Selvitys Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen lippu- ja taksarakenteesta

joukkoliikenteen lippu- ja taksarakenteesta Maiju Lintusaari Hanna Kalenoja 23.4.2015

23.4.2015 1 (42) ALKUSANAT Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen vyöhykkeitä ja lippujen hinnoittelua uudessa palvelusopimusasetuksen mukaisessa tilanteessa on kartoitettu vuosina 2012 2013 tehdyissä maksujärjestelmäselvityksissä. Selvitysten perusteella taksamallissa päädyttiin vyöhykemalliin, jossa matkustuksen hinta määräytyy ns. kahden vyöhykkeen mallina, jossa matkustaja ostaa aina vähintään kahden vyöhykkeen lipun. Vyöhykejärjestelmää laajennettiin valtakunnallisessa vyöhykejärjestelmässä vuonna 2013 kattamaan Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimialueen reuna-alueet, joissa toimivaltaisena viranomaisena on Pirkanmaan ELY-keskus. Tässä tarkentavassa selvityksessä on tutkittu tarkemmin erilaisia vyöhykkeiden hinnoitteluvaihtoehtoja sekä tarkennettu aiemmin tehtyjä vyöhykerajauksia. Tavoitteena on, että tämän selvityksen perusteella Tampereen seudulla voidaan päättä joukkoliikenteen lippujärjestelmän vyöhykerajoista sekä lipunhinnoista. Työtä ovat ohjanneet joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, asiakaspalvelupäällikkö Tanja Lehtonen, markkinointisuunnittelija Hanne Tamminen ja suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen Tampereen kaupungilta. Lisäksi ohjausryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet lupapäällikkö Jari Lehtonen ja ylitarkastaja Seija Siitonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Työn ovat laatineet johtava konsultti Hanna Kalenoja, vanhempi asiantuntija Maiju Lintusaari, asiantuntija Anna Korpinen ja paikkatietoasiantuntija Katja Hyökki-Kotilainen Sito Oy:stä.

23.4.2015 2 (42) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 1.1 Lähtökohdat... 3 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö... 3 2 NYKYINEN LIPPU- JA TAKSAJÄRJESTELMÄ... 5 2.1 Tampereen kaupunkiseudun maksuvyöhykkeet... 5 2.2 Tampereen joukkoliikenteen lippujärjestelmä... 6 2.3 Seutualueen lippujärjestelmä... 7 2.4 Alennusryhmät... 9 3 UUSI LIPPU- JA TAKSAJÄRJESTELMÄ... 11 3.1 Etäisyysperusteisten vyöhykkeiden muodostamisperiaatteet... 11 3.2 Matkustus kahden vyöhykkeen taksamallissa... 11 3.3 Etäisyysperusteiset vyöhykkeet... 13 3.4 Etäisyystarkastelu... 19 3.5 Alennusryhmät... 20 3.6 Lipputyypit... 21 3.7 Ilmaismatkat... 23 3.8 Yölisä... 24 3.9 Koulumatkojen tuki... 24 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 26 4.1 Vaikutusten arvioinnin periaatteet... 26 4.2 Hinnoittelumallit... 27 4.2.1 Kausilippu hinnoitellaan 20 euron portaissa... 27 4.2.2 Kausilippu hinnoitellaan kertoimella kahden vyöhykkeen lipun hinnasta... 28 4.2.3 Kerta- ja arvolippujen hinnat kasvavat vyöhykkeittäin tasaportain... 29 4.3 Matkojen määrä... 30 4.4 Lipputulot... 31 5 SUOSITUS TAKSAJÄRJESTELMÄKSI... 33 5.1 Taksavyöhykkeet... 33 5.2 Lipputuotteet ja alennusryhmät... 34 5.3 Taksat... 35 5.4 Vaikutukset matkojen määrään ja lipputuloihin... 37 LÄHTEET... 41

23.4.2015 3 (42) 1 Johdanto 1.1 Lähtökohdat Joukkoliikenteen järjestämistä säätelee vuonna 2009 voimaan astunut palvelusopimusasetus (PSA), jonka tavoitteena on ollut ohjata joukkoliikennepalvelujen suunnittelua ja toteutusta aiempaa laajempina alueellisina kokonaisuuksina erityisesti kaupunkiseuduilla. Joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset, jotka ovat kaupunkiseuduilla kuntien yhdessä muodostamia viranomaistahoja tai yksittäisiä kaupunkeja. Kaupunkiseutujen ulkopuolella joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia ovat ELY-keskukset. Toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on määritellä toimialueensa joukkoliikenteen palvelutaso sekä päättää joukkoliikenteen järjestämistavoista. PSA:n mukaisessa liikenteessä toimivaltainen viranomainen päättää myös taksa- ja lippujärjestelmästä. Tampereen kaupunkiseudulla toimivaltaisen viranomaisen alueeseen kuuluvat Tampere, Kangasala, Pirkkala, Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi, Vesilahti ja Nokia. Tampereen kaupunkiseudulla on vielä voimassa siirtymäajan sopimuksia ja PSA:n mukaiseen liikenteeseen siirrytään vaiheittain vuosina 2014 2019. Näin ollen myös nykyinen tariffijärjestelmä on sekoitus uutta Tampereen joukkoliikenteen viime vuonna käyttöön otettua lippujärjestelmää sekä aiempaa seudullista linjaliikennelupapohjaista Matkahuollon tariffijärjestelmää ja seutulippualueita. Nykyinen tariffijärjestelmä on alueellisesti erilainen ja siinä sovelletaan toisistaan selvästi poikkeavia alennusryhmiä ja tariffijärjestelmän uudistaminen on tärkeä osa PSA-liikenteeseen siirtymistä. PSA-liikenteessä alueelle on mahdollista muodostaa yhdenmukaisesti järjestetty matkustajan kannalta oikeudenmukainen ja selväpiirteinen taksajärjestelmä. Yhteiseen lippujärjestelmään on tavoitteena siirtyä kesällä 2016. Tässä työssä on tarkennettu Tampereen kaupunkiseudun toimivaltaisen viranomaisen alueelle vuonna 2012 laadittua Tampereen seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitystä, jossa määritettiin alustavia maksuvyöhyke- ja lippujärjestelmävaihtoehtoja ja arvioitiin niiden vaikutuksia joukkoliikenteen nousijamäärään ja lipputuloihin. Edellisen selvityksen perusteella on päätetty alustavasti suunnittelualueen vyöhykerajojen sijainti. Työssä on tarkennettu vyöhykkeiden rajausta sekä selvitetty tarkemmin lippuvalikoimaa, alennusryhmiä sekä lippujen hinnoittelua eri matkustajaryhmille. Uuden taksajärjestelmän asiakasryhmät on muodostettu siten, että ne ovat sovitettavissa valtakunnalliseen Waltti-järjestelmään. Asiakasryhmäkohtaisista muutoksista suurimpia ovat lasten ja nuorten ikäryhmämuutokset. 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö Työn tavoitteena on ollut muodostaa kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen perustuvat etäisyysperusteiset maksuvyöhykkeet sekä niihin sovitettu taksajärjestelmä. Vyöhykkeet mahdollistavat lipun hinnan porrastamisen suhteessa matkan pituuteen, mutta muodostavat kuitenkin huomattavasti yksinkertaisemman taksajärjestelmän kuin kilometriperusteinen järjestelmä. Yhdyskuntarakenteeseen nojautuvilla vyöhykkeillä yhdyskuntarakenteen tiiviimmin rakennetut osat ja suurin osa asukkaista ja työpaikoista on voitu saada ydinvyöhykkeille. Monikeskuksisen kaupunkiseudun alakeskukset sijoittuvat vyöhykkeille siten, että suurin osa matkoista on tehtävissä kahden tai kolmen vyöhykkeen mittaisina matkoina. Vyöhykemalliksi on valittu ns. kahden vyöhykkeen malli, jossa lippu sisältää aina vähintään kahden vyöhykkeen matkustusoikeuden. Kahden vyöhykkeen mallissa vyöhykerajojen merkitys ei ole yhtä suuri kuin yhden vyöhykkeen mallissa, sillä vyöhykerajojen lähellä sijaitsevissa kohteissa kaikkiin matkustussuuntiin on vyöhykerajan ylityksestä riippumatta samansuuruinen tariffi.

