ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1

Samankaltaiset tiedostot
ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M1-1

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M2-1

SOTILASILMAILUUN TARKOITETTUJEN SOTILAS- LENTOPAIKKOJEN KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄ- PITO (MIL AGA M1-1)

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2

ILMAILUTIEDOTUS. PL 50, VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0) , Fax 358 (0)

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä

LENTOKONEILLE TARKOITETTUJEN MAA-ALUEILLA SIJAITSEVIEN VALVOMATTOMIEN LENTOPAIKKOJEN RAKENTAMINEN, PITÄMINEN, PALVELUT JA VARUSTUS

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M1-6

TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI

4 Lentokoneiden suoritusarvot

FINN-suorat portaat Rakenne Sivupalkit Askelmat Poistumistasot/lepotasot Kaiteet Teräslaadut Pintakäsittely 7.

ILMAILUTIEDOTUS. PL 50, VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0) , Fax 358 (0)

Siuntion kunta / Tekninen toimisto Krouvintie SIUNTIO

LENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN NOUSU- JA LAS- KUPAIKOILLE

Henri Airava. Lennonopettaja vuodesta Tarkastuslentäjä vuodesta 2000 B757 TRI/TRE. (Air Finlandin päälennonopettaja) Norwegian B787-projekti

Yksityistielain keskeinen sisältö

Laskuharjoitustehtävät

VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV

NÖY KKIÖ NKADUN JA TK E, E S PO O

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-5

Poikkeamatiedon hyödyntäminen ja menneen kauden vaaratilanteet - SIL/mt/vpj Nils Rostedt Lentoon!

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE

1 Kappaleet ympärillämme 1.

SOTILASLENTOPAIKAN KENTTÄALUEEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN (MIL AGA M3-5)

LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA Liite 1/1 (5) Liikenne tietyömaalla - Lyhytaikaiset ja luvanvaraiset työt

Ajankohtaista PART-FCL lupakirjoista

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Tiesuunnitelmassa esitetyt maantiet ja niihin liittyvät järjestelyt esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti:

Näytteenottokerran tulokset

KUMOTTU SOTILASLENTOPAIKAN KENTTÄALUEEN SUUNNITTELU (MIL AGA M3-5)

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-11

Sivu 1. MRL-lupa nro:

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-46

TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

Maantie 185 Pernon ja Ihalan eritasoliittymien parantaminen, Turku

AY 867 Hätälasku Veli-Matti Paasikivi CTIF-seminaari: Lentoasemien pelastustoiminta

ILMAILUMÄÄRÄYS GEN M1-4. PL 50, VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0) , Fax 358 (0)

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

200P 220P 240P 260P 280P 200N 220N 240N 260N

Vatajankosken Sähkö

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Luku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv)

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

Raportti. Muhoksen korttelin 61 meluselvitys

ASENNUSOHJE DEPO. ARITERM OY Asennus- ja käyttöohje /12

Piha- ja kiinteistötuotteet pientalokohteisiin

Koululentistä ikäluokittain

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

Toimitus nro (7) Dnro MMLm/16387/33/2012

ILMAILUMÄÄRÄYS ULTRAKEVYTLENTÄJÄN LUPAKIRJA

Perintökuja, valaistusteknilliset laskennat

KUMOTTU MIL AGA -SOTILASILMAILUMÄÄRÄYKSISSÄ KÄYTETTYJEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ (MIL AGA M3-1)

KENTTÄALUEEN SUUNNITTELU

Teräskehäisten liukuovien asennusohje

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Kurottajapalvelut

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Suorakulmainen kolmio

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

Hailuodon kiinteä yhteys Mt 816 välillä Huikku Riutunkari, Oulu ja Hailuoto

Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Pöytyän kunnan alueella

Korpikenttien menetelmät EFNU MH2009

Yläviitteiden selitykset ja muut selostukset ovat taulukon lopussa. Kohdenumero tai. Lähtöverkko Kohdeverkko 1. TELEALUEEN VERKOSTA LÄHTEVÄT PUHELUT

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

0 100 m Mittakaava 1:1 000 Mittausluokka: 3 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GKn/peruskoordinaatisto

1.3T MAANTIEN (PALOKANORREN) PARANTAMINEN VÄLILLÄ SAARIJÄRVENTIE-RITOPOHJANTIE. JYVÄSKYLÄ. HYVÄKSYMISEHDOTUS

180 SUIHKUT SUIHKU TOIVEITTESI MUKAISESTI

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste InfraRYL Suodatinkankaat

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto Annukka Engström

VIRKATTU MUSTEKALA. Tämä työ virkataan ylösalaisin eli aloitetaan mustekalan päästä.

