Avustushakemus: Hankeavustus

Avustushakemus 1 (26) Lähetetty 29.03.2017 17:58 Avustushakemus: Hankeavustus Nimenkirjoittaja Järjestön nimi MINNA MARJATTA VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS RY Järjestönumero 1756 Käyttötarkoitus Järjestö 2.0: Varsinais-Suomen sote-järjestöt. Hankkeella vahvistetaan sote-järjestöjen roolia Varsinais-Suomessa osana maakuntaa ja sotealuetta ja turvataan kansalaisjärjestötoiminnan edellytyksiä peruskuntatasolla. Hankkeessa lisätään järjestöjen yhteistyötä ja omaa muutosvalmiutta uudessa maakunnassa ja tulevalla sotealueella sekä vahvistetaan järjestöjen roolia asiakkaan äänenä, asiakaskokemuksen esiin tuojana ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden mahdollistajana. Haettu avustus 115 000 Perustiedot Käyttötarkoitus Järjestö 2.0: Varsinais-Suomen sote-järjestöt. Hankkeella vahvistetaan sote-järjestöjen roolia Varsinais-Suomessa osana maakuntaa ja sote-aluetta ja turvataan kansalaisjärjestötoiminnan edellytyksiä peruskuntatasolla. Hankkeessa lisätään järjestöjen yhteistyötä ja omaa muutosvalmiutta uudessa maakunnassa ja tulevalla sote-alueella sekä vahvistetaan järjestöjen roolia asiakkaan äänenä, asiakaskokemuksen esiin tuojana ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden mahdollistajana. Toiminnan tai hankkeen nimi 1+1=3, Kun kaikki voivat hyvin, niin kaikki voivat paremmin. - När alla mår bra, mår alla bättre. Toiminnan tai hankkeen alkamisajankohta 07-2017 Toiminnan tai hankkeen päättymisajankohta

Avustushakemus 2 (26) 12-2020 Toiminnan maantieteellinen alue Alueellinen Turku Salo Kaarina Raisio Naantali Loimaa Uusikaupunki Lieto Parainen Paimio Somero Masku Laitila Pöytyä Mynämäki Kemiönsaari Rusko Nousiainen Aura Sauvo Koski Tl Vehmaa Pyhäranta Marttila Taivassalo Oripää Kustavi Tekeekö avustuksen saaja muutakin kuin STEA-rahoitteista toimintaa? Avustuksen saaja tekee muutakin kuin STEA-rahoitteista toimintaa Toimintamuodot ja rahoittajat - Muistiasiakkaiden päiväkuntoutus Tammikoti, ensitieto- ja ryhmätoiminta (Turun kaupunki, vuosittainen toiminta-avustus) - Pienimuotoinen palvelutuotanto, esim. räätälöidyt koulutukset. Useita tilaajia,

Avustushakemus 3 (26) esim. kunnat, yksityiset hoitoyksiköt, oppilaitokset Tilojen käyttö - Vuokratilat - Muut, mitkä? Kuvaus tiloista: Varsinais-Suomen Muistiyhdistys: - Vuokratilat: Turun toimiston vuokratilojen osa. n. 14 m2 + yhteisiä kokous/sosiaali yms.tiloja. Vuokranantaja: Lännen YH-asunnotOY. Turun Kaupunkilähetys, ei jyvitetä kuluja hankkeelle: - Vuokratilat: Turun keskustassa sijaitsevat toimitilat ovat hankkeen käytössä tapaamisiin ja neuvotteluihin siltä osin kun perustoiminta antaa myöden. Vuokranantaja: Veritas. - Tarvittaessa myös Kaupunkilähetyksen omistamia tiloja palvelutalo Iso- Heikissä hyödynnetään. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt, ei jyvitetä kuluja hankkeelle: - MLL:n omistamat toimitilat käytössä. Lisäksi tilaisuuksiin käytössä esim. Folkhälsanin kokoustila maksutta ja muita järjestötiloja. Yksittäisiä vuokrakuluja tulee maakunnassa järjestettävistä yksittäisistä tilaisuuksista Toiminta ja sisältö Toiminnan tarve ja miten tarve on selvitetty? Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa, kaupunkialueita ja maalaiskuntia, erityispiirteitä ovat saaristo ja kaksikielisyys. V-S:n sote- ja maakuntauudistuksessa kuntakokous ohjaa, poliittinen ohjausryhmä linjaa ja johtavien viranhaltijoiden kokous valmistelee asiat ohjausryhmälle ja kuntakokoukselle. Käytännön valmistelun tekevät maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen työryhmät yhteistyössä kahden muutosjohtajan kanssa. Uudistus on rakennesuunnittelun vaiheessa, eikä järjestöjä ole työryhmissä. Virallinen ryhmä järjestöille on intressiryhmien kuuleminen, lisäksi muutamia järjestöjä on palveluita suunnittelevissa alatyöryhmissä. Rooli on vähäinen, hajanainen ja sitä tulee vahvistaa. Sote-palveluita kehitetään myös STM:n kärkihankkeissa, joiden ohjausryhmissä on muutamia järjestöjä. Näissä on

Avustushakemus 4 (26) todettu tarve vahvistaa järjestöjen roolia kumppaneina esim. maakunnallisessa palveluohjauksessa. VS:n maakunta- ja sote-suunnittelu on mennyt julkinen ja yksityinen sektori edellä, järjestöille on tarjolla lähinnä palveluntuottajan rooli. Missä on yleishyödyllinen tehtävämme? Järjestöjen vaikuttamisverkostot ovat muuttumassa ja pienillä järjestöillä on haasteita maakuntatasolla. Järjestöillä olisi uudistukseen osaamista mm. joustavissa työtavoissa, asiakaslähtöisyydessä, arvoissa ja suunnitelmallisessa kehittämistyössä. Myös järjestöjen on muututtava, opittavaa on mm. kumppanuuksien vahvistamisessa ja markkinoinnissa. Sote-uudistukseen liittyvät muutokset hämmentävät järjestöjen lisäksi kansalaisia. Erityisen tuen tarpeessa olevia kohderyhmät tarvitsevat tukea palvelujärjestelmän ymmärtämiseen, palvelujen hakemiseen, valintaan ja arviointiin sekä hoitopolun suunnitteluun. Heikompien auttaminen on toimintamme ydintä, yleishyödyllistä auttamistyötä lähellä ihmistä. Yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarve on muutosvaiheessa suuri ja siihen ei ole riittävästi varauduttu. V-S:ssa on Sosten tilastojen mukaan heidän jäsenjärjestöjensä paikallisyhdistyksiä 780 kpl, suuri osa on pieniä vapaaehtoisvoimin toimia yhdistyksiä. V-S:ssa toimii muutamia yhdistyksiä kokoavia järjestöä ja näistä V- S:n Lastensuojelujärjestöt, Turun Seudun Vammaisjärjestöt ja Salon SYTY ovat tässä hankkeessa kumppaneina. Lisäksi on kohderyhmittäin tai alueittain toimivia verkostoja, jotka toimivat pienellä resurssilla ilman maakunnallisen vaikuttamistyön fokusta. Suurin järjestöjä kokoava yhteistyöryhmä on Sosten alueverkosto, joka toimii pienellä resurssilla lähinnä tiedonjakoverkostona. V- S:sta puuttuu kaikkia sote-järjestöjä kokoava toimija ja se näkyy sote- ja maakuntauudistukseen liittyvässä vaikuttamistyössämme. Hankeavustusta hakevat järjestöt ovat mukana alussa mainituissa soteyhteistyömuodoissa ja hankkeessa hyödynnetään maakunnallisesti kerättyä dataa, mm. hyviä käytäntöjä ja palvelujen suunnittelua. Näistä mainittakoon mm. LAPE- ja KomPAssi-kärkihankkeissa kehiteltävä maakunnallinen palveluohjaus ja sähköiset alustat, joissa järjestöjen toiminta nousee esille kumppaneina. Järjestöt ovat myös ennen sote-valmistelua tehneet vaikuttavaa yhteistyötä suoraan peruskuntien kanssa ja esim. Turun ja Salon kaupunkien kanssa on vahvistettu yhteistä tekemistä kumppanuussopimusten avulla. Tätä mallia tulisi siirtää sekä kuntiin että sote-alueelle. Muualla kehitetyistä mahdollisesti V-S:een sopivista hyvistä käytännöistä mainittakoon Pirkanmaalla yhdessä kuntatoimijoiden kanssa kehitetty järjestökumppanuuksien malli (mm. Järjestöhautumo ) sekä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Jake-hankkeen järjestöjen yhteinen Yhdistyshuoltamo. V-S:ssa on tarve järjestöjen koordinoidulle vaikuttamistyölle ja järjestökentän osaamisen vahvistamiselle. Järjestöillä olisi annettavaa soten rakentamiseen asiakaskokemuksen tuojana, substanssiosaajana ja yleishyödyllisen toiminnan järjestäjänä. Hankkeen vaikuttamistyössä hyödynnämme osaamista, jota taustajärjestöillämme on. Samalla vahvistamme järjestöjen omaa roolia ja osaamista vaikuttajana ja varteenotettava kumppanina sotessa.

