Liesjärven koulun koulukohtaiset lisäykset opetussuunnitelmaan 3.3. Toimintakulttuuri Johtaminen, päätöksenteko ja yhteisöllisyys Keskustellaan päivittäin ongelmista ja eteen tulevista asioista. Yhteiset keskustelut oppilaista ja opetuksesta pidetään joka kuukauden viimeisenä perjantaina. Läsnä opettajat ja kouluavustaja. Päätöksenteko ja tiedonkulku Päätökset tehdään yhdessä. Viime kädessä asioista vastaa koulunjohtaja. Pelisäännöt sovitaan yhdessä. Niiden valvomiseen osallistuvat kaikki työntekijät yhdessä kotien kanssa. Tiedotteet pidetään esillä ja tarvittaessa monistetaan. Vuosittainen tapahtumatiedote jaetaan koteihin keväällä. Tieto koteihin kulkee reissuvihkon ja säännöllisten tiedotteiden mukana. Luokan seinällä on sovitut säännöt, joita tarvittaessa täydennetään ja annetaan suullisia ohjeita. Lisäksi tiedotetaan kylän tiedotuslehtisessä Läpyskässä. Vastuullisuus ja sitoutuminen Varataan aikaa työtoverin/oppilaan ongelmien ja huolien kuuntelemiseen. Ongelmat ratkaistaan heti. Yhteistyö ja suunnittelu Hankinnat ja rakennussuunnitelmat tehdään yhdessä henkilökunnan kanssa. Opetuskokeilut sovitaan yhdessä. Seurataan jatkuvasti oppimisympäristön epäkohtia. Niihin puututaan heti resurssien mukaan. Pienten koulujen tapaamisiin osallistutaan. Pedagoginen kehittäminen ja arviointi Henkilöstön koulutusta järjestetään tarpeen ja halukkuuden mukaan. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon eheytetyssä opetuksessa sekä vuodenaikojen ja ajankohdan mukaan. Kyselyistä, keskusteluista ja testeistä saadut tulokset otetaan huomioon suunnittelussa. Ajetaan sisään uusia työtapoja. Koulun tapahtumat, perinteet ja sidosryhmät Koulun perinteisiä juhlia ovat Lucia-juhla, kuusijuhla ja äitienpäiväjuhla. Vuosittain järjestämme yökoulun ja perunannostotalkoot syksyllä sekä perinnepäivän keväällä. Vanhempien kanssa ottelemme pesäpallossa ( äidit ) ja kaukalopallossa ( isät ). Yleisurheilukilpailut järjestetään Eerikkilässä. Naapurikoulujen kanssa sovitaan mahdollisia pelejä ja otteluita. Pidetään hiihtokilpailut ja kaksi hiihtopäivää kunnan liikuntakeskuksessa helmikuussa. Leirikouluja pidetään mahdollisuuksien mukaan. Pidetään yllä hyviä suhteita naapurikouluihin, Metsäoppilaitokseen, Nuorisoseuraan ja kyläyhdistykseen. Kutsumme vanhempia käymään koulussa. Oppilaita ohjataan hyvään ja ystävälliseen käytökseen vieraita kohtaan.
