KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLI- SUUS -TYÖRYHMÄN VÄLI NYKYTILAN KUVAUS 14.1.2014
Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus... 3 2.1 Palveluiden järjestämistapa... 3 2.2 Palvelurakenne ja -verkot... 5 2.3 Palvelutarpeiden kehitys...10 2.4 Keskeiset huomiot nykytilasta ja sen kehittämistarpeista...16 Liite 1 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Satakunnassa vuonna 2012 1
1. Johdanto Sosiaali- ja terveystoimen nykytilaa tarkastelevaan ryhmään kuuluivat perusturvajohtajat Eija Kuokka Kokemäeltä, Anita Paavola Luvialta, Hanna-Leena Markki Harjavallasta, Jenni Ketonen Nakkilasta ja Alpo Komminaho Eurajoelta. Ryhmän puheenjohtajana toimi Alpo Komminaho. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän (jatkossa KSTHKY tai kuntayhtymä) yhteyshenkilönä toimi kuntayhtymän johtaja Juhani Tiitinen ja hänen varalla henkilöstöpäällikkö Satu Koivusalo. Työryhmä aloitti toimintansa marraskuussa 2013 ja toimeksiantona oli tehdä nykytilan kartoitus Keski-Satakunnan kuntien sosiaali- ja terveystoimen palveluista 20.12.2013 mennessä. Tämän jälkeen työskentely jatkuu uuden palvelumallin suunnittelemisen puitteissa ja ryhmän kokoonpanoon liittyvät myös luottamushenkilöt. Työryhmä on kokoontunut yhteensä viisi kertaa, joista yhden kerran yhdessä KSTHKY:n johtoryhmän kanssa. Kuntayhtymän johtoryhmä on käsitellyt 18.12.2013 väliraporttiluonnosta ja tehnyt siihen korjausehdotuksia. Tiukka aikataulu ja selvitystyön tekeminen ilman lisäresurssia ei ole mahdollistanut laajojen selvitysten tekemistä ja kerätyn aineiston syvällistä tulkintaa. Taustamateriaalina käytettiin Porin kuntaliitosselvitykseen annettavia tietoja, joita täydennettiin Eurajoen tiedoilla. Lisäksi on käytetty KSTHKY:n ja Satakunnan sairaanhoitopiirin (SATSHP) talousarvio- ja tilinpäätöstietoja sekä niihin liittyviä selvityksiä kuten palvelutasosuunnitelmia. Lisäksi joitakin tilastotietoja on poimittu Sotkanetista. Työryhmän työssä ei ole oltu yhteydessä muihin työryhmiin. Selvitystyön koordinaattorilta on saatu pyydetyt vastaukset kustannusten ilmaisemistapaan. Työryhmän mielestä selvitystyön keskeisimmät johtopäätökset voidaan tiivistää seuraavasti: Keski-Satakunnan kuntien palvelurakenne on melko yhdenmukainen. Kuntien välillä on lähinnä eroja palveluiden tuotantotavassa. Toisissa kunnissa on paljon omaa toimintaa, kuten kehitysvammaisten asumispalveluita, toisissa kunnissa ko. palvelut on hoidettu ostopalveluina. Tästä johtuu mm. henkilöstömäärän vaihtelut. Palveluiden tarpeissa on yksityiskohtaisia eroja mutta yhteinen palvelutarve tulevina vuosina keskittyy ikäihmisten palveluihin. Palvelujen kustannukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska niiden kirjaamisessa on eroja. Liitteenä olevan valtakunnallisen tilaston mukaan Harjavallan ja Kokemäen kustannukset ovat muita korkeammat, mikä selittyy korkealla ikärakenteella ja muita korkeammalla sairastavuudella. Keski-Satakunnan alueella on viisi keskeistä kaikille yhteistä kehittämistarvetta, joiden järjestys ja laajuus vaihtelevat kunnittaisten tilanteiden ja strategioihin määriteltyjen kehittämissuuntausten johdosta: 1. Ehkäisevien palveluiden kehittäminen 2. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kokonaisuuden toimivuuden kehittäminen 3. Aikuissosiaalityön ja työllistämisen yhteisiin nykyisiin ja uusiin (2015) velvoitteisiin vastaaminen 4. Ikäihmisten palvelukokonaisuuden muuttaminen avopalvelupainoteiseksi 5. Perusterveydenhuollon kehittäminen o avoterveydenhuollon toimiva kokonaisuus o laitoshoidon vähentäminen mm. kotisairaala toiminnan kehittämisellä o peruserikoissairaanhoidon toimintamallien edelleen kehittäminen o organisaatioiden välisen yhteistyön parantaminen 2
2. Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus Ikärakenteen ja palvelutarpeen kehityksen kannalta Harjavalta ja Kokemäki ovat muita kuntia haasteellisemmassa tilanteessa, kun taas Luvia ja Eurajoki ovat muita kuntia paremmassa asemassa Nakkilan jäädessä välimaastoon. Tällä hetkellä ei ole menossa suuria kehittämishankkeita, joilla voitaisiin tarttua yhteisiin ongelmiin. Ikäihmisten kuntouttamiseen ja kotihoidon kehittämiseen on haettu Kaste-rahoitusta SATSHP:n kautta omalle hankeosiolle siten, että hanke voisi alkaa vuonna 2014. Mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeen ja kuntoutumiseen liittyvään kehittämistarpeeseen ollaan hakemassa yhteistyöratkaisua SATSHP:ssa käynnistyneen hankeosion avulla. Sosiaali- ja terveyspalveluilla pystytään kohtuullisesti järjestämään lakisääteiset palvelut, mutta erityisosaajista on tietyissä tehtävissä pulaa ja ehkäisevään työhön tarvittaisiin lisäpanostusta. 