A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden ulkomaankauppa helmikuu 27 Toimittaja: Jukka Torvelainen..27 866 Sahatavaran vientihinnan nousu jatkui helmikuussa Puu Suomeen tuotiin helmikuussa 1,1 miljoonaa kuutiometriä puuta. Tuontimäärä kasvoi tammikuusta neljäsosan, mutta jäi 1 prosenttia pienemmäksi kuin edeltävällä 1 -vuotiskaudella keskimäärin. Tammi helmikuussa maahamme tuotiin puuta yhteensä 2, miljoonaa kuutiometriä. Se oli pienin määrä sitten vuoden 2, ja peräti 3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 26. Alkuvuonna tuodusta puusta 8 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Latviasta tuli 7 ja Virosta 6 prosenttia puusta. Vuosi sitten Venäjän osuus oli 78, Latvian ja Viron prosenttia. Koivukuitupuu oli tammi helmikuussa totutusti tärkein tuontipuutavaralaji. Sen osuus tuontipuusta oli 3 prosenttia. Seuraavina tulivat hake ja kuusikuitupuu 14 prosentin osuuksilla. Metsäteollisuustuotteet Suomesta vietiin helmikuussa metsäteollisuustuotteita vain, miljardin euron arvosta. Tammi helmikuussa viennin suuruus oli edellisvuoden tapaan 2, miljardia euroa. Puutuoteteollisuuden viennin arvo nousi tammi helmikuussa sahatavaran (+21%) ja vanerin (+13%) vetämänä lähes viidesosan korkeammaksi kuin vuotta aikaisemmin. Mäntysahatavaran keskimääräinen vientihinta oli helmikuussa 22 ja kuusen 26 euroa kuutiometriltä. Mäntysahatavaran hinta oli ja kuusen 43 euroa korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Paperiviennin arvo oli tammi helmikuussa 8 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Syynä oli tärkeimpien tuoteryhmien vientimäärien ja -hintojen pieneneminen. Myös massaviennin arvo laski 4 prosenttia, vaikka valkaistun havusulfaatin vientihinta nousi vuoden aikana 1 prosenttia, eli 67 euroa tonnilta. 24 1 m³ 27 26 2 Maksimi 17 26 Keskimäärin 17 26 Minimi 17 26 16 12 8 4 1 2 3 4 6 7 8 1 11 12 Kuva 1. Puun tuonti kuukausittain
2 Kuva 2. Metsäteollisuustuotteiden viennin nimellisten yksikköarvojen (käyrä) ja määrien (pylväs) kehitys kuukausittain 22 27 1 m³ 2 4 6 8 1 12 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 7/1 16 17 18 1 2 21 22 1 m³ 2 7 1 12 1 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 7/1 42 4 48 1 4 7 6 1 1 2 2 3 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 7/1 2 3 3 4 4 1 t 2 4 6 8 1 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 7/1 6 6 7 7 8 1 t 1 1 2 2 3 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 7/1 62 6 67 7 72 7 77 1 t 1 2 3 4 2/1 3/1 4/1 /1 6/1 7/1 11 13 14 16 17 1 1 t Sahatavara Vaneri Paperi Kartonki Massa /t /t /t /t /m³ /m³ Paperi- ja kartonkijalosteet