4.5. huolto 4.5.1. huollon yhteistyö ja oppilashuoltoryhmät Opettajat ( ja kouluavustaja ) kokoontuvat sovitun aikataulun mukaan. huoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa eri kokoonpanoissa. 4.5.2. Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminta Koulukuraattori käy koulussa sovitun suunnitelman mukaisesti kerran kuukaudessa. 4.5.3. Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitaja käy koulussa ohjeiden ja oman suunnitelmansa mukaisesti. 4.5.4. Koulunkäyntiavustajatoiminta Koulunkäyntiavustajan työaika jaetaan yhdessä sopien tarpeen ja tilanteen mukaan. Tarvetta tarkastetaan jatkuvasti. 4.5.5. Kouluruokailu Ruokailemme luokissa. Ruokailun alussa luetaan lyhyt yhteinen ruokarukous. 4.5.6. Koulukuljetukset Kuljetuksen valvonnasta sovitaan vuosittain suunnitelmassa. 4.5.7. Toimenpiteet sekä vastuunjako ongelma - ja kriisitilanteissa Poissaolojen seuranta Opettaja kirjaa poissaolot. Rehtori seuraa poissaolotilannetta. Oppilaalta kysytään poissaolon syytä. Kysytään kirjallisesti ( Kaavake ). Huomautetaan huoltajaa velvollisuudesta ( PL 35 ). Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä - Tilanteen selvittäminen. Molemmat osapuolet paikalla. - Tekijän puhuttelu. Tehdään selväksi, että tämä ei ole hyväksyttävää käytöstä. - Jälki-istunto, josta ilmoitus huoltajalle. - Neuvottelu kodin ( kotien ) kanssa. - Käsittely oppilashuoltoryhmässä. ( Yhteydenotto kotiin. ) - Kirjallinen varoitus. Rehtori antaa. Huoltajalle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi. - Määräaikainen erottaminen ( enintään 3 kk ). Lautakunta tekee päätöksen koulun esityksestä. Huoltajalla valitusoikeus. Huoltajalle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi. - Ääritilanteissa yhteys esim. poliisiin. - Toimenpiteet kirjataan. Mielenterveyskysymykset - Huomataan erityisesti luottamuksellisuus. - Neuvotellaan henkilöstön kanssa. - Yhteys kouluterveydenhoitajaan. - Yhteydenotto kotiin. - Kehotus huoltajalle ottaa yhteyttä kasvatus- ja perheneuvolaan tai lastenpsykiatrian osastoon. - Seurataan tilanteen etenemistä. - Toimenpiteet kirjataan.
Tupakointi, päihteet ja huumeet - Em. aineiden käyttö koulussa on kielletty. - Aikuinen poistetaan työpaikalta. Luottamuksellinen keskustelu. Ohjaus hoitoon. - Tieto työterveyshuoltoon. - poistetaan luokasta. Huolehditaan valvonnasta. Ilmoitetaan huoltajalle. - Mahdollinen sairaanhoito. Tieto kouluterveydenhoitajalle. - Alkoholin ja huumeiden osalta tieto lastensuojeluviranomaisille. Tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset - Koulun Kriisikansio ja Turvallisuussuunnitelma pidetään ajan tasalla. - Huolehditaan, että koulun ensiapuvalmius on kunnossa. - Huolehditaan, että koulun ensiapuvälineet ovat kunnossa. - Tarpeellinen ensiapu paikalla heti. Ilmoitus kotiin. - Kuljetus taksilla tai sairasautolla hoitoon. - Tapaturmailmoituksen teko onnettomuuden jälkeen. Vakavan onnettomuuden tai läheisen kuolemantapauksen sattuessa huolehditaan, että asiasta puhutaan sekä yhteisesti että läheisten kanssa. Katsotaan, että oppilaat ymmärtävät, mitä on tapahtunut. Katsotaan, että asianosainen ei jää yksin. Valmistaudutaan pitkään jälkityöhön. 4.6. Kerhotoiminta 5.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS Suunnitelman laatii luokan oma opettaja yhdessä erityisopettajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tukena oppilashuoltoryhmä erilaisin kokoonpanoin.