2.1 Palveluiden järjestämistapa Kuntayhtymät, yhteistoiminta-alueet, seudullisesti järjestetyt palvelut ja näihin liittyvät ostopalvelut Eurajoen, Nakkilan ja Luvian kunnat sekä Harjavallan ja Kokemäen kaupungit järjestävät perusterveydenhuollon palvelut Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kautta. Vuodeosastopalveluiden osalta Eurajoki tuottaa itse 10-paikkaisen vuodeosaston palvelut ja Luvia kotisairaanhoidon palvelut. Terveydenhuollon palveluiden lisäksi kuntayhtymä tuottaa kaikille kunnille sosiaalipalveluista vammaispalvelulain mukaiset palvelut, lastenvalvoja-palvelut, psykososiaaliset asumispalvelut sekä erityispalvelut (psykologi-, perheneuvola- ja puheterapiapalvelut, kuntoutusohjaus ja kuntoutussuunnittelu). Poikkeuksena perheneuvola- ja A-klinikkapalveluissa on Kokemäen kaupunki, joka ostaa palvelut A-klinikkasäätiön ylläpitämältä Kokemäen Perhe- ja päihdeklinikalta. Ympäristöterveydenhuollon osalta Eurajoki, Nakkila, Luvia ja Harjavalta kuuluvat Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Kokemäki kuuluu ympäristöterveydenhuollossa Pyhäjärvi- seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Kokemäellä ympäristöterveydenhuoltoa hallinnoi ympäristöosasto. Kaikki selvitystyössä mukana olevat kunnat ovat mukana seudullisessa lastensuojelun kehittämisyksikössä ja virka-ajan ulkopuolisessa sosiaalipäivystyksessä, joita hallinnoi Porin kaupunki. Sosiaaliasiamiespalvelut Harjavallan ja Kokemäen kaupungit ostavat Merikratos Oy:ltä. Eurajoen, Nakkilan ja Luvian kunnat ostavat sosiaaliasiamiespalvelut Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. Erikoissairaanhoidon osalta kaikki selvitystyössä mukana olevat kunnat ovat jäsenkuntina Satakunnan sairaanhoitopiirissä, joka tuottaa myös ensihoidon- ja päivystyspalvelut yö- ja viikonloppuaikoina (perusterveydenhuolto osa). Lisäksi kunnat ostavat kehitysvammahuollon palveluita sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluilta (entinen erityishuoltopiiri). Yhteistyö ja toiminnan kehittäminen ja suunnittelu kaikkien selvitystyössä mukana olevien kuntien sosiaalitoimien kesken on hyvin tiivistä sekä johdon että työntekijöiden tasolla. Kuntien yhteistoimintana on kehitetty muun muassa lastensuojelun ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa ja esimerkiksi vuoden 2014 aikana kehitysvammahuollon kuntoutusohjausta tullaan järjestämään kuntayhteistyönä. 3
Kuntakohtaiset sosiaalipalvelut Kaikissa kunnissa järjestetään kunnan omassa sosiaalitoimessa sosiaalityön ohjausta ja neuvontaa. Kuntien omia sosiaalipalveluja ovat aikuissosiaalityö, toimeentuloturva sekä päihdehuollon ohjaus ja neuvonta, vanhustenhuolto, lastensuojelu (lapsi- ja perhetyö), kehitysvammahuollon sosiaalityö ja työllistämispalvelut (TYP- toiminta, kuntouttava työtoiminta). Nakkilassa, Harjavallassa ja Kokemäellä on työllistämistoimintaan liittyen nuorten työpaja, mikä on Eurajoen kunnassa nuoriso-toimessa, kuten työllistämistukeen liittyvät palvelutkin. Harjavallassa on lisäksi kuntouttavat ryhmäpalvelut ja työllistäminen sekä kuntouttavat ryhmätoiminnat. Eurajoen ja Kokemäen omia sosiaalipalveluja ovat kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta sekä Kokemäellä myös kehitysvammaisten asumisen ohjaus- ja asumispalvelu (Kirsikkakoti). Harjavalta, Luvia ja Nakkila ostavat kehitysvammaisten asumispalvelut ja työ- ja päivätoimintapalvelut pääsääntöisesti yksityisiltä palveluntuottajilta ja SATSHP:n sosiaalipalveluyksiköltä. Perhepalveluita ja lastensuojelun avo-, perhe- ja laitospalveluita ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta, kuten myös mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalveluita ja päihdehuollon laitoskuntoutusta ja kehitysvammahuollon päivätoiminta ja asumispalveluita. Muista kunnista poiketen Eurajoen sosiaalitoimessa on lisäksi päivähoito, jonka siirtoa koulutoimeen valmistellaan vuoden 2014 aikana. Lisäksi poikkeuksena muihin kuntiin nähden Kokemäen perusturvaosasto tuottaa myös edunvalvontapalveluita Rauman ja Porin oikeusaputoimistoille yhteistyösopimuksen perusteella Kotiin annettavat vanhuspalvelut kaikissa kunnissa sisältävät yli 65-vuotiaiden omaishoidontuen, kotipalvelun ja kotipalvelun tukipalvelut. Luvialla kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi. Muissa kunnissa kotisairaanhoito on perusterveydenhuollon palvelua (KSTHKY), jonka Eurajoella tuottaa Attendo Oy. Kotipalvelun tukipalveluita kaikissa kunnissa ovat päivätoiminta, ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, kuljetus- ja turvapalvelut. Kotipalvelun tukipalveluita tuotetaan sekä omana toimintana että ostopalveluna yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Kokemäen kaupungissa sotainvalideille myönnetään maksuttomat koti- ja tukipalvelut sekä myös kiinteistöhuoltoon liittyviä palveluita (nurmikonleikkaus, lumenluonti). Eurajoella sotainvalideille ja rintamaveteraaneille myönnetään palveluseteleitä koti- ja tukipalveluihin (70 euroa kuukaudessa). Harjavallassa myönnetään sotaveteraaneille avokuntoutusta. Lisäksi ikäihmisten on mahdollista saada apua lumenluontiin ja pihatöihin kaupungin työllistämistoiminnasta. Luvialla veteraaneilta ei peritä terveyskeskuksen käyntimaksua. Veteraaneilta ei myöskään peritä tilapäisen kotisairaanhoidon käyntimaksua. Maksua ei peritä myöskään silloin, kun kotisairaanhoidon käyntejä on vähemmän kuin yksi käynti viikossa. Kaikkien kuntien omana toimintana tuotetaan vanhustenhuollon ympärivuorokautisissa palveluissa laitoshoitoa. Tehostettu palveluasuminen hoidetaan pääosin kuntien omana toimintana lukuun ottamatta Harjavaltaa, joka ostaa kaiken tehostetun palveluasumisen palvelut ostopalveluina (palvelusetelillä). Myös muissa kunnissa, Nakkilaa lukuun ottamatta, ostetaan vanhusten tehostettua palveluasumista yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi Eurajoella ostetaan vanhuksille kotipalvelua viikonloppuisin. Perusterveydenhuollon palvelut: Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan kuntayhtymän toimesta lukuun ottamatta Eurajoen terveysasemaa, jossa palvelut hankitaan kilpailutuksen kautta yksityiseltä palvelun tuottajalta. 4
Lähipalveluina kaikilta kuntayhtymän alueen terveysasemilta on saatavissa vastaanottopalvelut (lääkäri-, hammaslääkäri- ja sairaanhoitajan vastaanotot), neuvolapalvelut, fysioterapia, työterveyshuolto ja laboratorion näytteenotto. Harjavallan pääterveysasemalla sekä Kokemäen terveysasemalla on terveyskeskussairaalaosastot, joissa on yhteensä 67 sairaalapaikkaa. Vuoden 2014 aikana sairaalaosastotoiminta keskitetään Harjavallan pääterveysasemalle. Sairaalatoimintaa tukee kotisairaanhoidon yhteydessä vuonna 2013 aloitettu kotisairaalatoiminta kaikilla terveysasemilla. Kokemäellä sijaitsee myös Kauvatsan terveysasema, jossa on kotisairaanhoitopalveluja sekä neuvolapalveluja osa-aikaisesti. Eurajoella on kunnan oma vuodeosasto. Keskitetyt- ja seudulliset perusterveydenhuollon palvelut: Keskitettyjä perusterveydenhuollon palveluita ovat sairaalatoiminnan lisäksi tk-päivystys arkiiltoina, röntgenpalvelut ja laboratorion analyysipalvelut, fysioterapia sekä peruserikoissairaanhoidon palvelut, jotka pääsääntöisesti toimivat joko pääterveysasemalla tahi Kokemäen terveysasemalla. Eurajoen sekä Luvian asukkailla on mahdollisuus käyttää myös Satakunnan keskussairaalan tarjoamia laboratorio ja röntgen- sekä päivystyspalveluja. 2.2 Palvelurakenne ja -verkot Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne jakautuu pääpiirteittäin kuntien omana tuotantona tuottamiin sosiaalipalveluihin ja terveydenhuollon palveluihin, jotka tuotetaan kuntayhtymien toimesta perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Kuntien omana tuotantona tuotettujen sosiaalipalvelujen rinnalle ja tueksi yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan ostopalveluja, joita ovat erityisesti vanhusten-, kehitysvammaisten ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut. Uutena ja laajenevana toteuttamismuotona yksityisiltä ostettaviin palveluihin on tullut joihinkin kuntiin palvelusetelijärjestelmä tehostetun palveluasumisen järjestämistapana. Palvelusetelimalli kotihoidon ja tukipalveluiden järjestämisessä on ollut jo pitkään käytössä. Lähipalveluina kunnissa järjestetään sosiaalityön, vanhustenhuollon sekä kehitysvammahuollon palveluja sekä perusterveydenhuollon palvelut terveysasemilla. Kuntien omat ja muiden palveluntuottajien palvelupisteet, kuntien omat henkilöstömäärät ja asiakasmäärät sekä kustannustietoja on esitetty seuraavassa taulukoiden avulla. Taulukossa olevia kustannustietoja ei voi suoraan verrata kuntien kesken, koska kustannusten kirjaamisessa ei ole yhtenäistä käytäntöä. 5
