Varhaiskasvatuspalveluiden organisoituminen ja palvelurakenne

EURAN KUNTA Varhaiskasvatuspalveluiden organisoituminen ja palvelurakenne Esiselvitys FCG KONSULTOINTI OY P30531

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 1 (20) Sisällys 1 Toimeksianto... 2 2 Tiivistelmä... 3 3 Varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset... 5 3.1 Varhaiskasvatuksen palvelutarpeen ennuste vuosille 2015 2029... 6 3.1 Johtopäätökset väestömuutosten vaikutuksista palveluverkkoon... 7 3 Euran kunnan varhaiskasvatuspalveluiden nykyinen palvelurakenne ja ennusteet... 8 3.1 Nykyinen toimintamalli... 8 3.2 Päivähoidon osallistumisaste... 9 3.3 Päiväkotihoito... 9 3.4 Perhepäivähoito... 10 3.5 Hoidon tuet ja avoin päiväkotitoiminta... 11 3.6 Esiopetus... 11 3.7 Odotekustannukset... 12 4 Tulevaisuuden rakenne... 13 4.1 Yksityinen palvelutuotanto / palveluseteli... 13 4.2 Käynnissä olevat suunnitelmat... 13 4.2.1 Souppaan oppimiskeskus... 13 4.2.2 Pohjois-Euran järjestelyt... 14 4.3 Asiakaspaikkojen tarve vaihtoehtoisista näkökulmista... 14 4.4 Kustannuskehitys vuosina 2013 2016... 16 4.5 Organisoituminen... 17 4.6 Kustannuksia hillitsevät rakenteelliset toimenpiteet... 18 Liite: Aloituskokous