7.1.1. Tietostrategia ja tiedonhallintataidot (tietostrategia) Tiedonhallintataito on lyhyesti määriteltynä taitoa valita, tulkita ja käyttää erilaista informaatiota yksilön ja ryhmän ajattelun aineksina. Usein työskentelyprosessissa tuotetaan uutta tietoa tai aineistoa, jolla on merkitystä muillekin kuin tuottajalle tai tuottajille itselleen. Tiedonhallintataitoihin liittyvissä töissä on tärkeää, että saadaan tietoa toistava toimintatapa poikki ja että oppilaat ja opettajat pohtivat yhdessä, mitä tieto ja tiedon tuottaminen on. Tiedonhallintataidot kasvavat vähitellen ja vaiheittain. Oppimisen edellytyksenä on, että perusvaiheita toistetaan säännöllisesti. Vanhempien ja koulun tehtävänä on rohkaista lasta kysyväksi ja uteliaaksi. Jotta tutkiva asenne elämään ja oppimiseen voisi kehittyä, pitää sekä aikuisen että lapsen luopua yhden oikean vastauksen ja totuuden etsimisestä. Omiin ja muiden oivalluksiin lapsi oppii luottamaan, jos - opiskeluilmapiiri on avoin ja turvallinen - oppilas luottaa itseensä ja kunnioittaa muita - kaikki kykenevät toimimaan ryhmässä - ei korosteta liikaa kilpailua ja kritiikkiä. Tiedonhallintataitojen oppiminen ja ohjaus edellyttävät yhteistyötä. Koulun ja kirjaston yhteistyömuodot on selvitetty yhteistyösuunnitelmassa. Alaluokilla luokanopettaja voi oppiaineita integroimalla luoda oppimiskokonaisuuksia, joissa tiedonhallintataidot kehittyvät vähitellen monipuolisiksi. Yläluokilla voi olla vaara, ettei kenelläkään ole vastuuta oppilaan kokonaistaitojen kehittämisestä. Tiedonhallintataidot kehittyvät, kun aineenopettajat tutustuvat toisten aineiden opetukseen ja mahdollistetaan ainerajat ylittävät projektit, teemat ja oppimistehtävät. Tarvitaan opettajien runsasta vuorovaikutusta ja keskinäistä sopimista yhteisistä käytänteistä. Jokaisen opettajan tulisi tietää, mitä ja miten koulussa opetetaan. Varsinkin yläluokilla tarvitaan koulun sisäistä koordinointia niin, että oppilaalla ei ole samanaikaisesti useita laajaa tiedonhakua ja prosessointia edellyttäviä tehtäviä tekeillä. Jotta oppilas oppisi löytämään oikean tiedon eri tiedonlähteistä, eri tiedonhankintakanavia tulee luokitella ja jäsentää. voi hakea tietoa tehtävän tavoitteiden ja käytettävissä olevien mahdollisuuksien perusteella esimerkiksi: - lähestymistavan mukaan ( haastattelu, kysely, havainnointi, julkaisut) - sisällön mukaan ( hakuteos, sanakirja, hakemisto, viitetietokanta, kokotekstitietokanta) - aineistotyypin mukaan ( kirjat, artikkelit, videot, äänitteet) - aineistomuodon mukaan (elektroninen, painettu, www-sivu, kalvo, numeerinen tieto) - katteen mukaan (koulukirjasto, kunnankirjasto) - toimintaperiaatteen mukaan (hakukone, aihehakemisto) - saavutettavuuden mukaan ( käyttö koulussa, kirjastossa/julkinen, rajattu). Tiedonhallinnan taitoihin kuuluu myös arvioida aineiston tekijöitä, uskottavuutta, objektiivisuutta, kattavuutta, paikkansapitävyyttä, tarkkuutta ja ajantasaisuutta. Tiedonhallintataitojen tavoitteet ovat seuraavat: - oppii kysymään. - oppii käyttämään kirjastoa apuna vastausten löytämiseen. - oppii valikoimaan ja yhdistelemään tietoa erilaisista lähteistä. - osaa arvioida löydetyn tiedon luotettavuutta. - ymmärtää oppimisen prosessiluonteen