TOIMIPISTEET Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Sos.tsto/perus kaikissa kunnissa sosiaali-/perusturvatoimisto/-keskus turvatsto Työpajat Nuorisotoimen järjestämänä nuorten työpaja Vinnare Nuorten työpaja - Nuorten työpaja Kuntoutus- ja toimintakeskukset Palvelukeskukset, koti- ja avohoito Palvelukodit Toimari (kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskus) Palvelukeskus Jokisimpukka, jossa myös kotipalvelutoimisto Jokisimpukka, 2 tehostetun palveluasumisen yksikköä (Suvanto ja Karpalo) 2 x 18 paikkaa Vinnare Hopeakeidas Torttilan kotihoitotiimin työpiste Kumu (päihde, mtt, asumisen ohjaus) Hovipaja (keh.vamm. päiväja työkeskus) Palvelukeskus Henrikinhovi, Kauvatsan tiimitila Henrikinhovi 3 tehostetun palveluasumisen osastoa, yht. 32 paikkaa Sastamalan kaupungin hallinnoima Ilolan palvelukoti: tehostettua palvelua sumista yht. 27 hoitopaikkaa, kokemäkeläisiä 14 Yksityiset palv.- kodit: Tehostettua palveluasumista: Kuusamakoti hoitopaikkaa, 21 (laajennus v. 2014 16 lisäpaikkaa) ja Vuollekoti 41 hoitopaikkaa Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien Ratamokoti (MedVida oy) 40 paikkaa Länskärinpaja (kehitysvammaiset, ostopalvelua, 10 paikkaa) Luvian kotihoito Käenpesä 2 tehostetun palveluasumisen yksikköä yht. 19 paikkaa - Keinustoolin palvelukeskus, kotipalvelutoimisto Hyppinki, Keinustooli tehostettu palveluasuminen yht. 58 paikkaa 6
Vanhainkodit Kehitysvammahuolto Jokisimpukassa vanhainkotiosasto 29 paikkaa(5 int.) Toimari (ks. yllä toimintakeskus), SatSHP asuntolayksikkö Joenhelmi (15 p), Yksityinen keh.vamm. asuntolayksikkö Kaunummi (10 p) Vanhainkoti Hopearanta (47 paikkaa) Henrikinhovissa 2 vanhainkotiosastoa, yht. 22 paikkaa Kirsikkakoti (asumispalvelu, asumisen ohjaus), 8 hoitopaikkaa SatSHP asuntolayksikkö Kajastus, 15 paikkaa Yksityinen keh.vamm. asuntolayksikkö Hermanni (Attendo) 10 paikkaa Käenpesä (laitoshoito) yht. 11 paikkaa Länskärinpaja (ks. yllä toimintakeskus, ostopalvelua) Hyppinki; Iltarusko 26 paikkaa Arintilankoto SATSHP, 15 hoitopaikkaa Lastensuojeluyksiköt Muut toimipisteet Yksityisiä lastensuojeluyksiköitä: Satakunnan Sijaiskoti, 7 paikkaa, Aseman kotipesä, 6 paikkaa, Vilperikoti (Lämmin syli oy) 8 paikkaa Kokemäen perheja päihdeklinikka (A-klinikkasäätiö) Villa Kataja (7 paikkaa, ostopalvelua) Eemeli, ostopalvelua Filantros oy, tarjoaa sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalveluita Kaikissa kunnissa on terveysasema (Eurajoella Attendon tuottamat palvelut) Harjavallan terveysasemalla vuodeosasto, rtg, erityispalvelut Kauvatsan terveysasema (neuvola), Eurajoella kunnan omana toimintana 10-paikkainen vuodeosasto Jokisimpukassa. Terveysasemat 7
HENKILÖSTÖ Keski-Satakunnan kuntien vakituinen henkilöstö Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Hallinto 4 1 2 2 3 Sosiaalityö 12,4 11,5 20,5+2* 2 4 Vanhuspalvelut 68,5 56,5 77 30 75 Yhteensä 85 69 100 34 82 *edunvalvonta Määräaikainen henkilöstö Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Hallinto 0,5 Sosiaalityö - 2 1 2 3 Vanhuspalvelut 3,5 1 2 Yhteensä 3,5 2 2 2 3 Perusteet henkilöstön jakamiselle eri tehtäväkokonaisuuksiin kuten hallinto, sosiaalityö ja vanhuspalvelut vaihtelevat kunnittain. Henkilöstön yksiselitteisen jakamisen tekee haasteelliseksi tehtäväkuvien laajuus ja joustavuus tarpeen mukaan. Pienessä kunnassa henkilöstön tehtäväkuvat ovat usein rakennettu monista eri tehtäväkokonaisuuksista, mikä puolestaan vaatii monipuolista osaamista ja joustavuutta. Eurajoella hallintoon on merkitty kolme toimistosihteeriä, jotka tekevät mm. etuuskäsittelyä, sosiaalitoimen laskutusta ja osin kunnan yleistä laskutusta. Määräaikainen hallinnon työntekijä on osaaikainen hyvinvointikoordinaattori. Nakkilassa uuden palvelusihteerin virkatehtäviin kuuluu pääsääntöisesti etuuskäsittelyn tehtävät, mutta mukaan mahtuu luonnollisesti myös muita sosiaalitoimen toimistotehtäviä. Nakkilassa vanhustyön toimistotehtävät on laskettu mukaan vanhustyön henkilöstöön, ei hallintoon. Sosiaalityön määräaikaisiin resursseihin on Nakkilassa laskettu mukaan myös työpajan henkilöstö (työpajaohjaaja ja yksilövalmentaja). 8