23.4.2015 4 (42) Uudessa lippujärjestelmässä lipputuotteiden määrä vähenee nykytilaan verrattuna, mutta sama lippuvalikoima ja samat alennusryhmärajaukset ovat voimassa koko seudulla. Yhtenäinen lippuvalikoima ja yhtenäiset alennusryhmät helpottavat lipun valintaa ja luovat oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen maksujärjestelmän koko toimivaltaisen viranomaisen alueelle. Hinnoittelun lähtökohtana on ollut normaalihintainen kerta-, arvo- tai kausilippu, josta annetaan alennuksia lapsille, nuorille, opiskelijoille (tietyin kriteerein) ja 65 vuotta täyttäneille matkustajille. Lisäksi on määritelty matkustajaryhmät, jotka voivat uudessa maksujärjestelmässä kulkea joukkoliikenteessä ilmaiseksi. Hinnoittelumallit on muodostettu siten, että saman vyöhykemäärän mittainen matka on aina samanhintainen riippumatta siitä, minkä vyöhykkeiden välisestä matkasta on kyse. Näin ollen matka on saman hintainen esimerkiksi Tampereella A- ja B- vyöhykkeiden välisellä matkalla kuin Ylöjärvellä D- ja E-vyöhykkeiden välillä.

23.4.2015 5 (42) 2 Nykyinen lippu- ja taksajärjestelmä 2.1 Tampereen kaupunkiseudun maksuvyöhykkeet Tampereen kaupunkiseudun toimivalta-alueella on käytössä Tampereen joukkoliikenteen lippuja sekä Matkahuollon lipputuotteita. Lisäksi Matkahuollon lipputuotteilla voi matkustaa toimivalta-alueen ulkopuolelle erilaisilla seutulipuilla sekä kilometripohjoisilla kerta- ja sarjalipuilla. Nykyinen maksu- ja vyöhykemalli on laadittu siirtymäajan vyöhykemallina, jossa vyöhykerajat ovat osin kuntakohtaisia ja osin perustuvat aiemman linjaliikennelupamuotoisen liikenteen toimivalta-alueisiin. Tampereen kaupunkiseudun toimivaltaisen viranomaisen alueella on vielä aiemman joukkoliikennelain mukaisiin linjaliikennelupiin perustuvaa linjatarjontaa, joissa noudatetaan aiempaa seutulipputaksaa ja Matkahuollon nykyistä taksajärjestelmää. Nykyiset vyöhykkeeseen 1 kuuluvat Tampere, Pirkkala sekä Nokialta Pitkäniemi, Lempäälästä Sääksjärvi, Kangasalta Vatiala ja Ylöjärveltä Siivikkala (kuva 2.1). Lisäksi linjalla 13 käytetään Ylöjärven Vuorentaustassa erillistä taksaa. Vyöhykkeeseen 2 kuuluvat Lempäälän, Kangasalan ja Nokian keskustaajamat ja vyöhykkeeseen 3 Vesilahti ja Nokian Tottijärvi. Seutulippualueeseen kuuluvat kaikki seudun kunnat lukuun ottamatta Vesilahtea ja Tottijärveä. Kuva 2.1 Nykyiset Tampereen kaupunkiseudun taksavyöhykkeet.

23.4.2015 6 (42) 2.2 Tampereen joukkoliikenteen lippujärjestelmä Nykyinen lippuvalikoima koostuu paperisista kertalipuista sekä matka- tai älykortille ladattavista arvo-, kausi-, työmatka-, sarja-, seutu- ja matkailijalipuista. Lisäksi yöaikaan matkustettaessa peritään erillinen yölisä. Liput ovat haltijakohtaisia lukuun ottamatta mm. opiskelija-, seniori- ja seutu- ja matkailijalippuja, 360 vuorokauden kausilippuja sekä työsuhde-etuna hankittuja lippuja. Kertalippuja myydään kaikille vyöhykkeille aikuisten ja lasten asiakasryhmille. Arvolippu on tarjolla vyöhykkeellä 1, ja lippu tarjotaan alennettuun hintaan lapsille, nuorille, opiskelijoille. Lisäksi 65 vuotta täyttäneet saavat matkustaa arvolipulla alennettuun hintaan klo 9-14. Vastaava lipputuote muilla vyöhykkeillä on sarjalippu, jonka kelpoisuusalue on joko kaksi (1 ja 2 tai 2 ja 3) tai kolme (1, 2 ja 3) vyöhykettä. Sarjalippu sisältää 30 matkaa ja on voimassa 180 vuorokautta. Sarjaliput on hinnoiteltu aikuisten ja lasten asiakasryhmille. Taulukko 2.1 Kerta-, arvo- ja sarjalippujen hinnat vuonna 2015. Kertaliput Vyöhyke Aikuinen Lapsi Yksi vyöhyke 1, 2 1, YVI 2,60 1,00 Yksi vyöhyke 2 2, 3 3,50 1,80 Kaksi vyöhykettä 1-2, 2-3 5,00 2,50 Kolme vyöhykettä 1-3 7,50 3,60 Ylöjärvi, Vuorentausta YVI-1 3,50 1,80 Ylöjärvi, Soppeenmäki YVI-1 5,00 2,50 1 Vain Nokialla. 2 Nokialla vain vyöhyke 3 Arvoliput Vyöhyke Aikuinen Nuori Lapsi Normaali 1 1,78 1,29 0,89 Opiskelija 1 1,29 - - Seniorit klo 9-14 1 0,89 - - Sarjaliput (30 matkaa) Vyöhyke Aikuinen Lapsi Kaksi vyöhykettä 1-2, 2-3 96,00 48,00 Kolme vyöhykettä 1-3 155,00 77,00 Vyöhykkeellä 1 on tarjolla 30 vuorokauden kausilippuja aikuisten, opiskelijoiden, nuorten ja lasten asiakasryhmille (taulukko 2.2). Aikuisille on lisäksi 90, 180 ja 360 vuorokauden kausilippuja. Vyöhykkeellä 1 on tarjolla myös työmatkalippu, joka oikeuttaa 50 matkaan 30 vuorokauden aikana. Taulukko 2.2 Kausi- ja seutulippujen hinnat vuonna 2015. Kausilippu Vyöhyke Aikuinen Nuori Lapsi 30 vrk 1 48,00 33,50 24,00 30 vrk opiskelijat 1 33,50 90 vrk 1 118,00 180 vrk 1 220,00 360 vrk 1 300,00 Työmatkalippu Vyöhyke Aikuinen 50 matkaa / 30 vrk 1 42,00

23.4.2015 7 (42) Matkailijalippu on 1 30 päivää voimassa oleva lipputuote, joka oikeuttaa rajattomaan määrään matkoja joko yhdellä tai kolmella vyöhykkeellä. Lippu on hinnoiteltu erikseen aikuisille, nuorille ja lapsille. Yölisä on samansuuruinen riippumatta matkustusvyöhykkeistä ja asiakasryhmästä. Se voidaan maksaa käteisellä tai arvolipulla. Taulukko 2.3 Matkailijalipun (ensimmäinen päivä / lisäpäivä) ja yömaksun hinnat vuonna 2015. Matkailijalippu Vyöhyke Aikuinen Nuori Lapsi Yksi vyöhyke 1 6,50 / 4,00 4,50 / 3,00 3,00 / 2,00 Kolme vyöhykettä 1-3 12,00 / 8,00 8,00 / 6,00 6,00 / 4,00 Yölisä Vyöhyke Aikuinen / Nuori / Lapsi Käteisellä 1-3 3,40 Arvolipulla 1-3 2,60 2.3 Seutualueen lippujärjestelmä Tampereen kaupunkiseudun toimivalta-alueella Matkahuollon lipputuotteet ovat käytössä vyöhykkeiden 1-3 ulkopuolella. Matkahuollon lippuvalikoimaan kuuluu kertalippu (meno tai meno-paluu) sekä 22 ja 44 matkan sarjaliput. Sarjaliput ovat voimassa vuoden ajan. Lippujen kelpoisuusalue määritellään matkan pituuden mukaan. Lippuja on tarjolla erihintaisena vakio- ja pikavuoroille. Lippuja tarjotaan alennettuun hintaan erikoisryhmille alla olevan taulukon mukaisesti. Lasten alennusryhmää lukuun ottamatta alennusryhmille myönnettävä alennusprosentti kasvaa matkan pituuden kasvaessa, ja alle 20 kilometrin matkalle alennusta ei myönnetä. Taulukko 2.4 Matkahuollon liput ja alennusryhmät. Kertalippu Sarjalippu Aikuinen X X Lapsi Alennus noin 50 % Alennus noin 50 % Opiskelija, varusmies, siviilipalvelusmies Alennus noin 0-50 % Alennus noin 0-50 % Ryhmä Alennus noin 0-25 % - Nuoriso, eläkeläinen, lehdistö Alennus noin 0-30 % - Taulukossa 2.5 esitetään Matkahuollon taksat (1.7.2014 alkaen) Tampereen kaupunkiseudun seutulippualueen eräiden paikkakuntien ja Tampereen keskustan. Taksa esitetään matkakohtaisesti kertalipulle sekä 22 ja 44 matkan sarjalipulle. Kertalippuun verrattuna 22 matkan sarjalipulla yhden matkan hinnan alennus on noin 15 % ja 44 matkan sarjalipulla 24 34 %. Vyöhykkeillä C, D, E ja F taksataulukon mukaiset lipun hinnat ovat seuraavat: - Vyöhykkeellä C kertalipun hinta on 4,70 5,50 euroa (mediaani 5,50 euroa) ja edullisemman sarjalipun hinta on 3,11 3,63 euroa per matka (mediaani 3,63 euroa). - Vyöhykkeellä D kertalippu maksaa 6,10 9,30 euroa (mediaani 7,10 euroa) ja edullisempi sarjalippu 4,21 6,67 euroa matkaa kohden (mediaani 5,21 euroa). - Vyöhykkeellä E kertalippu maksaa 8,20 9,30 euroa (mediaani 9,30 euroa) ja edullisempi sarjalippu 6,11 6,67 euroa (mediaani 6,67 euroa).