Tiedonhallintataidot Tavoitteet Luokat 1-2 - oppii tutkimaan kirjan rakennetta - oppii tutustumaan kuviin ja lukemaan niitä - osaa kysyä neuvoa ongelmatapauksissa - tutustuu graafisiin kuvaajiin ja tulkitsee diagrammeja - etsii tietoa ikätasolleen sopivista tietokirjoista ja muista lähteistä. Luokat 3 5 - etsii aktiivisesi tietoa - tutustuu monipuolisesti tietokirjoihin ja käyttää niitä tiedonhaussa - oppii avaamaan erityyppisiä tietotekstejä - kehittyy luetun ymmärtämisen taidoissaan - osaa tuottaa kirjallisen ja suullisen esityksen - erottaa mielipiteen ja faktan toisistaan 6. luokka - tutustuu tiedonhallinnan prosessiin: 1. määrittele aihe tai ongelma 2. etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. valitse tarvitsemasi tieto 4. järjestele tietoa 5. esittele tuloksesi 6. arvioi prosessia ja työtä - osaa käyttää kirjan sisällysluetteloa ja hakemistoa - etsii ja tunnistaa lähteitä - osaa tehdä lähdeviittauksen - omaksuu kysyvän ja tutkivan tavan opiskella. Tietotekniset taidot Tietokone on yksi oppimisen apukeino ja tiedon hankkimisen ja hallinnan väline. Tieto- ja viestintätekniikan käsitteitä ja taitoja opitaan toiminnan kautta eri oppiaineiden tunneilla. Tietotekniikkaa käyttäessään oppilas ottaa vastuuta omasta oppimisestaan, oppii tiedonhankinta- ja prosessointitaitoja. Oppilaiden iän karttuessa oppimisessa pyritään entistä enemmän asioiden ymmärtämiseen. Opetellaan myös kriittistä suhtautumista tietoon. Luokilla 1-6 tietokoneen käyttö opitaan muiden aineiden yhteydessä, eikä sitä opeteta erillisenä oppiaineena. Luokilla 7-9 tietokoneiden käyttöä opetetaan myös erillisenä aineena.
Tavoitteet Luokat 1 2 - osaa avata ja sulkea laitteiston - hallitsee osittain näppäimistön ja hiiren käytön - osaa kirjoittaa yksinkertaisia tekstejä tekstinkäsittelyohjelmalla (isot ja pienet kirjaimet) - osaa tuottaa oman piirroksen - osaa tulostaa työnsä - käyttää opetusohjelmia. Luokat 3 4 - osaa kirjoittaa laajempia tekstejä tekstinkäsittelyohjelmalla - osaa asemoinnin perusasioita: otsikko ja kappalejako - selviytyy yksinkertaisista hakutehtävistä käyttäen apuna Internetin hakukoneita ja hakemistoja - osaa tallentaa ja avata tiedoston - käyttää opetusohjelmia. Luokat 5-6 - osaa leikkaa/liimaa toiminnon - osaa tuottaa esityksen johonkin oppiaineeseen käyttäen tietotekniikkaa ja Internetiä apuvälineenä (tiedonhaku, kuvat, tekstin kirjoitus ja ulkoasu) - osaa etsiä ja liittää kuvan tekstiin - osaa merkitä lähdeviitteen (sivun ylläpitäjä, www-osoite ja tiedonhakupäivämäärä) - osaa miettiä tiedon luotettavuutta - osaa käyttää sähköpostia - ymmärtää ja hallitsee sähköpostin asiallisen käytön - käyttää opetusohjelmia. Palvelut - koulun kotisivut netissä - luokissa oppilailla tietokoneen käyttömahdollisuus opettajan opastamana (alaluokat) - sähköisen viestinnän opettelun mahdollisuus - Internetin käyttömahdollisuus luokissa - sähköpostipalvelut henkilökunnalla (@tammela.fi) ja oppilailla (@postia.com) - Internetin käyttömahdollisuus kaikilla henkilökuntaan kuuluvilla - atk-tuen jatkuva saatavuus Henkilökunnan atk-koulutuksen suunnittelu - Halukkuuden ja tavoitteiden kartoitus määräajoin - Tietojen nykyaikaistaminen - Uusien laitteiden ja ohjelmien käyttökoulutus Verkkoyhteyksien ylläpito - Hallinto- ja oppilasverkonverkon ylläpito - Virustorjunnan kehittäminen - Tietosuojan ylläpito ja parantaminen
Laitteiston ylläpito - Palvelinten ylläpito ja suojaus - Varavirtalähteiden huolto - Verkon kehittäminen ja muutostöiden teko ja tilaus - Työasemakoneiden ohjelmien asennus, turhien ohjelmien poisto ja pienet korjaustyöt vanhemmalle kalustolle - Uusien oheislaitteiden asennus ja vanhojen huolto - Laitteiston ajan tasalla pitäminen Koulukohtaiset lisäykset Tavoitteet - Auttaa oppilasta kahlaamaan tiedon ja ärsykkeiden virrassa. - Ohjata arvioimaan tiedon merkitystä ja yhteyttä arkielämässä. Keskeiset sisällöt - Mahdollisuus tutustua lehtien, radion, television ja tietoliikenteen sisältöihin. - Mahdollisuus lukea erilaista kirjallisuutta. - Mahdollisuus tehdä omia tuotoksia tietotekniikan avulla. - Mahdollisuus vertailla tiedon erilaisuutta eri lähteissä.