ASIAKASMÄÄRÄT JA KUSTANNUKSET (Lähde: Sotkanet, KSTHKY,SATSHP, kunnat) Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Toimeentulotukitaloudet/vuosi 2011 Pitkäaikaistyöttömien lkm, (koko työttömyysprosentti) 10/2013 Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä/vuosi 2013 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat /vuosi suht. 0-17v ikäluokkaan% Huostaan otetut/ suhteutettuna 0-21v ikäluokkaan Kehitysvammahuollon asiakkaat kunnissa ja THL-tilasto 2012 laitosja asumispalv.asiakkaat Vammaispalvelu asiakkaat 2012 (ksthky) Perusterveydenhuollon avohoitosuoritteet 2012 Perusterveydenhuollon vuodeosastopäivät 2012 KSTHKY kuntalaskutus 2012 terveydenhuolto ja kulut/asukas Erikoissairaanhoidon käynnit yht. 2012 166 381 269 61 271 67 (9,7%) 95 (10,7%) 112 (11,1%) 49 (10,2%) 76 (11,6%) 15 77 14 2 40 7,2% 6,3% 6,6% 4,0% 6,0% 0,9% 1,1% 1,4% - 1,2% 52 54 26 21 41 6 12 110 227 215 70 184 39 386 66 648 62 100 17 086 38 813 3 333 (josta 2 631 omalla vuodeosastolla) 5 859 11 001 2 288 3 670 Porin perust 2 827 121 5 301 587 5 751 842 2 020.291 3 337 011 477 708 729 602 581 9 283 27 009 16 920 6 599 12 737 71 13 36 Erikoissairaanhoidon kuntalaskutus 2012 ja kulut/asukas Sosiaalipalvelujen toimintakulut 2012 ja kulut/asukas Sosiaalipalvelujen toimintatuotot 2012 tuotot/asukas 5 769 000 974 8 184 094 1 382 1 290 000 218 9 233 000 1 233 13 794 952 1 839 2 445 903 326 9 376 000 1 188 13 567 352 1 719 2 700 962 361 3 493 000 1 040 2 910 324 (Porin netto) 867 Tuotot Porin perusturvassa 6 210 000 1 081 8 274 459 1 439 1 491 345 259 9
VANHUSTENHUOLLON LAATUSUOSITUS 2017 (Lähde: STM ja kunnat) Indikaattori Tavoite 2017 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Luvia suhteutus 75 vuotta täyttäneisiin 527 924 952 573 291 Kotona asuvien osuus 91-92 % asuu kotona 87,8 % 89 % 86 % 79,2 % 89 % Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus (30.11.) 13-14 % saa säännöllistä kotihoitoa 15,2 % 17,6 % 15,5 % 13,9 % 25,5 % Omaishoidon tukea saavien osuus 6-7 % saa omaishoidon tukea 3,4 % 1,7 % 1,5 % 4,3 % 2,3 % Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus (31.12.) 7,6 % 7,4 % 10 % 10,1 % 6,9 % 6-7 % on tehostetussa palveluasumisessa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (vanhainkodit, terveyskeskussairaalat) olevien osuus Tuen piirissä olevia yhteensä 2-3 % on hoidossa vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla 4,6 % 3,3 % 3,0 % 4,5 % 4,1 % 163 278 285 189 104 2.3 Palvelutarpeiden kehitys Väestöennusteen mukaan (Tilastokeskus 2012) Keski-Satakunnan kuntien asukasmäärä tulee tasaisesti laskemaan samalla, kun yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa nopeasti. Nopein nousu ajoittuu 2020-2030 väliseen aikaan, jolloin yli 75-vuotiaiden määrä koko kuntayhtymän asukasmäärästä nousee 13,1 prosentista 18,5 prosenttiin. Nopeimmin yli 75 -vuotiaiden lukumäärä nousee Harja- 10
vallassa. Ikääntymisen myötä paineet sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin kasvavat. Alla on taulukko väestön ikärakenteen arvioidusta muuttumisesta vuoteen 2040 mennessä. - Kunta Väestö 2011 yli 75 v 0-14 v 15-64 v 65-74 v 75 - YHT. %:n osuus Eurajoki 1 046 3 655 655 488 5 844 8,4 Harjavalta 1 101 4 525 1 050 828 7 504 11,0 Kokemäki 1 110 4 830 1 030 952 7 922 12,0 Luvia 613 2 059 399 282 3 353 8,4 Nakkila 987 3 503 724 566 5 780 9,8 Yhteensä 4 857 18 572 3 858 3 116 30 403 10,2 % osuus 16,0 61,1 12,7 10,2 100,0 Väestöennuste 2020 0-14 v 15-64 v 65-74 v 75 - YHT. yli 75 v: %os. Eurajoki 1 056 3 286 858 638 5 838 10,9 Harjavalta 972 3 828 1 303 1 087 7 190 15,1 Kokemäki 1 142 4 129 1 212 1 052 7 535 14,0 Luvia 635 1 903 503 370 3 411 10,8 Nakkila 1 016 3 216 858 750 5 840 12,8 Yhteensä 4 821 16 362 4 734 3 897 29 814 13,1 % osuus 16,2 54,9 15,9 13,1 100,0 Väestöennuste 2030 0-14 v 15-64 v 65-74 v 75 - YHT. yli 75 v: %os. Eurajoki 974 3 210 663 953 5 800 16,4 Harjavalta 896 3 469 1 018 1 541 6 924 22,3 Kokemäki 1 122 3 824 1 016 1 356 7 318 18,5 Luvia 600 1 887 374 531 3 392 15,7 Nakkila 995 3 041 746 1 037 5 819 17,8 Yhteensä 4 587 15 431 3 817 5 418 29 253 18,5 % osuus 15,7 52,8 13,0 18,5 100,0 Väestöennuste 2040 0-14 v 15-64 v 65-74 v 75 - YHT. yli 75 v: %os. Eurajoki 933 3 134 657 976 5 700 17,1 Harjavalta 857 3 340 898 1 576 6 671 23,6 Kokemäki 1 093 3 756 871 1 400 7 120 19,7 Luvia 573 1 878 346 518 3 315 15,6 Nakkila 924 2 903 673 997 5 497 18,1 Yhteensä 4 380 15 011 3 445 5 467 28 303 19,3 % osuus 15,5 53,0 12,2 19,3 100,0 Keski-Satakunnan kaikissa kunnissa on varauduttava väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun. Palvelutarve on keskimääräistä korkeampi Kokemäellä ja Harjavallassa, lähellä keskitasoa Eurajoella ja Nakkilassa sekä alle keskitason vuoden 2013 alusta kuntayhtymän toimintaan mukaan tulleessa Luvian kunnassa. Erityisesti Harjavallassa ja Kokemäellä palvelutarpeen kasvu on ollut viimeisten vuosien aikana normaalia nopeampaa. 11