Avustushakemus 5 (26) Toiminnan tavoitteet 1. Päätavoite 1, MAAKUNTA/SOTE-ALUETASO: Järjestöjen vahvistunut rooli tärkeänä osana maakuntaa ja sote -palvelujärjestelmää Varsinais- Suomessa 2. Päätavoite 2, PERUSKUNTATASO: Kansalaisjärjestötoiminnan turvatummat toimintaedellytykset kuntatasolla. 3. Päätavoite 3: JÄRJESTÖTASO: Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen lisääntynyt muutosvalmius. 4. Päätavoite 4: YKSILÖTASO: Järjestöjen vahvistunut rooli kansalaisten äänenä ja erityistä apua tai tukea tarvitsevien palvelunkäyttäjien rinnalla. 5. Alatavoitteet 1: Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteisen vaikuttaja- ja asiantuntija-asemaa ja osallisuutta on vahvistettu ja toimintaedellytyksiä on parannettu maakunnassa sekä haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten tarpeiden on huomioitu sote -palveluiden järjestämisessä. 6. Alatavoitteet 2: Järjestöjen kuntakumppanuuksien yhteistyötahot on selkiytetty kunnissa sote uudistuksen jälkeen ja kuntien budjeteissa on huomioitu sosiaali- ja terveysjärjestöjen kansalaisjärjestötoiminnan edellytykset myös sote -uudistuksen jälkeen. 7. Alatavoitteet 3: Järjestöillä on tarvittava tieto maakuntamuutoksen vaikutuksista toimintaan ja kyky tuoda esiin toimintansa vaikuttavuutta ja laajuutta. Järjestöillä on mahdollisuus ja kyky luoda konsortioita (yhteenliittymiä, tarkoituksena yhteisten etujen ajaminen) ja vaikuttavuusketjuja. 8. Alatavoitteet 4: Tukea tarvitsevat palvelunkäyttäjät on huomioitu julkisessa palveluohjauksessa ja järjestöjen merkitys tukijana on osoitettu. Järjestöillä on toimivia käytäntöjä kerätä ja hyödyntää asiakaskokemusta sekä vakiintunut rooli asiakaskokemustiedon tuottajana palvelujen kehittämisessä. Toiminnan kohderyhmät Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa ja viisi seutukuntaa. Asukkaita on 475 397 asukasta, näistä n. 93000 on lapsia tai nuoria, n 280 000 on työikäisiä ja reilu 100 000 on 65 v. täyttäneitä. (Lähde: Lounaistieto.fi) Äidinkielenä ruotsia puhuvia on väestöstä n 30 000, heistä suurin osa asuu Turussa ja saaristokunnissa. Väestöllinen huoltosuhde, (ei-työikäisen väestön suhde työikäisiin) on nousemassa 2030-luvulla noin 70 %:iin. Turun seudun väestöllinen huoltosuhde on vakiintumassa n. 65 %:iin, mutta Salon seudulla ja