7.19. Valinnaiset aineet Kotiseutuoppi Kotiseutuopin tehtävänä on antaa oppilaalle kuva kotikylästään, sen ihmisistä, ammateista, asumisesta ja ympäristöstä. Kuvaa laajennetaan naapurikyliin, Tammelaan ja lähikuntiin. Luodaan oppilaalle käsitys osana Tammelaa Minä olen Tammelasta. Kun oppilaalla on vahva käsitys juuristaan, on hänen helpompi hyväksyä erilaisuutta ja lähteä hankkimaan uutta tietoa ympäristöstään. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet: - Ihmisenä kasvaminen tutustuu elinympäristöönsä ja vahvistaa itsetuntoaan ja suvaitsevaisuutta. - Kulttuuri-identiteetti tutustuu asuinalueensa kieleen, ihmisiin ja kulttuuriperintöön. - Viestintä oppii ilmaisemaan itseänsä valmisteltujen esitysten kautta. - Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys oppii hahmottamaan ympäristönsä toimintaa ja siinä toimivia ihmisiä ja yrityksiä. - Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä oppii arvioimaan ympäristöään opintokäynneillä. - Turvallisuus ja liikenne tutustuu alueen tieverkkoon. 5. ja 6. luokka (1 vvh ) Työtapoja: - ryhmätyöt, parityöt, esitelmät, opintokäynnit, raportit opintokäynneistä Tavoitteet - oppilas tutustuu kylään, lähikyliin ja Tammelaan sekä lähikuntiin - oppilas oppii ymmärtämään Tammelan ominaispiirteitä - Minä olen tammelalainen - oppilas tekee erilaisia tehtäviä, joiden avulla hän kertoo kotiseudustaan Keskeiset sisällöt - oppilas tekee havaintoja yhdessä toisten kanssa lähiympäristöstään ja sen elämästä - oppilaalle kehittyy rakkaus kotiseutuunsa - oppilas näkee itsensä osana elävää maaseutua Hyvän osaamisen kuvaus - mikäli numeroarvostelu, muuten maininta hyväksytty/hylätty
7.4.1. Englanti (A1, vuosiluokat 1.-2.) Kielenopetus aloitetaan vuosiluokilla 1.-2. leikinomaisesti ja toiminnallisesti. Kieltä opitaan kuuntelemalla, toimimalla, toistamalla ja soveltamalla. Kirjoitettua kieltä käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus integroidaan oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet: Ihmisenä kasvaminen Toiminnallisilla harjoituksilla oppilaalle pyritään tuottamaan onnistumisen kokemuksia ja siten vahvistamaan hänen itsetuntoaan. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys oppii ymmärtämään ja tuntemaan vierasta kulttuuria. Viestintä oppii ilmaisemaan ja ymmärtämään asioita vieraalla kielellä. 1. ja 2. luokka (1 vvh) Työtapoja: - pelit, leikit, lorut, laulut, videot - ryhmä- ja paritehtävät Tavoitteet: - myönteisen asenteen syntyminen kielen opiskelua kohtaan - ilmaisurohkeuden kehittyminen - suppean passiivisen sanavaraston saavuttaminen Keskeiset sisällöt: - yksinkertaisiin arkipäivän tilanteisiin liittyvä kielenkäyttö - kouluun ja kotiin liittyvät asiat - laulut, lorut, leikit - kohdekielen kulttuuriin tutustumista
