ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO

Samankaltaiset tiedostot
Erikokoisten kuormatraktoreiden tuotostaso

AJOMATKAN VAIKUTUS METSÄTRAKTORIN KUORMAN KOKOON JA AJONOPEUTEEN

M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289

Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

MDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI

Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287

7/1979 METSÄKULJETUS KONEELLISEN PUUTAVARAN VALMISTUKSEN JÄLKEEN. Mikko Kahala

METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT

KATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI

KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302

OSARIO. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 54 muokkausyksiköstä

JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus

11/1977 METSÄKONEIDEN KÄYTTÖTILASTO Pekka Klemola Harri Rumpunen

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

Viimeinen Seloste-sarjan julkai su

ERILAISTEN I I. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267

a saus TUTKIMUKSIA PIENILÄPIMITTAISEN KOKOPUUN KORJUUSTA POHJOIS-SUOMESSA

tehtävän varsin laajaksi. Metsänhoitotöiden

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

TOIMINTAKATSAUS 10/1976. Korjuumäärien supistaminen ja korjuun rakenteen muuttaminen hidastivat tutkimusohjelman toteuttamista.

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

TALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen

FORD RANGER _Ranger_2015.5_COVER_V2.indd /08/ :39:54

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

KUORMAINHARVESTEREIDEN MAKSUPERUSTETUTKIMUS

a saus TASKUTTOMI LLA PROSESSOREI LLA VALMISTETUN PUUTAVARAN METSÄKULJETUS METSÄTERO 1/1983 TUTKIMUSAINEISTO Mikko Kahala

Aluejaossa Lappi tarkoittaa Lapin lääniä, Oulu osapuilleen Oulun lääniä ja Itä-, Keski- ja Länsi-Suomi vastaavien puuyhtymien toiminta-alueita.

Ryhmähanke. vuonna Heikki Alanne

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala

a saus MITSÄTIHDN VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ 11 VALMET 870 CN:n TUTKIMINEN 4/1973

PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974

KATSAUS METSATEHON PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA / /1968

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

PITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

P 0 L T T 0 N E S T E E N

Tutkimus aiouravälin vaikutuksesta paperipuun hakkuussa

Tuotosselvitys isoista prosessoreista


KATSAUS 11/1968 T A L V E L L A PUUTAVARA - AUTOT

PUUTAVARAN LAJITTELU MONITOIMIKONEILLA

a saus METSÄKULJETUS HARVESTERIN JÄLKEEN Pekka-Juhani Kuitto 17/1990 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO JOHDANTO

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

IDSATIHD. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puutavaran niputuksen ja veteenpudotuksen ajanmenekki eri olosuhteissa.

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

. KONEELLINEN HAKKUU JA METSÄKULJETUS - MAKSUPERUSTESELVITYS

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu Hel sinki 17 Puhelin

PUUTA V ARAN VARASTOINTI AUTOKULJETUSTA VARTEN 111 METSÄTEHO

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Puutavaran lajittelu ihmistyövaltaisen korjuun yhteydessä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

AJANKOHTAINEN KATSAUS

Jatkotutkimuksia tuk ki- ia paperipuurunkoien laahusiuonnosta erilaisilla maastotraktoreilla

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

2 m:n paperipuiden ia paperipuurankoien

Tutkimus metsäkulietuksesta Fiskars-metsätraktorilie

METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA- JA JÄTEPUUN

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

VAKOLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS , ,-

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

a saus PUUTAVARAN AUTOKUWETUKSEN RESURSSIEN SUUNNITTELUMALLI Antti Korpilahti 12/1989 JOHDANTO

AJANKOHTAINEN KATSAUS

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Metsätehon vuodesta 1965 lähtien yhteistyössä metsähallituksen kehittämisjaoston

IDSATIHD. Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin SELOSTE 10/1976 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA KEVÄÄLLÄ Raimo Savolainen JOHDANTO

FORD KA KA_202054_V5_2013_Cover.indd /06/ :59

FORD ST _ST_Range_V2_ MY.indd FC1-FC3 27/06/ :24:01

järeä lehtipuu, havukuitupuu, lehtikuitupuu, metsähake, teollisuushake ja teollisuussahanpuru.

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

a saus AJANKOHTAISTA Puun tuottaminen Korjuu ja kaukokuljetus METSÄTEHON TOIMINTA VUONNA 1979 Koonnut Markku Rauhalahti Valmistuneet tutkimukset

Puuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

KATSAUS METSÄTEHON 19/ 1967

Metsäkonepalvelu Oy

KATSAUS METSÄTEHON PUUTAVARAN M A A S T 0 K U L J E T U S K A L U S T 0 A 5/1966 U U T T A

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

ROTTNE BLONDIN SNOKEN 780 -PROSESSORI

katsaus IOSÄTIHDN AJANKOHTAISTA METSÄTEHON TO IMINTA VUONNA 1978 Markku Rauhalahti Tutkimus ja kokeilu % % 5/1979 Muut

a saus METSATEHDN KONEELLINEN PUUNKORJUU MÄNNIKÖN ENSIMMÄISESSÄ HARVENNUKSESSA 2/1989

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/ MONIT OIMIKONEm'

a saus ROVANIEMEN KONEPAJAN SUPERYLETIN 11 / 1980 Jukka Taipale

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

LÄHIKULJETUKSEN KANNATTAVUUS

Metsähallituksen Lapin tieverkko Ilkka Vaara

Transkriptio:

24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta puutavaran metsäkuljetuksissa. Tutkimuksen mukaan järeän kuormatraktorin keskimääräinen tuntituotos on 17 % ja ylijäreän 29 % suurempi kuin keskikokoisen kuormatraktorin. Pienen kuormatraktorin tuntituotos on vastaavasti 29 7. pienempi kuin keskikokoisen kuormatraktorin. Eri traktorinkokoluokkien tuntikustannusten ja keskimäär~isten tuotosten perusteella voidaan todeta, että järe~ ja keskikokoinen kuormatraktori ovat kuljetuksen suorittajalle ympärivuotisessa ty~ss~ yhtä taloudellisia, kun sen sijaan yli järeän kuormatraktorin kannattavuus on 18 % ja pienen 7 % huonompi kuin keskikokoisen ja järeän kuormatraktorin. KUORMATRAKTOREIDEN KOKOLUOKAT Kuormatraktoreiden jako eri kokoluokkiin on aina jossakin määrin mielivaltainen ja subjektiivinen tehtävä. Tässä tutkimuksessa jako on suoritettu lähinnä moottoritehon sekä osittain myös kantavuuden ja kokonaispainon perusteella. Eräiden yleisimpien Suomessa käytettävien kuormatraktoreiden jakautuminen eri kokoluokkiin on taulukon l mukainen. TAULUKKO 1 Eräiden yleisimpien kuormatraktoreiden jakautuminen eri kokoluokkiin Traktorin Teho, Kanta- Kokonaiskokoluokka vuus, paino, ja merkki kw kg kg YLIJÄREÄT Kockums 85 115 12 25 2 Kockums KS 875 123 15 3 45 Volvo BM 971 118 14 2 28 4 Keskimäärin 119 13 73 28 2 JÄREÄT Kockums KS 836 94 14 25 9 Kockums KS 847 94 14 25 9 Lokker i 925 97 15 28 obo Valmet 88 K 92 12 23 38 Valmet 882 K 1 12 24 3 Volvo BM 868 77 8 18 54 Keskimäärin 92 12 5 24 8 KESKIKOKOISET Ford County 61 12 22 3 Ford Teg 61 12 23 15 Lokkeri 99 63 6 14 3 MF-Robur R ja S 48 12 2 24 Rottne Blondin 61 1 18 18o Valmet 87 CK 65 7 16 Valmet 87 CN 65 6 15 51 Volvo BM 462 35 6 13 4 Keskimäärin 57 8 88o 17 85 PIENET MF-Kärppä 48 5 982 1

~., ~., ""ll ""ll 1 2 3 4 5 Ajomatka, m Ajomatka, m Kuva 1. Tuotoksen riippuvuus ajomatkasta TUTKIMUSAINEISTO yleisissä leimikko-olosuhteissa. Tuotokset ovat tehotuntituotoksia. Tutkimusaineisto on kerätty vuosina 197374. Aiqeisto käsitti 3m havuku~tupuun (1 o64 ml ja havusahatukin (2 73 m ) ajoa. Tutkimuksen yhteydessä seurattiin 41 kuormatraktoria, joista 4 oli ylijäreitä, 16 järeitä ja 21 keskikokoisia. Pieniä kuormatraktoreita tutkimukseen ei sisältynyt, vaan niitä koskevat tiedot on saatu aikaisemmin kerätyistä aineistoista. TUOTOKSET + Kuvissa ja 2 esitetään 3 eri traktorinkokoluokkien tuotosten (m /h) riippuvuus ajomatkasta ja leimikon tiheydestä eräissä 3., 18 16., 14 "" ll 12 1 8 12 1 8 Lajitiheys, m3 /ha Kuva 2. 2 14 16 18 ll Kun 3 m havukuitupuuta ajetaan ylijäreällä kuormatraktorilla, ajomatkan ja lajitihey- 3 M Ajettaessa 3 m havukuitupuuta järeällä kuormatraktorilla tuntituotos on ollut olosuhteiden mukaan 13... 26% korkeampi kuin keskikokoisella kuormatraktorilla ajettaessa. Ajomatkan pidetessä samoin kuin lajitiheyden suuretessa tuotosero järeän kuormatraktorin hyväksi kasvaa. Keskimääräisissä leimikko-olosuhteissa (aj~ matka 3... 4 m, lajitiheys 3... 6 m / ha) järeän traktorin tuntituotos on 3 m havukuitupuun ajossa ollut runsaat 2 % suurempi kuin keskikokoisella traktorilla ajettaessa. 2 4 6 8 1 Lajitiheys, m3/ha Tuotoksen riippuvuus 1eimikon tiheydestä