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 2 (20) Varhaiskasvatuspalveluiden organisoituminen ja palvelurakenne 1 Toimeksianto Osana kunnanhallituksen talouden tasapainotusohjelmaa (1.2.2016/42 ) Euran kunta on päättänyt 16.8.2016 teettää varhaiskasvatuspalveluiden kustannustehokasta palvelurakennetta ja organisoitumista koskevan esiselvityksen. Selvityksen on tarkoitus tukea päätöksentekoa tuoden ennakoivaa tietoa, sekä luoda suuntaa tuleville tehtäville rakenteellisille muutoksille. Selvityksen pohjalta tarkoituksena on saada vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin: o o Millainen palveluverkko, palvelutarjonta ja organisoituminen varhaiskasvatuspalveluissa tukevat tehokasta palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa? Voidaanko nykyistä toiminta- ja organisointimallia muuttamalla saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä? Mistä tekijöistä taloudelliset säästöt muodostuvat? Toimintaympäristön muutoksen kuvauksessa konsultin pohjatietona ovat Tilastokeskuksen väestöennusteet ja palvelutarveanalyysit (2015). Lisäksi talouden osalta käytetään viitteellisenä aineistona Tilastokeskuksen tietoihin perustuvia odotekustannustietoja. Näiden tietojen hankkimisesta vastasi konsultti. Tämän lisäksi konsultti on saanut kunnan omaa tietotuotantoa liittyen tarkasteltavan palvelun talouteen ja toimintaan (ks. aloituskokous 25.8.2016, kohta tietopyyntö). Näiden tietojen paikkansapitävyydestä vastasi kunta. Hankkeen tilaajana toimii sivistysjohtaja Teija Vuohijoki. Hankkeen aloituskokous pidettiin 25.8.2016. Hankkeen etenemisen välipalaverit pidetään 21.9.2016 ja 24.10.2016. Alustava raportti esitettiin kunnanhallitukselle 21.11.2016.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 3 (20) 2 Tiivistelmä ja toimenpide-ehdotukset Varhaiskasvatuspalveluiden kysyntään vaikuttavat väestörakenteen muutosten lisäksi oleellisesti palveluiden osallistumisaste. Vuoden 2015 osalta päivähoitopalveluiden piirissä oli 66,7 % 0-6-vuotiasta lasta. Väestökehitys ennustaa vuoteen 2025 mennessä noin 8 % vähentymää ikäluokassa ja vuoteen 2029 13 % vähentymää. Mikäli päivähoitopalveluiden osallistumisaste ikäluokan keskuudessa nousisi 70 %, päivähoidon palvelutarve vähentyisi noin 4 % vuonna 2025. Varhaiskasvatuspalveluiden rakenne koostuu Eurassa päiväkotihoidosta ja lakisääteisestä esiopetuksesta, perhepäivähoidosta mukaan lukien hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito sekä ryhmäperhepäivähoito sekä hoidon tuista. Palvelurakenteen sisäinen käyttö jakaantuu seuraavasti: päiväkotihoito 34,2 %, perhepäivähoito 18,6 % ja hoidon tukien piirissä on 47,3 % lapsista. Palvelurakenteen sisällä ennakoidaan muutoksia, joilla on vaikutuksia eri palvelumuotojen käyttöön. Merkittävimmät ennakoidut muutokset vuoteen 2025 mennessä ovat: Päiväkotihoidon tarve lisääntyy merkittävästi (ks. 4.4.) o Huom. Kysyntää voidaan hillitä mm. siirtymällä hoitoaikaperusteiseen hinnoitteluun sekä rajaamalla subjektiivista päivähoito-oikeutta. Tämä kuitenkin edellyttää työvuorosuunnittelun ja hallinnon organisoinnin järkevöittämistä, tuntipohjaisen hinnoittelun onnistumista sekä riittävän suuria päiväkotiyksiköitä. Perhepäivähoidon vähentyminen Mahdolliset muutokset hoidon tuissa (kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki) Toimintamenot ovat vuosien 2013 2015 tilinpäätöstietojen valossa pysytelleet 6,5 6,7 miljoonassa eurossa. Koko maan keskimääräisiin yksikköhintoihin verrattuna Eura on ollut keskimääräistä alemmalla tasolla, vaikka laskennallinen säästöpotentiaali muiden samankokoisten kuntien joukossa oli 700 000 euroa. Kohtuullista kustannustasoa selittää mm. hoidon tukien piirissä olevien lapsien suuri määrä, joka on kunnalle varsin edullinen tapa tuottaa päivähoitopalvelua. Huolestuttava piirre on päiväkotihoidon osin hallitsematon ja toimintaan soveltumaton päiväkotiverkko ja siitä seuraavat korkeat yksikkökustannukset. Tämän hetkinen päiväkotiverkko koostuu useasta pienestä ja päiväkotihoitoon sopimattomasta tilasta, joiden vaikutukset heijastuvat myös tuotetun palvelun kustannuksiin. Päiväkodeissa tapahtuvan hoidon ennakoidaan kasvavan nykyisestä lähivuosien aikana erittäin merkittävästi. Mikäli perhepäivähoidon vähentymä ja hoidon tukien käytön vähentymä lisäävät päiväkotipalveluiden kysyntää ja toiminta on yksikkökustannuksiltaan yhtä kallista kuin nyt, lisää se varhaiskasvatuspalveluiden kustannuksia huomattavasti. Siksi on tärkeää, että palveluiden sisällä tehdään rakenteellisia ja kestäviä ratkaisuja, jotta tulevaisuudessa palveluiden kustannusrakenne ei vinoudu tehottomammaksi. Päiväkotihoidon järjestämisen suunnitelmat, jossa keskustan alueelle Souppaan oppimiskeskuksen yhteyteen valmistuisi päiväkoti, sekä Pohjois-Euran suunnitelmissa oleva toimintamalli, jossa päiväkotitoiminta keskittyisi yhteen yksikköön, ovat rakenteellisesti ja toiminnallisesti järkeviä ratkaisuja. Pidemmällä aikavälillä myös Etelä-Euran toimintaa kahdessa eri yksikössä on syytä tarkastella vaihtoehtoisia toimintamalleja vertaillen.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 4 (20) Souppaan sekä Pohjois-Euran päiväkotihankkeiden osalta tarkempien toteutusmallien kustannus- ja rahoitusvaihtoehdot, rakennushankkeiden takaisinmaksuajat, sekä vaikutukset toimintamenoihin, että kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon kustannuksiin, on syytä selvittää ennen hankkeisiin ryhtymistä. Myös vaihtoehtojen kuntataloudelliset vaikutukset on syytä selvittää. Päiväkotihoidon osalta kunnalla on järjestämisvelvollisuus, mutta ei tuottamisvelvollisuutta. Mahdollinen palvelusetelitoiminta voi avata yksityistä päiväkotitoimintaa, joka voi vähentää kunnan omia investointitarpeita. Joka tapauksessa mahdolliseen palveluseteliin siirtymisen kokonaishallinta ja riskit ovat kunnan vastuulla. Toimenpide-ehdotukset tiivistetysti: 1. Kunnan tahtotilan määrittäminen - miten varhaiskasvatuspalvelut järjestetään tulevaisuudessa tuotetaanko kaikki palvelut omana toimintana vai mahdollisesti yhteistyössä eri kumppanuuksien kautta? o Jos kumppanuuksien kanssa, niin palvelusetelin käyttöönotosta päättäminen ja sen käytön mahdollisuudet 2. Päiväkotiverkon järkeistäminen sellaiseksi, jossa päiväkotitoiminta tuotetaan siihen suunnitelluissa ja riittävän suurissa yksiköissä, siten että päiväkotihoidon toimintamenoja saadaan hillittyä, jotta mahdollinen investointi on kannattava. Tämä vahvistaa hoitoaikaperusteisen hinnoittelun taloudellisia vaikutuksia. o o o Keskustan (Kirkonkylä) toiminta yhdessä toimipisteessä esim. Souppaan oppimiskeskuksen yhteyteen Pohjois-Euran toiminta yhdessä toimipisteessä Toimintatavat ja -mahdollisuudet laajentuvat, mikäli palvelua tuotetaan yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa (hillitsee kunnan omia investointeja) 3. Subjektiivista päivähoito-oikeutta voidaan rajata ja sillä saavutetaan toiminnan tehostumista, mutta siitä ei saada merkittävästi hyötyä ennen edellisiä toimenpiteitä.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 5 (20) 3 Varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset Euran kunnan väkiluku vuoden 2015 alussa oli 12 314 asukasta. Tilastokeskuksen (2015) ennusteen mukaan Euran kunnan väestökehitys vähentyy tasaisesti tarkastelujakson ajan. Keskimääräinen väestön vähentyminen tulevina vuosina on vajaat 40 asukasta vuodessa. Vuoteen 2030 väestön kokonaismäärän ennustetaan vähentyvän 540 asukkaalla. Tilanne heinäkuun 2016 lopussa oli kunnan talouskatsauksen mukaan 12 114 asukasta. Euran vuotuinen syntyvyys on ollut viimeisen viiden vuoden aikana keskimääriin 117 lasta (taulukko 1.) Taulukko 1. Euran kunnan syntyneet 2011 2015 (Tilastokeskus 2016) Syntyvyyden ennustetaan pysyvän yli 100 lapsen koko tarkastelujakson ajan. Alle 7- vuotiaita oli vuonna 2014 7,4 prosenttia kokonaisväestömäärästä. Tarkasteluvuoden 2030 alussa suhteellisen osuuden ennakoidaan vähentyvän 6,6 prosenttiin kokonaisväestöstä. Lukumäärällisesti tämän ikäryhmän vähentymä vuosien 2014 2029 aikana ennustetaan olevan noin 130 lasta ja nuorta (Tilastokeskus 2015). Taulukko 2. Ikäluokittainen väestökehitys (Tilastokeskus 2015)