1.1 Naantalin kaupunki (y-tunnus ), rasitetun kiinteistön Pakinainen omistajana, sekä

2) Kaksi lentokonetta lähestyy toisiaan samalla korkeudella kuvan osoittamalla tavalla. Millä korkeudella ja kuinka kaukana toisistaan ne ovat?

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

Sisällys. 4. Melulaskentojen tulokset Johdanto Melulaskennan tulokset Lähtötiedot Sovellettavat ohjearvot 1. 2.

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola

Toimitusnumero

2.7. Intertemporaalinen valinta

ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-12

Kourakuormaimet ja metsäperävaunut tuottavia ja luotettavia metsäkoneita

RT tarviketieto 1 TARVIKETIETO tammikuu voimassa asti

HUMPPILA - URJALAN TUULIVOIMAPUISTO

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 1

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä

LAAJENNUSALUE

L U I S K A T JA K Y N N Y K S E T

Transkriptio:

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1 uutos 1 5.11.1976 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi MAA- JA METSÄTALOUDEN LENTOPAIKAT 1 YLEISTÄ 1.1 Tää ääräys koskee aa- ja etsätalouden pölytys-, lannoitus-, ruiskutus- ja kylvölentotoiintaa kiinteäsiipisillä ila-aluksilla Suoessa. 1.2 Tää ääräys tulee voiaan 1977-01-01. 1.3 Jäljepänä käytetään aa- ja etsätalouden pölytys-, lannoitus-, ruiskutus- ja kylvölentotoiinnasta niitystä lannoituslentotoiinta. käytettävistä ila-aluksista niitystä lannoituslentokone ja lentotoiintaa varten perustetuista lentopaikoista, jotka eivät täytä lentopaikoille asetettujen standardien vaatiuksia, niitystä etsälentokenttä. 2 KÄYTETTÄVÄT LENTOPAIKAT 2.1 Lentoaseat sekä yleiset ia yksityiset lentopaikat 2.1.1 Lannoituslentotoiintaan tulee ensisijaisesti käyttää jo oleassa olevia lentopaikkastandardien ukaisia lentopaikkoja. 2.1.2 Ennen lentotoiinnan aloittaista lannoituslentoyrityksen tulee sopia lentoasean tai lentopaikan päällikön kanssa lentojen suorittaisesta sekä lannoitteiden varastointipaikasta ja kuorauspaikasta, jottei uulle liikenteelle aiheuteta tarpeetonta haittaa tai vaaraa. 2.2 Metsälentokentät 2.2.1 Koska lannoituslentokoneissa ei kuljeteta atkustajia ja lentokoneiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huoiota ohjaajan turvallisuuteen, voidaan lannoituslentotoiintaan käyttää ilailulain (595/64) 32 :n 2 oentissa ja ilailuasetuksen (525/68) 73 :ssä tarkoitettuja tilapäisiä laskupaikkoja, ns. etsälentokenttiä. 2.2.2 Metsälentokentän käytön tilapäisluonteisuudesta johtuen ei jonkin aa-alueen raivaaiseen tai tasaaiseen ja näin perustetun etsälentokentän käyttäiseen tarvita ilailuhallituksen lupaa. 2.2.3 Metsälentokentän perustaiseen ja käyttäiseen tulee olla kyseessä olevan aa- tai vesialueen oistajan ja haltijan lupa. Yksityisen tien käyttäiseen lannoituslentotoiintaan tulee olla tieoikeuden haltijan lupa. Yleisen tien käyttäisestä lannoituslentotoiintaan on äärätty kulkulaitosten ja yleisten töiden inisteriön kirjeessä 1967-03-13 ja -04-13, no. 1580/770-67 tie- ja vesirakennushallitukselle ja tie- ja vesirakennushallituksen tään perusteella piirikonttoreilleen antaissa ohjeissa. 2.2.4 Metsälentokentän pitäjä ja käyttäjä vastaavat siitä, että tarvittavat luvat on hankittu ja että kolannen osapuolen laillisia oikeuksia ei loukata. He vastaavat yös etsälentokentän rakentaisen, puuston raivaaisen ja tien sulkeisen vaatiista järjestelyistä. 2.2.5 Mitoiltaan etsälentokentän tulee täyttää käytettävän lannoituslentokoneen lentokäsikirjan asettaat vaatiukset turvallista lentoonlähtöä ja laskua varten. Pituuden suhteen on huoattava, että lentokäsikirjan iloittaat kiitotievaatiukset on itattu hyvissä olosuhteissa kovalla ja kuivalla kiitotiellä, joten kiitotien kaltevuus ja pinnan laatu pidentävät huoattavasti vaadittavaa kiitotien iniipituutta. Uusien 1977-06-01 jälkeen rakennettavien etsälentokenttien tulee leveydeltään ja esterajoitusalueiltaan täyttää vähintään liitteessä 1 esitetyt vaatiukset etsälentokentän iniiitoiksi. Aiein rakennetut edelleen käytössä olevat etsälentokentät tulisi parantaa liitteessä 1 annettujen vaatiusten ukaisiksi. Suunniteltaessa ja valittaessa uuden etsälentokentän paikkaa tulisi käyttää asiantuntijana kokenutta lannoituslentäjää, jolloin on ahdollista välttää lentotoiinnalle vaarallisten ja epätaloudellisten etsälentokenttien rakentainen. Metsälentokenttä voidaan aaston niin vaatiessa rakentaa yös lentoonlähtösuunnaltaan yksisuuntaisena. Kuitenkin etsälentokentän tulisi ieluuin olla kaksisuuntainen, jolloin on ahdollista välttää laskevan tai nousevan auringon aiheuttaa häikäisy ja tuulen suunnan vaihdellessa yötätuulen haitalliset vaikutukset lentoonlähdössä ja laskussa. Liitteenä 3 on lentokentälle ja sen ypäristölle asetettavat vaatiukset, jonka luokan F ukaisesti etsälentokenttäkin tulisi rakentaa, ikäli se vain on alueen ja rahoituksen puolesta ahdollista. 2.2.6 Metsälentokenttää käyttävä lannoituslentoyritys vastaa turvallisuusjärjestelyistä etsälentokentällä. ILL 3300 10/01

