten pyyntistandardien soveltamiseksi, jotka antaisivat määrätyt puitteet jatkotutkimuksille, perustuen pitkälti ISO:n (International Standards Organisation) työlle. Asetuksen muutoksella mahdollistetaan neuvotteluihin ja tilapäisen standardiehdotuksen tekemiseen osallistuvien maiden turkisten ja turkistuotteiden vienti ED-maihin standardisointityön aikana. Työn valmistuttua kunkin maan on täytettävä standardeissa asetetut vaatimukset tai kiellettävä jalkarautapyynti, mikäli asetuksessa mainittujen lajien turkisten tai turkistuotteiden vientiä EU :hun on edelleen tarkoitus jatkaa. Syksyllä 1995 perustettiin kivutonta ansastusta käsittelevä tieteellinen neuvoa-antava ns. nelikantatyöryhmä, jonka työhön osallis-
U 44/1996 vp 3 tuivat komissio, sekä pääasialliset turkisten viejämaat Kanada, USA ja Venäjä. Työryhmän työn pohjalta on komissiolle annettu 25.6.1996 neuvottelumandaatti virallisille puitesopimusneuvotteluille. Ensimmäiset neuvottelut käytiin 23-25.7.1996. mukaan. Komissiolle myönnetyn neuvottelumandaatin perusteella puitesopimusneuvottelut voivat koskea kaikkia nisäkkäitä, jonka takia mahdollisten puitesopimuksen lopullisia vaikutuksia on vaikea arvioida. 2. Asetusehdotuksen tausta Pyyntilaitteita koskevien kansallisten normien kehittäminen on lähtöisin Kanadasta. Kansallisen työn edistyessä Kanada esitti, että normistolle tulisi saada kansainväliset puitteet. Ehdotuksen seurauksena ISO (Kansainvälinen Standardisointi Organisaatio) käynnisti vuonna 1987 laajemman työn kivutonta ansastusta koskevien standardien kehittämiseksi (TC 191). EU:ssa valmisteltaessa kyseistä asetusta (ETY) N:o 3254/91 käytettiin perustana ja viittauksena ISO-TC 191 komiteassa valmisteilla olevia kansainvälisiä standardeja. J aikarauta-asetuksen valmisteluvaiheessa asetuksen voimaantulo ja turkisten tuontirajoitukset sidottiin ISO:n kivutonta ansastusta koskevaan standardisointityöhön ja standardien arvioituon valmistumiseen. Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan edenneet ajallisesti rinnakkain suunnitellulla tavalla, vaan asetus astui voimaan ISO:n standardisointityön ollessa vielä kesken. 3. Lainsäädännölliset vaikutukset Jalkarautojen käyttö on Suomessa metsästyslain (615/93) mukaan kielletty. Kiellon rikkomisesta on säädetty rangaistus. Suomessa ei ole CITES-lajeja lukuunottamatta turkisten tuontia koskevia rajoituksia. Asetuksessa mainittujen lajien turkisten tai niiden osien laittomasta maahantuonnista seuraavat rangaistustoimet tulee liittää Suomen lainsäädäntöön sen jälkeen kun neuvoston asetuksessa asetuksen (ETY N:o 3254/91) muuttamisesta tuontia koskevat säännökset on saatettu voimaan. Asiaan ei liity ED-oikeudellisia eikä Suomen valtiosääntöön tai oikeusjärjestelmän perusperiaatteisiin liittyviä kysymyksiä. Asetuksessa mainitut pyyntilaitteita koskevat standardit tulevat todennäköisesti koskemaan myös Suomessa tapahtuvaa pyyntiä, mikä tarkoittaa nykyisin käytössä olevien pyyntilaitteiden hyväksymistä standardien 4. Taloudelliset vaikutukset Asetuksen sisältö on vielä avoin, joten taloudellisia vaikutuksia ei voida vielä varmuudella arvioida. 5. Muut vaikutukset Ehdotuksella ei ole ympäristövaikutuksia tai vaikutuksia kansalaisten asemaan. Kanada, USA ja Venäjä ovat ilmoittaneet vievänsä asian Maailman Kauppajärjestön (WTO) paneeliin, mikäli asetuksen (ETY N:o 3254/91) mukaisiin rajoituksiin ryhdytään. Kyseisten maiden mielestä EU:n tuontikielto olisi kansainvälisen kaupan sääntöjen vastainen. EU saattaa hävitä tapauksen paneelissa, sillä GATT -sopimus ei mahdollista pyyntitapaan liittyviä ympäristöperusteisia kaupan rajoitteita. Mahdollisen paneelin päätöksen seurausvaikutuksia ei tässä vaiheessa voida arvioida. 6. Ehdotuksen käsittelyvaiheet EU :ssa Komission ehdotusta on käsitelty useassa EU:n ympäristötyöryhmän kokouksessa, viimeksi 26.7.1996. Keskustelun kohteena on pääasiassa ollut asetuksen edellytyksenä oleva puitesopimus ja siihen liittyvä neuvottelumandaatti. ED-ministerineuvoston (ympäristö) kokouksissa asiaa on käsitelty 4.3.1996 sekä 25.6.1996. Muutosehdotus on 2.5.1996 toimitettu Euroopan Parlamentille käsiteltäväksi. Asia on vielä kesken. Koska asetus asetuksen muuttamisesta on kytketty puitesopimuksen valmistumiseen, on asetusehdotuksen jatkokäsittely kesken. Tavoitteena on saattaa päätökseen asetusmuutoksessa mainittua puitesopimusta koskevat neuvottelut kolmansien maiden kanssa vuoden 1996 aikana, jotta asetuksen täytäntöönpano olisi mahdollista vuoden 1996 loppuun mennessä. Täten tuontikiellon toimeen-