Seuraavassa olevat taulukot Palvelutarpeen kehitys, PYLL-indeksi ja Terveyserot on otettu KSTHKY:n palvelutasosuunnitelmasta. 2oo7 2oo8 2o10 Koko ma a 100 100 100 Sa ta kunta 105 109 100 Ejoki Nakkila 98 99 99 Hval ta 108 112 115 Kmäki 119 122 122 Luvia Luvi a 94 96 98 Nakkil a 105 108 106 Kmäki Hvalta Ejoki Satakunt a Koko maa Palvelutarpeen kehitys 2007-2010 2o10 2oo8 2oo7 106 108 105 98 96 94 122 122 119 115 112 108 99 99 98 100 109 105 100 100 100 Keski-Satakunnan terveyseroja on kuvattu menetettyjen elinvuosien (PYLL-indeksi = Potential Years of Life Lost) ja sairastavuusindeksillä. PYLL-indeksi on kansainvälisesti laajasti käytetty mittari ja se mittaa ennenaikaista kuolleisuutta korostaen nuorella iällä tapahtuvien kuolemantapausten merkitystä. Viimeisin PYLL-arvo mittaa viisivuotiskautta 2005-2009 (KSTHKY). 12
Luvian osalta PYLL-indeksi on tehty vasta 2013 ja tässä taulukossa mukana on myös Eura. Verenkiertoelinsairauksien osalta kehitys on ollut suotuisaa aikaisempiin aikajanoihin verrattuna, mikä osoittaa 2010 tehdyn Valtimotautien intervention olleen onnistunut. Suurimmat kansanterveydelliset ongelmat kuntayhtymän alueella löytyvät syöpäsairauksissa, tapaturmissa sekä itsemurhissa. Nämä ongelma-alueet kaipaavat lisääntyvää terveydenhuollon panostusta jokaisessa kunnassa. 13
Kansantautien summaindeksissä tarkastellaan seitsemän merkittävämpää erityiskorvattavaa lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Perinteisesti jäsenkuntien alueella on esiintynyt keskimääräistä enemmän diabetesta. Lisäksi Harjavallassa ja Kokemäellä ovat psykoosit selvästi keskimääräistä korkeammalla. Erityistä panostusta vaatii myös päihdeongelmien hoito. Ongelma on erityisen suuri koko Satakunnassa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden indeksi suhteessa koko maan tilanteeseen. 2006 2008 2011 Satakunta 127,5 122,5 141,2 Ejoki Nakkila 102,5 85 105,9 Hvalta 145 205 235,3 61,8 Kmäki Luvia 102,5 162,5 208,8 52,5 Luvia 52,5 82,5 61,8 Nakkila Kmäki 95 147,5 126,5 Hvalta Ejoki Satakunta 126,5 147,5 95 82,5 162,5 102,5 145 105,9 85 102,5 141,2 122,5 127,5 208,8 235,3 205 0 50 100 150 200 250 2011 2008 2006 14
Kuntajakoselvityksessä mukana olevien kuntien sosiaali- / perusturvatoimien yhteinen näkemys palvelutarpeen kehityksessä on pyrkimys palvelutarpeiden kasvun hillitsemiseen. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on pyrittävä ehkäisemään palvelutarpeen kasvu luomalla edellytyksiä sille, että kuntalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnista ja terveydestä kasvaa. Tämä puolestaan edellyttää panostamista ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaan, ylihorisontaalista ja verkostoihin tukeutuvaa työotetta palveluissa sekä asiakasprosessien johtamista. Palvelutarpeen kasvun hillitsemiseksi keskeiset ennakoivia ja ehkäiseviä toimenpiteitä edellyttävät asiakasryhmät ovat vanhukset ja lapset/nuoret sekä syrjäytymisvaarassa olevat. Vanhuspalveluissa palvelutarpeen kasvu nähdään erityisesti laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen hoitopaikkojen tarpeen kasvuna. Kotihoidon tehostaminen ja kotiin annettavien palvelujen kehittäminen ennaltaehkäisevät ennenaikaista ympärivuorokautista palvelutarvetta. Kunnissa, joissa kotipalvelu ja kotisairaanhoito eivät ole yhdistyneet, on tarve tehostaa yhteistyötä. Kotona asumisen tukemiseksi on kaikilla kunnilla tarve kehittää joustavia lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palvelutoiminnan muotoja, jolloin voisi siirtyä tarvittaessa kotihoidosta lyhytaikaiseen laitoshoitoon vanhainkotiin tai vuodeosastolle. Omaishoidontuen hoitopalkkioiden tason nostaminen ja muiden kotipalvelun tukipalvelujen tehostaminen ovat edesauttamassa kotona asumista. Lisäksi vanhustenhuollossa kotiin annettavat kuntouttavat palvelut (Eurajoella, Kokemäellä ja Harjavallassa fysioterapeutti, Eurajoella ja Luvialla kuntohoitaja) tukevat kotona selviytymistä ohjaamalla kuntouttamista ja kuntoutumista. Vanhustenhuollossa ikäihmisten neuvontapalvelut sekä päivätoiminnan palvelut ovat osa ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaa. Kuntakohtaisena esimerkkinä edellä kuvatusta kehittämistarpeesta ja siihen tarttumisesta on Kokemäki, jossa tehostetun palveluasumisen paikkamäärää on tarkoitus lisätä muuttamalla kaksi vanhainkotiosastoa vähitellen tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Lisäksi tarkoituksena on terveysasemalla olevan vuodeosaston muuttaminen v. 2014 aikana kuntouttamiseen perehtyneeksi, lyhytaikaista ja tehostettua palveluasumista tarjoavaksi yksiköksi, joka tukee mm. omaishoitoa ja vähentää sairaalahoidon tarvetta. Tavoitteena on vaikuttaa terveyskeskussairaalan