Kunnat turvallisiksi 2 2013 Liikkumisen turvallisuus Liikkuminen yleisin syy työpaikkatapaturmaan Liikkuminen on vaarallista Kaatumisia ja liukastumisia pitää torjua Työmatka työpäivän vaarallisinta aikaa Työturvallisuuskeskus 1
Liikkumisen turvallisuus Liikkuminen yleisin syy työpaikkatapaturmaan Kunta-alalla yleisin syy työtapaturmaan on työtekijän liikkuminen työpaikallaan tai työstä johtuvissa olosuhteissa työkohteiden välissä. Vuonna 2011 noin 43 prosenttia kaikista kunta-alan työpaikkatapaturmista oli liikkumistapaturmia. Noin 17 prosenttia niistä liittyi esineiden käsittelemiseen ja noin 15 prosenttia taakan käsivoimin siirtämiseen. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleville sattui vuonna 2011 yhteensä 19 284 työpaikkatapaturmaa. Niistä yhteensä noin 8 300 johtui työntekijän liikkumisesta. Yleisimmät syyt liikkumistapaturmiin ovat työntekijän liukastuminen, kaatuminen tai putoaminen. Liikkumistapaturmia sattuu naisille selvästi enemmän kuin miehille. Eniten liikkumistapaturmia kuntatyöpaikoilla sattuu terveydenhuolto-, päivähoito-, kunnossapitoja siivous- sekä kuljetustehtävissä. Kunnat turvallisiksi 2/2013 Päätoimittaja: Timo Suurnäkki timo.suurnakki@ttk.fi Julkaisija: Turvallisuus hallintaan kuntatyössä - hanke/työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä Kustantaja: Työturvallisuuskeskus www.ttk.fi Tuotanto: Karissa Oy/Kari Rissa kari.rissa@rissa.fi Taitto: Teppo Jokinen Paino: PunaMusta 2013, Joensuu Työmatkatapaturmista yli puolet sattuu jalan kuljettaessa. Syynä yleensä liukastuminen tai kaatuminen. Erityisen paljon työmatkatapaturmia sattuu yli 50-vuotialle naisille etenkin talven liukkailla keleillä. Työpaikkatapaturman aiheuttajana kunnissa on useimmiten liikkuminen: liukastuminen, kaatuminen tai putoaminen. Suurin osa liikkumistapaturmista olisi verraten helppo ehkäistä ennakolta. Se vaatii ennen muuta jatkuvaa vaarojen arviointia ja sen pohjalta turvallista työympäristöä, hyvää siisteyttä ja järjestystä sekä kiinteistön pihojen ja kulkuväylien tehokasta hoitoa etenkin talviliukkailla. Ja jos ongelmia havaitaan, niihin on puututtava heti. Esimiesten on kiinnitettävä myös erityistä huomiota liikkuvaa työtä tekevien työntekijöiden työjärjestelyihin ja aikatauluihin sekä kulkemisen turvallisuuteen. Kiire on tapaturmatutkijoiden mukaan turvallisuuden yksi pahimmista vihollisista. Työntekijöillä on niin ikään oma vastuu kulkemisestaan ja liikkumisestaan työaikana. Jalkineet, liukuesteet ja muu varustus on valittava kelin mukaan. Liukkailla on noudatettava erityistä varovaisuutta. Omasta kehon kunnosta on pidettävä niin ikään huolta. Merkittävä haaste kunta-alan työturvallisuudelle on myös työmatkojen turvallisuus. Työmatkaliikenteessä kodin ja työpaikan välillä sattuu huolestuttavan paljon tapaturmia. Työmatkatapaturmista yli puolet sattuu jalan kuljettaessa. Syynä on yleensä liukastuminen tai kaatuminen. Erityisen suuri riskiryhmä ovat yli 50-vuotiaat naiset. Työntekijän liikkumistapaturmat maksavat kunnille arviolta jopa yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Varsin pienillä panostuksilla niiden torjuntaan voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia etuja. Kunta-alalla liikkumisturvallisuudessa ei voi olla kuin yksi tavoite: nolla tapaturmaa! Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -yhteistoimintahanke 2 Työturvallisuuskeskus