4 U 44/1996 vp pano 31.12.1996 jälkeen vältettäisiin. Asetuksen muutokseen liittyy useita avoimia kysymyksiä. Epäselvää on, mitä tapahtuu määräajan jälkeen, mikäli puitesopimukseen ei päästä. Merkittäviä kysymyksiä ovat lisäksi osavaltiokohtaisen sääntelyn merkitys ja valvontaongelmat sekä alkuperäiskansojen asema. Asetuksen muutoksessa on useita kohtia, joista tullaan käymään neuvotteluja jäsenmaiden välillä. Asetuksen muutosta koskeva käsittely ei kuitenkaan etene ennen kuin puitesopimuksesta päästään yhteisymmärrykseen. Jäsenmailla on mahdollisuus seurata puitesopimusneuvotteluja, sekä on ollut mahdollisuus osallistua 3.9.1996 pidettyyn asiantuntijakokoukseen, jonka tavoitteena oli täsmentää teknisiä yksityiskohtia. 7. Kansallinen käsittely Asiaa on käsitelty EU 23/ ympäristöjaoston kokouksissa sekä EU 2/113 (kauppapolitiikka) jaoston kokouksissa. 8. Valtioneuvoston kanta ED-ministerivaliokunta on käsitellyt asian 1.3.1996 ja hyväksynyt 13.6.1996 seuraavan kannanoton: Suomi kiirehtii asian käsittelyä ja katsoo, että se on jo lykkääntynyt kohtuuttomasti. Suomi katsoo, että asetuksen muutosehdotus on oikeansuuntainen. Muutosehdotus tulee saada valmiiksi, ja pyyntimenetelmiä koskevat väliaikaiset kansainväliset standardit käsitellä mahdollisimman nopeasti. Pyyntimenetelmien kehittämisen arvioinnille tulisi asettaa kriteerit. Suomi kiirehtii myös pyyntimenetelmien väliaikaisten standardien hyväksymistä. Suomi suhtautuu myönteisesti puitesopimuksen laatimiseen kolmansien maiden kanssa ja kannattaa komission ehdotusta neuvottelujen tulosten arvioimisesta viimeistään 31.12.1996. Suomi pitää tärkeänä, että komissio raportoisi neuvottelujen etenemisestä määräajoin. Suomi korostaa erityisesti lajikohtaisen ja osavaltiokohtaisen tarkasteluun liittyvien valvontaongelmien ratkaisua. Komission olisi puitesopimusneuvottelujen väliraportin yhteydessä annettava selvitys myös siitä, miten edellä mainittuihin valvontaongelmiin aiotaan asetuksen toimeenpanomääräyksissä vastata. Suomi pitää tässä tapauksessa alkuperäiskansoille annettavaa poikkeusta ongelmallisena, koska sen käytännön vaikutuksia ei tunneta ja sen valvonta on vaikeaa. Suomi pitää tärkeänä, että alkuperäiskansojen osuus turkisten pyynnissä selvitetään. Pyrkimyksenä tulisi olla, että humaanien pyyntimenetelmien mukaiset standardit koskevat kaikkia väestöryhmiä, jotka harjoittavat pyynti toimintaa. Neuvotteluissa tulee esittää, että EU:n ulkopuoliset maat, jotka osallistuvat standardien kehittämiseen, ilmoittavat puitesopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä, miten maassa toteutetaan yhdenmukaiset toimet ISO-standardien kanssa. Yksittäisen maan lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden tulisi kattaa kaikki väestöryhmät Suomi pitää tärkeänä, että kehittelytyön aikana sopimusosapuolet raportoivat säännöllisesti menetelmien kehittämisestä. 9. Kansallisen valmistelun vaiheet Asian kansallisen käsittelyyn on vaikuttanut se, että asia kuuluu useamman ministeriön toimivaltaan. EU:ssa asiaa on käsitelty ensisijaisesti neuvoston ympäristötyöryhmässä, jossa käsiteltävien asioiden valmisteluvastuu on ympäristöministeriöllä. Kauppapoliittisten vaikutuksien osalta asetusluonnosta on käsitelty ulkoasiainministeriössä. Asiasisällöllisesti muutoksella on kuitenkin suuremmat yhteydet maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvaan metsästys- ja eläinsuojelulainsäädäntöön. Käytyjen keskustelujen perusteella on todettu asian hoitamisen kuuluvan ensisijaisesti maa- ja metsätalousministeriölle, vaikkakin asialla on liittymiä sekä ympäristöministeriöön että ulkoasiainministeriöön. EU:ssa käsiteltävänä on ollut tässä vaiheessa lähinnä asetuksen muutettavassa 3 artiklassa mainitun puitesopimuksen aikaansaamiseen liittyvät ongelmat. Muutettavan 4 artiklan 1 kohdan mukaan komissio tarkistaa puitesopimusta koskevien neuvottelujen edistymisen viimeistään 31.12.1996. COREPER päätti puitesopimusneuvotteluja koskevan neuvottelumandaatin hyväksymisestä 12.6.1996. EU -ministerineuvosto (ympäristö) hyväksyi mandaatin 25.6.1996, jon-
U 44/1996 vp 5 ka jälkeen sopimusneuvottelut käynnistyivät 23-25.7.1996. Tavoite puitesopimusneuvottelujen loppuun saattamiseksi on vuodenvaihteessa 1996-97. Ehdotus neuvoston asetuksen (ETY N:o 3254/91) muuttamisesta käsiteltäneen sen jälkeen, kun puitesopimusneuvottelut on saatettu päätökseen. Kansallisessa valmistelussa seurataan sopimusneuvotteluja sekä varaudutaan neuvottelutulosten mahdollisesti edellyttämiin toimiin eri ministeriöiden yhteistyönä.