Matkailun ja kaivostoiminnan yhteensovittaminen Kuusamon yleiskaavaprosessissa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoituksen ja merkityksen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Mika Flöjt
Kuusamon uraanivyöhyke Kuvakaappaus GTKn sivultahttp://geomaps2.gtk.fi/website/u/viewer.htm 1.12.2015 Kaivosfoorumi Mika Flöjt 8.4.2016
Mika Flöjt
Mika Flöjt
Entäpä, Jos Kesänkiin olisi avattu uraanikaivos 1970 luvulla? Mikä olisi Äkäslompolon matkailun tilanne nyt? Outokumpu Oy: Uraanikaivos Kesänkitunturin sisään, tunnelin suu Lainiotunturille päin. Tieyhteys punaisella katkoviivalla. Mika Flöjt
riittävän aikaisessa vaiheessa laatia Kaavoitustyötä ohjaavaksi taustaselvitykseksi laadittiin laajapohjaisessa työryhmässä LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Sen yhtenä tuloksena kirjattiin: Kaivosteollisuus Kaivostoimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueilla, joilla ei kohdistu merkittäviä haittoja luontoarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle tai asutukselle Luonto- ja maisema-arvoiltaan herkälle sekä matkailun kannalta keskeiselle alueelle (Oulanka-Ruka-Kitka -alue) ei käytettävissä olevan tiedon pohjalta kaivostoimintaa tai sen rikastustoimintaa voida riskittömästi käynnistää Uraanikaivostoiminnan aloittamista Kuusamossa ei hyväksytä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (Kuusamon kaupunginhallitus 20.2.2007 41 ) Mika Flöjt
luontoarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle tai asutukselle Tällaista aluetta alettiin kutsua MATKAILUN YDINALUEEKSI, kansankielellä kaivoskieltoalueeksi Tämän alueen tarkempi määrittely työllisti koko kaavoitusprosessin ajan Matkailukolmio, vai pienempi matkailukolmio, vai 10 km ympyrä keskipisteenään Ruka, vaiko laajennettu ankkamalli (tämä tuli lopulta voimaan) Kaavamääräyksenä yksilöity: MATKAILUN YDINALUE. Alue on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä matkailu- ja virkistysalue, jonka kehittäminen mahdollistetaan vaalimalla vesistöjen ja ympäristön tilaa. Tarkemmassa suunnittelussa ydinalueelle muodostetaan päiväretkeilyyn tarkoitettuja reitistöjä ja virkistyskohteita. Maa- ja porotalous sekä muu maankäyttö on alueella mahdollista muiden kaavamerkintöjen mukaisesti. Metsätalous on alueella sallittu metsälakien mukaisesti. Suojelualueiden ulkopuolella maaaineslain mukainen, maa-ainesten otto on sallittu. Alueella ei voida harjoittaa kaivos-, rikastus-ja jalostustoimintaa. Kuusamon kaupunki ei kaavoita alueelle kaivostoimintaa tai rikastus- ja jalostuslaitoksia (kaivoslaki 47 ). Mika Flöjt
Matkailun ydinalue mr-1,matkailun ja virkistyspalvelujen alue vr-1 Mika Flöjt
Yleiskaava hyväksyttiin joulukuussa 2016 Tavallaan toiseen kertaan, koska yhtä muistutusta marraskuun päätöksessä ei oltu käsitelty. [muotoseikat ovat oleellisia, koska niihin kunnallinen päätös voi kaatua] Kaivosyhtiö Dragon valitti kaavapäätöksestä, katsoen kaavakäsittelyssä olleen: - Menettelyvirheitä - Kaavan laatimisen lähtökohta on ollut virheellinen (kaivostoiminnan kieltämiseen tähtäävä tavoite) - Eikä kaivosyhtiötä ole otettu tasavertaisena osallisena huomioon Koska kaivosala pitää Kuusamon kaavapäätöstä itselleen haitallisena ennakkotapauksena, niin kaivosyhtiö saanee kaivannaisteollisuuden kautta tukea valitusmenettelyynsä. Mutta voiko kaivosyhtiön valitus menestyä? Uskon Kuusamon yleiskaavapäätöksen kestävän KHO:nkin tarkastelun. Mika Flöjt
luontoarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle tai asutukselle Onko Ylläksellä alueita, jonka luontoarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle tai asutukselle voisi kaivostoiminnasta aiheutua haittaa? Mikäli kaavoituksella halutaan asiaan vaikuttaa, niin se on mahdollista. Kunnalla on kaavoitusmonopoli. Kuntalaisilla on se tahtotila, jolla kaavoitusprosessiin vaikutetaan. Tahtotila täytyy tuoda julkiseksi ennen kuin se vaikuttaa. Mika Flöjt