23.4.2015 8 (42) - Vyöhykkeellä F kaikkien tarkasteltujen paikkakuntien kertalippu Tampereen keskustaan maksaa 11,80 euroa ja edullisempi sarjalippu 8,42 euroa. Taulukko 2.5 Matkahuollon taksat (1.7.2014 alkaen) Tampereen kaupunkiseudun seutulippualueella esitettyjen paikkakuntien ja Tampereen keskustan välillä. MH taksa 2014 keskiarvo mediaani vyöhyke kertalippu sarja-22 sarja-44 kertalippu sarja-22 sarja-44 kertalippu sarja-22 sarja-44 Metsäkylä C 5,50 4,68 3,63 5,23 4,45 3,46 5,50 4,68 3,63 Asuntila C 4,70 4,00 3,11 Harjuniitty C 5,50 4,68 3,63 Kyrönlahti D 7,40 6,29 5,53 7,28 6,19 5,26 6,80 5,78 4,89 Mutala D 6,80 5,78 4,89 Siuro D 6,10 5,19 4,21 Linnavuori D 6,80 5,78 4,89 Tottijärvi D 6,80 5,78 4,89 Raikku D 6,80 5,78 4,89 Sahalahti D 8,20 6,97 6,11 Terälahti D 9,30 7,91 6,67 Poikelus E 9,30 7,91 6,67 8,86 7,53 6,44 9,30 7,91 6,67 Karhe E 8,20 6,97 6,11 Viljakkala E 8,20 6,97 6,11 Orivesi E 9,30 7,91 6,67 Velaatta E 9,30 7,91 6,67 Kuru F 11,80 10,03 8,42 11,80 10,03 8,42 11,80 10,03 8,42 Kuhmalahti F 11,80 10,03 8,42 Hirsilä F 11,80 10,03 8,42 Tampereen kaupunkiseudun kattava kausilipputuote on Tampereen kaupunkiseudun seutulippu. Seutulippu on voimassa 30 vuorokautta samaan hintaan vain busseissa tai sekä busseissa että junissa kotikunnan ja Tampereen välillä Lempäälän ja Nokian asukkaille. Lisäksi on tarjolla joustoseutulippu, joka sisältää 30 vapaavalintaista matkustuspäivää 90 vuorokauden aikana. Seutulippu on samanhintainen kaikille asiakkaille. Tampereen kaupunkiseudun seutulippualueen lisäksi toimivalta-alueella on käytössä neljä erilaista seutulippualuetta, joilla seutulipun hinta määräytyy kotikunnan ja matkustusalueen perusteella. Lähes kaikissa seutulipuissa voidaan määritellä, halutaanko kelpoisuusalueen sisäisten matkojen lisäksi matkustaa Tampereelle, sekä lisäksi käyttää Tampereen kaupunkiseudun busseja. Lisäksi muutamilla alueilla on erikoishintoja suppeammalle kelpoisuusalueelle. Orivesi ei siirtymäajan sopimusten takia vielä nykytilanteessa kuulu Tampereen kaupunkiseudun toimivalta-alueeseen. Orivedellä käytössä Tampereen itäinen seutulippu, johon voi ostaa myös koko Tampereen 1-vyöhykkeellä matkustukseen oikeuttavan lisälipun. Itäisen seutulipun hinta on 87 150 euroa ja 1-vyöhykkeelle laajennettuna 146 176 euroa.

23.4.2015 9 (42) Taulukko 2.6. Seutulippujen hintoja. Hinnat ovat samat kaikilla asiakasryhmille. Hintahaitari johtuu kuntalaisalennuksista. Seutulippualue/Hinta Alueen sisäinen Alueelta Tampereelle Vaihtomahdollisuus Tampereen joukkoliikenteen busseihin Tampereen kaupunkiseutu 79 euroa 79 euroa 79 euroa - Joustoseutulippu 123 euroa 123 euroa 123 euroa - Seutu + VR -lippu 79 euroa 79 euroa 79 euroa Etelä-Pirkanmaa 68 79 euroa 92 105 euroa 114 125 euroa Tampere itäinen 87 94 euroa 124 150 euroa 146 176 euroa Tampere läntinen 75 87 euroa 79 130 euroa 79 150 euroa Ylöjärvi 123 euroa 123 euroa 123 euroa 2.4 Alennusryhmät Tampereen kaupunkiseudun lipputuotteissa on käytössä lasten (7 11-vuotiaat), nuorten (12 24-vuotiaat), opiskelijoiden sekä senioreiden (65 vuotta täyttäneet Tampereen tai Pirkkalan asukkaat) alennusryhmät. Vyöhykkeellä 1 lasten ikäryhmälle on tarjolla kerta-, arvo- ja kausilippuja noin 50 % alennuksella, ja nuorille ja opiskelijoille arvo- ja kausilippuja noin 30 % alennuksella. Vyöhykkeillä 2 ja 3 alennusryhmille tarjottavat liput ovat lasten kerta- ja sarjalippu (noin 50 % alennus), sekä lasten (noin 50 % alennus) ja nuorten (noin 30 % alennus) matkailijalippu. Muiden lipputuotteiden osalta hinnat ovat samat kuin aikuisten asiakasryhmälle. Seutulippualueella Matkahuollon lippujärjestelmässä tarjotaan kerta- ja sarjalippuja aikuisten, lasten ja opiskelijoiden asiakasryhmille. Lisäksi kertalippuja myydään nuorison ja eläkeläisten asiakasryhmille, sekä ryhmille, varusmiehille ja lehdistölle. Lasten ryhmään kuuluvat 4 11-vuotiaat ja nuorisoon 12 16-vuotiaat. Kausilippuja (seutulippua) on tarjolla ainoastaan aikuisten asiakasryhmässä. Liput ovat asuinkunnan tukemia, joten niitä myönnetään vain seutulippualueen kuntien asukkaille. Kuvassa 2.2 on esitetty nousujen jakautuminen lipputyypeittäin Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä vuonna 2014. Kuvaa tulkittaessa on huomattava, että toimivaltaisen viranomaisen alue laajeni Pirkkalaan sekä Nokian, Kangasalan ja Lempäälän keskustaajamiin vasta kesäkuun alussa. Kausilippujen osuus kaikista nousuista on lähes 60 % ja arvolippujen noin 30 %. Kertalippujen osuus on noin 10 %. Eniten nousuja tehdään nuorten 30 vuorokauden kausilipulla ja aikuisten arvolipulla. Viime vuosina joukkoliikennematkojen määrä on kasvanut Tampereen kaupunkiseudulla ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä vuosina 2005 2012. Vuosina 2008 2013 tehdyt joukkoliikennelippujen hinnan muutokset ovat suosineet siirtymistä kerta- ja arvolipuista kausilippuihin.