Liukastumisen aiheuttamia kaatumisia voidaan torjua varsin yksinkertaisilla toimenpiteillä. Syynä liikkumistapaturmiin on usein liukas lattia. Tutkijatohtori Noora Nenonen, TTY: Kaatumisia ja liukastumisia pitää torjua tehokkaasti unta-alalla kannattaa kiinnit- erityistä huomiota liikku- -Ktää misesta johtuviin työtapaturmiin, koska niitä sattuu paljon ja ne ovat kunta-alalla yleisempiä kuin yleensä Suomessa, korostaa Tampereen teknillisen yliopiston tutkija, tekniikan tohtori Noora Nenonen. Joka työpäivä kymmeniä kuntatyöntekijöitä liukastuu ja kaatuu niin pahasti, että he joutuvat hakemaan sairaalahoitoa. Putoamiset ovat kunta-alalla myös yleisiä. Varsinkin putoamiset voivat aiheuttaa todella vakavia vammoja, Nenonen toteaa. Syynä liukastumisiin ja kompastumiseen voivat olla esimerkiksi liukas lattiapinnoite, työympäristön huono siisteys ja järjestys sekä kulkuteiden huono valaistus. Liukkaat kengänpohjatkin voivat olla syynä työtapaturmaan, etenkin työmatkoilla, Nenonen muistuttaa. Kuva Kari Rissa Tohtori Noora Nenonen, Tampereen teknillinen yliopisto. Syyt esille Kunta-alalla kannattaisi Nenosen mielestä tarkastella liikkumisen aiheuttamien tapaturmien syitä ja torjuntakeinoja ammattiluokittain ja työtehtävittäin. Jokaisen työpaikan pitää itse selvittää ja arvioida omat liikkumisvaaransa. Riskien arvioinnin perusteella mietitään sitten työpaikka- ja jopa työpistekohtaiset torjuntakeinot. Kuntien kannattaa myös nykyistä enemmän hyödyntää omia ja myös vakuutusyhtiöistä saatavia tilastoja torjuntatoimien pohjana. Lievemmistäkin tapaturmista on tehtävä ilmoitus työnantajalle ja työsuojeluhenkilöstölle. Raportointi tuo usein esille tärkeää tietoa tapaturmien torjuntatyötä varten, Nenonen toteaa. Torjuntaa tehostettava Tohtori Nenosen mielestä kuntaalan pitää jatkaa määrätietoisesti työtapaturmien torjuntatyötä, jotta niiden määrä ja taajuus saadaan kääntymään laskuun. Nyt kannattaa panostaa juuri liikkumistapaturmien torjuntaan, koska aihe koskettaa varsin suuria työntekijäjoukkoja maan kaikissa kunnissa. Kuntatöissä liikutaan paljon myös eri työpisteiden välillä. Erityisesti on kiinnittettävä huomiota ikääntyviin työntekijöihin, sillä juuri heille sattuu kuntatyössä runsaasti kaatumisia ja liukastumisia. Nenosen mielestä kunta-alan kannattaisi kiinnittää nykyistä suurempi huomio työpaikalla sattuvien liikkumistapaturmien lisäksi myös työmatkatapaturmien ennalta ehkäisyyn. Matkalla töihin tai töistä kotiin kunta-alan työntekijät, etenkin naiset, liukastuvat ja kaatuvat enemmän kuin keskimäärin työntekijät. Työmatkatapaturmien torjumiseksi kunnat voisivat Nenosen mielestä esimerkiksi selvittää vaikuttaako työkohteiden vaihtuvuus tapaturmariskiin. Työturvallisuuskeskus 3
Työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho, TVL: Liikkuminen vaarallista menoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Talven liukkaat kelit erottuvat Sysi-Ahon mukaan selvästi korvaus- Kiire on usein syy liikkumistapaturmiin. Työt on järjestettävä ilman tapaturmavaaraa. Kunta-alalla sattuu selvästi Kunta-alan liikkumistapaturmat enemmän liikkumisesta johtuvia sattuvat työpaikalla useimmiten työtapaturmia kuin suomalai- portaissa, käytävillä ja pihoilla. silla työpaikoilla keskimäärin. Lattia voi esimerkiksi olla märkä Vuonna 2011 kunta-alalla sattui tai lattialla voi lojua tavaraa tai johtoja, tilastoissa. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Sysi-Aho toteaa syistä. keräämien korvaustilastojen Naisille sattuu kunta-alalla liikkumistapaturmia mukaan noin 19 500 työpaikkatapaturmaa. työpaikalla selvästi Niistä jopa 43 prosenttia enemmän kuin miehille. Vuonna liittyi tavalla toisella liikkumi- 2011 naisille sattui 6 311 korvauk- seen. seen johtanutta työajan liikkumistapaturmaa Kunta-alan työntekijöille sattuu ja miehille vain 2 070. selvästi eniten juuri kaatumisia ja liukastumisia työajalla sekä Liukkaus yllättää myös kodin ja työpaikan välisillä matkoilla, työmatkalla kertoo työturvallisuuspääl- Myös työmatkatapaturmat ovat kun- likkö Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuslaitosten tatöissä yleisempiä kuin keskimää- liitosta. rin Suomessa. Vuonna 2011 vakuutatöissä Liikkumistapaturmien suuri tusyhtiöt korvasivat noin 6 500 kunta-alan määrä selittyy Sysi-Ahon mukaan työmatkatapaturmaa. sillä, että monet kuntatyöntekijät Ylivoimaisesti suurin osa eli tekevät päivittäin varsin liikkuvaa noin 59 prosenttia kunta-alan työmatkatapaturmista työtä. sattuu jalan kul- Esimerkiksi terveydenhuoltohenkilöstö, kiessa. Työmatkatapaturmat ovat opettajat, lastenhoita- useimmiten liukastumisten ja komkiessa. jat, kiinteistönhoitajat ja maatalouslomittajat pastumisten aiheuttamia kaatumisia. joutuvat liikkumaan Työmatkatapaturman seurauksena päivittäin paljon työssään. on useimmiten raajojen sijoiltaan Kuva Kari Rissa Tilastoasiantuntija Janne Sysi-Aho, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuuspäällikkö. 4 Työturvallisuuskeskus
Kunta-alan työpaikkatapaturmat työsuorituksen mukaan Muu työsuoritus 9 % Paikallaan oleminen työpisteessä 5 % Käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen 9 % Taakan käsivoimin siirtäminen 15% Henkilön liikkuminen 43% Esineiden käsitteleminen 19 % Lähde: TVL 2009 Kunta-alan työmatkatapaturmat liikkumistavan mukaan Mopedilla tai moottoripyörällä 2 % Henkilöautolla 13% Polkupyörällä 26% Muulla tavalla 2% Jalan 57 % Lähde: TVL 2009 Vaarallisimpia ovat talvikuukaudet marraskuusta maaliskuuhun vähän lumentulosta ja jääkeleistä riippuen. Naisille sattuu kunta-alalla selvästi enemmän työmatkatapaturmia kuin miehille esimerkiksi vuonna 2011 vakuutusyhtiöt korvasivat 5 613 naisille sattunutta ja 835 miehille sattunutta työmatkatapaturmaa. Eniten työmatkatapaturmia kuntasektorilla