2/7 OPS M7-1, 5.11.1976 Metsälentokenttään liittyvät tiet on suljettava ja varustettava varoituserkein lentotoiinnan ajaksi. Metsälentokentällä toiivalle kuoraus- ja huoltohenkilökunnalle on annettava ohjeet siitä, iten toiia ja suorittaa pelastuspalvelun hälytys-, sautus- ja ensiaputoienpiteet, jos sattuu lentovaurio tai onnettouus tai lannoituslentokone ei palaa noraalissa ajassa lennoltaan. 2.2.7 Vanhoja etsälentokenttiä, jotka eivät täytä tään ääräyksen ukaisia ittavaatiuksia, voidaan edelleenkin käyttää, utta ne tulisi parantaa näiden vaatiusten ukaisiksi.

Liite1 OPS M7-1, 5.11.1976 3/7 Liite1 5.11.1976 METSÄLENTOKENTÄN MINIMIMITOITUS (kts. yös kuva seuraavalla sivulla) Alue Mitat Huoautuksia I II III IV Kiitotie 1. Miniipituus 500 kun kiitotien pinta on kova savettu sorapinta. Kiitotien pinnan laadun, kaltevuuden ja korkeuden vaikutuksesta katso liite 2. Mikäli tilaa on, on kiitotie pyrittävä tekeään alusta alkaen pideäksi, aina 600 saakka. 2. Miniileveys 8 kova savettu pinta. 3. Maksii pituuskaltevuus 2 % 6 % ainoastaan yksisuuntaisella lentopaikalla, lentoonlähtö yötääkeen. 4. Maksii poikkikaltevuus 5 % Kiitoalue 1. Kiitoalueen iniipituus 600 2. Kiitoalueen kokonaisleveys 28 josta: a. pintaraivattua aluetta 3 kiitotien reunasta lukien, luiskan aksiikaltevuus 1:10, ahdolliset ojat vähintään 3 :n etäisyydellä kiitotien reunasta. b. esteraivattua aluetta 10 kiitotien reunasta lukien. 3. Kiitotien jatke 50 kuassakin päässä kiitotietä, leveys 8, pintaraivattua aluetta. 4. Kiitoalueen jatke 150 leveys 28 alkupäässä ja 40 loppupäässä, esteraivattua aluetta. Kuoraus- ja varastoalueet 1. Kuorausalue a. iniipituus 50 kiitotien jatkeen sivulla, ei kiinteitä rakennelia tai varastoja tällä alueella b. iniileveys 10 2. Lentokoneen kääntyisalue vastakkaisella reunalla kiitotien jatketta kuin kuorausalue. a. iniipituus 25 b. iniileveys 10 3. Varastoalue annetut itat ovat 1000 tn varastolle, tarvittaessa rakennetaan suurepi, tilantarve noin 1 ² /tn, iniietäisyys kiitotien reunasta 10. a. pituus 50 b. leveys 20 Lähestyis- ja noususektori 1. Pituus 200 esteraivatun kiitoalueen jatkeen päästä lukien. 2. Leveys alkupäässä 40 3. Leveneinen 1:25 (4 kuallakin sivulla. 4. Kaltevuus 1:10 (10