3 1 Puun vienti helmi- ja tammi helmikuussa 27 Puutavaralaji helmikuu 27 tammi helmikuu 27 muutos tammi helmikuu 27/26 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 m³ milj. /m³ 1 m³ milj. /m³ % % % YHTEENSÄ 1 7. 21 18. 1 27. RAAKAPUU 6 6. 147 14. - 12. Havupuu 44 3 67, 3 7 74,4-22 - 8 1 Mänty 4 3 7,7 84 7 77,7-2 - 6 18 mäntytukki 16 1 62, 33 2 4,4-4 muu 24 2 76,1 2 2,3-28 - 8 27 Kuusi 4 4, 41, - 3-26 14 kuusitukki 6, 4 4, 8 7-1 muu 4 4,1 4 43,4-6 - 1 22 Muut havupuut - - - - - - - 1-1. muu havutukki - - - - - -... muu - - - - - - - 1-1. Lehtipuu 6 61, 7 1 8,8 76 13-36 Koivu 6 61, 7 1 8,8 82 21-34 koivutukki 222,1 1 224,2-3 - 41-3 muu 6 1, 6 67,1 17 14 7 Muut lehtipuut - - - - - - - 1-1. Polttopuu 1,2 2 88, 2 66 Hake 11 38,6 26 1 36, 1 1 Kyllästetty puu 6 2 27, 1 6 23,4 38 48 7 JÄTEPUU 3 2 4, 72 4 2,2 2 16-16 Luokkiin "muu" sisältyy tukkipuun mitta- ja laatuvaatimukset täyttämätöntä pyöreää puuta (kuten kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja) 2 Puun tuonti helmi- ja tammi helmikuussa 27 Puutavaralaji helmikuu 27 tammi helmikuu 27 muutos tammi helmikuu 27/26 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 m³ milj. /m³ 1 m³ milj. /m³ % % % YHTEENSÄ 1 121 41. 2 18 73. - 3-32. RAAKAPUU 1 14 41. 1 8 72. - 34-32. Havupuu 46 2 43,6 824 3 43, - 3-31 12 Mänty 174 7 4, 33 13 4,6-38 - 3 13 mäntytukki 76 4 4,2 141 7 4, - 3-31 12 mäntykuitupuu 8 3 33,7 18 6 33, - 37-28 14 Kuusi 27 12 4, 46 2 44,3-42 - 36 11 kuusitukki 11 6 3,4 186 1 3,1-3 - 47 12 kuusikuitupuu 1 6 38,3 274 11 38,3-31 - 2 17 Muut havupuut 21 1 1,7 33 2 48,7 68 11 3 muu havutukki - - - - - -... muu havukuitupuu 21 1 1,7 33 2 48,7 68 11 3 Lehtipuu 46 1 32,3 8 27 31,6-31 - 33-3 Koivu 433 14 32,7 787 2 32,1-27 - 26 1 koivutukki 46 2 46,4 81 4 4,3-46 - 44 3 koivukuitupuu 388 12 31,1 77 22 3,6-24 - 22 2 Eukalyptus - - - - - - - 1-1. Muut lehtipuut 3 1 27,4 63 2 2,2-17 - 23-8 Polttopuu 14 7,6 33 1,3-22 - 2 26 Hake 16 32,8 283 1 34,2-32 - 36 - Kyllästetty puu - - - 4,... JÄTEPUU 18 13,1 2 13,6-4 - 2 28 Kuitupuiden luokkiin sisältyy myös erikoispuutavaralajeja. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
4 3 Puun tuonti maittain tammi helmikuussa 27 Puutavaralaji Venäjä Latvia Viro Ruotsi Britannia määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. YHTEENSÄ 1 614 4 13 6 112 6 68 3 1 3 RAAKAPUU 1 8 3 13 6 112 6 68 3 1 3 Havupuu 66 2 61 3 28 1 7 3 1 3 Mänty 264 11 28 1 18 1 - - mäntytukki 141 7 - - - - - - - - mäntykuitupuu 122 4 28 1 18 1 - - Kuusi 33 1 1 1 3 2 1 3 kuusitukki 17 - - - - 7 - - kuusikuitupuu 161 1 1 31 2 1 3 Muut havupuut 3 24 1 4 - - - - muu havutukki - - - - - - - - - - muu havukuitupuu 3 24 1 4 - - - - Lehtipuu 788 24 16 1 31 1 11 - - Koivu 73 23 1 1 27 1 11 - - koivutukki 8 4 - - 1 - - - - koivukuitupuu 6 1 1 1 26 1 11 - - Muut lehtipuut 3 1 6 4 - - - - Polttopuu 24 - - Hake 167 4 3 2 3 3 - - - Kyllästetty puu - - - - - - - - - - JÄTEPUU 2 - - - - Puutavaralaji Uruguay Liettua Saksa Muut Yhteensä määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. YHTEENSÄ - - 16 1 8 2 18 73 RAAKAPUU - - 16 1 8 1 8 72 Havupuu - - 1 4 6 824 3 Mänty - - 6 4 33 13 mäntytukki - - - - - - - - 141 7 mäntykuitupuu - - 6 4 18 6 Kuusi - - 2 - - 1 46 2 kuusitukki - - - - - - - - 186 1 kuusikuitupuu - - 2 - - 1 274 11 Muut havupuut - - 2 - - - - 33 2 muu havutukki - - - - - - - - - - muu havukuitupuu - - 2 - - - - 33 2 Lehtipuu - - 4 - - 8 27 Koivu - - 4 - - 787 2 koivutukki - - - - - - 81 4 koivukuitupuu - - 4 - - - - 77 22 Muut lehtipuut - - - - - - 63 2 Polttopuu - - - - - - 33 Hake - - 2 2 283 1 Kyllästetty puu - - - - - - JÄTEPUU - - - - 2 Kuitupuiden luokkiin saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
