Marianna Sorvali

Samankaltaiset tiedostot
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Koulutuksellista toimintaa. Kevät-kesä 2019

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Mitä on hyvä kommunikaatio Helsinki Leif Berg VTM/VET psykoterapeutti (perhe- ja verkosto) toiminnanjohtaja

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Kun läheinen sairastuu. Kun läheinen sairastuu 1/2. Kun läheinen sairastuu 1/2. Kun läheinen sairastuu 2/2

Anne Alakiuttu FinFami Uusimaa ry, Tuki ja neuvonta Osku Marjanen FinFami Uusimaa ry, VETO-projekti

Opas harvinaistoiminnasta

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Omaisen kohtaamisen prosessi

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

Voimavarat vähissä mikä avuksi?

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Kokemusasiantuntijuuden ABC

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

Kokemusasiantuntijat lapsiperheiden tukena. Toivosta turvaa hanke

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Stressi ja mielenterveys

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveysomaisten oikeudet

VERTTI 3. Omaisten tuki- ja neuvontatyö 1(6) Elisa Huuhtanen, hankevastaava Anne Alakiuttu. Kokonaishanke 09/ /2009

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Mielenterveysomaisten oikeudet

KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Korplampi Leif Berg, toiminnanjohtaja VTM/ VET psykoterapeutti

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry Etsivä omaistyö -projekti ( )

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Mielekästä ikääntymistä

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Klubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

MS liitto Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

kun lapsi on omainen Lapsiomaistyön periaatteet

Suomen Syöpäyhdistys ry Sopeutumisvalmennustoiminta

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Asumissosiaalinen työote

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö

Omaisen ABC-koulutus Opas ohjaajalle

Transkriptio:

2.11.2017 Marianna Sorvali

Jämsänkatu 2c, 4. krs. Vallila

Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys Suomessa Miksi huomioida omaiset? Lapsilla ja nuorilla 15-20% arvioidaan olevan mielenterveydenhäiriö, joista 7-8% erityistason psykiatrisen hoidon tarpeessa Joka päivä kahdeksan alle 30-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveys ongelmien vuoksi Vuonna 2012 yhteensä 2,6 miljoonaa avohoitokäyntiä, joista lähes kolmasosa (31%) perusterveydenhuollossa 46% (n.115 000) kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä

Muutokset palvelujärjestelmässä Psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 25 vuodessa noin 75 % 20 000 paikasta 3000. Avohoidon voimavarat ovat lisääntyneet, mutta hitaasti Palvelujärjestelmä on pirstaleinen. Peruspalvelut eivät ole vielä kehittyneet riittävän laadukkaiksi. Omaiset vaikutusvalta on kasvanut ja mukaanotto hoitoprosessiin on yleistynyt

Miksi omaistyötä kannattaa tehdä Omaisten hoitovastuu sairastuneista läheisistä on kasvanut 1980 luvulta ja todennäköisesti kasvaa edelleen. Tutkimusten mukaan 38 % omaisista kärsii masennuksesta, 45% puolisoista kärsii masennuksesta. 15-25% kokee huolenpidon läheisestään niin kuormittavana, että heidän hyvinvointinsa on vaarassa.

FinFami Uusimaa ry:n toiminnan tavoitteet: Lisätä avoimuutta ja tietoa mielenterveyden asioissa Vahvistaa omaisten ja perheiden selviytymistä ja hyvinvointia kun lähipiirissä on mielenterveyden ongelmia Lisätä omaisten huomioonottamista yhteistyökumppanina hoito-ja kuntoutusprosessissa

Kun perheenjäsen sairastuu psyykkisesti Koko perheen tasapainoa heilauttava tilanne Jokainen perheenjäsen käy läpi oman sisäisen prosessinsa Omaisen sopeutumis- ja toipumisprosessi on yksilöllinen, perheenjäsenetkin voivat olla eri vaiheissa Hämmennystä, epävarmuutta, monenlaisia tunteita, vastausten hakemista ja selviytymiskeinojen etsimistä 1-2 vuotta läheisen sairastumisesta omainen huomaa itsessään uupumisen merkkejä, pystyy myöntämään ne itselleen ja hakee apua.

Kun henkilö sairastaa psyykkisesti omainen käy läpi samoja tunteita, kuin sairastunut Suru Pelko Häpeä Hämmennys Syyllisyys Epätietoisuus Miksi? Mitä nyt? Miksi meille? Tunteiden ja kysymysten pyörremyrsky Huoli

Omaistyö hyödyttää kaikkia Omaisten psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen kuormittuneisuus vähenee Arki on sujuvampaa Tyytyväisempiä elämäänsä Kokevat omatyön mielekkääksi osaksi työtään Sitoutuvat omaistyöhön Kokevat omaistyön osaamisen vahvistuneen Vahvistuvat elämään itsenäisempää Elämää sairastuneen rinnalla Kokevat olonsa turvallisemmaksi Sopeutuvat paremmin läheisen sairauteen Kokevat olevansa tasavertaisia yhteisön jäseniä Tunnistetaan omaiset asiakasryhmänä Ymmärretään omaisten tarpeet Kehittää ammattilaisten ja omaisten yhteistyötä Mahdollistaa omaisille heidän tarvitsemansa tuen

FinFami Uusimaa perheohjaus PERHEOHJAUKSEN LÄHTÖKOHTIA (Kierkegaard ) Kuuntele ihmistä hänen omasta näkökulmastaan Kuuntele ennakkoluulottomasti ja anna kuulemasi tehdä itseesi vaikutuksen Ole kärsivällinen, kunnioittava ja suhtaudu avunhakijaan tasaarvoisesti Aloita sieltä, missä toinen on, älä sieltä missä odotat, tai oletat tai haluat toisen olevan. Tule auttamistilanteeseen tietämättömyyden tilassa; anna toisen opettaa itseäsi Hillitse turhamaisuutesi, tärkeytesi ja tarpeesi pönkittää omaa arvoasi.