4/7 OPS M7-1, 5.11.1976 Liite 1 Metsälentokentän itoitus Kaksisuuntainen etsälentokenttä Liite 1 1. Kiitotie, iniipituus 500, iniileveys 8 (kova savettu pinta). 2. Kiitoalue, iniipituus 600, leveys 28 käsittäen esteraivattua aluetta 10 kiitotien reunasta lukien, tästä pintaraivattua aluetta 3 kiitotien reunasta lukien (ahdolliset ojat vähintään 3 :n etäisyydellä kiitotien reunasta). 3. Pintaraivattu kiitotien jatke, pituus 50, leveys 8 (ei ojia tällä alueella). 4. Lentokoneen kääntyisalue, pituus 25, leveys 10. 5. Kuorausalue, pituus 50, leveys 10. n 6. Varastoalue, pituus 50, leveys 20 (1000 to varasto), varaston iniietäisyys kiitotiestä 10. 7. Esteraivattu kiitotien jatke, pituus 150, leveys alkupäässä 28, loppupäässä 40. 8. Lähestyissektori, pituus 150, alkupään leveys 40, leveneinen 1:25 (4, kaltevuus 1:10 (10.

Liite 2 OPS M7-1, 5.11.1976 5/7 1. KIITOTIEN PITUUSKALTEVUUDEN JA KORKEUDEN VAIKUTUS KIITOTIEN MINIMIPITUUSVAATIMUKSEEN Liite 2 2. KIITOTIEN PINNANLAADUN VAIKU- TUS KIITOTIEN MINIMIPITUUSVAATI- MUKSEEN Pinnan laatu Miniipituuden lisäys Kova savettu sorapinta 0 % Asvaltti- ja betonipinta 5 15 % Kova ruohopinta 30 40 % Peheä pinta 40 200 %