4 Metsäteollisuustuotteiden vienti helmi- ja tammi helmikuussa 27 Tavaralaji yks. helmikuu 27 tammi helmikuu 27 muutos tammi helmikuu 27/26 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 yks. milj. /yks. 1 yks. milj. /yks. % % % SUOMEN TAVARAVIENTI.. 4 746.. 624... PUU m³ 1 7. 21 18. 1 27. METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET.. 17.. 1 67... PUUTUOTETEOLLISUUS.. 26.. 18.. 18. Sahatavara m³ 63 133 22 1 24 27 216-2 21 23 Mäntysahatavara m³ 273 61 22 12 218 6 33 2 Kuusisahatavara m³ 267 26 3 18 24-18 24 Muu havusahatavara m³ 1 12 1-68 - 72 Höyläsahatavara m³ 62 16 26 127 32 2-16 - 3 16 Lehtisahatavara m³ 1 47 2 1 6-27 - 12 2 Vaneri m³ 1 47 222 121 44 13 4 Viilu m³ 6 4 6 13 8 76-1 - 2-2 Lastulevy m³ 2 216 37 8 26 26 16 Kuitulevy t 4 2 37 3 36-14 1 Puiset huonekalut.. 11.. 21.. - 6. Muut puuteokset.. 31.. 63.. 23. Puutalot.. 14.. 2.. 46. MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t 1 6 661. 2 42 1 44. - -. Massa t 183 83 42 378 16 448-16 - 4 13 Mekaaninen puumassa t 3 1 418 4 33 3 348 Puolikemiallinen puumassa t 14 6 442 24 1 434-3 12 Valkaisematon sulfaattisellu t - - - - - -... Valkaistu sulfaattisellu t 13 74 48 321 13 47-17 - 6 13 havusulfaatti t 12 61 488 26 128 483 16 34 1 lehtisulfaatti t 28 13 446 6 2 438-6 - 63 4 Liukosellu t - - - - - -... Valkaisematon sulfiittisellu t - - - - - -... Valkaistu sulfiittisellu t - - - - - -... Keräyspaperi ja -kartonki t 12 2 124 24 3 117-18 - 1 Muu kuin puumassa t 4 446-6 - 3 74 Paperi t 67 3 1 36 6-6 - 8-2 Sanomalehtipaperi t 26 11 443 27 44-26 - 27-1 Aikakauslehtipaperi t 371 2 1 83 4 - - 13-4 päällystämätön t 161 81 4 37 184 47-7 - 1-4 päällystetty t 21 124 46 27 2-1 - 14 - Hienopaperi t 23 147 64 28 332 62 2 1 päällystämätön t 6 67 222 133 8 7 13 päällystetty t 131 87 66 36 1 61-2 - - 3 Säkkipaperi t 7 4 3 17 4-24 - 22 3 Muu voimapaperi t 21 12 1 48 28 84 1 - Muu paperi t 16 2 1 228 4 1 1 47-12 - 11 2 Kartonki t 2 138 66 436 288 661 6 3-4 Kraftlaineri t 1 8 21 11 14 - - 6 4 Muu sulfaattikartonki t 24 2 826 8 47 8 8 7 Fluting t 37 13 3 7 28 33 17 8 Muu kartonki t 138 1 724 277 22 73 7-6 Paperi- ja kartonkijalosteet t 34 42 1 23 7 8 1 216 37 12-18 MUUT TUOTTEET.. 3 822.. 7 63.. 12. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