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 6 (20) 3.1 Varhaiskasvatuksen palvelutarpeen ennuste vuosille 2015 2029 Kokonaisväestökehitys ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttavat kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön (kuva 1.) Huolimatta kokonaisväestön vähentymistä, Euran väestön vanheneminen ja eliniän nousu lisäävät vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeita tulevana vuosikymmeninä. Euran varhaiskasvatuspalveluiden palvelutarve on vähentyvä väestömäärällisesti tarkasteltuna. Mikäli palvelukäytön rakenne pysyisi samanlaisena kuin vuonna 2014, vähentyisi palvelutarve yhteensä 13 prosenttiyksikköä. Kuva 1. Palvelutarpeiden kehitys (Tilastokeskus 2015) Tilastokeskuksen väestötietoihin perustuvan ennusteen mukaan varhaiskasvatuspalveluikäisten määrä laskee reilulla sadalla lapsella. (taulukko 3). *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2014 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 7 (20) Taulukko 3. 1-6-vuotiaiden määrän kehittyminen (Tilastokeskus 2015) 3.1 Johtopäätökset väestömuutosten vaikutuksista palveluverkkoon Euran kunnan väestöennuste varhaiskasvatuspalveluita käyttävien ikäluokan osalta on laskeva (-13 %) vuoteen 2030 mennessä. Syntyvyys tarkastelujakson lopussa tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan laskemaan 20 %, kun sitä verrataan vuoden 2014 tilanteeseen. Varhaiskasvatuksen palvelutarve tulee tulevaisuudessa vähentymään väestörakenteen näkökulmasta erittäin merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 8 (20) 3 Euran kunnan varhaiskasvatuspalveluiden nykyinen palvelurakenne ja ennusteet Tässä kappaleessa on tarkasteltu Euran kunnan varhaiskasvatuspalveluiden nykyrakennetta niin asiakasmäärien, palvelupeittävyyden, kustannusrakenteen sekä ennakoinnin näkökulmista. Toimintatiedot perustuvat kunnan toimittamiin 20.9.2015 asiakastietoihin. Käsiteltävät taloustiedot ovat valtuuston hyväksymiä vuoden 2015 kustannuspaikkakohtaisia tilinpäätöstietoja. 3.1 Nykyinen toimintamalli Euran kunnan varhaiskasvatuspalvelut kokonaisuudessa tuotetaan yhteensä 13 eri toimipisteessä: kuudessa pienessä tai keskikokoisessa päiväkodissa, kolmessa alakoulussa (esiopetus) 35 perhepäivähoitajan kodissa ja yhdessä ryhmäperhepäiväkodissa. Hoidon tukien piirissä on noin 300 lasta, joista kotihoidon tuen saajia on noin 75 %. Esiopetus kuuluu varhaiskasvatuspalveluiden piiriin niin talouden kuin johtamisen näkökulmasta, ja sitä tuotetaan niin kolmen päiväkodin kuin koulun yhteydessä. Kaikkiaan palvelun piirissä on noin 600 lasta ja 141 esioppilasta. Nykyinen toimintamalli on jaettu neljään eri alueeseen: Pohjoinen alue, Keskusta Kirkonkylä, Keskusta Kauttua sekä Etelä-Euran alue, jota havainnollistaa alla oleva tiivistelmäkuva (Kuva 2). Kuva 2. Varhaiskasvatuspalveluiden tuottamisen nykytila Eurassa (31.10.2016)