Avustushakemus 6 (26) Turunmaalla nousemassa yli 90 %:iin. TARKEMMAT KOHDERYHMÄT: - Maakunta/sote-alueen kohderyhmä: Valmistelussa ja tulevassa maakunnassa/sote-alueella toimivat julkisen sektorin työntekijät ja luottamushenkilöt ja toiminta-alueen sote-yritykset. - Peruskuntatason kohderyhmä: Peruskunnissa toimivat johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt - Järjestötason kohderyhmä: Varsinais-Suomessa sote-järjestöissä toimivat työntekijät ja luottamushenkilöt sekä jäsenistö - Yksilötason kohderyhmä: 1) Lapset, nuoret ja lapsiperheet, 2) Työikäiset, 3) Ikäihmiset ja heitä edustavat toimijat Kyseessä on verkostomainen yhteistyöhanke, jossa mukana kolme järjestöä taloudellisella yhteistyöllä ja noin 100 järjestön edustus aiesopimuksilla. Lisäksi mukana on muita kumppaneita, mm. kauppakamari jäsenyrityksineen sekä käynnistysvaiheessa mukaan tulevat muut järjestöt ja toimijat. Kohderyhmän määrällisiä tavoitteita on hakuvaiheessa vaikea määritellä, sillä toimintaa toteutetaan suurelta osin myös kumppanien omilla resursseilla verkostomaisesti ja lyhyen hakuajan vuoksi kaikki verkosto- yms. resursseja ei ollut mahdollista kartoittaa. Toiminnan sisältö ja toteutus Huom! Tavalliseen STEA-hakuun verrattuna sisällön suunnittelussa ei oteta vielä kantaa mm. tarkkoihin määrällisiin tavoitteisiin, aikataulutukseen tai tarkasti sovittuihin toimenpiteisiin. Sote-uudistuksen suunta ja tulevat muutokset ovat monelta osin vielä epäselviä. Haluamme vielä hakuvaiheessa jättää riittävästi mahdollisuuksia tulevien muutosten, sote-järjestökentältä tulevien toiveiden ja asiakaskokemuksista nousseiden tarpeiden mukaiseen joustavaan toimintaan. Toiminnan käytännön toteutuksen päävastuut on jaettu seuraavasti: Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry (Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi): Hankekokonaisuuden johto ja koordinaatio Ikäihmisiin liittyvän järjestötyön osaprojekti Yksilö/asiakastason asiakkaan kuulemisen vahvistaminen, järjestöyhteistyön vahvistaminen Turun kaupunkilähetys ry: Työikäisiin liittyvän järjestötyön osaprojekti Peruskuntatason yhteistyön vahvistaminen, järjestöyhteistyön vahvistaminen Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Avustushakemus 7 (26) Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvän järjestötyön osaprojekti Maakunta/sote-aluetason yhteistyön vahvistaminen, vaikuttamistyön ja hankeviestinnän vahvistaminen HUOM! Edellä mainitut järjestöt toteuttavat hankesisällön toimenpiteitä resurssien mukaisesti. Käytännössä tavoitteiden mukaista toimintaa tehdään verkostomaisesti maakunnan sote-järjestöjen kanssa yhdessä. Hanke tuottaa Varsinais-Suomen järjestöille foorumeja ja työkaluja vaikuttamiseen, verkostoitumiseen, oppimiseen, kehittymiseen ja kehittämiseen. Suuren osan vaikuttavasta toiminnasta tekevät siis lukuisat sote-järjestöt Varsinais- Suomessa yhteistyössä ja erikseen hankehenkilöstön tuella. MAAKUNTA/SOTE-ALUETASO 1) Aktiivinen osallistuminen ja verkostojen luominen ja vahvistaminen - Osallistuminen maakuntauudistusta ja sote-muutosta pohtiviin virallisiin ja epävirallisiin ryhmiin, esim. kärkihankkeet. - Tarjotaan puheenvuoroja sote -järjestökentän roolista eri työryhmiin, seminaareihin yms. Tuodaan sote-työryhmiin asiakaskokemusta sotemuutoksen vaikutuksista ihmisten arkeen ja lisätään tietoisuutta järjestöjen toiminnasta ja kumppanuusmahdollisuuksista. - Yhteisen verkoston luominen ja ylläpito maakunnan sote-muutosten avainhenkilöiden ja järjestöjen välille ja yhteisten tilaisuuksien järjestäminen. - Levitetään ja juurrutetaan Varsinais-Suomeen Tampereen Järjestöhautumo ja Koklaamo -malleja soveltuvin osin - Huomioidaan myös ruotsinkielinen väestö ja järjestöt osana maakunnallista/sote-alueen vaikuttamistyötä; yhteistyö jo toimivien järjestöjen ylläpitämien verkostojen kanssa, esim. Folkhälsanin ammattilaisverkostot - Vahvistetaan järjestöjen roolia tulevassa maakunnallisessa palveluohjauksessa, hyödynnetään olemassa olevia ja kehitettyjä toimintatapoja, mm. VS:n Lastensuojelujärjestöjen palveluohjaus välineet, Asiakkaan polku -hankkeen käytännöt, Muistiluotsin muistineuvonnan malli jne. - Toiminnalla luodaan mahdollisuuksia aitoon vuorovaikutukseen. Samalla tarjotaan aktiivisesti ratkaisumalleja ja ideoita sote-muutosta valmisteleville henkilöille maakunnassa. Toiminnassa kiteytetään järjestöjen nykyisen ennaltaehkäisevän ja yleishyödyllisen toiminnan merkitystä maakunnassa määrällisillä ja laadullisilla esimerkeillä. Tehdään näkyväksi kuinka isosta asiasta on kyse, kun puhutaan sote-järjestöjen toiminnasta Varsinais- Suomessa. Tähän on myös tullut järjestöille pyyntöjä mm. STM:n virkamiehiltä. - strategisilta kumppaneille esitetään muutama yhdessä suunniteltu kysymys hankkeen alussa toveista meidän suhteemme ja lopussa pyydetään arvioimaan, miten olemme onnistuneet 2) Vuoropuhelun lisääminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille - Pikadeitti- ja Järjestöt 2.0 SLUSH tyyppisiä tilaisuuksia eri sektoreiden yhteen saattamiseksi ja uudenlaisten kumppanuuksien löytämiseksi. - Yhteistyö ja tietojen vaihto alueemme sote-alan yritysten kanssa, mm. yhteistyö Turun kauppakamarin kanssa. Toiminnalla pyritään yhdessä valmistautumaan sote-uudistukseen Varsinais-Suomessa.

Avustushakemus 8 (26) 3) Valtakunnallisen sote-muutoskeskustelun tiivis seuraaminen ja siihen osallistuminen aktiivisesti oman maakuntamme vaikuttamistyön näkökulmasta. - Tiivis yhteydenpito mm. muutoksen vastuuministeriin ja valtionvarainministeriin, jotka ovat turkulaisia. - Tuotetaan asiantuntijakirjoituksia maakunnan lehtiin ja tarjotaan medialle taustatietoa ja vinkkejä julkista keskustelua varten sote-uudistuksen vaikutuksista. KUNTATASO 1) Aktiivinen osallistuminen ja verkostojen luominen ja vahvistaminen - Osallistuminen peruskuntien muutosta pohtiviin virallisiin ja epävirallisiin ryhmiin resurssien mukaisesti. Tarjotaan puheenvuoroja sote -järjestökentän roolista eri työryhmiin, seminaareihin yms. Tuodaan työryhmiin asiakaskokemusta terveyden ja hyvinvointityön vaikutuksista ihmisten arkeen ja lisätään tietoisuutta järjestöjen toiminnasta ja kumppanuusmahdollisuuksista. Tuodaan esiin kuntakumppanuuksien merkitys järjestöille ja vaikutukset, jos järjestöjen kuntatuki loppuisi sote-uudistuksen jälkeen. - Tehdään vaikuttamistyötä kuntiin nostamalla vahvasti esiin peruskuntien rooli ja vastuu (sekä tarve myös budjetointiin) hyvinvoinnin edistämisessä ja paikallisen yhteistyön strategisessa kehittämisessä yhteistyössä yleishyödyllisten järjestöjen kanssa. - Toiminta käynnistetään sähköisellä kuntakyselyllä, jolla selvitetään kuntasektorin tietämystä kolmannen sektorin toiminnasta sekä asenteita järjestötyötä kohtaan. Kysely toimii nykytila-analyysina aloitustilanteesta ja tuloksia hyödynnetään hankkeen toiminnan jatkosuunnittelussa. Kysely toimii samalla arvioinnin osana, kun hankkeen lopussa tehdään uusi kysely, jonka avulla arvioidaan mahdollista muutosta. 2) Tiedon levittäminen vaikuttamistyön osana - Tuotetaan valmista materiaalia kuntapäättäjille, jolla he voivat argumentoida terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen puolesta kunnassaan. - Tiedotetaan suunnitelmallisesti ja säännöllisesti järjestöjen moninaisista rooleista; tuotetaan tietoa järjestöjen roolista kansalaisyhteiskunnan ylläpitäjänä, osallisuuden mahdollistajana ja yleishyödyllisenä voittoa tavoittelemattomana toimijana ja palveluntuottajana. Hyödynnetään järjestöjen jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja levitetään niitä. - Nostetaan aihetta esiin paikallislehdissä yhteistyössä paikallisesti toimivien yhdistysten kanssa. Voidaan myös tarvittaessa järjestää keskustelutilaisuuksia, joihin kutsutaan paikallisia päättäjiä ja virkamiehiä. JÄRJESTÖTASO 1) Luodaan sote-järjestöjen maakunnallinen verkosto - Koostetaan verkostossa tietoa järjestöjen yhteisestä näkemyksestä sosiaalija terveyspalveluiden parhaasta järjestämisestä järjestöjen asiakaskunta huomioiden ja viestitään yhteisestä näkemyksestä maakunta- ja soteuudistusta eteenpäin vieville toimijoille.