sattuu tilastojen mukaan yli 50-vuotiaille naisille, jotka liikkuvat jalan, Sysi-Aho toteaa. Torjunta tärkeää Kuntien kannattaa työturvallisuuspäällikkö Sysi-Ahon mielestä panostaa liikkumistapaturmien torjuntaan. Torjuntakeinoja on paljon. Helpointa on hoitaa kulkuväylät ja pihat heti hyvään kuntoon. Lumet pitää aurata nopeasti kulkuteiltä. Samoin liukkauden torjunta esimerkiksi hiekoittamalla on tärkeää, jotta työntekijät pysyvät pystyssä. Kulkuväylien, käytävien ja pihojen kuntoa pitää jatkuvasti valvoa. Myös sisätilat täytyy pitää siistissä kunnossa ja järjestyksessä. Valaistus on myös tärkeä asia, Sysi-Aho muistuttaa. Liikkumistapaturmien torjunnassa tarvitaan myös hyvää töiden organisointia ja aikataulutusta. Kiire on merkittävä taustasyy liikkumistapaturmille. Työt pitää järjestää niin, että tarpeeton kiire saadaan pois ja työt voidaan tehdä turvallisesti. Työntekijöiden pitää tuntea myös oma vastuunsa ja heidän tulisi omaaloitteisesti käyttää etenkin talviaikaan kelin mukaisia kenkiä ja muita varusteita. Torju liikkumistapaturmia työpaikalla näin työnantaja toimii 1. Kartoita työympäristön työhuoneiden, käytävien, portaiden ja telineiden -- vaaratekijät ja etsi niihin parannuskeinot. Hyödynnä henkilöstön omat kokemukset ja tiedot. 2. Varmista työhuoneiden, käytävien, portaiden, kokoustilojen lattian hyvä kunto ja pinnan pito. Käytä lattiassa vain sellaisia materiaaleja, jotka eivät ole liukkaita. 3. Varmista kaiteiden ja muiden turvavälineiden hyvä kunto. Torju liikkumistapaturmia työpaikalla näin työntekijä toimii 1. Käytä aina turvallisia kenkiä, joissa on alustan ja kelin mukaan pitävä pohja. Käytä tarvittaessa liukuesteitä. 2. Käytä asianmukaista ja turvallista työtehtävän ja kelin mukaista työasua ja suojavarusteita. 3. Huolehdi lihaskunnostasi ja oman kehosi hallinnasta sekä omasta vireystilastasi. 4. Huolehdi työtilojen ja piha-alueiden riittävästä valaistuksesta ja liukkauden torjunnasta. 5. Pidä työpaikan tiloissa hyvä siisteys ja järjestys. Valvo, että paikat pysyvät kunnossa. Huolehdi säännöllisestä siivouksesta. 6. Jos työhuoneiden tai käytävien lattialle joutuu vettä tai muita liukkautta aiheuttavia aineita, eristä vaara-alue ja korjaa tilanne viipymättä. 7. Järjestä työt niin, että niistä voidaan suoriutua ilman kiirettä. 4. Vältä kiirettä ja siitä johtuvaa hosumista ja oikomista. 5. Käytä kunnossa olevia ja turvallisia kulkuvälineitä. 6. Huolla liikkumisvälineesi säännöllisesti. 7. Ilmoita havaitsemistasi vaaroista ja haittatekijöistä pikimmiten esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Poista vaaratekijät esimerkiksi lattialle joutunut vesi! 8. Anna työntekijöiden käyttöön työtehtävän ja sääolosuhteiden mukaiset kengät ja suojavaatetus. 9. Valvo jatkuvasti työtilojen ja kulkuteiden kuntoa. Järjestä liikkumistapaturmien läheltä piti-raportointi ja sattuneiden tapaturmien tutkinta. Korjaa havaitut puutteet viipymättä 10. Kannusta työntekijöitä pitämään huolta omasta lihaskunnostaan ja liikkumisturvallisuudestaan. 8. Opi työssä sattuneista läheltä piti-tilanteista ja liikkumistapaturmista. Vaihda vaaralliset liikkumistavat turvallisiksi. 9. Omaksu turvallinen tapa tehdä työtä ja liikkua työpaikalla. 10. Älä sokeudu työpaikkasi työympäristössä oleville mahdollisille vaaratekijöille. Työturvallisuuskeskus 5