23.4.2015 10 (42) 30 vrk opiskelija 2,6 % Tampereen kaupunkiseudun seutu 30 vrk 2,0 % Seutu+Vr-lippu Treen kaupunkiseutu 0,1 % 30 pv/90 vrk joustoseutulippu 0,1 % Työmatkalippu 50 mtk/30 vrk 6,8 % 90 vrk aikuinen 3,9 % 2-3 vyöhykkeen sarjaliput 0,1 % Koululiput 1,3 % Matkahuollon seutuliput 4,2 % Kertalippu aikuiset ja nuoret seutu 0,1 % Matkailijaliput 0,3 % Kertalippu aikuiset ja nuoret 7,2 % Kertaliput 9 % Kertalippu lapset 0,6 % Kertalippu lapsi seutu 0,0 % Yölisät 0,9 % Arvolippu aikuinen 15,7 % Arvoliput 31 % Arvolippu lapsi 0,9 % 30 vrk nuori 23,7 % 30 vrk lapsi 0,6 % Kausiliput 58 % 30 vrk aikuinen 13,8 % 180 vrk aikuinen 1,1 % Arvolippu nuori 6,4 % Arvolippu opiskelija 0,8 % Arvolippu seniori, muu aika 2,3 % Arvolippu seniori, alennusaika 4,5 % Kuva 2.2 Nousujen määrä päälipputyypeittäin Tampereen joukkoliikenteessä vuonna 2014. (Tampereen joukkoliikenne 2014)

23.4.2015 11 (42) 3 Uusi lippu- ja taksajärjestelmä 3.1 Etäisyysperusteisten vyöhykkeiden muodostamisperiaatteet Vyöhykerajojen määrittämisen tavoitteena on, että rajat olisivat pitkäikäisiä ja niitä ei olisi tarpeen lähitulevaisuudessa muuttaa, vaikka yhdyskuntarakenne muuttuisikin. Niiden määrittämisessä on pyritty ottamaan huomioon myös tuleva taajamarakenteen kasvu. Näin ollen rajat pyritään asettamaan pysyviin ja visuaalisesti havaittaviin yhdyskuntarakenteen katkoksiin, kuten järvien, jokien tai voimalinjojen kohtiin. Myös valtatiet ja rautatiet ovat luontevia paikkoja vyöhykerajoille siten, että pysäkkipari kokonaisuudessaan sijaitsee samalla vyöhykkeellä. Vyöhykerajat asetetaan mahdollisuuksien mukaan taajamarakenteeseen niin, että linjastollisesti ei muodostu kohteita, joissa lyhyen kävelymatkan päässä on eri vyöhykkeiden pysäkkejä. Vyöhykeperusteisen maksujärjestelmän lähtökohtana on suhteuttaa etäisyysperusteinen lipun hinta matkan pituuteen ja joukkoliikenteen tuotantokustannuksiin. Periaatteena on käyttäjille oikeudenmukainen hinnoittelu. Tariffijärjestelmänä kilometriperusteinen hinnoittelu ottaa tuotantokustannukset vyöhykeperusteista tasavertaisemmin huomioon. Kilometriperusteinen taksajärjestelmä on kuitenkin monimutkainen kaupunkiseuduilla, joissa matkojen lähtö- ja määräpaikat jakautuvat kymmenien kilometrien säteelle keskuskaupungista. Kilometriperusteinen lippujärjestelmä on hankala satunnaisilla joukkoliikennematkoilla ja erityisesti harvoin joukkoliikennettä käyttäville. Joukkoliikenteen tuotantokustannukset eivät riipu ainoastaan etäisyydestä keskuskaupunkiin, joten vyöhykekohtaiset lipun hinnat eivät ole suoraan verrannollisia vyöhykkeiden etäisyyteen keskuskaupungista. Joukkoliikenteen talouteen vaikuttavat lisäksi muun muassa joukkoliikenteen nousijamäärät, alueiden erilainen palvelutaso sekä yhdyskuntarakenne ja maankäytön ominaispiirteet. Joukkoliikenteen tariffijärjestelmä ja lippujen hinnoittelu ovat myös liikennepoliittisia toimia, joilla voidaan vaikuttaa kulkutavan ja lipputyypin valintaan. 3.2 Matkustus kahden vyöhykkeen taksamallissa Kahden vyöhykkeen mallissa lippu ostetaan aina vähintään kahden vyöhykkeen alueelle (kuva 3.1). Mallin etuna on, että lipulla voi matkustaa samaan hintaan useassa suunnassa. Näin malli tukee seudullista liikkumista ja mahdollistaa helpon matkustamisen monikeskuksisessa yhdyskuntarakenteessa, jossa kaikki matkat eivät suuntaudu kaupunkiseudun keskukseen. Koska kaikki liput sisältävät mahdollisuuden matkustaa vähintään kahdella vyöhykkeellä, vyöhykerajan sijainnin merkitys on yhden vyöhykkeen mallia vähäisempi. Malli mahdollistaa myös edulliset kausiliput lyhyille matkoille nykyisellä seutulippualueella. Kuvassa 3.2 on esitetty joidenkin esimerkkimatkojen vyöhykelippuja. Vyöhykkeiden määrä lasketaan sen mukaan, kuinka monella vyöhykkeellä matka kulkee. Kausilippu ostetaan nimetyille vyöhykkeille, esimerkiksi AB, BC, EF, ABC tai BCD. Saman vyöhykemäärän lippu on samanhintainen riippumatta siitä, minkä vyöhykkeiden välille se ostetaan. Arvolipun latauksessa matkustaja määrittelee ns. oletusmatkan, joka määritellään lippuun oletusarvoksi, esimerkiksi kahden vyöhykkeen matka. Jos matkustaja tekeekin jonkin muun matkan, hän kertoo kuljettajalle vyöhykkeiden määrän ja kuljettaja valitsee rahastuslaitteelta oikean vyöhykkeen, jonka mukaan matka veloitetaan arvolipulta. Tulevaisuudessa matkustaja voi tehdä vyöhykevalinnat itse rahastuslaitteilla, mutta se edellyttää vielä laitteiden kehittymistä.

23.4.2015 12 (42) Kuva 3.1 Periaatekuva lipun matkustusaluevaihtoehdoista kahden vyöhykkeen mallissa (Kalenoja ja Rissanen 2014). Kuva 3.2 Lipun alueellinen kelpoisuus. Vyöhykkeiden määrä lasketaan sen mukaan, kuinka monella vyöhykkeellä matka kulkee. Kausilipussa matkustusalue määritellään lipun oston yhteydessä.