Avustushakemus 9 (26) - Tuotetaan tietoa ja tiedotetaan järjestöjä maakunta- ja sote -uudistuksen eteenpäin viemisestä - Verkoston yhteisiä kehittämispäiviä, työpajoja ja vertaistyön foorumeja järjestötyön näkyväksi tekemisestä, vaikuttamis-, viestintä- ja sote-osaamisesta sekä tavoitteellisen, tuloksellisen yhteistyön vahvistamisesta. Tilaisuudet voivat olla maakunnallisia, seutukunnallisia tai suunnattuja erityisesti tietyn kategorian järjestöille. Koulutussisällöissä tehdään yhteistyötä mm. Opintokeskus Siviksen kanssa. - Tarjotaan järjestöille nopeaa puhelincoachausta sekä jalkautuvaa ryhmäcoachausta. - Jo suunnittelu on tehty yhteistyössä, varsinainen toiminta käynnistetään Picnic-risteilyllä, johon kutsutaan maakunnan koko sote-järjestökentän edustajat tutustumaan toisiinsa ja 1+1=3-hanketoimintaan. Risteily toimii verkostoitumisen ja toimintaan sitouttamisen lisäksi myös järjestöjen kuulemistilaisuutena ja nykytila-analyysina toimenpiteiden täsmentämiseksi seuraaville vuosille. 2) Tiedon levittäminen osana vaikuttamistyötä - Tiedottamisessa ja vuorovaikutuksessa hyödynnetään myös järjestöjenjärjestöjen valmiita verkostoja ja tiedotusta. Käytetään sähköisiä yhteisöfoorumeja, esim. tätä hankehakemusta suunniteltaessa perustettiin järjestö 2.0 keskusteluryhmä Facebookiin, johon voivat kaikki halukkaat järjestötoimijat Varsinais-Suomessa liittyä ja päästä osallistumaan ja vaikuttamaan. Tätä ja vastaavia perustettavia keskustelufoorumeita hyödynnetään jatkossakin. - Levitetään ja juurrutetaan Varsinais-Suomen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Jake-hankkeen järjestöjen yhteisen Yhdistyshuoltamon toimintamalleja soveltuvin osin. - Perustetaan kolmannen sektorin oma sivu Varsinais-Suomen liiton nettisivustolle Kimpassa Allihopa. Tähän kootaan sekä suomeksi että ruotsiksi kiteytetysti järjestöjä koskevat tiedot sote-uudistuksesta ja linkit lisätietoihin sekä järjestöjen omaan FB-ryhmään. YKSILÖTASO 1) Maakunta/sote-uudistukseen liittyvän asiakaskokemuksen kerääminen järjestöiltä ja sen välittäminen maakunta/sote-uudistustasolle. - Luodaan ja tarjotaan järjestöjen jäsenistön ja asiakkaiden edustajille mahdollisuuksia kertoa toiveistaan ja tarpeistaan jo palvelujen suunnitteluvaiheessa suoraan sote-uudistusta valmisteleville tahoille. - Etenkin haavoittuvassa asemassa ja heikosti ääntään kuuluviin saavien ihmisten kuulemista pitää vahvistaa. Hyvien käytäntöjen jakaminen järjestöjen välillä parantaa kaikkien osaamista ja kykyä kerätä heikotkin signaalit kentältä - Kiinnitetään erityishuomiota sekä hankkeen että muiden toimijoiden tiedotuksen esteettömyyteen ja selkokielisyyteen. Jotta valinnanvapaus voisi toteutua, pitää tieto olla helposti saatavilla ja ymmärrettävässä muodossa. Sähköisessä viestinnässä kiinnitetään huomiota mm. lukuohjelmien käytön mahdollisuuteen (esim. näkövammaiset). - Kehitetään yhdessä julkisen sektorin kanssa toimintatapaa, jolla varmistetaan

Avustushakemus 10 (26) palvelunkäyttäjien ehjällä hoito- ja palvelupolulla pysyminen ja mahdollisuus mielekkääseen arkeen ja osallisuuteen järjestöjen tuella jatkossakin. Tuodaan systemaattisesti asiakasnäkökulmaa yhteiseen suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehitetään tukeen vaihtoehtoisia malleja, joissa järjestöillä aktiivinen toimijarooli Tulokset ja vaikutukset MAAKUNTA/SOTE-ALUETASO Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on vakiintunut asema järjestöille sekä järjestöjen kohderyhmille tärkeissä maakuntatason työryhmissä. Järjestöt ovat mukana maakunnallisissa kehittämisfoorumeissa ja järjestöjen rooli kuntien /maakuntien päätöksen teossa on vahvistunut. Uudet toimivat yhteistyö- ja sopimusmallit ovat käytössä. Virkamiehillä on tarvittava tieto ja ymmärrys järjestöjen roolin huomioon ottamisesta sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa. Maakunnallisessa palveluohjauksessa asiakkaita ohjataan järjestöjen toiminnan piiriin. On huomioitu haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeet, miten palvelut näille kohderyhmille on suunniteltu ja mitkä tukimuodot ovat vaarassa pudota. Tulevia vuosia varten tuotoksena mm. järjestöjen huolilista haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten haasteista, joihin sote-alue ei ole pystynyt vastaamaan sekä ratkaisuehdotuksia tulevaan. Tuotoksena myös maakunnan sote-palveluiden tarkistuslista: varmista. että ainakin nämä asiat on otettu huomioon. PERUSKUNTATASO Järjestöillä on tiedossa tulevaisuuden yhteistyötahot. Järjestöjen sopimuksellinen kumppanuus ja yhteistyö ovat lisääntyneet ja vahvistuneet peruskunnissa. Päättäjillä on riittävästi tietoa ja ymmärrystä sote-järjestöjen taloudellisesta tilanteesta. On saatu aikaan selkeä kuva siitä, millainen on Varsinais-Suomen alueen sote-järjestöjen kunta-avustusten nykytila. Kuntien budjeteissa on järjestöt huomioitu uudistuksen jälkeenkin, erityistä huomiota on kiinnitetty pienten järjestöjen tilanteeseen. Tuotoksena mm. selvitys kuntien antamasta ja muusta Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen saamasta taloudellisesta avusta ja muunlaisesta avustuksesta esim. kuntien tilojen käytöstä hankkeen alussa ja lopussa. Tuotoksena myös peruskuntien palveluiden tarkistuslista: varmista. että ainakin nämä asiat on otettu huomioon. JÄRJESTÖTASO Järjestöillä on tarvittava määrä riittävän ajantasaista tietoa

Avustushakemus 11 (26) maakuntamuutoksesta. On tuotettu menetelmiä, jonka avulla järjestöt voivat tuoda esille oman toimintansa vaikuttavuutta. Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysalan järjestöistä on koottu verkosto, järjestöjen suunnitelmallinen keskinäinen yhteistyö on lisääntynyt (myös seutukunnallisesti). Järjestöillä on parempi kyky luoda uusia kumppanuuksia ja järjestöillä on uusia kumppaneita. Tuotoksena Varsinais-Suomessa sote-järjestöjen toimiva maakunnallinen verkosto yhteistyöhön ja vaikuttamiseen. Tuotoksena myös järjestöjen yhteiseen käyttöön materiaaleja (mm. diaesityksiä) ja yhteisen tavoitteen mukaisesti ideoituja (Pitch)hissipuheita yhteisen viestin vahvistamiseksi. YKSILÖTASO Asiakkaan kokemus kuulluksi tulemisesta palvelujen käyttäjänä on vahvistunut, asiakkaan ääni on siis saavuttanut myös maakunta/sote-aluetason. Asiakastiedon keruuseen on löytynyt hyviä käytäntöjä ja ne on jaettu järjestöjen kesken. Olemassa oleva asiakaskokemustieto on päättäjien käytettävissä. Erityistä apua ja tukea tarvitsevien ihmisten tarpeet on tiedostettu maakunnan tasolla ja näiden kohderyhmien tarpeet on huomioitu palveluohjauksessa. Asiakastietoa hyödynnetään palveluja suunniteltaessa järjestöjen avulla. Tuotoksena vakiintuneita toimintatapoja, joiden avulla tuodaan esille asiakkaiden kokemusta palvelujen ja toiminnan suunnittelussa. Seurannan ja arvioinnin toteutus 1) Kaikki RAY:n raportoinnissa käytettävät määrälliset indikaattorit sekä mm. yhteydenottojen määrä ja yhteistyöpalaverien määrä, yhteistyökumppanien lisääntyminen jne. 2) Palautteenkeruu toiminnasta yksilöasiakkailta, kohderyhmäjärjestöiltä, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä sekä työntekijöiden itsearviointi (toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus suhteessa tavoitteisiin, kehittämisehdotukset): - toimenpidekohtainen palautteenkeruu järjestetystä toiminnasta - sähköinen vuosipalautekeruu kohderyhmäjärjestöiltä, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä. - työntekijöiden puolivuotis- ja vuosipalautteenkeruu ja -arviointi; itsearviointitalkoot, työkaluna esim. PATA - jatkuva spontaanin suullisen palautteen keruu kaikilta tahoilta. 3) Osaprojektikumppaneista koostuvan ohjausryhmän seuranta- ja kehittämispalaverit kahdesti vuodessa (tai tarvittaessa) ja koko yhteistyöryhmän (myös sopimuskumppanit) seuranta- ja kehittämispalaverit kahdesti vuodessa.