9. LIITTEET Liesjärven koulun järjestyssäännöt Yleistä Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoinkin kehittää itseään elämänsä aikana. ( PL 2 ) Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. ( PL 29 ) Oppilaalla on työpäivänä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta. ( PL 30 ) Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. ( PL 3 ) Opinnoissa tilapäisesti jälkeenjääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Koulun alue Koulun alue on koulun piha ja alakenttä. Alue rajoittuu lähimetsään, peltoon ja Liesjärventiehen. Koulun alue selvitetään oppilaille vuosittain. Kouluaika Kouluaikaan kuuluvat työjärjestyksen mukaiset opetustunnit välitunteineen sekä koulumatkat odotusaikoineen. Kouluaikaan katsotaan myös kuuluvaksi se aika. jolloin oppilas osallistuu koulurakennuksessa järjestettyyn toimintaan oppituntien ulkopuolella. Päivänavaus Päivänavaus pidetään klo 8.55 Perusopetusasetuksen 6 :n mukaisesti. Oppitunnit Oppitunnit kestävät 60 minuuttia. Tästä vähintään 45 minuuttia käytetään opetukseen. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi (PA 3 ). Välitunnit Välitunnit vietetään ulkona koulun alueella. Välituntivalvoja tai koulunjohtaja voi antaa luvan olla välitunnin aikana sisällä. Välituntien aikana, ja muutoinkin, on kivien, käpyjen, lumipallojen ja muun vastaavan heittäminen kielletty. Skeittirampilla käytetään kypärää. Yleinen käyttäytyminen Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti ( PL 35 ). Oppilaan tulee käsitellä huolellisesti koulun omaisuutta ja hänelle annettua opetusmateriaalia. Tapaturman tai muun vahingon sattuessa on ilmoitus välittömästi tehtävä lähimmälle henkilökuntaan kuuluvalle. Kulkuvälineiden käyttö ja säilytys Kulkuvälineet jätetään niille varattuihin paikkoihin. Välituntien aikana ei ajeta polkupyörällä. Koulumatkat Koulumatkoilla noudatetaan hyviä tapoja ja liikennesääntöjä. Taksiin noustaan siihen tarkoitetusta paikasta ajoneuvoa varoen. Vapaa-aika Koululla tapahtuvassa vapaa-aikatoiminnassa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä.
Muu toiminta Koulutyötä häiritsevää tai kaupallista mainontaa ei koulussa saa julkaista tai levittää. Poissaolot Milloin oppilas jää kouluun saapumatta, on hänen huoltajansa velvollinen mahdollisimman pian ilmoittamaan poissaolosta oppilaan omalle opettajalle. Työrauha ta, joka rikkoo järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan rangaista kurinpidollisesti. Kurinpitorangaistukset ovat kirjallinen varoitus ja oppilaan erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, ettei oppilas erottamisen aikana jää jälkeen opetuksesta (PL 36 ). Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. Epäasiallisesti käyttäytyvä oppilas voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntoon. (PL 36 ) Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. ( PL 36 ) Jälki-istunnosta, luokasta poistamisesta ja tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä päättää oppilaan opettaja ( PA 17 ) Tupakointi, päihteet ja huumeet Tupakointi koulussa ja sen alueella on kielletty. Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena kouluaikana. Kouluruokailu Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria (PL 31 ). Ruokailussa noudatetaan annettuja ohjeita ja hyviä tapoja. Ruokailun alussa on lyhyt ruokarukous. Matkapuhelin Kannettavaa matkapuhelinta tulee kouluaikana käyttää siten, ettei siitä aiheudu häiriötä koulutyölle. Puhelin tulee sulkea tai pitää äänettömänä oppituntien aikana.