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 9 (20) 3.2 Päivähoidon osallistumisaste Euran väestötiedot ennustavat seuraavan 13 vuoden aikana noin 13 prosenttiyksikön vähentymää palvelutarpeen näkökulmasta. Päivähoidon vuoden 2015 osallistumisaste oli 66,6 %. Tämä tarkoittaa, että 66,6 % ikäluokasta kuuluu päivähoitopalveluiden piiriin. Päivähoitopalvelut tarkoittavat tässä yhteydessä päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoja ja hoidon tuen eri muotoja. Jos palveluiden osallistumisaste säilyisi vuoden 2015 tasolla, tarkoittaisi tämä vuonna 2021 yhteensä 50 lapsen vähentymää palveluiden piiristä. Mikäli tulevaisuudessa palvelun piiriin hakeutuisi suhteellisesti enemmän lapsia ja osallistumisaste nousisi 70 % vuonna 2021, olisi palveluiden piirissä 20 lasta vähemmän kuin vuonna 2015. Työllisyystilanteella on vaikutuksia osallistumisasteeseen. Taulukko 4. Päivähoitopalveluiden osallistumisaste 3.3 Päiväkotihoito Tällä hetkellä päiväkotitoimintaa järjestetään yhdeksässä eri toimipisteessä, joista yksi on avoin päiväkoti. Lisäksi toimintakaudella 2016 2017 hankitaan ostopalveluna esiopetusta ja esioppilaiden päiväkotihoitoa yksityiseltä toimijalta. Varsinaiseen päiväkotikäyttöön suunniteltuja päiväkotikiinteistöjä on kunnassa vain kaksi kiinteistöä - Käräjämäki ja Kauttua, joista Käräjämäki on kokonaan sisäilmaongelmien vuoksi pois käytöstä. Muut nykyiset päiväkodit on rakennettu asumiskäyttöön tai terveysasemiksi. Käräjämäen toiminta on järjestelty viipale-elementein ja ostopalveluin ulkopuoliselta palvelutarjoajalta. Päiväkoti Lemmikin toiminta on sisäilmaongelmien johdosta tilapäiväisesti pankilta vuokratuissa tiloissa. Myös päiväkoti Lemmikissä on todettu sisäilmaongelma, jota parannustoimenpiteiden johdosta seurataan aktiivisesti. Päiväkotiasiakkaiden osuus Euran varhaiskasvatuspalveluiden kaikista asiakkaista on 34,2% ja kustannuksien (3,03 Me) osuus on 46,8%. Päiväkotihoidon yksikkökustannukset ovat varsin korkeat. Vuorohoidon kustannukset per asiakas ovat noin 17 200 euroa ja päiväkotihoidon kustannukset noin 14 200 euroa. Läsnäolopäiviä päiväkodeissa on noin 43 000 ja yhden läsnäolopäivän hinta vuonna 2015 oli 68,8 euroa. Korkeita kustannuksia eivät selitä alle kolmevuotiaiden määrä, koska heidän osuus on ainoastaan 9,2% kaikista päiväkotilapsista. Osa-aikaisten lapsien suhteellinen osuus on 44,2%, jolla tulevaisuudessa pitäisi olla tarkoituksen mukaisten työvuorojärjestelyiden ja hoitoaikaperusteisen päivähoitomaksun myötä kustannuksia laskeva vaikutus (taulukko 5). Korkeita kustannuksista selittäviä tekijöitä ovat toimimattomien kiinteistöjen tilalle hankitut ratkaisut, sekä perhepäivähoidon varahoidon kustannukset kohdistuvat päiväkotihoitoon.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 10 (20) Taulukko 5. Päiväkotihoidon talouden ja toiminnan tiedot 3.4 Perhepäivähoito Perhepäivähoitoa kunnassa on tarjolla 35 hoitajan ja yhden ryhmäperhepäiväkodin osalta. Perhepäivähoitoon on kunnassa pyritty keskittämään alle kolmevuotiaita lapsia (66,3 %). Kustannustehokkuuden näkökulmasta tämä on järkevää, sillä perhepäivähoidossa lapsen ikä ei vaikuta mitoitukseen (yhtä hoitajaa kohden 4,5 lasta). Yhteensä hoitopaikkoja on 112 ja niiden osuus päivähoitopalveluista on yhteensä 18,6 %. Ryhmäperhepäivähoidossa oli vuonna 2015 kahdeksan lasta. Perhepäivähoidon kokonaiskustannukset 1,3Me ovat 20,2 % varhaiskasvatuksen vuoden 2015 menoista. Yksikkökustannukset hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa ovat noin 11 500 euroa ja ryhmäperhepäivähoidossa 14 100 euroa (taulukko 6). Läsnäolopäiviä perhepäivähoidossa on ollut yhteensä noin 19 500 ja yhden läsnäolopäivähinta oli 66,9 euroa. Taulukko 6. Perhepäivähoidon talouden ja toiminnan tiedot