23.4.2015 13 (42) 3.3 Etäisyysperusteiset vyöhykkeet Tampereen toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen alue on tariffijärjestelmässä jaettu seitsemään vyöhykkeeseen A G kuvien 3.3 ja 3.4 mukaisesti. Kuvissa esitetään vyöhykejaon lisäksi harmaalla YKR-taajamat. Vyöhykerajojen etäisyyttä tarkastellessa keskipisteenä on ollut Tampereen Keskustori. - Vyöhykkeeseen A kuuluvat Tampereen keskusta ja keskustan läheiset kaupunginosat. Vyöhykkeiden A ja B raja kulkee pohjoisessa Näsijärven rannassa, idässä ja etelässä kehätien (vt 9) länsi- ja pohjoispuolella, lounaassa Härmälänojaa pitkin ja lännessä Nokian moottoritien (vt 12) itäpuolella. Valtatiet eivät kuulu vyöhykkeeseen A. Härmälänojaa pitkin kulkee myös Tampereen ja Pirkkalan välinen kuntaraja. Hyhkyssä raja kulkee Mattilankadun pohjoispuolella ojaa ympäröivää lähivirkistysaluetta pitkin. Vyöhykerajan etäisyys Tampereen keskustasta on idässä noin 6 kilometriä, ja etelässä ja lännessä noin 4 kilometriä. - Vyöhykkeellä B sijaitse Tampereelta mm. Aitolahden, Olkahisen, Kaukajärven, Hervannan, Multisillan, Tesoman ja Lielahden kaupunginosat, Kangasalta Vatiala, Lempäälästä Sääksjärvi, Pirkkalasta mm. Toivio, Naistenmatkantien varren asuinalueet ja Turkkiradan ja Teollisuustien varsien työpaikka- ja teollisuusalueet, Nokialta Pitkäniemi ja Ylöjärveltä Vuorentausta ja Siivikkala. Vyöhykkeiden B ja C välinen raja kulkee pohjoisessa Vähäjärven, Kalliojärven ja Iso-Lumoojan pohjoispuolella. Nurmen itäpuolelta etelään raja kulkee voimalinjan linjausta pitkin rautatiehen saakka, josta se jatkuu rautatien ja Lahdentien (vt 12) itäpuolella. Kangasalantien ja Lahdentien eritasoliittymän jälkeen raja kulkee voimalinjan linjausta pitkin, ja edelleen Annalan ja Ruskon itäpuolella, Hervantajärven ja Koipijärven eteläpuolella ja Höytämönjärven poikki. Raja risteää Tampereentien kanssa voimalinjan linjauksen kohdalla. Raja kulkee erämaan läpi kohti Pirkkalan taajamia. Pirkkalassa raja kulkee Teollisuustien ja Turkkiradan lounaispuolella. Rajasalmen sillan jälkeen raja kulkee Pitkäniemen länsipuolella taajamaalueen katkoskohdassa Vihnusjärvelle, josta se jatkuu kehätien (vt 3) länsipuolella. Raja kääntyy itään Vuorentaustan kohdalla, joka jää rajan sisäpuolelle. Raja risteää Mastontien kanssa Tornitien pohjoispuolella, ja Mikkolantien kanssa Jäkälätien pohjoispuolella. Raja jatkuu edelleen koilliseen Mettistön ja Siivikkalan pohjoispuolelta Näsijärven rantaan. Vyöhykeraja sijaitsee 9 11 kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta. - Vyöhykkeeseen C kuuluvat Tampereen pohjoisosia, Kangasalan, Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven taajamat pääosin, sekä Pirkkalan eteläiset osat, mukaan lukien lentoasema. C- ja D-vyöhykkeiden raja kulkee pohjoisessa Kämmenniemen pohjoispuolelta ja Ruutanan ja Suinulan koillispuolelta. Raja risteää lännessä Ponsantien kanssa Keson pohjoispuolella, Sahalahdentientien (st 325) ja Lahdentien (vt 12) kanssa vesistöjen kohdalla Veneojansalmella ja Kaivannon eteläpuolella. Valkeakoskelle johtavan Helsingintien (st 130) raja ohittaa Lastustentien eteläpuolella. Vyöhykkeiden välinen raja kulkee Lempäälän taajaman eteläpuolelta, jatkaen luoteeseen pitkin Pyhäjärven vesistöä. Raja risteää Sorvantien kanssa Sammaliston eteläpuolella, Turuntien (vt 12) kanssa Teernijärven puolivälissä ja Taivalkunnantien kanssa Väinäntien länsipuolella. Raja jatkuu pohjoiseen voimalinjan linjausta pohjoiseen Nokian keskustaajaman länsipuolelta edelleen Pinsiön ja Metsäkylien välistä niin, että Pinsiö sijoittuu vyöhykkeelle D ja Metsäkylä vyöhykkeelle C. Raja

23.4.2015 14 (42) risteää Viljakkalantien Röhköntien kohdalla Takamaan ja Vastamäen välissä. Raja jatkuu itään kohti Vahantalahtea, josta se jatkuu vesistöä pitkin. Tampereen keskustasta vyöhykkeiden C ja D väliselle rajalle on 15 20 kilometrin linnuntie-etäisyys. - Vyöhykkeeseen D kuuluvat Pohjois-Tampereella Terälahti, Kangasalla Sahalahti ja Raikku, Lempäälässä Mattila, Vesilahdella kirkonkylä ja Narva, Nokialla Tottijärvi, Sorva, Korvola, Siuro, Linnavuori ja Sarkola ja Ylöjärvellä Mutala. Linnuntietä Tampereen keskustasta vyöhykkeen D ja E rajalle on 25 36 kilometriä. - Vyöhykkeellä E sijaitsevat Tampereelta Velaatta, Oriveden keskustaajama, Kangasalta Kuhmalahti ja Ylöjärveltä Viljakkala sekä Poikelus. E- ja F-vyöhykkeiden rajalle Tampereen keskustasta on 37 45 kilometrin etäisyys. - Vyöhykkeellä F sijaitsevat mm. Oriveden pohjoiset ja itäiset osat, Kangasalan itäiset osat, kuten Pohja, sekä Ylöjärven Kuru. Vyöhykkeelle G kuuluvat Ylöjärven pohjoisin osa, kuten Itä-Aure, sekä pieniä alueita Orivedeltä ja Kangasalta. Vyöhykkeisiin D, E, F ja G kuuluu Pirkanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueita, ja vyöhykkeeseen G Keski-Suomen toimivalta-alueita.

23.4.2015 15 (42) Kuva 3.3 Tampereen seudun toimivalta-alueen vyöhykkeet A C.

23.4.2015 16 (42) Kuva 3.4 Tampereen seudun toimivalta-alueen vyöhykkeet A G.

23.4.2015 17 (42) Kaupunginosien ja paikkakuntien sijainnit vyöhykkeillä on koottu kuviin 3.5 ja 3.6. Kaaviossa on esitetty myös joukkoliikenteen pääreittejä, mutta joukkoliikennetarjontaa on myös muilla reiteillä. Kuva 3.5 Kaupunginosien ja paikkakuntien sijoittuminen vyöhykkeille A-C. Kuva 3.6 Kaupunginosien ja paikkakuntien sijoittuminen vyöhykkeille A-F. Tampereen kaupunkiseudun toimivaltaisen viranomaisen alueella sijaitsevat kohteet näkyvät kartalla valkoisella tekstillä.

G F E D C B A Selvitys Tampereen kaupunkiseudun 23.4.2015 18 (42) Kuvassa 3.7 on esitetty asukkaiden ja työpaikkojen sijainti eri vyöhykkeillä kunnittain. Koko Tampereen kaupunkiseudun toimivaltaisen viranomaisen alueella asuvista asukkaista 29 % asuu vyöhykkeellä A, 39 % vyöhykkeellä B ja 23 % vyöhykkeellä C. Vain 9 % asukkaista asuu vyöhykkeillä D G. Työpaikoista 50 % sijaitsee vyöhykkeellä A, 28 % vyöhykkeellä B ja 16 % vyöhykkeellä C. Yhteensä 5 % työpaikoista sijaitsee ulommilla D G-vyöhykkeillä. 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 Tampere Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Nokia Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kangasala Nokia Orivesi Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kangasala Orivesi Ylöjärvi Ylöjärvi Väestö Työpaikat Kuva 3.7 Toimivaltaisen viranomaisen alueella asuvien asukkaiden ja alueella sijaitsevien työpaikkojen määrä eri vyöhykkeillä. Merkittävimmät tarkennukset vyöhykerajoissa edelliseen selvitykseen (Kalenoja et al. 2012) ja valtakunnalliseen vyöhykeluonnokseen (Kalenoja ja Rissanen 2014) verrattuna ovat A- ja B-vyöhykerajan siirtäminen Pirkkalassa Partolan itäpuolelle sekä B- ja C-vyöhykerajan tarkistaminen Kangasalan Vatialassa ja Pirkkalan Turkkiradan ympäristössä siten, että toiminnallisesti yhtenäiset kaupunginosat sijoittuvat samalle vyöhykkeelle. Lisäksi Oriveden Hirsilä siirrettiin samalle vyöhykkeelle Oriveden keskustan kanssa.

23.4.2015 19 (42) Alustavassa selvityksessä Ylöjärven pohjoisosat sijaitsivat vyöhykkeillä E F. Tarkentamisen yhteydessä Kurun pohjoispuoliset osat sijoitettiin kuitenkin ELYvyöhykkeiden kanssa yhtenevästi vyöhykkeelle G. Alueen matkojen suuntautumisen osalta tärkeitä kohteita ovat Kihniö, Virrat, Ruovesi, Mänttä ja Vilppula ELYkeskuksen toimivalta-alueella. 3.4 Etäisyystarkastelu Vyöhykerajojen sijoittumista tutkittiin karttatarkastelun lisäksi ryhmittelemällä seudun paikkakuntia vyöhykkeittäin ja tarkastelemalla niiden etäisyyksiä Tampereen keskustasta väyläverkkoa pitkin. Kuvassa 3.8 esitetään vyöhykkeillä C F sijaitsevien kohteiden ja kaupunginosien etäisyys Tampereen keskustaan tieverkkoa pitkin. Vyöhykkeen C kohteet sijaitsevat pääosin 12 25 kilometrin päässä Tampereen keskustassa. Matka vyöhykkeen D paikkakunnille on pääosin 25 35 kilometriä, vyöhykkeen E paikkakunnille 35 45 kilometriä ja vyöhykkeen F paikkakunnille yli 50 kilometriä. Vyöhykkeellä C etäisyydet Kaivantoon (27 kilometriä) ja Kämmenniemeen (29 kilometriä) ovat huomattavasti muita vyöhykkeen paikkakuntia pidempiä. Kaivanto haluttiin pitää vyöhykkeellä C kaupunkiseudun keskiosista suuntautuvan työmatkaliikenteen vuoksi. Kämmenniemessä on Tampereen kaupungin asemakaava-alueita, jonka vuoksi se on rajattu C-vyöhykkeelle. Vyöhykkeellä D etäisyydet Terälahteen (41 kilometriä) ja Narvaan (42 kilometriä) näkyvät muita paikkakuntia pidempinä. Vyöhykerajat Tampereen pohjoisosissa kulkevat hieman muita kuntia etäämmällä Kämmenniemen C-vyöhykkeelle sijoittumisen vuoksi. Narva sen sijaan sijoittuu vyöhykkeelle D, koska se kytkeytyy linjastollisesti Vesilahden kirkonkylään, ja koska väyläverkkoa pitkin mitattu etäisyys on vesistöjen ja yhdyskuntarakenteen vuoksi huomattavasti linnuntie-etäisyyttä pidempi. Kuva 3.8 Tampereen kaupunkiseutujen C F-vyöhykkeillä sijaitsevien paikkakuntien ja kaupunginosien etäisyys Tampereen keskustasta. Liitteessä 1 esitetään saavutettavuustarkastelu kaupunkiseudulta Tampereen keskustaan. Saavutettavuustarkastelu tukee vyöhykejakoa, koska vähäiset poikkeamat saavutettavuuden ja taksavyöhykkeiden välillä johtuvat väyläverkon ja yhdyskunnan rakenteista.