käyttöön, avopalveluiden tarpeen lisääntymiseen ja omaishoitajien /hoidettavien tukemiseen. Lisäksi Kokemäellä on tavoitteena kehittää palvelukeskus Henrikinhovia vanhuspalveluja tarjoavaksi keskukseksi sisältäen päivätoiminnan kehittämisen ja vanhusneuvolan Eurajoen Jokisimpukan tapaan. Lastensuojelussa ennaltaehkäiseviin työmuotoihin panostaminen tuo alkuvaiheessa palvelutarpeen kasvua. Lastensuojelun ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja ovat: ehkäisevä perhetyö, ohjaus ja tuki perheille varhaisemmassa vaiheessa sekä yhteistyö neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulujen ja perheiden kanssa. Pidemmällä aikavälillä ehkäisevien työmuotojen käyttämisen arvioidaan tuovan säästöjä mm. vähentyneiden sijoitusten kautta. Korjaavan lastensuojelun lisääntyneet laatuvaatimukset ja erityisosaamisen tarve kasvattavat kustannuksia sekä lisäävät pienten kuntien yhteistyötarvetta. Lastensuojeluasiakkuuksien määrä on ollut viime vuosina kasvava. Tämä johtunee paitsi lakimuutoksesta ja lisääntyneistä lastensuojeluilmoituksista, myös nähtävissä olevasta vanhempien problematiikan lisääntymisestä. Keski-Satakunnan alueen korkeahko työttömyys ja päihde- ja mielenterveysongelmien määrä korreloivat osaltaan myös lastensuojeluasiakkuuksiin. Työpajatoiminnan kehittäminen ja laajentaminen auttaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Työpajatoimintaa on tällä hetkellä kaikissa muissa kunnissa paitsi Luvialla. Työpajatoimintaan kytkeytyy tiivis yhteistyö Etsivän nuorisotyön, koulujen ja TE-toimiston kanssa. Moniammatillista yhteistyötä toteutetaan myös työvoiman palvelukeskuksessa. Luvia ja Nakkila kuuluvat Porin seudun työvoiman palvelukeskukseen. Eurajoella on sopimus Rauman työvoiman palvelukeskuksen kanssa. 15
Hallitusohjelmassa oleva Nuorten yhteiskuntatakuu velvoittaa kunnat toimimaan nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Työllistämiseen liittyviä valtakunnallisia suunnitelmia ovat työvoiman palvelukeskustoiminnan ulottaminen kaikkiin kuntiin sekä kuntien työmarkkinatuen maksuosuuden aloittaminen jo 300 päivän kohdalla v.2015 alkaen. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja sosiaalinen kuntoutus ovat kunnalle paitsi inhimillinen, myös taloudellinen kysymys. Muut kuntouttavat palvelut (syrjäytymisvaarassa olevien asumispalvelut päihde- ja mielenterveysasiakkaat, itsenäistyvät nuoret) sekä yhteistyösopimukset kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ovat toimenpiteitä, jotka ovat syrjäytymisen ehkäisyssä ennakoivaa toimintaa ja alkuvaiheessa tuovat tarvetta lisäresursseihin vähentäen kuitenkin jatkossa palvelutarpeen kasvua. Harjavallan erityispiirre on päihde- ja mielenterveyspalvelutarpeen määrän kasvu. Korvaushoitotarve on suurempi muihin Keski-Satakunnan kuntiin verraten. Päihde- ja mielenterveysongelmien kasvun estämiseksi tarvitaan panostusta varhaisvaiheen ongelmien tunnistamiseen ja esille ottamiseen, mutta myös uusia toimintamalleja kuntoutusvaiheessa, sairaalasta kotiutettaessa ja asumisen tukemisessa. Edellä mainittujen isojen asiakasryhmien lisäksi palvelutarpeen kasvua on nähtävissä kehitysvammaisten itsenäisen asumisen tukemisen palveluissa ja kotikuntoutuksen tarpeen kasvussa. Kunnissa asuu ikääntyvien vanhempien luona aikuisia kehitysvammaisia, joiden asumispalvelut tulisi jatkossa järjestään itsenäistä asumista tukien. Kansallisesti edellytetään vammaisten itsenäisen asumisen järjestämistä mahdollisimman laajasti ja samalla laitospaikkojen oleellista vähentämistä. Terveydenhuollossa on tarve keskittyä perusterveydenhuoltoa tukevan ja sen yhteydessä toteutettava (perus)erikoissairaanhoidon palvelujen kehittämiseen siten, että perusterveydenhuolto pystyy ohjaamaan asiakasprosesseja ja estämään erikoissairaanhoidon menojen kasvun. Henkilöstön saatavuusongelma painottuu tällä hetkellä kuntayhtymässä hammaslääkäreiden sekä hoitohenkilöstön (sairaanhoitajat) sijaisten saatavuuteen. Satakunnassa näyttää lisäksi olevan vaikeuksia erityistyöntekijöiden (puheterapeutit, psykologit, sosiaalityöntekijät) saamisessa ja lääkärirekrytoinnissa. Sosiaalityöntekijöiden saatavuusongelma koskee myös sosiaalitoimea ja näkyy erityisesti lastensuojelun erityisosaamisen vajauksena. Seuraavan viiden vuoden sisällä näyttää ongelmia tulevan hoitohenkilöstön saatavuudessa (sekä sairaanhoitajat että perus- ja lähihoitajat). Lääkäreiden osalta tilanne pitäisi helpottua. Hammaslääkäreiden osalta tilanne näyttäisi vielä pahenevan. Sama tilanne todennäköisesti on myös erikoistyöntekijöiden osalta. Vanhuspalveluiden lisääntyvään tarpeeseen liittyen huolenaiheena on myös vanhuspalveluissa nykyisin työskentelevän henkilöstön voimakas eläköityminen ja sitä kautta tulevien vuosien aikana mahdollisesti syntyvät ongelmat uuden henkilöstön rekrytoinnissa. 