Yhteyspäällikkö Varpu Tavastjerna, Liikenneturva: Työmatka työpäivän vaarallisinta aikaa Kadut, pyörätiet ja jalkakäytävät tulee pitää hyvässä kunnossa heti aamusta lähtien, jotta työmatkaliikenne voi sujua turvallisesti kaikissa keliolosuhteissa. Sään muutoksia tulee ennakoida. Monille kuntatyöntekijöille matka kodista työpaikalle ja takaisin on työpäivän vaarallisinta aikaa. Kunnat ovat avainasemassa, kun työmatkojen turvallisuutta parannetaan Suomessa. Kunnat voivat tehdä työmatkaturvallisuuden eteen todella paljon, korostaa yhteyspäällikkö Varpu Tavastjerna Liikenneturvan Helsingin aluetoimistosta. Jos kunta pitää hyvää huolta omien työntekijöidensä työmatkojen turvallisuudesta, säteilee tämä muuallekin ja parantaa merkittävästi yleistä työmatkaliikkumisen turvallisuutta, Tavastjerna jatkaa. Kunnat huolehtivat oman alueensa liikenneturvallisuussuunnitelmista, kaavaratkaisuista ja vastaavat myös katujen ja teiden kunnossapidosta. Tällä pyritään parantamaan myös työmatkaliikenteen turvallisuutta. Maankäytöstä kaikki lähtee. Turvallisuuden pitäisi olla aivan oleellinen osa kuntien liikennejärjestelmiä. Mutta uusia toimintatapoja yksinkertaisiakin tarvitaan. Esimerkiksi polkupyöriin kunta voisi hankkia asianmukaiset laukut, että kodinhoitajat pääsevät liikkumaan ja kuljettamaan tavaroita tasapaino halliten ja kaatumatta. Kaikissa kunnissa päättäjät eivät tällä hetkellä voi katsoa hyvällä omallatunnolla työntekijöiden työmatkojen turvallisuutta. Panostusta tarvitaan Tavastjarnan mielestä kuntien on syytä työpaikkatapaturmien torjunnan lisäksi ponnistella myös työmatkaturvallisuuden eteen. On syytä muistaa, että työmatkoilla sattuneet tapaturmat ovat seurauksiltaan usein vakavampia kuin työpaikalla sattuneet. Niissä menetetään huomattavasti enemmän työpäiviä kuin työpaikkatapaturmissa. Kunnan johtajilla ja esimiehillä on tietysti avainrooli turvallisuuskulttuurin luomisessa ja hyvien työmatkakäytäntöjen luomisessa. Päättäjien pitäisi ymmärtää myös liikenneturvallisuutta. Talkoisiin tarvitaan toki mukaan myös työsuojeluhenkilöstö ja koko työyhteisö. Liukastumisten ja kaatumisten torjunta on kuntien työmatkaturvallisuuden ensisijainen haaste. Kuva Kari Rissa Varpu Tavastjerna toimii yhteyspäällikkönä Liikenneturvan Helsingin aluetoimistossa. 6 Työturvallisuuskeskus
Suurin osa työmatkatapaturmistahan sattuu jalan kuljettaessa ja usein talviliukkailla keleillä. Kadut, jalkakäytävät, pyörätiet, torit ja puistot tulisi pitää hyvässä kunnossa. Liukkauden torjunnasta on niin ikään huolehdittava hyvin, jotta ihmiset pysyvät pystyssä. Vastuuta työmatkojen turvallisuudesta ei Tavastjernan mukaan voi kokonaan sälyttää työnantajalle. Työntekijöillä on aina oma vastuunsa. Silmät on pidettävä avoinna työmatkoilla ja sään mukaiset turvalliset