23.4.2015 20 (42) 3.5 Alennusryhmät Taksajärjestelmän uudistuksessa koko seudulle muodostetaan yhtenevät asiakasryhmät ja lipputyypit. Asiakkaan kannalta seudun sisäinen matkustaminen erityisesti satunnaisten kohteiden osalta helpottuu, ja erityisesti keskuskuntaa ympäröivien kuntien sisäinen matkustaminen muuttuu edullisemmaksi ja joustavammaksi. Joukkoliikenteen järjestäjän kannalta lippujärjestelmä yksinkertaistuu ja siitä viestintä ja markkinointi helpottuvat. Samalla asiakasryhmät muodostetaan siten, että ne voidaan sovittaa valtakunnalliseen Waltti-järjestelmään. Lippujärjestelmässä käytettävät asiakasryhmät ovat koko seudulla seuraavat: - Lapset (7 16-vuotiaat) - Nuoret (17 24-vuotiaat) - Opiskelijat (24 29-vuotiaat, seudulla asuvat päätoimiset opiskelijat) - Aikuiset (25 vuotta täyttäneet) - Seniorit (65 vuotta täyttäneet, kotipaikasta riippumatta) Uuden lippujärjestelmän asiakasryhmittely tuo muutoksia koko alueelle. Nykyiseen lippujärjestelmään verrattuna lasten asiakasryhmä on aiempaa laajempi ikärajan noustessa 12 vuodesta 16 vuoteen. Vastaavasti nuorten asiakasryhmä pienenee Tampereella ja Pirkkalassa. Aikuisten ja senioreiden asiakasryhmät pysyvät ennallaan. Nuorten ja seniorien osalta muutos on ympäryskunnissa suuri, sillä tällä hetkellä näitä alennusryhmiä ei ole yhtenäisesti koko seudun alueella. Uudessa lippujärjestelmässä opiskelija-alennus myönnetään vain opiskelijoille, joiden kotikunta kaupunkiseudulla. Opiskelijalippuun ovat oikeutettuja 25 29-vuotiaat opiskelijat, joiden kotikunta on jokin sopijakunnista: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti tai Ylöjärvi. Toissijainen osoite sopijakunnissa ei oikeuta alennukseen. Opiskelun tulee olla päätoimista, johtaa ammattiin tai tutkintoon ja kestää yhtäjaksoisesti vähintään 8 kuukautta. Opiskelija-alennuksen piiriin eivät kuulu työvoimapoliittisessa tai oppisopimuskoulutuksessa olevat, kansanopistoissa opiskelevat, valmentaviin koulutuksiin osallistuvat ja ulkomailla opiskelevat. Opiskelijaalennus voidaan ladata aikuisten ikäryhmään kuuluvalle henkilökohtaiselle matkakortille (nuoret matkustavat nuorten lipuilla). Opiskelija-alennuksen piiriin siirtyy noin 500 Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Vesilahden ja Ylöjärven asukasta. (Kela 2015 b) Nykyisessä taksajärjestelmässä Tampereella ja Pirkkalassa asuvat 30 vuotta täyttäneet opiskelijat ovat olleet oikeutettuja opiskelijahintoihin, mikäli he ovat saaneet Kelan opintotukea. Uudessa lippujärjestelmässä opiskelija-alennus rajataan alle 30- vuotiaisiin, sillä yli 30-vuotiaiden keskuudessa päätoimisia opintotukea saavia opiskelijoita on suhteellisen vähän ja oikeutuksen tarkistaminen on osoittautunut työlääksi niin opiskelijan kuin lippuhallinnonkin näkökulmasta. Opiskelijan on tullut toimittaa Kelan opintotukipäätös joukkoliikenteen neuvontapisteeseen, jotta on voitu tarkistaa opiskelijan oikeutus opiskelija-alennukseen. Alennuksen laajentuessa käyttöön koko seudulla oikeutuksen tarkistaminen edellyttäisi uudentyyppistä käytäntöä myös opintojen päätoimisuuden tarkistamiseen. Vuonna 2014 Tampereen toimivaltaisen viranomaisen alueella asui yhteensä noin 2 000 Kelan opintotukea saavaa 30 vuotta täyttänyttä opiskelijaa, joista noin 1 600 asui Tampereella ja noin 70 Pirkkalassa (Kela 2015b). Määrä on pieni opiskelijamäärään suhteutettuna, sillä koko alueella on yhteensä noin 28 000 Kelan opintotukea saavaa opiskelijaa, joista noin 80 % asuu Tampereella.

2. asteen opiskelij an Kelan tuki perusopetuslain mukainen kunnan tuki pitkille tai vaarallisille koulumatkoille opiskelija opintotukipäätöksellä ikäluokka Selvitys Tampereen kaupunkiseudun 23.4.2015 21 (42) Taulukko 3.1 Matkustajaryhmien muutokset ja ikäluokkien koko siirryttäessä nykyisestä järjestelmästä uuteen taksajärjestelmään. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30-64 Nykyinen järjestelmä Uusi järjestelmä Tampereen joukkoliikenne Seutualue Koko alue kaikki lipputyypit väkiluku seutuliput sarjaliput väkiluku kaikki lipputyypit väkiluku aikuinen ilmainen 18 000 lapsi lapsi 11 000 10 000 nuori lapsi aikuinen 10 000 nuori 8 000 18 000 31 000 ilmainen aikuinen ilmainen 13 000 ilmainen 10 000 nuori 31 000 21 000 41 000 aikuinen opiskelija opiskelija 23 000 6 000 aikuinen opiskelija 29 000 106 000 106 000 aikuinen 212 000 seniori/aikuinen eläkeläinen/aikuinen seniori/aikuinen 65-43 000 43 000 86 000 (kellonajasta riippuen) (alennus eläkeläisille) (kellonajasta riippuen) 3.6 Lipputyypit Uusi lippujärjestelmä perustuu kolmeen peruslipputyyppiin: kausi-, arvo- ja kertalippuihin. Kausilippu on edullinen ja joukkoliikenteen käyttöön kannustava lippu säännöllisesti matkustavalle. Arvolippu on joustava lippuvaihtoehto joko ajallisesti tai määränpään osalta satunnaiseen matkustamiseen. Kausi- ja arvolippu ladataan matkakortille. Kertalippu on kalliimpi vaihtoehto harvoin matkustaville, ja se ostetaan kuljettajalta.