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 11 (20) Lähitulevaisuudessa useat perhepäivähoitajat saavuttavat laskennallisen eläköitymisiän, jolla on vaikutuksia päiväkotihoidon kysyntään. 3.5 Hoidon tuet ja avoin päiväkotitoiminta Kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen saajien määrät ovat korkeat. Melkein puolet (285) päivähoidon lapsista, eli yhteensä 47,3 % on hoidon tukien piirissä. Kunnan tuottama avoin päiväkotitoiminta tukee hoidon tukien piirissä olevia vanhempia ja huoltajia. Hoidon tukien kokonaiskustannukset ovat 19,2 % varhaiskasvatuksen vuoden 2015 kokonaiskustannuksista. Mikäli hoidon tukien palvelupeittävyys tulee tulevaisuudessa vähentymään ja asiakkaat siirtyvät päiväkotihoitopalveluiden piiriin, lisää tämä päiväkotipaikkojen kysyntää. Avointa päiväkotitoimintaa järjestetään päiväkoti-ompussa. Lasten kerhoissa (2-5v) on yhteensä 43 lasta ja perhekerhoissa on mukana 20 perhettä. Taulukko 7. Hoidon tukien talouden ja toiminnan tiedot 3.6 Esiopetus Esiopetusta järjestetään tällä hetkellä niin perusopetuksen yhteydessä kouluilla kuin päiväkodeissa. Varhaiskasvatuspalvelut vastaavat esiopetuspalveluista olivatpa ne tuotettu päiväkotien tai koulujen yhteydessä. Kokonaisuudessaan esioppilaita on yhteensä 141, joista 83 on pelkässä esiopetuksessa ilman päivähoitoa. Kustannukset ovat 13,9 % varhaiskasvatuspalveluiden kokonaismenoista. Yhden esioppilaan kustannus on noin 6 300 euroa. Taulukko 8. Esiopetuksen talouden ja toiminnan tiedot

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 12 (20) 3.7 Odotekustannukset Odotekustannuksella tarkoitetaan palvelutuotannon nettokustannuksia, mikäli ne olisivat vertailuryhmän tehokkaimpien tasolla. Vertailussa nettokustannukset muodostuvat toimintakustannuksista vähennettynä toimintatuloilla. Tiedot perustuvat vuosien 2009 2014 kuntien talous- ja toimintatilastoihin. Vertailuryhmän kunnat ovat valikoitu väestön ikärakenteeltaan lähimpänä Euraa valitussa kunnan kokoluokassa. Kustannuksia ei ole tarvevakioitu eikä toiminnan laadullisia eroja ole huomioitu, koska tilastot taustatietoineen eivät ole tähän riittävän kattavia. Odotekustannusvertailu on puhtaasti laskennallinen ja sen tarkoituksena on herättää pohdintaa niin kustannusten muodostumisesta - kuin kustannussäästöistä. Usein poikkeaville kustannuksille löytyy perusteet ja kustannuksia selittävät tekijät. Odotekustannusvertailun rinnalla tarvitaan aina laajaa paikallisten olosuhteiden tuntemista. Mikäli Päivähoito ja esiopetus olisi tuotettu yhtä tehokkaasta kuin neljänneksi tehokkain vertailukunta (Lapinlahti), saavutettaisiin vuotuinen 700 000 euron kustannussäästö. Kuva 3. Odotekustannusvertailut vuoden 2014 talous- ja toimintatiedoilla