Avustushakemus 12 (26) - Hankkeen alussa koko hankekaudelle vahvistetaan tarkennettu toimintasuunnitelma, jossa vuosiaikasuunnitelmat ja määrälliset toimintatavoitteet. Hanketoiminnan suunnittelun työkaluna toimii esim. JOKERIsuunnittelualusta. Toimintasuunnitelmaa ja resurssien kohdentamista tarkennetaan vuosittain seuranta- ja arviointitiedon ja siitä syntyneiden kehittämisideoiden perusteella. Yhteinen näkemys ja tavoitteiden mukainen toiminta varmistetaan hanketyöntekijöiden säännöllisillä tapaamisilla. - Hanke tekee järjestöille ja kunnille sähköisen alkukartoituksen ja loppukyselyn. Maakunnan strategisille kumppaneille tehdään suullinen kysely hankkeen alussa ja lopussa. - Tietojen kokoamisessa, hankekoordinoinnissa ja raportoinnissa hyödynnetään INNOKYLÄ:n sähköistä työskentely-ympäristöä ja hankepankkia. - Muistiyhdistyksen hallitukselle tiedotetaan säännöllisesti projektin kulusta ja hallitus seuraa ja ohjaa projektin etenemistä. Hanketta hallinnoiva toiminnallinen johto seuraa ja ohjaa hankekokonaisuuden käytännön toteutusta ja vastaa taloudesta ja toiminnasta. Lisäksi hankehallinnoija toimii Ikäihmisten osaprojektin työntekijän/hankekoordinaattorin esimiehenä. Muiden osaprojektien toiminnasta vastaavat järjestöt vastaavat siirtosopimuksen mukaisista velvollisuuksistaan, osaprojektin sisällöstä ja työnantajavelvoitteistaan. Viestinnän toteutus Ulkoisen viestinnässä tuodaan esiin sote-järjestöjen merkitys; kuinka isosta asiasta on kyse ja kuinka haavoittuvaa se on. Kerrotaan vaikutuksista, jos kuntien taloudellinen tuki ei jatku sote-uudistuksen jälkeen. Tärkeä osa viestintää on ratkaisumallien ja ideoiden tarjoaminen sote-uudistuksen laadukkaan toimeenpanon aikaansaamiseksi. Viestinnällä vaikutetaan uudistuksen täytäntöönpanoon V-S:ssa ja kohderyhmät ovat muutosta valmistelevat virkamiehet ja päätökset tekevät poliitikot. Päättäjistä pohditaan, keihin satsataan, sillä valtaa käyttää vain osa, henkilökohtaisuus on paras tapa saada viesti perille. Epävirallisten, ehkä tehokkaimpien kohtaamisten onnistuminen vaatii aktiivista osallistumista. Verkostojen ylläpitäminen on oleellinen osa viestimistä. Hankkeessa järjestetään tilaisuuksia paikallisille päättäjille ja virkamiehille. Tämä ei ole yhtä tehokasta kuin henkilökohtaiset kontaktit, mutta ajankäytöllisesti järkevää. Viestinviejinä toimivat myös päättäjät, jotka kokevat järjestöt tärkeäksi. Pitää saada poliittisesti laaja kenttä aktivoitumaan, ettei asia profiloidu yhteen poliittisen liittymään. Hankkeessa yhdistetään kunnan/maakunnan suurimpien

Avustushakemus 13 (26) ryhmittymien avainpäättäjiä ja autetaan heitä yhteisiin ulostuloihin. Tuotetaan valmista materiaalia, jotta he voivat argumentoida hyvinvoinnin edistämisen puolesta kunnassa/maakunnassa. Julkisuus lisää viestien vaikutusta ja siksi tuotetaan asiantuntijakirjoituksia medialle, tarjotaan taustatietoa/vinkkejä soteuudistuksen vaikutuksista ja nostetaan kansalaisjärjestötoiminnan tärkeyttä esiin. Yleistä vaikuttamisviestintää tehdään sosiaalisissa medioissa. Sote-uudistuksen monimutkaisuus ja epävarmuus tekevät järjestöviestinnästä haasteellista, ilmassa on pelkoja ja kuvitelmia. Tietoa keräämällä, analysoimalla ja tiivistämällä tietotulvasta poimitaan järjestöille oleelliset viestit, jotta järjestötoimijat löytävät tarvitsemansa tiedon helposti. V-S:n liiton www-sivulle Kimpassa Allihopa perustetaan järjestöjen oma alasivu johon kootaan järjestöjä koskevat tiedot sote-uudistuksesta ja linkit lisätietoihin ja järjestöjen omaan FB-ryhmään. Hankkeessa hyödynnetään myös jo olemassa olevia verkostoja (Esim. TVJ, Salon SYTY ja V-S Lapset kattavat n. 100 järjestöä) Tätä hakemusta tehdessä perustettiin Järjestö2.0 -someryhmä, johon liittyivät halukkaat toimijat, tätä ja vastaavia hyödynnetään jatkossa. Jotta sisäinen luottamus ja yhteistyöhalu jatkuvat, aloitetaan sisäinen viestintä järjestöjen 1+1=3 -risteilyllä. Tämä on V-S:ssa toimiva tapa järjestää iso seminaari, johon mahtuu sekä seminaariasiaa että yhdessäoloa. Tämän jälkeen järjestettäviä tilaisuuksia järjestöille, esim kehittämispäiviä, hyödynnetään viestinnässä. Yleistä viestintää hankkeesta ja sen etenemisestä tehdään tiedotteilla neljästi vuodessa. Sisäisen viestinnän keinoja vastuujärjestöjen ja muiden kumppaneiden kesken ovat mm. tapaamiset, sähköpostiviestintä ja sähköinen keskustelufoorumi. Työntekijöiden kesken huolehditaan viestinnästä tapaamisilla ja sähköisen keskustelufoorumin avulla. Innokylä on käytössä hanketyön kuvaamisessa, hyvien käytäntöjen levittämisfoorumina ja sähköisenä työskentelyalustana. Ulkoisesta vaikuttamisviestinnästä vastaa lasten ja nuorten osaprojekti yhdessä hankejohdon kanssa ja muut osallistujat ovat mukana toteuttamisessa. Mukana olevien toimijoiden verkostot kartoitetaan ja varmistetaan sopivin henkilö viestin kohdentajaksi. Sidosryhmien viestinnän sisällöstä sen levittämisestä eri järjestöille vastaavat vastuujärjestöt. Sisällön viemisestä nettisivuille vastaa lasten ja nuorten osaprojekti. Hyviä käytäntöjä/juurrutettavia tai levitettäviä toimintamalleja esitellään hankkeen päättyessä loppuseminaareissa ja mediatiedotteissa sekä Innokylän sivuilla. Hankkeen käynnistyessä tehdään viestintäsuunnitelma aikatauluineen ja suunnitelmaa päivitetään hankkeen kuluessa. Hankehakuvaiheessa emme halunneet vielä tehdä tiukkaa aikataulutusta, sillä sote-uudistus elää koko ajan.