6 Metsäteollisuustuotteiden tuonti helmi- ja tammi helmikuussa 27 Tavaralaji yks. helmikuu 27 tammi helmikuu 27 muutos tammi helmikuu 27/26 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 yks. milj. /yks. 1 yks. milj. /yks. % % % SUOMEN TAVARATUONTI.. 4 4.. 86.. 11. PUU m³ 1 121 41. 2 18 73. - 3-32. METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET.. 18.. 213.. 8. PUUTUOTETEOLLISUUS.. 47.. 2.. 4. Sahatavara m³ 42 1 228 78 1 241-3 18 22 Mäntysahatavara m³ 11 2 146 18 3 144 77 114 21 Kuusisahatavara m³ 22 4 163 41 7 16-1 24 Muu havusahatavara m³ 1 337 1 31 - - 48 28 Höyläsahatavara m³ 3 1 24 8 2 217-14 6 23 Lehtisahatavara m³ 4 3 744 1 8 766 2 23 21 Vaneri m³ 7 3 41 14 31 - - 14 - Viilu m³ 1 1 1 13 2 2 1 6 13 2-1 Lastulevy m³ 4 1 321 8 3 313 18 1 Kuitulevy t 17 1 8 14 13-1 Puiset huonekalut.. 1.. 3.. - 1. Muut puuteokset.. 8.. 16.. 4. Puutalot.. 3.. 7.. 6. MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t 81 61. 161 122. 1 11. Massa t 36 17 461 73 34 464 2 3 8 Mekaaninen puumassa t 1 33 2 1 34... Puolikemiallinen puumassa t 423 423 1 1 Valkaisematon sulfaattisellu t 2 1 3 2 424 3 48 7 Valkaistu sulfaattisellu t 26 12 41 4 24 448 31 34 3 havusulfaatti t - - - 724-8 - 7 68 lehtisulfaatti t 26 12 41 4 24 448 3 38 3 Liukosellu t 3 62 1 6 618-3 Valkaisematon sulfiittisellu t 6 818 6 818... Valkaistu sulfiittisellu t 1 381 1 1 63 38 - Keräyspaperi ja -kartonki t 1 13 2 171-61 - 8 8 Muu kuin puumassa t 1 18 1 4 67 716 6 Paperi t 18 14 783 36 2 72-3 1 4 Sanomalehtipaperi t 2 46 11 47-4 Aikakauslehtipaperi t 4 3 68 7 67-1 - 6 päällystämätön t 1 1 631 3 2 63 - - päällystetty t 3 2 668 4 3 72 1 82-11 Hienopaperi t 7 11 1 34-4 - - 1 päällystämätön t 2 2 2 4 31-2 - 27 3 päällystetty t 3 3 63 6 6 37 2 22-6 Säkkipaperi t 4 1 2-32 - 26 Muu voimapaperi t 2 2 8 3 3 83 4 6 2 Muu paperi t 3 3 1 23 3 1 472 4 22-16 Kartonki t 17 61 33 1 8 3-7 - Kraftlaineri t 3 38 1 3-1 1 12 Muu sulfaattikartonki t 1 1 81 2 1 767 38 41 2 Fluting t - - - 46 763 836 Muu kartonki t 11 6 42 22 12 48 6-13 - 18 Paperi- ja kartonkijalosteet t 1 21 2 147 18 41 2 268 14 14 MUUT TUOTTEET.. 4 341.. 8 8.. 12. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
7 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsäntutkimuslaitos laatii puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitilastot kuukausittain. Tilastoissa esitetään kuukausittaiset ulkomaankaupan määrä-, arvo- ja yksikköarvotiedot. Lisäksi esitetään kuluvan vuoden kumulatiiviset tiedot ja niiden muutosprosentit edellisvuodesta. Tavaroiden viennin tilastoarvoina käytetään verottomia myyntihintoja, joihin sisällytetään vakuutus- ja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta kuitenkin vähennetään kaikki Suomeen tuonnin yhteydessä kannettavat verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahtija vakuutuskustannukset Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka (CIF). Tilastoissa käytetyt puutavaralaji- ja metsäteollisuustuoteryhmät perustuvat tullihallituksen käyttämään ulkomaankaupan tilastoluokitukseen; vuodesta 1 alkaen EU:n yhdistettyyn tavaranimikkeistöön (Combined Nomenclature, CN). CN-nimikkeistö muuttuu vuosittain hieman. Metsäntutkimuslaitos