den vaikutus on samanlainen kuin järeällä kuormatraktorilla ajettaessa. Absoluuttiset tuntituotokset eivät kuitenkaan ole kovinkaan paljon suuremmat kuin j äreällä kuormatraktorilla ajettaessa. Keskikokoiseen kuormatraktoriin verrattuna tuotos on ollut 16... 32 %, siis vain 3... 6 prosenttiyksikköä suurempi kuin J areaa kuormatraktoria käytettäessä. Syynä tähän on ennen muuta se, että 3m kuitupuun kuormankoko ei ole ylij äreällä kuormatrakttrilla sanottavasti suurempi kuin järeällä kuormatraktorilla. Havusahatukin ajossa järeän kuormatraktorin tuntituotos on olosuhteiden mukaan 8... 11% suurempi kuin keskikokoisen kuormatraktorin. Tällaisen pitkän, "raskaan" tavaran ajossa paasee ylij äreän traktorin suurempi kuormausteho oikeuks, nsa. Ylij äreällä kuormatraktorilla paranep tuntituotos sahatukin ajossa järeään traktoriin verrattuna 1... 26 prosenttiyksikköä. TALOUDELLISUUS Mitä suurempi ja tehokkaampi kuormatraktori on, sitä kalliimpi se yleensä on myös hankintahinnaltaan. Jotta kuormatraktorilla tapahtuva puutavaran metsäkuljetus olisi kuljetuksen suorittajalle taloudellisesti perusteltua, on traktorin koen kasvaessa sen tuotoksen noustava ja/tai kest ävyyden ynnä muiden kuolet usikään ja korjauskustannuksiin vaikuttavien teki jöiden parannuttava. Taulukossa 2 tarkastellaan tämän tutkimuksen keskimäär äisiin tuotossuhteisiin ja erikokoisten kuormatraktoreiden tuntikustannussuhteisiin perustuen suuntaa antavasti erikokoisten kuormatraktore iden Tuntikuskeskinäistä taloudellisuutta. tannusten laskentaperusteet ovat tavanomaiset, mm. ohjemaksuneuvotteluissa käytettävien perusteiden mukaiset. Kustannustasona on käytetty 1974-1-1 vallinnutta hinta- ja palkkatasoa. Vertailuperustana (= 1) on laskelmassa kuormatraktorin käytetty keskikokoisen TAULUKKO 2 Erikokoisten kuormatrakt oreiden tuntituotos -, tuntikustannus- ja yksikkökus tannuss uhteet Kuormatraktorin kokoluokka Keskimääräinen tunti tuotos Keskimäär iii set t untikustannukset Kes.kimääräiset yksikkökustannukset Ylij är eä 129 152 118 J itr eä 117 117 1 Keskikokoinen [QQ]!!QQJ 1 (71) 76 17 Pieni tuotos- ja kustannustasoa. Korostettakoon, että suhdeluvut kuvaavat erikokoisten~ toreiden keskinäistä taloudellisuutta. Järeän kuormatraktorin sekä tuotos- että kustannussuhde keskikokoiseen traktoriin verrattuna on sama(= 117), ts. järeä ja keskikokoinen kuormatraktori ovat tämän mukaan keskimäärin yhtä taloudellisia. Yl~järe ä kuormatraktori ei ole yhtä taloudellinen kuin keskikokoinen tai J areä kuormatraktori. Sen kustannukset aj ettua yksikköä kohti ovat 18 %suuremmat kuin vastaava tuotoksennousu keskikokoiseen traktoriin verrattuna. Ylijäreän kuormatraktorin kannattavuus on s~~s 18 % huonompi kuin keskikokoisen tai j äreän traktorin. Taulukkoon on otettu myös pienen kuormatraktorin tuotos- ja kustannussuhteet, joskaan tuotossuhteet eivät perustu tämän tutkimuksen tuloksiin. Pieni kuormatraktori näyttää olevan jossakin määrin (7 %) keskikokoista kuormatraktoria epätaloudellisempi. Tuntikustannuslaskelmissa on edellytetty, että koneen poistoikä kasvaa sen j äreytyessä eli sen kest ävyyden lisääntyessä. Toisaalta myös vuotuisen käyttöajan on katsottu suurenevan koneen suuretessa. Jos kuitenkin esimerkiksi keskikokoisella kuormatraktorilla ajetaan yhtä monta tuntia vuodessa kuin suuremmillakin ja jos vielä poistoikä on sama, on keskikokoinen kuormatraktori tämän tutkimuksen mukaan taloudellisesti edullisin. 3

Metsäteho Review 24/1974 lhe OUTPUT LEVEL OF FORWARDERS OF DIFFERENT SIZES Brief account of a study the detailed results of which in Metsäteho Report 334. are published METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITIO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Rauhankatu 15 17 HELSINKI 17 Puhelin 9-661 281 HELSINKI 1974 PAINOVALMISTE