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 13 (20) 4 Tulevaisuuden rakenne Tässä kappaleessa on tarkasteltu olemassa olevia suunnitelmia päiväkotiverkon osalta, palvelusetelitoiminnan käyttöön oton mahdollisuutta, nykyisen organisaatiomallin haasteita sekä ennakoitu tulevaisuuden päiväkotikäytön muutosta. Lisäksi kappaleessa on katsaus kustannuksia hillitsevistä toimenpiteissä nykyisen päiväkotiverkon ja järkevän päiväkotiverkon osalta. 4.1 Yksityinen palvelutuotanto / palveluseteli Kunta voi käyttää järjestämissään varhaiskasvatuspalveluissa päivähoitopalveluita, joiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. Palveluseteli on kunnan myöntämä tuki, kun perhe valitsee hoitopaikaksi esim. yksityisen päiväkodin, leikkikoulutoiminnan, esiopetuksen jne. Palvelusetelin arvo voi määräytyä lapsen iän, hoitoajan ja perheen tulojen mukaan. Perheen maksettavaksi jää palvelusetelin arvon ja palveluntuottajan perimän palvelun hinnan välinen erotus. Yleensä palvelusetelille määritellään vähimmäis- ja enimmäisrajat. Tulosidonnaisessa palvelusetelissä vanhempien tulot määrittelevät omavastuun suuruuden: mitä suuremmat ovat vanhempien tulot, sitä suurempi on vanhempien omavastuu. Tasasuuruinen palveluseteli on kaikille asiakkaille samansuuruinen tuloista riippumatta. Palveluseteli mahdollistaa asiakkaalle enemmän valinnan mahdollisuuksia ja kunnalle kiinteiden hintojen myötä parempaa taloudellista ennustettavuutta. Etenkin alkuvaiheessa palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto vaatii kunnalta resursseja. Kunnan tehtävänä on päättää: kunnan palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta palvelusetelillä hankittavasta palvelusta palveluntuottajien kriteereistä ja palvelusetelin arvosta Kuva 4. Palvelusetelin arvon ja hinnan ja omavastuun määräytyminen 4.2 Käynnissä olevat suunnitelmat 4.2.1 Souppaan oppimiskeskus Tarveselvityksen valmistelutyöryhmä ehdottaa, että nykyiselle Kirkonkylän koulun tontille, jota on kunnanhallituksen toimesta 2.11.2015/184 laajennettu, perustetaan Souppaan oppimiskeskus (Kasvope 5, 499/10.04.07/2015). Oppimiskeskukseen tulisi uusi päiväkoti, jossa olisi tarjolla päiväkotitoiminnan lisäksi vuorohoitoa ja esiopetusta. Nykyisestä varhaiskasvatusrakenteesta uuteen yksikköön siirtyisivät seuraavat kokonaisuudet:

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 14 (20) Käräjämäen päiväkoti (4-ryhmää) Vuoropäiväkoti Suvituuli (3-ryhmää) Kauttuan päiväkodin päiväkotiryhmä Minttu (1-ryhmä) sekä Länsi-Eurassa sijaitseva ryhmäperhepäiväkoti Tuutikki (1 ryhmä) Suunnitelmassa on, että Avoin päiväkotitoiminta Omppu siirtyy nykyisestä rivitaloasunnosta nykyisiin vuoropäiväkoti Suvituulen tiloihin. Souppaan oppimiskeskuksen ml. päiväkoti-investointi on kunnan talouden näkökulmasta merkittävä, jonka vuoksi toimintamenoja on saatava rakenteellisilla toimenpiteillä alemmaksi. 4.2.2 Pohjois-Euran järjestelyt Pohjois-Euran alueella toimii kaksi pientä yksiryhmäistä yksikköä, Viuhula ja Lemmikki, jotka muutama vuosi sitten muutettiin ryhmäperhepäiväkodeista päiväkodeiksi. Lemmikki on sisäilmaongelmien vuoksi siirtynyt muutama vuosi sitten pankilta vuokrattuihin tiloihin ja Viuhulan toimintaa organisoidaan Kiukaisten kunnan vanhasta terveystalosta. Molempien nykyistä toimintatapaa Euran kunnan johtavien viranhaltijoiden mielestä voidaan pitää väliaikaisratkaisuna. Vaihtoehtoisina toteutumistapoina on esitetty yhden päiväkodin mallia, sekä toiminnan siirtämistä kahden alakoulun yhteyteen. Nykyisellään päiväkodeissa on noin 40 lasta. Perhepäivähoidossa on alueella yhteensä 42 lasta, sekä ryhmäperhepäiväkoti Tuutikissa on 8+1 lasta. Lapsimäärän ja henkilöstön yhteiskäytön ja optimoinnin näkökulmasta yhdessä yksikössä toimiminen on toiminnallisesti tehokkaampaa ja perustellumpaa. 4.3 Asiakaspaikkojen tarve vaihtoehtoisista näkökulmista Asiakaspaikkojen riittävyyttä on ennakoitu rakenteellisen väestöennusteen, palvelun piiriin osallistumisen, perhepäivähoitajien eläköitymisen sekä nykyisen rakenteen sisäisen dynamiikan, etenkin hoidon tukien käytön vähentymisen näkökulmista. Jatkossa on varsin todennäköistä, että kunnan varhaiskasvatuspalveluiden tarve tulee lähivuosina laskemaan nykyisestä reilusta 600 asiakkaasta 550 580 asiakkaan tasolle. Perhepäivähoidon vähentyminen työntekijöiden eläköitymisen ja korvaavien rekrytointien haasteiden, sekä mahdollisen hoidon tukien osallistumisasteen vähentymisen vuoksi, voivat muuttaa varhaiskasvatuspalveluiden sisäistä rakennetta ja lisätä päiväkotihoidon tarvetta merkittävästi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa (taulukko 9) on tarkasteltu mallia, jossa päivähoidon ja hoidon tukien osallistumisasteet säilyvät vuoden 2015 tasolla. Tässä vaihtoehdossa palvelun piirissä olevien asiakkaiden lukumäärä laskee vuoteen 2025 mennessä 49 asiakkaalla. Päiväkotihoidon tarve kasvaa 25 asiakkaalla.