kengät jalkaan ja kenkiin liukkailla keleillä liukuesteet. Kunta voisi hankkia vaikkapa kaikille työntekijöilleen liukuesteet, Tavastjerna ehdottaa. Hyvä työmatkaturvallisuus ei Tavastjernan mielestä ole rahasta kiinni, vaan siihen tarvitaan tahtoa ja turvallisuutta painottavaa ajattelu- ja toimintatapaa. Johdon pitää myös uskaltaa antaa alaisilleen valtuuksia tehdä järkeviä liikkumisturvallisuusratkaisuja. Opastusta ja neuvontaa Tavastjarna kannustaa kuntia opastamaan omia työntekijöitään turvalliseen liikkumiseen. Kunnat voivat järjestää esimerkiksi teemaviikkoja, tietoiskuja ja esittelyjä. Liikenneturvasta saa monipuolista aineistoa avuksi henkilökunnan perehdytykseen ja koulutukseen. Olemme mieluusti myös mukana kurssittamassa ja kouluttamassa työntekijöitä. Liikenneturvan aluetoimistot tarjoavat apuaan kuntatyöpaikoille niin ikään liikennesuunnitelmien tekoon. Kiinteistön omistajilla vastuu liukkauden torjunnasta Kuva Kari Rissa Katujen hyvä kunto ja hoito parantavat liikkumisturvallisuutta. ään muutokset tulisi ennakoi- ja järki olisi pidettävä aina -Sda mukana kaikessa toiminnassa. Näin kovistaa kiinteistön omistajia Helsingin Rakennusviraston päällikkönä toimiva kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen. Saarinen korostaa, että kiinteistön omistajalla on päävastuu liikkumisen turvallisuudesta. Etenkin taloyhtiöiden tulisi hoitaa nykyistä paremmin vastuullaan olevien jalkakäytävien kunnosta, jotta jalankulkijat eivät kaatuisi ja loukkaisi itseään. Helsingissä kaupunki vastaa Saarisen mukaan mahdollisimman hyvin katujen, suojateiden ja torialueiden lumenluonnista ja hiekoituksesta. Esimerkiksi sairaaloiden ja koulujen pihojen kunnosta sen sijaan vastaa kiinteistöjen omistaja, Helsingissä Tilakeskus. Usein pihojen hoito on annettu urakoitsijoiden tehtäväksi. Helsingin kaupungin rakentamispalvelun Staran esimiesten ja asiantuntijoiden työsuojeluvaltuutettu Peter Andersen pitää hiekoitus- ja lumenluontivastuita nykyisin monin paikoin käytännössä aika epäselvinä. Helposti tilanne on sellainen, että joillakin alueilla oikein kukaan ei hoida liukkauden torjuntaa. Andersen ehdottaa, että kiinteistöjen kuten esimerkiksi terveyskeskusten ja koulujen -- pihoille hankittaisiin hätävaraksi sinkkiämpäreitä, joissa olisi hiekkaa, jota kuka tahansa voisi levittää tarvittaessa liukkaisiin kohtiin. Andersen korostaa myös työntekijöiden omaa vastuuta. Liukkailla keleillä tulisi käyttää nastakenkiä ja liukuesteitä. Hyvä olisi myös seurata säätiedotuksia ja varautua huonoihin keleihin. Nykyisin kännyköihin saa helposti tekstiviestinä säätietoja ja varoituksia, Andersen muistuttaa. Näin kunnissa parannetaan tehokkaasti työmatkaturvallisuutta 1. Kartoitetaan työmatkojen turvallisuuden nykytila ja riskit. 2. Arvioidaan työmatkaliikenteen suurimmat vaaratekijät ja haitat. 3. Valitaan tärkeimmät parannuskohteet ja mietitään niille toteu - tustavat ja aikataulut. 4. Huolehditaan kaavoitus- ja rakentamisratkaisuilla liikenneympäristön turvallisuudesta (pyörätiet, kävelytiet, suojatiet jne.). 