23.4.2015 22 (42) Lippu-uudistuksessa seuraavat lipputuotteet poistuvat valikoimasta: Sarjalippu (seutulippualue) o Korvaava lipputuote arvolippu o Arvolippu on sarjalippua joustavampi käytössä, koska lipulla voi maksaa minkä tahansa vyöhykemäärän, lipulle ladattava minimisumma on sarjalippua alempi ja lipulle ladattu arvo ei vanhene Seutulippu o Korvaava lipputuote vyöhykkeittäinen kausilippu (30 tai 360 vrk) Työmatkalippu o Korvaava lipputuote arvolippu tai kausilippu 90 ja 180 vrk:n kausilippu o Korvaava lipputuote 30 tai 360 vrk:n kausilippu Joustoseutulippu o Korvaava lipputuote arvolippu tai kausilippu Opiskelijan arvolippu o Korvaava tuote opiskelijan kausilippu tai aikuisen arvolippu Suurin osa poistuvista lipputuotteista on nousijamäärältään melko pieniä lukuun ottamatta seutulippua ja työmatkalippua, joille on lippuvalikoimassa tarjolla hyvät korvaavat lipputuotteet. Lippuvalikoimaan jää markkinaosuudeltaan pieniä lipputyyppejä, joita ei ole tässä erikseen kuvattu, kuten esimerkiksi matkailijaliput. Jatkossakin klo 24 05 välillä tehtävistä matkoista perittäisiin nykyisenkaltainen yölisä. Arvo- ja kertalippuun sisältyy vaihtoaika, jonka pituus vaihtelee eri hinnoittelumalleissa 1 tunnista 2 tuntiin. Nykyisin vaihtoaika on vyöhykkeillä 1 3 yhden tunnin mittainen. Seutuvyöhykkeellä kerta- ja sarjalipuilla on rajattu vaihto-oikeus. Kerta- ja arvolipun vaihtoajan pidentäminen kahteen tuntiin voi lisätä arvolipulla tehtävien matkojen osuutta matkoista. Vaihtoajan pidentämisellä voidaan varmistaa, että pitkää 5 6 vyöhykkeen matkaa tekevä ehtii vaihtaa linjalta toiselle. Toisaalta kahden tunnin vaihtoaika lisää nousujen määrää ja vähentää maksettujen matkojen määrää lyhyillä 1 3 vyöhykkeen matkoilla, sillä osa matkustajista ehtii tekemään lyhyet asiointimatkat menopaluumatkoina kahden tunnin vaihtoajan sisällä. Kahden tunnin vaihtoajasta hyötyvät erityisesti lyhyitä, satunnaisia vapaa-ajan ja ostosmatkoja tekevät matkustajat, jotka voivat tehdä paluumatkan samalla lipulla. Kahden tunnin vaihtoaikaa sovelletaan tällä hetkellä muun muassa Turun paikallisliikenteessä. HSL:n tulevan vyöhykejärjestelmän tarkasteluissa arvo- ja kertalippujen sekä lisävyöhykelippujen vaihtoaikoina on käytetty raitiovaunulipulle 60 minuuttia, AB/BC/ABC/BCD/CD/D-lipuille 80 minuuttia ja ABCD-lipuille 100 minuuttia (HSL 2013). Kaikkia lipputyyppejä on tarjolla 2 6 vyöhykkeen laajuisina. Kahden vyöhykkeen lipulla voidaan matkan aikana kulkea kahden vyöhykkeen alueella. Arvo- tai kertalipulla voidaan matkustaa kumpaan suuntaan vyöhykkeitä tahansa (esimerkiksi kahden vyöhykkeen lipulla vyöhykkeeltä B vyöhykkeelle A tai C), mutta kausilipulla kelpoisuusalue on määritelty nimettyihin kahteen vyöhykkeeseen (esimerkiksi kahden vyöhykkeen lipulla vyöhykkeille AB tai BC). Matkakorttiin on arvolipun ostamista varten määritelty ennakkoon yleisin matkustusalue eli ns. oletusmatka. Seutulippualueen ja nykyisten vyöhykkeiden 2 ja 3 lippuvalikoima monipuolistuu merkittävästi. Arvolippu korvaa sarjalipun tehden satunnaisesta matkustuksesta joustavaa: lippua ei tarvitse ostaa tietylle matkamäärälle eikä sen voimassaolo pääty vuoden sisällä ostohetkestä. Lisäsi matkan pituutta ei tarvitse määritellä etukäteen, vaan arvolipulla voidaan maksaa erihintaisia matkoja. Tämä on erityisesti satunnaisten

23.4.2015 23 (42) 3.7 Ilmaismatkat matkojen vaihtelevien määräpaikkojen vuoksi asiakkaan kannalta edullinen uudistus. Lisäksi entisen seutulippualueen asiakasryhmien valikoima laajenee, erityisesti kausilipun osata. Myöhemmin lippuvalikoimaan voidaan lisätä myös muita täydentäviä lipputuotteita tarpeiden ja järjestelmän kehittymisen mukaan. Oikeus matkustaa joukkoliikenteessä ilmaiseksi (taulukko 3.2) perustuu nykyisiin Tampereen 1- ja 2-vyöhykkeen periaatteisiin, joita on uudessa järjestelmässä osittain laajennettu koko seutua koskeviksi. Joukkoliikenteessä on tarpeen sallia osalle matkustajista ilmainen matkustus silloin kun se on matkan turvallisuustekijöiden, kalusto- ja operointiteknisiin seikkoihin tai sosiaalisten näkökulmien kannalta perusteltua. Esimerkiksi lastenvaunujen kuljettaminen maksutta ABC-vyöhykkeillä perustuu turvallisuuteen: lastenvaunuja ei ole turvallista jättää keskisillalle ilman saattajaa auton liikkuessa. Matka voidaan maksaa vain etuovella sijaitsevalla lippulaitteella tai kuljettajalle ja vaunuilla voi nousta autoon vain keskiovesta. ABC-vyöhykkeellä myös pysäkkiajat muodostavat merkittävän osan matka-ajasta, ja pysäkkiaika kasvaisi huomattavasti jos lastenvaunuja kuljettava maksaisi matkansa etuoven läheisyydessä ennen pysäkiltä liikkeelle lähtöä. Taulukko 3.2 Oikeudet maksuttomiin matkoihin. Lastenvaunujen kanssa ABC-vyöhykkeellä bussiin noustessa Yksi lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettava matkustaja voi matkustaa maksutta noustessaan bussiin pysäkeiltä, jotka sijaitsevat vyöhykkeiden ABC alueella. Muilla vyöhykkeillä sijaitsevilta pysäkeiltä bussiin nouseva, lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettava maksaa matkansa normaalisti. Lastenvaunut ja -rattaat nostetaan kyytiin keskiovesta ja niitä kuljetetaan keskisillalla pois lukien bussit, joissa vaunut ja rattaat voidaan kuljettaa matkatavarana (kokoon taitettuna tavaratilassa). Lapsen voi ottaa matkan ajaksi pois vaunuista tai rattaista vaikka vaunut tai rattaat jäävät keskisillalle. Vaunut tai rattaat eivät saa tukkia käytävää tai estää matkustajien poistumista bussista. Lastenvaunujen tai -rattaiden kanssa ei aina pääse toivottuun bussivuoroon. Kantoliinassa tai -kassissa oleva lapsi tai kokoon taitetut vaunut tai rattaat (myös matkatavarana tavaratilassa kuljetettavat) eivät oikeuta maksuttomaan matkaan millään vyöhykkeellä. Vaunuista, rattaista tai vaunuissa olevasta lapsesta ei peritä erillistä maksua. Bussin keskisillalla ei ole matkakortin lukijaa/lipunmyyntiä. Veteraanilippu (kaikki vyöhykkeet) Rintama- tai miinanraivaajatunnuksen omaavilla veteraaneilla, joilla kotikunta on jokin sopijakunnista (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi), on maksuton matkustusoikeus Tampereen joukkoliikenteen kaikilla vyöhykkeillä. Veteraanilippu ladataan henkilökohtaiselle matkakortille (maksullinen) asiakaspalvelussa ja etu on voimassa toistaiseksi. Veteraanilipun saa esittämällä rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai MR - tunnuksen (rintamaveteraanipäätös tai sota-arkiston antama todistus miinanraivaustehtäviin osallistumisesta tai Kela-kortti, jossa on R- tai MR -tunnus). Matkustettaessa mahdollinen yölisä peritään automaattisesti arvolipulta tai sen voi maksaa käteisellä.