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 15 (20) Taulukko 9. VE1 - Päivähoidon ja hoidon tukien osallistumisasteet vuoden 2015 tasolla Toisessa vaihtoehdossa on tarkasteltu päivähoidon osallistumisasteen nousua 70 % ja hoidon tukien palveluosuuden vähentymistä 40 %. Tässä vaihtoehdossa palvelun piirissä olevien asiakkaiden lukumäärä laskee vuoteen 2025 mennessä 23 asiakkaalla. Päiväkotihoidon tarve kasvaa 82 asiakkaalla. Taulukko 10. VE2 Päivähoidon osallistumisasteen nousu 70% (66,6%) ja hoidon tukien osallistumisasteen lasku 40% (47,3%)

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 16 (20) 4.4 Kustannuskehitys vuosina 2013 2016 Varhaiskasvatuspalveluiden kokonaiskustannuskehitystä on tarkasteltu tilinpäätöstietojen 2013, 2014 ja 2015 osalta. Lisäksi tarkasteluun on otettu vuoden 2016 talousarvotiedot. Tarkasteltavan ajanjakson korkeimmat toimintamenot (6,7M ) ovat olleet vuonna 2013. 8000000 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 Toimintamenot Toimintatuotot 2000000 1000000 0 TP2013 TP2014 TP2015 TA2016 Kuva 5. Toimintamenojen ja tuottojen kehitys vuosien 2013-2016 aikana Kokonaiskustannukset eivät kerro järjestetyn palvelun tehokkuutta, sillä siinä ei ole tarkasteltu ja yhteismitoitettu palvelua saaneita lapsia. Tilastoaineiston pohjalta tarkasteltuna kustannuskasvu yksikkökustannuksien valossa on ollut Eurassa vuosien 2009 2014 hieman valtakunnan keskiarvoa nopeampaa. Yksikkökustannukset ovat olleet koko maan keskiarvoon verrattuna edullisemmat (kuva 6). Alla olevan taulukon vuoden 2009 luvut on deflatoitu vastaamaan vuoden 2014 rahanarvoa, jolloin kustannuskehitys on reaalinen. Koko maan keskiarvokustannuksien lisäksi muut verrokkikunnat on valikoitu lähiseudun kunnista.

6 308 6 229 6 081 5 885 5 388 5 140 5 604 6 608 6 834 6 834 6 662 6 698 6 134 6 656 6 855 7 075 FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 17 (20) Päivähoito ja esiopetus (siv. ja sos.), /0-6v., deflatoitu 8 000 2 009 7 000 6 000 2 014 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Koko maa 2014 Lähde: Tilastokeskus Kuntajako 2015 Kuva 6. Päiväkotihoidon ja esiopetuksen deflatoitujen yksikkökustannusten kehittyminen vuosina 2009 2014 eri kunnissa 4.5 Organisoituminen Varhaiskasvatuspalvelut ovat osa kasvatus- ja opetuslautakunnan alaista toimintaa. Toimielinesittelystä vastaa sivistysjohtaja. Varhaiskasvatuspalveluiden johtamis- ja esimiestyö on organisoitu tällä hetkellä alla olevan kaavion mukaisesti. Kuva 6. Varhaiskasvatuspalveluiden esimiestyön organisaatio

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 18 (20) Nykyinen toiminta on jaettu neljään eri alueeseen, joiden sisällä tapahtuu niin päiväkotien kuin perhepäivähoidon eri muotojen esimiestyö. Myös työntekijöiden sijaistaminen ja optimaalisen henkilöstön tasapainottelu tapahtunee pääasiassa alueiden sisällä, eikä koko kunnan palveluiden näkökulmasta. Mikäli tulevaisuudessa päiväkotiverkko järkevöityy, myös varhaiskasvatuspalveluiden organisoitumista ja johtamista tulisi selkeyttää niin rakenteen sekä vastuiden ja toimivallan osalta. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa mm. perhepäivähoidon keskittämistä ja vastuutusta sekä kokoaikaikaisia päiväkodinjohtajia suurempien yksiköiden myötä. 4.6 Kustannuksia hillitsevät rakenteelliset toimenpiteet Seuraavassa taulukossa on arvioitu merkittävämpien toiminnallisten vaikutuksien taloudellisia vaikutuksia nykyisen toimintatavan ja järkevöitetyn päiväkotiverkon osalta. Nykyinen toimintatapa tarkoittaa nykyistä varhaiskasvatuspalveluiden rakennetta ja järkevöitetty päiväkotiverkko tarkoittaa siirtymistä kolmen päiväkotitoimintaan soveltuvan yksikön malliin (Keskusta-Kauttua, Pohjois-Eura ja Etelä-Eura). Mitä enemmän on +merkkejä, sitä suurempi taloudellinen vaikutus on mahdollista tehdyillä toimenpiteillä saavuttaa. Vaikutukset vaativat toteutuakseen uusia toimintatapoja ja johtamista, joita uusi ja järkevöitetty päiväkotiverkko mahdollistaa. Nykyinen toimintatapa Järkevöitetty päiväkotiverkko Tuntipohjaiseen hinnoitteluun siirtyminen Subjektiivinen päivähoitooikeuden rajaaminen Henkilöstön yhteiskäyttö ja sijaistaminen Päiväkotitoimintaan soveltumattomien tilojen kustannukset Perhepäivähoitoon keskitetään alle 3-vuotiaat lapset + +++ + +++ +++ +++ ++ ++ Palvelusetelin käyttöönotto +++ +++ Kuntalisän käyttöönotto kotihoidontuessa Ostopalveluiden kotiuttaminen Tukipalveluiden (mm. kiinteistönhoito, puhtaanapito ja ruokapalvelut) tehostuminen - - +++ ++