5. Pidetään työmatkaturvallisuus kiinteänä osana kunnan työsuojelun toimintaohjelmaa. 6. Pidetään työmatkaturvallisuuteen liittyvä aineisto ja varustus jatkuvasti ajan tasolla. 7. Hankitaan tarvittavat turvallisuusvarusteet (kypärät, liuku - esteet, heijastimet, lamput, pyörälaukut jne.) työntekijöille. 8. Järjestetään henkilöstölle tarpeen mukaista ja säännöllistä koulutusta, tietoiskuja ja teematapahtumia työmatkaturvalli - suudesta. 9. Luodaan jokapäiväiseen työmatkaliikkumiseen hyvä ja kiireetön turvallisuuskulttuuri. 10. Seurataan jatkuvasti työmatkaliikenteen turvallisuutta ja puututaan viipymättä ongelmiin. Työturvallisuuskeskus 7
Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi Turvallisuus hallintaan kuntatyössä Kuvat Teppo Jokinen Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke toteutetaan kunta-alalla vuosina 2013 2015. Hankkeen avulla halutaan nostaa työturvallisuustoiminnan ja turvallisuusjohtamisen arvostusta kaikilla kunta-alan työpaikoilla. Lähtökohtana hankkeessa on nolla tapaturmaa -ajattelu. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Työstä pitää päästä joka päiviä terveenä kotiin. Tavoitteeksi on asetettu, että työtapaturmien ja ammattitautien määrään ja taajuuteen saadaan vähintään 25 prosentin vähennys vuoteen 2015 mennessä. Hanke haluaa vaikuttaa asenteisiin, mutta tarkoitus on myös saada aikaan näkyvää työturvallisuustoimintaa kunta-alan työpaikoilla. Samalla lisätään yhteistyötä ja luottamusta työpaikoilla. Turvallisuusjohtaminen avainasemassa Turvallisuutta ja työympäristöä parantamalla luodaan myös työhyvinvointia, vähennetään sairauspoissaoloja ja pidennetään työuria. Turvallisessa työpaikassa on hyvä tehdä töitä. Kärkenä hankkeessa on työtapaturmien ja ammattitautien ennalta ehkäisy. Työturvallisuutta kohennetaan tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti parantamalla yhtä aikaa johtamista, työympäristöä, töiden sisältöä ja työssä jaksamista. Jo olemassa olevia työturvallisuuteen liittyviä tutkimuksia ja toimintamalleja hyödynnetään työpaikoilla. Työn vaarojen tunnistus sekä riskien ja kuormituksen arviointi sekä hyvä hallinta liitetään osaksi päivittäistä johtamista ja työntekoa. Laatu ja tuottavuus paranevat Hankkeessa on työpaikkalähtöinen ote. Esimiehet ja henkilöstö ovat tärkeimmät kohderyhmät. Työturvallisuutta parantamalla voidaan samalla parantaa toiminnan laatua, nostaa tuottavuutta ja vähentää kustannuksia, kun häiriöt saadaan vähenemään. Hankkeen toteuttajana toimii Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä yhteistyökumppaniensa kanssa. Toimintaa kohdistetaan erityisesti niille työpaikoille, joille sattuu paljon työtapaturmia sekä joilla tapaturmataajuus on korkea. Työturvallisuuskeskus, Kuntaryhmä ja sen osapuolet (KT Kuntatyönantajat, JHL, JUKO, Jyty, KTN, TNJ, Tehy, Keva ja KiT) Nolla tapaturmaa -foorumi 8 Työturvallisuuskeskus Hankkeessa mukana Sosiaali- ja terveysministeriö Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja vakuutusyhtiöt Työhyvinvointifoorumi Työterveyslaitos