KIRJALLINEN KYSYMYS 304/2011 vp Varuskuntien lakkauttamisten vaikutukset kutsuntoihin Eduskunnan puhemiehelle Suomen puolustusvoimien perustehtäviin kuuluu maamme puolustaminen, osallistuminen kriisinhallintatehtäviin ja tuki muille viranomaisille. Tästä huolimatta puolustusvoimien määrärahoja leikataan tuntuvasti, ja samalla useiden varuskuntien lakkauttamista harkitaan. Varuskuntien lakkauttaminen vaikuttaa kutsunnoissa varusmiehille määrättyihin palveluspaikkoihin. Siinä tapauksessa, että kutsunnoissa asevelvolliselle määrätty varuskunta lakkautetaan ennen palvelukseen astumista, myös asevelvollisuuden suorittamispaikka muuttuu väkisinkin. Tämän vuoksi armeijan suorittaminen voi vaatia varusmieheltä monien satojen kilometrien matkustusta lähes viikoittain, mikä puolestaan aiheuttaa valtiolle lisäkuluja. Tämä ilmiö saattaa myös vaikuttaa asevelvollisuuden suorittajien määrän vähenemiseen tulevaisuudessa ja näin ollen johtaa yleisen asevelvollisuuden merkityksen heikentymiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus huolehtia suomalaisten asevelvollisten palveluspaikkojen järjestämisestä kutsunnoissa siten, että niissä määritellyt palveluspaikat eivät siirry muuttuessaan merkittävästi kauemmaksi asevelvollisten kotipaikkakunnilta? Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2011 Ritva Elomaa /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ritva Elomaan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 304/2011 vp: Aikooko hallitus huolehtia suomalaisten asevelvollisten palveluspaikkojen järjestämisestä kutsunnoissa siten, että niissä määritellyt palveluspaikat eivät siirry muuttuessaan merkittävästi kauemmaksi asevelvollisten kotipaikkakunnilta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Asevelvollisuuslain (AsevL 1438/2007) 28 :n 1 momentin mukaisesti palvelukseen määrätään viimeistään kolmantena kalenterivuonna kutsunnan jälkeen. Palveluksen aloittamismääräys voidaan peruuttaa AsevL 30 :n 2 momentin 2 kohdan perusteella jos palvelusta ei voida järjestää alkuperäisen määräyksen mukaisesti sen antamisen jälkeen tapahtuneen joukkojen järjestelyn tai muun vastaavan syyn takia. Saman pykälän 4 momentin mukaan kyseinen uusi määräys palveluksen aloittamisesta voidaan antaa asianosaista kuulematta. AsevL 31 :n 1 momentin 4 kohta mahdollistaa palveluksen aloittamisajan ja saman pykälän 2 momentti palveluspaikan muutoshakemuksen tekemisen myös em. tapauksissa. Asevelvollisella on oikeus hakea AsevL 12 luvun perusteella muutosta (oikaisu, valitus) em. päätöksiin. Kutsunnoissa pääosa asevelvollisista määrätään aloittamaan palveluksensa toisena kalenterivuonna (tammi- tai heinäkuu) kutsuntojen jälkeen. Palvelukseen määrättäessä otetaan huomioon asevelvollisen toivomusten lisäksi joukko-osastokohtaiset kiintiöt ja puolustusvoimien koulutustavoitteet. Kolmantena kalenterivuonna palveluksensa aloittamaan määrätään lähinnä jatko-opinnoissa olevat asevelvolliset. Palvelus kestää maksimissaan 12 kuukautta. Jos lakkautettavan joukko-osaston varusmiehet palvelevat joukko-osastossaan palveluksensa loppuun saakka, voidaan laskea, että päätökset lakkauttamisista tulisi tehdä vähintään neljä vuotta ennen suunniteltua lakkauttamista. Tällöin lakkauttamisen vaikutukset voidaan huomioida kutsuntajaottelussa, niin ettei lakkauttamiset koskisi kovinkaan suurta asevelvollisten ryhmää. Mikäli lakkauttamispäätökset tehdään alle neljän vuoden aikataulussa, joudutaan päätöksiä perumaan suuremmalle ryhmälle riippuen lakkautettavien joukko-osastojen määrästä ja koosta. Todennäköisesti aluetoimistot kykenevät hyvän hallintotavan mukaisesti kuitenkin toteuttamaan asevelvollisten henkilökohtaiset kuulemiset ennen päätösten tekoa, vaikka laki ei tähän velvoitakaan. Tämä vähentää merkittävästi muutoksenhakua sekä palveluksen aloittamisajan ja palveluspaikan muutoshakemusten määrää. Tälläkään hetkellä asevelvollinen ei pääse suorittamaan varusmiespalvelustaan kotipaikkansa lähimpään joukko-osastoon, vaan voi joutua matkustamaan useita satoja kilometrejä palvelukseen mennessään. Vaikka asevelvollisten määrä laskee seuraavan viiden vuoden aikana noin neljällä tuhannella, joudutaan heitä edelleen käskemään palvelukseen kauaksikin kotipaikasta. Tämä korostuu mahdollisten joukkoosastojen lakkauttamisten jälkeen. Kaikki eivät yksinkertaisesti vain mahdu lähimpään joukkoosastoon, vaan osa joutuu palvelemaan hieman 2