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 19 (20) Liite Kokouksen asialista: varhaiskasvatuspalveluiden palvelurakenne ja organisoituminen Aika Paikka 25.8.16 klo10:30 Puhelinpalaveri Teija Vuohijoki Pauliina Virta Jouko Koivunen Kimmo Haapasalo Eura Eura Eura FCG Konsultointi Oy 1 Työsuunnitelman läpikäynti ja tilaajan ja toimittajan työnjaon tarkentaminen Tarjousdokumentissa ollut työsuunnitelma käytiin läpi osallistujien kanssa. Tilaajan yhteyshenkilönä toimii sivistysjohtaja Teija Vuohijoki. Varhaiskasvatuksen johtaja, Pauliina Virta on virkavapaalla, jonka vuoksi sähköpostiviestit on hyvä toimittaa aina myös Teijalle. Jouko Koivunen toimii talousasioiden ensisijaisena yhteyshenkilönä. Sovimme, että lähtötiedot (ks. kohta 3) konsultille toimittaa Erja Tanninen 2.9.2016 mennessä. 2 Toteutusaikataulun vahvistaminen ja raportoinnista sopiminen Raportin on tarkoitus valmistua marraskuun lautakuntaan mennessä, mikäli tietojen saannissa ei tule ylimääräisiä viivästyksiä. Väliaikapalaverit sovittiin seuraaville ajankohdille: - Eura, 21.9.2016 (nykytila ja tulevaisuuden ennakointi) - Turku, 13.10.2016. Dokumentin raportointimuoto on msword. 3 Lähtötiedoista sopiminen Lähtötiedot ja niiden tilanne keskusteltiin läpi. Asiakasmäärien osalta todettiin, että raportissa käytetään joko marraskuun (2015) ja huhtikuun (2016) tietoja. Asiakasmäärät ja -ennuste: Varhaiskasvatusasiakkaiden osuudet toimipisteittäin: o Päivähoito 0-3v ja 4-6v erikseen Kokoaikainen Osa-aikainen (osa-aikaisuudet portaittain) Erityistä tukea tarvitsevat lapset Esioppilaat

FCG KONSULTOINTI OY Esiselvitys 20 (20) o o Vuorohoidon asiakkaat Ulkopaikkakuntalaiset Perhepäivähoito Lapsen kotona / perhepäivähoitoajan kotona Ryhmäperhepäivähoito Hoidon tuet Kotihoidon tuen piirissä Yksityisen hoidon piirissä Taloustietojen osalta mm. tp-tiedoissa ei ole mukana keskushallinnon vyöryjä eikä ictkustannuksia. Tiedot ovat keskenään kuitenkin vertailukelpoisia, koska edellä mainittuja kustannuksia ei ole sisällytetty mihinkään kustannuspaikkaan. Taloustietojen lisäksi Euran kunta toimittaa tilikartan. Taloustiedot: Tilinpäätöstiedot 2015 (kustannuspaikkakohtaiset tiedot) Talousarviotiedot 2016 Vyörytysperiaatteet (voidaan keskustella) Henkilöstön ja hallinnon tietojen osalta sovittiin, että ne voi toimittaa 2.9. jälkeen, mutta kuitenkin ennen ensimmäistä välipalaveria. Henkilöstön ja hallinnon tarkastelu: Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö ja heidän tehtävät (myös hallinto ja ns. jaetut resurssit) o Kelpoisuus o Työsuhteen laatu Johtosäännöt, toimenkuvat, organisaatiokaavio Varhaiskasvatuksen tuleva organisointi: Suunnitelmat ja dokumentit 4 Sopimuksen allekirjoittaminen Konsultti on toimittanut sopimusluonnoksen tilaajan yhteyshenkilölle. Sopimus on sellaisenaan käypä ja se allekirjoitetaan tilaajan puolelta ensimmäisen välipalaverin yhteydessä. 5 Muut asiat Kokouksessa ei noussut muita pöytäkirjaan kirjattavia asioita. Muistion laati: Kimmo Haapasalo