6/7 OPS M7-1, 5.11.1976 Liite 3 Lentokentälle ja sen ypäristölle asetettavat vaatiukset (Mittarilentotoiintaan tarkoitettujen lentokenttien osalta poikkeavat arvot on esitetty suluissa. Huo. 1) Liite 3 LENTOKENTTÄ: I KIITOTIE 1. pituus (L) 2100 ja yli A B C D E F 1500-2100 900-1500 750 900 600 750 300 600 2. iniileveys 45 45 30 23 (30 ) 18 (30 15 3. aksii keskiääräinen pituuskaltevuus 1 % 1 % 1 % 2 % (1 2% (1 2% (Huo. 2) 4. aksii paikallinen pituuskaltevuus 1,25 % Huo.3 1,25 % Huo 3. 1,5 % 2 % (1,5 2 % (1,5 2% 5. inii pystysuora pyöristyssäde 30000 30000 15000 7500 7500 7500 6. inii esteetön näkyvyys (Huo. 4) 3 yli L/2 3 yli L/2 3 yli L/2 2 yli L/2 2 yli L/2 2 yli L/ 2 7. aksii poikkikaltevuus 1,5 % 1,5 % 1,5 % 2 % (1,5 2% (1,5 2% II KIITOALUE 1. pituus L+2x60 L+2x60 L+2x60 L+2x30 (L+2x60 2. iniileveys 150 (300 150 (300 150 (210 L+2x30 (L+2x60 80 (150 60 (150 L+2x30 3. aksii pituuskaltevuus 1,5 % 1,75 % 2 % 2 % 2 % 2,5 % 4. aksii poikkikaltevuus 2,5 % 2,5 % 2,5 % 3 % 3 % 3 % III YHDYSTIE (HUOM. 5) 1. iniileveys 23 23 15 10 7,5 7,5 2. aksii pituuskaltevuus 1,5 % 1,5 % 3 % 3 % 3 % 4 % 3. inii pystysuora pyöristyssäde 3000 3000 3000 2500 2500 2500 4. aksii poikkikaltevuus 1,5 % 1,5 % 1,5 % 2 % 2 % 3 % 5. reunan iniietäisyys a) kiinteään esteeseen 38 30 26 18 16 16 b) toisen yhdystien reunaan 62 52 43 27 23 23 c) kiitotien reunaan 75 (150 IV ASEMATASO (Huo 5) 73 (150 73 (100 36 (55 29 (55 1. aksiikaltevuus 1 % 1 % 1 % 1 % 1,5 % 2 % 2. reunan etäisyys kiitotien reunaan Huo. 6 Huo. 6 Huo. 6 Huo. 6 Huo. 6 Huo. 6 45 29 YMPÄRISTÖN ESTERAJOITUSALU- EET: V LÄHESTYMISSEKTORI 1.leveys sektorin alkupäässä 150 (300 2.leveneinen kuallekin sivulle 10 % (15 3.pituus 3000 (15000 4. kaltevuus 150 (300 10 % (15 3000 (15000 150 (210 10 % (15 10 % (12,5 3000 (15000 80 (150 60 (150 2500 (6000 10 % (12,5 1600 (3000 a) 3000 :n pituisella alkuosalla 1:40 (1:50) 1:30 (1:50) 1:30 (1:50) 1:25 (1:40) 1:20 (1:40) 1:20 b) 3000 :n jälkeen (1:40) (1:40) (1:40) (1:35) (1:30) 45 10% 1600

Liite 3 OPS M7-1, 5.11.1976 7/7 VI NOUSUSEKTORI l. leveys sektorin alkupäässä 180 180 180 80 60 45 2. leveneinen kuallekin sivulle 12,5 % 12,5 % 12,5 % 10 % 10 %. 10 %. 3.levenevän osan pituus 4080 4080 4080 2500 1600 1600 4.kokonaispituus 12000 12000 12000 2500 (6000 1600 1600 (15000 (15000 (15000 (3000 5.loppuosan leveys 1200 1200 1200 580 380 365 6.kaltevuus 1:40 (1:50) 1:40 (1:50) 1:40 (1:50) 1:25 (1:40) 1:20 (1:40) 1:20 IX MUUT ESTERAJOITUSALUEET 1. siirtyäpinnat kaltevuus 1:7 1:7 1:7 1:5 1:5 1:5 2. sisepi horisontaalipinta a)korkeus 45 45 45 45 75 (45 b)säde 4000 4000 4000 2500 (4000 3.kartiopinta 2000 (4000 75 2000 a) ulkoreunan korkeus siseästä horisontaalipinnasta 100 100 75 55 (75 25 (75 b) kaltevuus 1:20 1:20 1:20 1:20 1:20 1:20 25 Huo. 1: Jos erikseen ääritellyt ittarilentotoiintaa koskevat sääiniit ovat tarpeeksi suuret, voidaan suluissa esitetyistä arvoista poiketa lievepään suuntaan. Tällöin voidaan ottaa huoioon yös käytettävän lentokaluston pieni lähestyisnopeus ja uut asiaan vaikuttavat tekijät. Huo. 2: Kiitotien keskilinjan yliän ja alian pisteen korkeuseron suhde kiitotien koko pituuteen. Huo. 3: Kiitotien ensiäisellä ja viieisellä neljänneksellä 0,8%. Huo. 4: Koko kiitotien pituudella tulee olla vähintään L/2 pituinen esteetön näkyvyys sarakkeessa iloitetulla korkeudella kiitotien pinnasta olevien pisteiden välillä. Huo. 5: Voidaan jättää rakentaatta niillä lentokentillä, joilla liikenne tulee oleaan pieni. Huo. 6: Aseataso on pyrittävä sijoittaaan sellaiselle etäisyydelle kiitotiestä, etteivät aseatasolle pysäköidyt ila-alukset uodostu esteiksi, vertaa kohdat 11.2 ja VII.1.