Ministerin vastaus KK 304/2011 vp Ritva Elomaa /ps kauempana (matkustussuunta lähinnä itään ja pohjoiseen) olevissa joukko-osastoissa siellä olevan pienemmän väestöpohjan vuoksi. Asevelvollinen voi kuitenkin hakea tehtyyn päätökseen muutosta (oikaisu, valitus) sekä tehdä palveluksen aloittamisajan ja palveluspaikan muutoshakemuksen. Näissä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon asevelvollisen henkilökohtaiset tai muut perusteet palveluspaikan vaihtamiseksi. Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2011 Puolustusministeri Stefan Wallin 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 304/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Ritva Elomaa /saf: Har regeringen för avsikt att sörja för att de finska värnpliktigas tjänstgöringsplatser vid uppbåden ordnas så att de tjänstgöringsplatser som fastställs vid dem inte flyttas mycket långt bort från de värnpliktigas hemorter om de ändras? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I enlighet med 28 1 mom. i värnpliktslag/en (VärnpL 1438/2007) förordnas de värnpliktiga till tjänstgöring senast under det tredje kalenderåret efter uppbådet. Förordnandet om inledande av tjänstgöring kan återkallas utgående från 30 2 mom. 2 punkten i VärnpL, om tjänstgöringen inte kan ordnas enligt det ursprungliga förordnandet på grund av trupparrangemang som vidtagits efter att förordnandet givits eller av något annat motsvarande skäl. Enligt 4 mom. i samma paragraf kan ett nytt förordnande om inledande av tjänst ges utan att den berörda parten hörs. Bestämmelsen i 31 1 mom. 4 punkten i VärnpL möjliggör en ansökan om ändring av tiden för inledande av tjänstgöringen och 2 mom. i samma paragraf av tjänstgöringsplatsen också i ovan nämnda fall. Den värnpliktige har rätt att på basis av 12 kap. i VärnpL ansöka om ändring (rättelseyrkande, besvär) i ovan nämnda beslut. Vid uppbåden förordnas största delen av de värnpliktiga att inleda sin tjänstgöring under det andra kalenderåret (januari eller juli) efter uppbådet. Vid förordnandet till tjänstgöring beaktas utöver den värnpliktiges önskemål också kvoterna per truppförband och försvarsmaktens utbildningsmål. De som förordnas att inleda sin tjänstgöring under det tredje kalenderåret är främst sådana värnpliktiga vilkas fortsatta studier pågår. Tjänstgöringen räcker maximalt 12 månader. Om beväringarna vid ett truppförband som ska dras in tjänstgör vid truppförbandet till utgången av sin tjänstgöring, kan det beräknas att besluten om indragning bör fattas minst fyra år före den planerade indragningen. Då kan konsekvenserna av indragningen beaktas i indelningen vid uppbåden så att den grupp av värnpliktiga som berörs av indragningarna inte blir särskilt stor. Ifall indragningsbesluten fattas med en tidtabell på under fyra år, måste besluten återkallas för en större grupp beroende på hur många och stora de truppförband är som ska dras in. Sannolikt klarar regionalbyråerna emellertid av att i enlighet med god förvaltningssed höra de värnpliktiga personligen innan besluten fattas, även om lagen inte ställer någon skyldighet till detta. Detta minskar i betydande grad ändringssökandet samt antalet ansökningar som gäller ändring av tiden för inledande av tjänstgöringen och tjänstgöringsplatsen. Inte heller i dagens läge kan en värnpliktig med säkerhet få fullgöra sin beväringstjänst vid det truppförband som ligger närmast hans hemort, utan han kan bli tvungen att resa flera hundra kilometer för tjänstgöringen. Även om de värnpliktigas antal sjunker med cirka fyratusen under de kommande fem åren, blir man fortfarande tvungen att förordna dem till tjänstgöring t.o.m. långt från hemorten. Detta framhävs efter de eventuella indragningarna av truppförband. Alla ryms helt enkelt inte i närmaste truppför- 4
Ministerns svar KK 304/2011 vp Ritva Elomaa /ps band, utan en del måste tjänstgöra i de truppförband som är belägna något längre borta (reseriktningen är främst öster- och norrut) till följd av det mindre befolkningsunderlaget där. En värnpliktig kan emellertid ansöka om ändring av ett fattat beslut (rättelseyrkande, besvär) samt göra en ansökan om ändring av tiden för inledande av tjänstgöringen och av tjänstgöringsplatsen. I dessa beaktas i mån av möjlighet den värnpliktiges personliga eller andra skäl att byta tjänstgöringsplats. Helsingfors den 7 december 2011 Försvarsminister Stefan Wallin 5