Kaivosyhtiöt tekevät omasta asiastaan ympäristövaikutusarvioinnit Tuovatko kaivosyhtiöt riittävästi ja luotettavasti esille ne seikat, jotka vaikuttavat luontoarvoihin, luonnontuotteisiin ja elintarviketuotantoon, maisemaan ja vesistöihin? Omasta asiastaan? Kyllä tämä jää kuntalaisten itsensä arvioitavaksi. Eräs keskeinen seikka on kaivosyhtiön toimenpiteiden kohteena olevan kallioperän ominaisuudet ympäristöturvallisuuden kannalta. Sen kaivosyhtiöt jättävät kertomatta. Ne puhuvat kaivosmineraaleista ; rauta, nikkeli, kulta, fosfaatti, jne. Ympäristöturvallisuuden kannalta oleelliset seikat (kaivosyhtiön kannalta harmemineraalit) näyttävät jäävän kertomatta, koska niitä kaivosyhtiö ei aio hyödyntää. Esimerkiksi uraani, arseeni, yms ovat tällaisia kertomatta jääviä seikkoja. Onko syynä se, että pelätään kuntalaisten vastustuksen lisääntymistä? Mika Flöjt
Hannukainen ja uraani Kuusamon Juomasuon uraanin koerikastus Kolarissa 1992 STUK vaati ennakkoon raportointia Kuusamon Juomasuon kultakaivoksen 1992 koerikastuksesta. Vasta vuoden 1993 lopulla (saatuaan ensin KTM:ltä uraania mainitsemattoman Juomasuon kaivoskirjan) Outokumpu Oy raportoi STUKille noita vaadittuja tietoja rikastuksen uraanipitoisuuksista. Malmin uraanipitoisuus 0,02 0,075 %, (huomattavasti korkeampi kuin oli ennakkoon arvioitu.) Saadun kultarikasteen uraanipitoisuus ylitti osittain ydinenergia-asetuksen uraanimalmirajan 0,1 % o kultarikaste laimennettiin sekoittamalla se suhteessa 1:10 Saattoporan huomattavasti vähemmän uraanipitoiseen kultarikasteeseen ennen lähettämistä Harjavaltaan kultaharkoiksi sulatettaviksi. o Harjavallasta ei löydy tietoja kultarikasteiden mukana toimitetuista uraaneista. Kullanvaahdotuksen rikastushiekka sijoitettiin Rautuvaaran rikastushiekka-alueelle tehtyyn erilliseen kaivantoon. Toisessa rikastusmenetelmässä, eli tärypöydällä aikaansaatu erittäin uraanipitoinen kultarikaste sekoitettiin Pahtavuoman uraanipitoiseen malmiin (n. 5000 tn) ja rikastettiin uudestaan vaahdotusrikastuksella sen kanssa. Tämänkin rikastuksen uraanipitoinen jätehiekka johdettiin tuohon erilliseen kaivantoon Rautuvaaran rikastushiekka-alueella. Northlandin suunnitelmissa oli aikomus ottaa nuo Rautuvaaran vanhat rikastushiekkakentät uudestaan käyttöön. Hankkeen YVAselostuksessa aikoinaan perusteltiin ratkaisua ikään kuin pohjavesien kannalta turvallisempana vaihtoehtona verrattuna uusien rikastushiekka-alueiden rakentamiseen. Mutta noista sinne upotetuista uraaneista ei silloin mainittu. Onko uusi omistaja tuonut ko. uraanit kuntalaisten tietoon? Mika Flöjt
Pahtavuoman uraani Myös vanhat uraanikaivokset vaikuttavat Lapin matkailuimagoon, poronhoitoon ja saamelaisten kulttuuriin Ylläksen läheisyydessä on vanha uraanikaivos PAHTAVUOMA, kansalle kuparikaivoksena markkinoitu. Kittilän Pahtavuoman uraanin hyödyntämiseksi esitettiin valtion tukea jo vuonna 1979, jolloin KTM asetti virkamiestyöryhmän selvittämään Pahtavuoman uraanin käyttöönottomahdollisuuksia. Perusteluna oli, ettei Outokumpu Oy katsonut malmin hyödyntämisen olevan nykyisellään liiketaloudellisesti kannattavaa; Asiaan voi kuitenkin liittyä sellaisia energiapoliittisia, aluepoliittisia ja malminrikastuksen teknologiaan liittyviä kysymyksiä, jotka oikeuttaisivat tuotannon aloittamiseen huomattavalla valtion tuella. Työryhmän tehtävänä on selvittää mahdollisen kaivoksen ja malminrikastuslaitoksen kustannukset sekä saatavan uraanirikasteen hintaodotukset ja toisaalta em. energiapoliittiset ja muut kysymykset. Kuinka ollakkaan, Tukes teki nyt 1.2.2017 (20 vuotta sulkemisen jälkeen) päätöksen Pahtavuoman kaivospiirin lakkauttamisesta, mainiten päätöksessään vain kuparin. -Lausuntoja olivat Tukesille antaneet (ei huomauttamista): Lapin ELY-keskus, Lapin Liitto, Metsähallitus. STUKilta ei Tukes ollut lausuntoa pyytänyt. Alueen radiologinen tila on siis selvittämättä. Muutoksenhakuaika Tukesin päätökseen on menossa. Mika Flöjt
Mika Flöjt