Avustushakemus 14 (26) Riskit ja niiden hallinta 1) Hankekumppanien/työntekijöiden keskinäisen ymmärryksen puute ja vuorovaikutuksen riittämättömyys tai hallinnolliset ja taloudelliset ristiriidat: riski on mahdollinen. Huolehditaan sisäisestä viestinnästä ja työntekijöiden riittävästä kohtaamisesta. Varmistetaan, että työntekijöiden luomia suhteita yhteistyökumppaneihin ja verkostoihin jaetaan työntekijöiden kesken. Tehokkaan keskinäisen viestinnän, kirjaamisen ja tiedonjakamisen avulla varmistetaan, että hankkeen toiminta jatkuu joustavasti vaikka työntekijä vaihtuisi. Sovitaan selkeät roolit ja vastuut jo aloitusvaiheessa Laaditaan riittävät yhteistyösopimukset hankkeen koordinoijan ja osahankkeiden välillä. Sovitaan etukäteen järjestöjen tilojen käytöstä hankkeen toiminnassa. 2) Muiden järjestöjen epäluulot hankkeen toimintaa kohtaan: riski ei kovin todennäköinen Esim. järjestöjen pelko siitä, että hankejärjestöt toimivat omien etujensa asianajajina. Yhteistyötä on tarkkaan suunniteltu ja tähän näkökulmaan on panostettu. Jo suunnitteluvaiheessa on huomioitu yhteistyökumppanit ja heidän toiveensa hankkeen suhteen. Yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus vaikuttaa tavoitteisiin ja toimintaan. Lisäksi luottamuspulariskiä ehkäistään ylläpitämällä avoimuutta toiminnan suhteen ja esim. dokumentoidaan tarkasti hankkeen toiminnan tuotokset ja tulokset. 3) Järjestöjen epätasapuolinen huomiointi. Riski on kohtalainen suuri. Hankkeessa on mukana erikokoisia järjestöjä, joilla on erikokoiset ja -tyyppiset haasteet. Järjestöjen määrä on suuri ja ne toimivat laajalla alueella. Riskiä pienennetään jalkautumalla järjestöjen luokse ja toteuttamalla esim. seutukunnallisia tilaisuuksia. Toiminnassa hyödynnetään olemassa olevia yhteistyöryhmiä, verkostoja ja tapahtumia. Jalkautumisen avulla helpotetaan myös järjestöjen sitoutumista toimintaan. Pienten järjestöjen huomioimatta jäämistä ehkäistään kokoamalla pienet toimijat yhteen ja hyödynnetään siten näiden järjestöjen osaamista. 4) Ongelmat käytännön toteutuksessa sekä järjestöjen sitouttamisessa, sekä järjestöjen niukat henkilöstöresurssit ja tiukka taloudellinen tilanne. Riski on kohtalaisen suuri. Nämä estävät järjestöjä ottamasta vastaan hankkeen tuomia mahdollisuuksia. Riski vaatii erityistä panostamista suunnitteluun. Ongelmien ja ristiriitojen syntymistä ehkäistään kertomalla ääneen ongelmakohdista, osallistamalla järjestöjä suunnitteluun ja arviointiin sekä toteuttamalla keskustelevia tilaisuuksia. Toimintaa suunnitellaan ja järjestetään erityyppisten yhteistyökumppaneiden tarpeet ja mahdollisuudet huomioiden ja kohderyhmälle sopiviksi, jotta esim. pienet järjestöt, joilla on vähäiset resurssit, voivat osallistua. Järjestöjen tarpeista tehdään alkukartoitus, jonka avulla voidaan suunnitella hankkeen toiminta järjestöille mahdollisimman mielekkääksi ja järjestöt voivat tuntea hyötyvänsä hankkeesta.

Avustushakemus 15 (26) 5) Yhteistyökumppanit esim. yritykset eivät halua tehdä järjestöjen kanssa työtä. Riski on melko suuri Kumppanuuksia ennakoidaan verkostoitumisella ja tutustumalla mahdollisiin tahoihin, jotta tarpeen tullen tarpeellinen yhteistyö on helpompi aloittaa. Hyödynnetään kaikenlaisia vaikuttamiskeinoja yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Vältetään hyväuskoisuutta, jotta ehkäistään mahdollinen järjestöjen toiminnallinen ja taloudellinen hyväksikäyttö (verosuunnittelu). Tuodaan järjestöjen työ ja osaaminen esille ja esitetään mitä konkreettista hyötyä järjestöjen toiminnasta on. Näytetään mitä lisäarvoa järjestöjen toiminta tuottaa yhteistyökumppaneille: esim. kosketuspinta asiakkaisiin ja vapaaehtoistoiminta, joka tuo toimintaan laadullista lisäarvoa. 6) SOTE:n sisäiset poliittiset ongelmat, se toteutuuko sote-muutos tai että muutoksen jälkeen järjestöt eivät löydä oikeita yhteistyökumppaneita. Riski on jonkin verran todennäköinen. Riskit eivät ole hyvin merkittäviä hankkeen hyödyn kannalta. Jos sote-uudistus ei toteudu, niin silloin on vieläkin tärkeämpi rakentaa kumppanuuksia. Arvio kilpailuvaikutuksista Hankkeen tarkoitus on vahvistaa sote-järjestöjen yleishyödyllistä toimintaa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden asemaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Toiminnalle ei ole olemassa kilpailua, sillä kukaan ei tuota vastaavan sisältöisiä palveluja markkinaehtoisesti. Järjestöjen osaamisen vahvistamisessa verkostoissa on koulutuksellisia elementtejä, mutta kokonaisuudessaan tämä on pieni osa toimintaa ja koulutuksellisten sisältöjen tuottamisessa hyödynnetään myös jo olemassa olevia paikallisia toimijoita mahdollisuuksien mukaan (esim. Sivis) Kilpailuhaitta on siis tältäkin osin vähäinen. Hankkeen tavoitteet, tarkoitus ja toiminta ovat vahvasti kansalaisjärjestölähtöisiä, eikä tarkoituksena ole tuottaa liiketaloudellista voittoa. Hanke ei myöskään osallistu kilpailutuksiin. Hanke tukee nimenomaan Varsinais-Suomen sote-järjestöjen yleishyödyllistä toimintaa ja järjestöjen palvelutuotannon ja muun liiketaloudellisen toiminnan tukeminen on rajattu pois. Hankkeen käytännön toimintaan osallistuvien järjestöjen tietotaito toki karttuu hankkeen aikana ja hankkeen kautta toimijat kasvattavat omia vaikuttamisverkostojaan. Jotkut järjestöistä, joilla on omana toimintanaan myös palvelutuotantoa, saattavat hyötyä tästä jonkin verran. Arvioimme tähän kilpailuhaitan kuitenkin vähäiseksi. Koko järjestökentän kohderyhmästä tämä on hyvin pieni osa ja saatu hyöty vähäinen suhteessa palvelutoiminnassa tarvittavaan kokonaisosaamiseen.