2.4 Keskeiset huomiot nykytilasta ja sen kehittämistarpeista Keski-Satakunnan kuntien palvelurakenne on melko yhdenmukainen. Kuntien välillä on lähinnä eroja palveluiden tuotantotavassa. Toisissa kunnissa on paljon omaa toimintaa kuten esim. kehitysvammaisten asumispalveluita, toisissa kunnissa ko. palvelut on hoidettu ostopalveluina. Tästä johtuu mm. henkilöstö määrän vaihtelut. Palveluiden tarpeissa on yksityiskohtaisia eroja mutta yhteinen palvelutarve tulevina vuosina keskittyy ikäihmisten palveluihin. Palvelujen kustannukset ei- 16
vät ole suoraan vertailukelpoisia, koska niiden kirjaamisessa on eroja. Liitteenä olevan valtakunnallisen tilaston mukaan Harjavallan ja Kokemäen kustannukset ovat muita korkeammat, mikä selittyy korkealla ikärakenteella ja muita korkeammalla sairastavuudella. Keski-Satakunnan väestön nykytila ja tulevaisuuden väestömuutokset on esitelty edellisissä kappaleissa. Nämä tekijät huomioon ottaen Keski-Satakunnan alueella on viisi keskeistä kehittämistarvetta. Kehittämistarpeiden järjestys ja laajuus vaihtelee kunnittaisten tilanteiden ja strategioihin määriteltyjen kehittämissuuntausten johdosta. 1. Ehkäisevien palveluiden kehittäminen ikäihmisten, lapsiperheiden ja aikuisten palveluiden osalta. 2. Päihde- ja mielenterveys palvelukokonaisuuden toimivuuden parantaminen ja kehittäminen (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito). 3. Aikuissosiaalityön ja työllistämisen nykyisiin ja uusiin (2015) velvoitteisiin varautuminen ja vastaaminen. Tavoite on olennainen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hillitsemiseksi. 4. Ikäihmisten palvelukokonaisuuden kehittäminen ja edelleen palvelujärjestelmän muuttaminen avopalvelupainoteiseksi. 5. Perusterveydenhuollon kehittäminen a. avoterveydenhuollon toimiva kokonaisuus b. laitoshoidon vähentäminen mm. kotisairaala toiminnan kehittämisellä c. peruserikoissairaanhoidon vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen d. organisaatioiden välisen yhteistyön parantaminen mukaan lukien yksityiset palvelutuottajat ja kolmannen sektorin toiminta. 17
- Käyttökustannukset= toimintamenot+käyttöomaisuuden poistot+vyörytyserät. LIITE 1 - Nettokustannukset= käyttökustannukset-käyttötuotot(=toimintatulot+vyörytyserät) - Sosiaalitoimi sisältää tässä myös tehtäväluokat sosiaali- ja terveystoimen hallinto sekä muu sosiaali- ja terveystoimi. - Terveydenhuolto sisältää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon. KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET V. 2012, /AS, JA VERTAILU MANNER-SUOMEEN ( = 100 ) (LÄHDE: Kuntaliitto / Tilastokeskus, www.kunnat.net) Shp Kunta Sosiaali- ja Vert. Sosiaali- Vert. Tervey- Vert. Perus- Vert. Erikois- Vert. Asukasterveys- koko toimen koko den- koko terveyden- koko sairaan- koko luku toimen maa maa huollon maa huollon maa hoidon maa 31.12. Satakunnan 3 484 101 1 625 96 1 858 106 696 104 1 143 107 224 934 SAT Eura 3 551 103 1 636 96 1 914 109 733 110 1 162 108 12 406 SAT Eurajoki 3 327 96 1 569 92 1 757 100 623 93 1 115 104 5 922 SAT Harjavalta 3 778 109 1 810 106 1 968 112 710 106 1 245 116 7 486 SAT Honkajoki 3 775 109 1 683 99 2 091 119 862 129 1 184 110 1 832 SAT Huittinen 3 511 102 1 754 103 1 757 100 667 100 1 067 100 10 623 SAT Jämijärvi 3 570 103 1 659 98 1 911 109 781 117 1 083 101 1 986 SAT Kankaanpää 3 375 98 1 529 90 1 845 105 647 97 1 178 110 11 957 SAT Karvia 3 716 108 1 782 105 1 935 110 746 112 1 149 107 2 545 SAT Kokemäki 3 803 110 1 793 105 2 010 115 770 115 1 226 114 7 893 SAT Köyliö 3 610 105 1 539 91 2 071 118 886 133 1 163 108 2 750 SAT Lavia 4 569 132 1 959 115 2 610 149 1 396 209 1 188 111 1 916 SAT Luvia 3 012 87 1 411 83 1 601 91 557 83 1 036 97 3 360 SAT Merikarvia 4 181 121 2 047 120 2 133 122 776 116 1 329 124 3 269 SAT Nakkila 3 330 96 1 589 93 1 741 99 596 89 1 133 106 5 747 SAT Pomarkku 4 117 119 1 958 115 2 159 123 847 127 1 294 121 2 373 SAT Pori 3 409 99 1 593 94 1 817 104 658 99 1 144 107 83 285 SAT Rauma 3 501 101 1 606 94 1 894 108 757 114 1 108 103 39 842 SAT Siikainen 3 980 115 1 865 110 2 116 121 939 141 1 138 106 1 641 SAT Säkylä 3 439 100 1 640 96 1 799 103 849 127 938 88 4 631 SAT Ulvila 3 204 93 1 484 87 1 721 98 527 79 1 181 110 13 470 18