kokoaa metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston tullihallituksen ylläpitämästä ULTIKA-tietokannasta. Ulkomaankaupan tilastointia koskevia tietoja (esim. yksittäisiä tullinimikkeitä tai maittaista tietoa) voi tiedustella tullihallituksen tilastoyksikön puhelinpalvelusta 2 6 63. Lisätietoa Suomen tullista ja sen tilastotoiminnasta löytyy tullin kotisivuilta osoitteesta http://www.tulli.fi. Sivuilla esitellään muun muassa CN-nimikkeistö ja käydään lävitse tullin tilastotuotantoa. Käsitteet Raakapuu on pääosin metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta. Tukki- ja kuitupuun lisäksi tilasto sisältää raakapuuksi luokiteltavat polttopuun, hakkeen ja kyllästetyn puun. Vuoden 2 alusta lähtien tulli muutti raakapuun ulkomaankauppatietojen keruuperiaatteita. Jatkossa raakapuun ulkomaankauppatiedot kerätään kuorettomina kiintokuutiometreinä. Metlan julkaisemassa ulkomaankauppatilastossa raakapuu muunnetaan edelleen kuorelliseksi. Tullin luokituksessa männyn, kuusen ja koivun puulajeittainen ulkomaankauppa jaetaan tukkipuuhun ja luokkaan muu. Luokka muu sisältää yleensä lähes yksinomaan kuitupuuta, mutta mukana voi olla muitakin tavaralajeja. Metlan julkaisemassa tilastossa tästä luokasta käytetään kuitenkin tuonnissa kuitupuunimitystä ja viennissä nimitystä muu, sillä nämä nimet kuvaavat parhaiten luokan sisältöä. Kuitupuuhun ja muuhun saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja, jotka nostavat luokan yksikköarvoa. Jätepuu on sahanpurua ja muuta puujätettä, myös briketeiksi tai vastaavaan muuhun muotoon puristettu na. Raakapuumäärien mittayksikkönä käytetään kuorellista kiintokuutiometriä. Raaka- ja jätepuun summasta käytetään tilastossa termiä puu. Metsäteollisuustuotteita ovat puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puuteokset ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet). Puutuoteteollisuuden (pl. kuitulevy) määrät mitataan kiintokuutiometreinä. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotteet sekä kuitulevy ilmoitetaan tonneina. Puiset huonekalut sisällytettiin metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppatilastoon vuoden 16 alusta lähtien. Tilastoluokka sisältää varsinaisten puisten huonekalujen ja niiden osien lisäksi myös rottinkikalusteet. Menetelmät Tullihallitus laatii kansallisen ulkomaankauppatilaston. Vuoden 14 loppuun asti tullin käyttämä aineisto oli peräisin periaatteessa kaiken ulkomaankaupan kattavista tullausilmoituksista. Vuoden 1 alusta voimaan astuneen Suomen EU-jäsenyyden myötä ulkomaankauppa jakautui Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen sisäkauppaan ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytävään ulkokauppaan. Sisäkaupan osuus Suomen metsäsektorin ulkomaankaupasta on noin kaksi kolmasosaa. Sisäkaupassa liikkuvia tavaroita ei enää tulliselvitetä, vaan niiden tilastointi perustuu kauppaa harjoittavien yritysten tekemiin tilastoilmoituksiin (INTRASTAT-järjestelmä). Ulkokaupan tiedot kerätään suoraan tullausilmoituksista. Tullihallitus tuottaa sekä sisä- että ulkokaupan sisältävän ulkomaankauppatilaston ULTIKA-tietokantaan. Metla koostaa tästä tullinimikkeittäisestä tietokannasta oman tilastonsa. Ulkomaankaupan tilastoviive on hieman yli 2 kuukautta. Luotettavuus Sisäkauppatiedot kerätään yrityksiltä, joiden vienti ja/ tai tuonti ylittää vuosikohtaisen ilmoitusvelvollisuusrajan. Vuodesta 26 ilmoitusvelvollisuuden arvokynnys on ollut viennissä 2 ja tuonnissa 1 euroa. Tämän kynnysarvon alittanut kauppa arvioidaan erikseen ja lisätään ulkomaankauppatilastoihin ilman maittaista ja nimikekohtaista erittelyä. Ulkokaupassa tilastoidaan kynnysarvon (1 ) ylittävät tullausilmoitukset. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset ja tullauserät ovat yleensä niin suuria, että ne sisältyvät ulkomaankauppatilastoihin hyvin kattavasti. Merkittävimmät ulkomaankauppatilastojen virheet aiheutuvat ilmoitusvelvollisten tullihallitukselle toimittamista puutteellisista tai virheellisistä tiedoista. Tullihallitus korjaa havaittuja virheitä myös asiakkailta saadun palautteen perusteella.
8 Tullihallituksen tuottamia tilastoja korjataan vielä niiden ensikertaisen julkaisemisen jälkeen, joten metsäteollisuuden ulkomaankaupan kuukausitilastossa esitetyt vienti- ja tuontitiedot ovat ennakkoarvioita lopullisista luvuista. Tehdyt tarkastukset ovat kuitenkin normaalisti olleet suuruusluokaltaan pieniä lukuunottamatta vuoden 1 tilastoja. Metla kokoaa ja esittää lopulliset korjatut vuosikohtaiset ulkomaankauppaluvut tilastointivuotta seuraavana kesänä. Vertailtavuus Vuoden 14 loppuun saakka käytetyn HS-nimikkeistön ja nykyisen CN-nimikkeistön luokat vastaavat ylimmillä tasoilla toisiaan. CN-nimikkeistö on tarkimmalla tasollaan kahdeksannumeroinen, samoin kuin ennen EU-jäsenyyttä käytetty nimikkeistökin, ja ne ovat kuuden numeron tasolle yhteneväisiä. Nimikkeistöjen erot esiintyvät vasta alaryhmissä, joissa CN-nimikkeistö on yleensä entistä luokitusta yksityiskohtaisempi ja jaottelultaan osittain erilainen. Nimikkeistöjen erot vaikeuttavat ulkomaankauppatilastojen ajallista vertailua. Suurimmat tilastojen vertailtavuusongelmat koskevat raakapuun luokittelua. Vuonna 1 tietojen keruussa luovuttiin osittain puulajijaosta ja kokonaan jaosta tukki- ja kuitupuuhun. Vuoden 16 luokituksessa kotimaiset pääpuulajit eroteltiin jälleen toisistaan. Raakapuuta koskevat ulkomaankauppatiedot paranivat merkittävästi vuoden 22 alussa, jolloin tukki- ja kuitupuujako palautettiin seitsemän vuoden tauon jälkeen takaisin tilastointiin. Eräiden raakapuunimikkeiden kohdalla paljousyksikkönä käytetään kilogrammoja (esim. hake ja polttopuu). Kyseiset yksiköt muunnetaan kiintokuutiometreiksi muunnoskerrointen avulla, joten luvut ovat edelleen vertailtavissa vanhoihin tilastoihin. Vuonna 24 tullin paperiteollisuutta koskevissa tavaraluokituksissa tapahtui runsaasti