23.4.2015 24 (42) Veloituksetta kaikilla vyöhykkeillä matkustavat: Lipputarkastaja Virkapukuiset lipputarkastajat tarkastajalaitteen kanssa, tarkastajakortti leimataan bussiin noustessa. Poliisi Virkapukuiset poliisit. Alle 7-vuotias lapsi Enintään 6 lasta toisen (7 -vuotta täyttäneen) matkustajan mukana, kun toinen matkustaja maksaa matkansa (tai todistaa/leimaa matkustusoikeutensa esim. veteraanilippu) normaalisti. Rajoituksen ylittävien lasten osalta tulee maksaa normaali maksu. Rajoitusta sovelletaan myös päiväkoti-, esiopetus- ja perhepäivähoitoryhmiin sekä perhepiirissä oleviin. Ryhmien suositellaan matkustavan ruuhka-ajan ulkopuolella klo 9 14. Pyörätuolimatkustaja ja saattaja Saattajan on matkustettava ja poistuttava bussista saatettavan seurassa. Sähköpyörätuoleja käyttäviä matkustajia voidaan turvallisuussyistä kuljettaa vain busseissa, jotka on merkitty pyörätuolisymbolilla. Näkövammaisen henkilön saattaja Saattajan on matkustettava ja poistuttava bussista saatettavan seurassa. Saattajan tarpeellisuus todistetaan näyttämällä Näkövammaiskorttia. Näkövammaiskortin myöntämisestä vastaavat Näkövammaisten Keskusliitto ry ja Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf. Näkövammaiskortti on maksuton eikä edellytä jäsenyyttä (haitta-aste 50 %). Kehitysvammaisen henkilön saattaja Saattajan on matkustettava ja poistuttava bussista saatettavanseurassa. Saattajan tarpeellisuus on todistettava Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n jäsenkortilla (kortin saaminen ei edellytä tamperelaisuutta). Kortti myönnetään Kehitysvammaisten tukiliiton varsinaiselle jäsenelle maksimissaan vuodeksi kerrallaan bussissa matkustamisen harjoittelua varten. 3.8 Yölisä Yölisä otetaan käyttöön koko alueella samanlaisena lisänä kuin tällä hetkellä Tampereen joukkoliikenteen alueen liikenteessä. Yölisä peritään klo 00.00 04.40 normaalin matkan hinnan lisäksi. Jos matka on maksettu aikaisemmin, lisä peritään klo 00.00 jälkeen tehdyn vaihtomatkan yhteydessä. Yölisä on käteisellä maksettaessa 3,40 euroa ja arvolipulla maksettaessa 2,60 euroa. Lisä veloitetaan arvolipulta automaattisesti, jos arvoa on riittävästi jäljellä. Jos arvo ei riitä yölisän maksuun, antaa kortinlukija valo- ja äänimerkin ja kuljettaja rahastaa yölisän käteisellä. 3.9 Koulumatkojen tuki Kela maksaa erillistä koulumatkatukea ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskeleville. Tuen tarkoitus on korvata päivittäisten koulumatkojen kustannuksia. Tuen ehtona on, että koulumatkan pituus on vähintään 10 km ja kustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudessa. Koulukuljetuksen järjestäjä voi periä koulukuljetuksesta opiskelijalta enintään 43 euroa kuukaudessa. Koulumatkatuki maksetaan tilanteesta riippuen opiskelijalle, kuljetuksen järjestäjälle tai liikennöitsijälle (esimerkiksi VR tai Matkahuolto). Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen tulkitaan koulumatkatukijärjestelmässä koulukuljetuksen järjestäjäksi. Myös Tampereen ja Turun kaupunkiseutuliikennettä on tulkittu koulukuljetuksena 1.8.2014 alkaen. Näin ollen kaupunkiseudun toimivaltainen viranomainen on voinut laskuttaa osan toisen asteen opiskelijoiden lipun hintojen alentamiseen käytetystä

23.4.2015 25 (42) lipputuesta Kelalta asiakashinnasta riippumatta. Edellytyksenä kuitenkin on, että yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on vähintään 10 km. Taulukossa 3.3 on esitetty Matkahuollolle ja koulutuksen järjestäjälle maksetun koulumatkatuen määrä vuonna 2014 Tampereen kaupunkiseudun toimivaltaisen viranomaisen alueella. Tukea maksettiin alueella asuville opiskelijoille vuonna 2014 yhteensä noin 3,6 milj. euroa. Suurin osa tuesta kanavoitui Matkahuollolle maksettuna lipputukena. Taulukko 3.3 Kelan koulumatkatuen määrä kunnittain vuonna 2014 (Kela 2015a). Matkahuolto Koulutuksen järjestäjä yhteensä Maksetut Maksetut Maksetut etuudet etuudet etuudet kunta Saajat euroa Saajat euroa Saajat euroa Kangasala 601 421 266 8 1 005 609 422 271 Lempäälä 643 436 136 13 1 481 656 437 617 Nokia 509 383 188 12 13 122 521 396 310 Orivesi 139 230 072 0 0 139 230 072 Pirkkala 167 94 814 63 7 457 230 102 271 Tampere 1 120 1 275 137 96 14 063 1 216 1 289 200 Vesilahti 114 124 040 0 0 114 124 040 Ylöjärvi 587 558 545 9 1 802 596 560 347 yhteensä 3 880 3 523 198 201 38 930 4 081 3 562 128 Lisäksi kunnat tukevat perusopetuksen koulumatkoja silloin, kun matkan pituus on yli 5 km. Tukea voidaan harkinnanvaraisesti myöntää myös tätä lyhyemmille matkoille. Vaikutusten arvioinnin asiakastulot sisältävät myös perusopetuksen koululaisliput.

23.4.2015 26 (42) 4 Vaikutusten arviointi 4.1 Vaikutusten arvioinnin periaatteet Uuden tariffimallin vaikutuksia on arvioitu alueellisten matkatuotosten ja hintajoustokertoimien avulla. Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimukseen perustuvat matkatuotoskertoimet ovat ikäryhmä- ja vyöhykekohtaisia. Lippu- ja taksajärjestelmässä tapahtuvat muutokset ovat niin suuria, että muutokset tapahtuvat kokonaisuudessaan vasta 3 5 vuoden kuluessa. Matkustajamäärän arvioinnissa on oletettu, että tarjonta säilyy ennallaan. Jos vuorotarjontaa lisätään, matkojen määrä kasvaa enemmän kuin pelkästään taksamuutosten seurauksena. Uudessa vyöhykemallissa erityisesti Tampereen kehyskunnissa matkustuksen hinta muuttuu huomattavasti, sillä nykyisessä tariffijärjestelmässä matkustajalle on tarjolla kertalipun lisäksi ainoastaan matkan pituuteen sidottu sarjalippu sekä seutulippu, joka oikeuttaa matkustukseen koko kaupunkiseudun alueella. Lisäksi osassa kunnista on mahdollisuus valita pienemmälle alueelle suunnattu seutulippu (esimerkiksi Etelä- Pirkanmaan seutulippu). Näin ollen uusi vyöhykemallinen tariffijärjestelmä tarjoaa kehyskuntien asukkaille selvästi enemmän lippuvaihtoehtoja kuin nykyinen malli. Tampereella matkustaville lippujen hinnat osin nousevat vuoden 2016 jälkeen, mutta ikäryhmäalennusten takia hintojen nousu jää hyvin maltilliseksi. Tampereen kaupunkiseudun toimivaltaisen viranomaisen alueella tehtiin vuonna 2013 arviolta 31 milj. joukkoliikennematkaa vuodessa. Arvio matkojen määrästä perustuu Tampereen seudun ja Pirkanmaan vuonna 2012 tehtyyn liikennetutkimuksen laajennettuun aineistoon sekä nousijamääriä koskeviin tilastoihin. Taulukko 4.1 Arvio matkojen määrästä nykytilanteessa (milj. matkaa/v). Arvio perustuu Tampereen seudun ja Pirkanmaan vuonna 2012 tehdyn liikennetutkimuksen laajennettuun aineistoon. kunta kunnan sisäiset kuntien väliset yhteensä Kangasala 539 000 472 000 1 011 000 Lempäälä 187 000 410 000 597 000 Nokia 215 000 391 000 606 000 Orivesi 105 000 97 000 202 000 Pirkkala 229 000 503 000 732 000 Tampere 24 266 000 2 540 000 26 806 000 Vesilahti 122 000 83 000 205 000 Ylöjärvi 382 000 513 000 895 000 yhteensä 26 045 000 5 009 000 31 054 000 Nousijatilastoja ei ole saatavissa nykyisestä järjestelmästä kunnittain, sillä osa liikenteestä perustuu vielä siirtymäajan sopimuksiin ja siinä noudatetaan vallitsevaa Matkahuollon tariffijärjestelmää. Lisäksi 1-vyöhykkeen laajennukset ja sitä reunustavien kehyskuntien taajamat kattavan 2-vyöhykkeen rajaus otettiin käyttöön kesällä 2014, joten sen vaikutuksista ei ole vielä ollut käytettävissä koko vuoden nousijatilastoja. Vertailukohdaksi on muodostettu laskennallinen nykytilanne (2015), jossa nykyisen kesällä käyttöön otetun taksamallin vaikutukset on laajennettu koko vuoden tilanteeseen.