Avustushakemus 16 (26) Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin Hankkeen lähtökohtana on yleishyödyllisen järjestölähtöisen auttamistyön vahvistaminen ja vakiinnuttaminen maakunnallisessa muutoksessa uudessa toimintaympäristössä ja hankkeen hyötyjänä on nimenomaan kolmannen sektorin sote-järjestöt. Julkisen sektorin kanssa tehtävässä kehittämisyhteistyössä hankkeen tehtävänä on yksilön/asiakkaan äänenä toimiminen niin, että asiakkaidemme näkökulma ja tarpeet näkyvät vahvasti maakunnan/sote-alueen ja peruskuntien palveluiden kehittämistyössä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä mm. julkisen sektorin maakunnallisen yksilöllisen palveluohjauksen ja palvelujen kehittämiseksi. Hankkeen rooli on kuitenkin vahvistaa tässä järjestöjen kumppanuutta, tuoda suunnitteluun järjestöjen ydinasiakkaiden asiakaskokemuksia ja varmistaa järjestöjen palvelujen näkyvyys ja niihin ohjautuminen myös julkisen asiakasohjauksen kautta. Peruskuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä on yhteisiä tavoitteita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Hankkeen toimintamuodot kuitenkin tukevat nimenomaan sote-järjestöjen asemaa ja toimintaedellytyksiä yhteistyötä vahvistamalla. Hanke ei siis järjestä tai korvaa julkisen sektorin järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia palveluita. Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppanit Yksittäinen kumppani: Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Yhteistyömuoto: Taloudellinen yhteistyö, avustuksen siirtosopimus Kuvaus tehtävästä: Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvän järjestötyön osaprojekti. Hankekokonaisuuden maakunta/sote-aluetason yhteistyön vahvistamisen, vaikuttamistyön ja hankeviestinnän vahvistamisen erityisvastuu.

Avustushakemus 17 (26) Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Osaproj.sopimus, vslapset, järjestö 2.0, 3.2017.pdf Yksittäinen kumppani: Turun Kaupunkilähetys ry Yhteistyömuoto: Taloudellinen yhteistyö, avustuksen siirtosopimus Kuvaus tehtävästä: Työikäisiin liittyvän järjestötyön osaprojekti. Peruskuntatason yhteistyön vahvistamisen ja järjestöyhteistyön vahvistamisen erityisvastuu Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Osaproj. sopimus, kaup.läh, järjestö 2.0, 3.2017.pdf Yksittäinen kumppani: TVJ, Turun Seudun Vammaisjärjestöt ry Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Verkostotiedotus, pitkäaikaisairaiden ja vammaisten sekä esteettömyyden asiantuntijuus, yhteistyöryhmiin osallistuminen Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sopimus, TVJ. järjestö 2.0, 3.2017.pdf Yksittäinen kumppani: Salon SYTY ry Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Tiedotuksellinen yhteistyö, maakunnan reunaalueiden ja pikkukuntien edustaja, pienten potilas- ja vammaisjärjestöjen/jäsenistön äänen tuoja. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sopimus, SYTY, järjestö 2.0, 3.2017.PDF

Avustushakemus 18 (26) Yksittäinen kumppani: Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Asiakaslähtöisen palveluohjauksen asiantuntijuus, Liikkuva resurssikeskus-mallin levittäminen Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sopimus, Läh.palv.yhd.järjestö 2.0, 3.2017.pdf Yksittäinen kumppani: MLL, Varsinais-Suomen piiri Yhteistyömuoto: Taloudellinen yhteistyö, työntekijäresurssi Kuvaus tehtävästä: Tiedotuksellinen verkostoyhteistyö, viestinnällinen yhteistyö, maakunallisuuden ja poliittisen vaikuttamisen asiantuntija Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sopimus, MLL, järjestö 2.0, 3.2017.pdf Yksittäinen kumppani: TST, Turun Seudun Työttömät Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Asiakaskokemusten välittäminen ja kokemustiedon tuottaminen sekä tiedonvälitys työttömyyteen liittyvistä asioista Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sopimus, TST järjestö 2.0, 3.2017.PDF Yksittäinen kumppani: Varsinais-Suomen FinFami Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Tiedotus- ja viestintäyhteistyö, kokemusasiantuntijuuden käyttö, yhteistyöryhmät Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sopimus, FinFami, järjestö 2.0, 3.2017.PDF

Avustushakemus 19 (26) Yksittäinen kumppani: Fingerroosin säätiö Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Tiedotus- ja konsultaatioyhteistyö, etsivän vanhustyön asiantuntija Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sopimus, Fingerroos, järjestö 2.0, 3.2017.pdf Yksittäinen kumppani: Suomen Punainen risti, V-S:n piiri Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Tiedotusyhteistyö, ikäihmisten vapaaehtoistoiminnan asiantuntija, mm. ystävätoiminta Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sopimus, SPR, järjestö 2.0, 3.2017.pdf Yksittäinen kumppani: Folkhälsans Förbund, Åboland Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Tiedotuksellinen yhteistyö, ruotsinkielisten asiakkaiden kuulemiseen liittyvät asiat, tilojen käyttöön liittyvä yhteistyö Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sopimus, Folkhälsan, järjestö 2.0, 3.2017.pdf Yksittäinen kumppani: Sateenkaarikoto ry Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Monikulttuuristen perheiden äänenä toimiminen,

Avustushakemus 20 (26) monikulttuuristenverkostojen edustaja, maahanmuuttajaperheisiin liittyvien asioiden asiantuntijana toimiminen Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sopimus, Sateenkaarikoto. Järjestö 2.0, 3.2017.pdf Yksittäinen kumppani: Turun kauppakamari Yhteistyömuoto: Viestinnällinen yhteistyö Kuvaus tehtävästä: Toimii yhteistyölinkkinä Varsinais-Suomen yrityksiin, tiedotuksellista yhteistyötä sekä tiloja käyttöön. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sopimus, Kauppakamari, järjestö 2.0, 3.2017.PDF Yksittäinen kumppani: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskus Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: koulutusyhteistyö, keskinäinen sparraus ja seurakunnan vapaaehtoisreservin hyödyntäminen järjestöissä Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sopimus, SRK, järjestö 2.0, 3.2017.PDF Yksittäinen kumppani: Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: STM:n maakunnallisten hankkeiden puolesta; muotoja mm. asiantuntijaosamaisen vaihto ja yhteinen tiedottaminen Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Lausunto,sopimus, Turun kaupunki hyto, järjestö 2.0, 3.2017.pdf

Avustushakemus 21 (26) Yksittäinen kumppani: Salon kaupunki Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: (Huom! Aiesopimus ei ehtinyt hakuun, liitteenä luonnos.)kunta-järjestö-kumppanuudet ja yhteistyön muotoja esim. olemassa olevien hyvien käytäntöjen esiintuominen ja hankkeen peruskuntiin suunnatun toiminnan suunnittelu- ja arviointiyhteistyö. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: aiesopimuspohja, Salo.pdf Yksittäinen kumppani: Sivis Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Asiantuntija ja kouluttaja-yhteistyö yhteistyöhön, verkostoitumiseen ja kumppanuuteen liittyvissä asioissa. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sopimus, Sivis, järjestö 2.0, 3.2017.pdf Tavara- ja palveluhankinnat Erittely tavara- ja palveluhankinnoista Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Varsinais-Suomen Muistiyhdistys: yksi kannettava tietokone, yksi tablettitietokone ja kaksi matkapuhelinta 2500. Palveluntuottaja jos tiedossa: ei tiedossa Hinta-arvio: 2 500 Kulutili: Puhelin- ja ICT-hankinnat Perustelu ostolle: Muistiyhdistys:

Avustushakemus 22 (26) - Hankekoordinaattorin tehtävä 100%, joten tarvitsee tietokoneen ja puhelimen. -Aluejohtajalla nyt Muistiluotsin vanha Lumia-puhelin, ei pysty asentamaan verkostoitumiseen ja sähköiseen viestintään tarvittavia sovelluksia. Yksi tabletti tarvitaan maakunnallisen liikkuvan työn vuoksi. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Varsinais-Suomen Muistiyhdistys: työpisteen huonekalut. 1000 Palveluntuottaja jos tiedossa: ei tiedossa Hinta-arvio: 1 000 Kulutili: Kalustohankinnat Perustelu ostolle: Muistiyhdistys: hankekoordinaattorin työtehtävä 100 %, tarvitsee oman työpisteen Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen ostamat koulutus- ja konsultaatiopalvelut. Palveluntuottaja jos tiedossa: Useita palveluntuottajia Hinta-arvio: 2 000 Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Järjestöille muutosvalmiuden vahvistamiseksi tarvittavia asiantuntijapalveluja esim. kehittämis/verkostopäiviin. Paljon sisältöjä tuotetaan myös itse ja verkostojen avulla, mutta osa asiantuntijuudesta pitää hankkia ulkopuolelta. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen ostamat asiantuntijapalvelut : Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöiltä ostettava asiantuntijatyö mm. tilaisuuksien ja koulutuksen järjestämiseen Palveluntuottaja jos tiedossa: Perhekuntoutuskeskus Lauste Hinta-arvio: 4 000 Kulutili: Ulkopuoliset palvelut

Avustushakemus 23 (26) Perustelu ostolle: Perhekuntoutuskeskuksen erityisasiantuntemus tarvitaan koulutuksiin. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen ostamat asiantuntijapalvelut : hankkeen viestintämateriaalin tuotto, painatus, palvelumuotoilu Palveluntuottaja jos tiedossa: Useita tuottajia, ei tiedossa Hinta-arvio: 7 500 Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Hankkeen sisällä ei riittävästi tätä erityisasiantuntemusta. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Turun Kaupunkilähetys: yksi kannettava tietokone ja yksi matkapuhelin. Palveluntuottaja jos tiedossa: ei tiedossa Hinta-arvio: 2 000 Kulutili: Puhelin- ja ICT-hankinnat Perustelu ostolle: Turun Kaupunkilähetys: Hankkeeseen tulevalle työntekijälle tulee vanhaan työtehtävään sijainen, joten työvälineitä ei ole uuden hankkeen käyttöön. kannettava oma tietokone tarvitaan liikkuvan työn vuoksi. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Turun Kaupunkilähetys: työpisteen huonekalut Palveluntuottaja jos tiedossa: ei tiedossa Hinta-arvio: 1 500 Kulutili: Kalustohankinnat Perustelu ostolle: Turun Kaupunkilähetys: Hankkeeseen tulevalle työntekijälle tulee vanhaan työpisteeseen sijainen, joten hankkeelle pitää perustaa oma työpiste.

Avustushakemus 24 (26) Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Turun kaupunkilähetyksen ostamat koulutus- ja konsultaatiopalvelut. Palveluntuottaja jos tiedossa: Useita tuottajia, ei tiedossa Hinta-arvio: 700 Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Järjestöille muutosvalmiuden vahvistamiseksi tarvittavia asiantuntijapalveluja esim. kehittämis/verkostopäiviin. Paljon sisältöjä tuotetaan myös itse ja verkostojen avulla, mutta osa asiantuntijuudesta pitää hankkia ulkopuolelta. Kilpailutettava hankinta: Ei Ulkopuolelta ostettavat palvelut ja hankinnat yhteensä 21 200 Miten kilpailutus hoidetaan? Ei varsinaisesti kilpailutettavia hankintoja. Ostoissa tehdään kuitenkin hintavertailuja ja/tai pyydetään tarjouksia. Lähipiirihankintojen käyttö Avustuskohteeseen ei liity lähipiirihankintoja Ohjelmat Toiminnan liittyminen ohjelmaan tai teemaan Toiminta liittyy avustusohjelmaan tai teemaan Mihin? Järjestö 2.0 - mukana muutoksessa

Avustushakemus 25 (26) Miten haettava toiminta liittyy ohjelmaan tai teemaan? Hankkeella vahvistetaan järjestöjen roolia ja rakennetaan toimijaverkostoa maakunta- ja sote-uudistuksessa sekä peruskuntien uudistuvassa terveydenedistämis- ja hyvinvointitoiminnassa. Hankkeessa vahvistetaan sotejärjestöjen yhteistä vaikuttaja- ja asiantuntija-asemaa ja osallisuutta ja parannetaan järjestöjen toimintaedellytyksiä maakunta/sote-aluetasolla niin valmistelussa kuin tulevassa toiminnassa. Hankkeessa tuodaan esiin järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan merkitys ja kumppanuuksien tärkeys myös peruskuntatasolla sote-uudistuksen jälkeen. Hankkeessa selkiytetään kuntakumppanuuksien yhteistyötahoja ja vaikutetaan kuntien taloudensuunnitteluun niin, että kansalaisjärjestötoiminnan edellytykset ovat olemassa myös sote -uudistuksen jälkeen. Hankkeessa vahvistetaan myös järjestöjen omaa toimintaa suuressa maakunnallisessa muutoksessa mm. varmistamalla tarvittava tieto ja osaaminen mm. rakenteen muutoksista, omista vahvuuksista ja niiden esiin saattamisesta, vaikuttamistyöstä ja yhteistyöstä. Hankkeessa luodaan käytäntöjä myös asiakkaan osallisuuden ja omien vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen tulevan sote-alueen palveluiden suunnittelussa, palvelun käyttämisessä. valinnassa ja arvioinnissa. Hankkeessa vahvistetaan järjestöjen roolia asiakaskokemuksen kerääjänä ja tiedon tuottajana palvelujen suunnittelussa eri tasoilla. Erityistä huomiota kiinnitetään haavoittuvassa asemassa oleviin, eniten apua ja tukea tarvitsevien palvelukäyttäjien huomioimiseen sote-uudistuksessa sekä järjestöjen merkitykseen ja rooliin heidän tukijanaan. Ohjelman tarkoituksena on yhdistää maakunnallisesti järjestöjä vahvistamaan rooliaan ja vaikuttamistoimintaansa maakunta/sote-aluetasolla. Tämän hankkeen taustalla olevat järjestöt edustavat jo noin sataa maakunnan sotejärjestöä, joten tavoitteellinen yhteistyö on jo alkanut, yhteinen näkemys on löytynyt ja tahtotila on olemassa. Näiden järjestöjen lisäksi monet muut ovat ilmaisseet jo tukensa hankkeelle ja ovat mielellään osallistumassa käytännön toimintaan ja yhteiseen kehittämiseen. Sisällöstä vastaava yhteyshenkilö

Avustushakemus 26 (26) Nimi Minna Rosendahl Sähköpostiosoite minna.rosendahl@muistiturku.fi Puhelin +358 400 653379 Taloudesta vastaava henkilö Nimi Päivi Pusa /Tilitoimisto Kaikumäki Sähköpostiosoite paivi.pusa@tilitoimistokaikumaki.fi Puhelin +358 2 2332123