PERHEOHJAUKSEN LÄHTÖKOHTIA Korkea uudelleensairastumisen riski vaatii suunnitelmallisen perheintervention Omaisen riski sairastua depressioon moninkertainen (1565 aikuisomaista -> 43%) Psykosomaattisia oireita > 40 % Affektihäiriöisessä perheessä lapsen riski psyykkiseen oireiluun suuri (40-60% ennen 20v.) Perheen dynamiikka yleensä häiriintynyt omaisen sairastuttua psyykkisesti

PSYKOEDUKATIIVISEN PERHEOHJAUKSEN TAVOITTEET Lisätä sairastuneen ja läheisten ymmärrystä psyykkisestä sairaudesta Tukea läheisten jaksamista arjen kuormittuvuus huomioiden Yhdessä kehittää perheen vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja Vanhemmuutta tukien edistää lasten tervettä kasvua ja kehitystä

PSYKOEDUKATIIVISEN PERHEOHJAUKSEN VAIKUTTAVUUSTUTKIMUKSISTA sairastuneen oireiden lieventyminen toipumisen edistyminen sairaalahoitokertojen vähentyminen tiedon lisääntyminen omaisten kuormittuvuuden vähentyminen sairastuneen sosiaalisten taitojen lisääntyminen vuorovaikutustaitojen kehittyminen kotona Sairastuneet, ja erityisesti jo toipuneet, nimenneet omaisten tuen tärkeimmäksi tekijäksi toipumisessaan. Huomattavia yhtäläisyyksiä mielialahäiriöistä ja psykoosisairauksista kärsivien omaisten kuormittumisen välillä. Omaiset epäilevät usein oman tukensa olleen hyödyksi ja ovat taipuvaisia vähättelemään sitä.

VARHAISEN PERHEOHJAUKSEN EDUT Kognitiivisten häiriöiden vaikutukset elämään vähenee ja uudelleensairastumisen riski pienenee Itsemurhariski pienenee Viranomaisten väliintulot vähenevät Työkyky ja kyky opiskella paranee Alhaisempi lääkitysannos mahdollistuu Hoidon aloitus ei traumatisoi perhettä Perheen myönteisempi suhtautuminen hoitoon Sairaalahoidon vähentynyt tarve Hoitokustannukset pienenevät Perheen ahdistus lieventyy ja perhe-elämä tasapainottuu

Ristiriitatilanteita Toivon ylläpitäminen vs. vakavan sairauden hyväksyminen Kannustaminen vs. Ajan antaminen toipumiselle Itsenäistymisen tukeminen vs. sairastavan mahdollinen halu regressioon Sairastuneen tukeminen kriisissään vs. Omasta jaksamisesta huolehtiminen

Ryhmätoiminta Avoimet ja suljetut vertaisryhmät Omaissuhteen mukaiset Toiminnalliset Diagnoosin mukaiset? Alueelliset ryhmät Ohjaajina ammattilaiset ja vertaisohjaajat

Vertaisryhmä omaisyhdistyksessä Samankaltainen elämäntilanne, kokemukset Samaistumisen mahdollisuus Yhdistyksen ammatillinen tuki saatavilla Voimaannuttava vertaisryhmä Ei terapiaryhmä Erilaisten asioiden puheeksi ottaminen Toivon näkökulma Ryhmäläiset tuovat aina oman elämäntilanteensa tarinaa ryhmään, tärkeää tulla kuulluksi

Virkistystoiminta Virkistyskurssi, hyvinvointipäivät Kesäretki Teatteri ym.

Kurssit Pariskuntakurssi syksyllä Tieto- ja tukikurssi 8.-10.4. Perhekurssi vuosittain

Omaisten tuki ja neuvonta Neljä työntekijää 3 tuki- ja neuvontatyöntekijää Lapsiperhetyöntekijä Tiedon ja tuen antaminen, mahdollisuus tulla kuulluksi Yksilö- ja perhetapaamiset Puhelinneuvonta

Miten pääsen mukaan toimintaan? Avoin iltaryhmä joka toinen keskiviikko klo 17-18.30, parilliset viikot Toivotorstai joka viikko torstaisin klo 14-18.30 Ryhmä päihteitä käyttävien, päihdekuntoutujien ja psyykkisesti oireilevien läheisille maanantaisin klo 17-19 Suljetut ryhmät (ilmoittautuminen): Vanhempainryhmä, Omaisen ABC, HOT, Taidetarapeuttinen ryhmä ym. Yksilö- ja perhetapaamiset ajanvarauksella Yleisöluennot

Ota yhteyttä: Jämsänkatu 2C, 4. krs., 00520 Helsinki Puh. (09) 686 0260 www.finfamiuusimaa.fi facebook.com/finfamiuusimaa twitter.com/finfamiuusimaa