muutoksia. Metlan julkaisemaan tilastoon luokitusmuutokset vaikuttivat siten, että aiemmin muuhun kartonkiin sisältynyt tullinimike 4811 ja muuhun paperiin luokitellut nimikkeet 4811 ja 481 yhdistettiin uudeksi nimikkeeksi 481. Syntynyt uusi tullinimike luokitellaan kokonaan muuksi paperiksi. Samaten muuhun paperiin luokitellusta tullinimikkeestä 481211 ja päällystettyyn aikakauslehtipaperiin luokitellusta nimikkeestä 48121 muodostui uusi nimike 481148, joka luokitellaan kokonaisuudessaan päällystettyyn aikakauslehtipaperiin. Muille kuin edellä mainituille uusille nimikkeille löytyi suoraan entistä vastaava luokka metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa. Tullinimikkeiden muutokset saattavat kuitenkin vaikeuttaa yritysten vastaamista tullin ulkomaankauppakyselyyn, mikä heikentää samalla tilaston ajallista vertailtavuutta. Metsäteollisuustuotteiden tuoteryhmittäisten yksikköarvojen kehitystä tarkasteltaessa on muistettava, että muutokset eivät välttämättä aiheudu yksittäisten tuotteiden yksikköarvojen muutoksista, vaan voivat olla seurausta tuoteryhmän sisällä tapahtuvasta rakenteellisesta vaihtelusta. Tullin vientitilastoissa salataan myös vuonna 26 kahden paperinimikkeen tietoja. Nämä tapettipapereihin kuuluvat nimikkeet 48241 ja 4824 luokitellaan kaikki "muuhun paperiin". Kyseisistä nimikkeistä julkaistaan viennin kokonaisarvo, mutta ei määrätietoja. Salauksesta aiheutuu ongelmia myös yksikköarvojen laskentaan, kun kyseisten nimikkeiden arvot sisältyvät tilastointiin mutta määrät eivät. Niinpä luokan "muu paperi" yksikköarvo on todellisen yksikköarvon lievä yliarvio. Tuonnissa liukosellun määrätiedon salaus purettiin huhtikuussa 2. Hinnat on esitetty euroina tammikuun 22 tilastointijaksosta lähtien. Aikaisemmat hintasarjat on muunnettu euromääräisiksi käyttäen kiinteää euron muuntokurssia (1 =,473 mk). Puun vienti- ja tuontihintojen yksikköarvot esitetään kymmenen sentin tarkkuudella, metsäteollisuustuotteiden yksikköarvot euron tarkkuudella. Kaikki tässä tiedotteessa esitetyt arvo- ja yksikköarvotiedot ovat nimellisiä. Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan kuukausitilastoa on laadittu vuoden 18 heinäkuusta lähtien. Kuukausitiedot ovat saatavissa myös Metinfo Tilastopalvelusta (www.metla.fi/metinfo/tilasto) vuodesta 18 alkaen. Vuosittaiset lopulliset puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitiedot kootaan metsäteollisuuden ulkomaankaupan maittaiseen vuositilastoon. Keskeiset metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastot kootaan vuosittain Metsätilastolliseen vuosikirjaan. Vuosisarjat ovat saatavilla myös Tilastopalvelussa vuodesta 1 lähtien.
Combined Nomenclature tullinimikkeistön muuntaminen tavaralajeiksi vuonna 27 Tavaralaji Tullinimike Muunnoskertoimet Havupuu mänty mäntytukki 4432.31 1,14 kuorelliseksi mäntykuitupuu 4432.3 1,1 kuorelliseksi kuusi kuusitukki 4432.11 1,12 kuorelliseksi kuusikuitupuu 4432.1 1,1 kuorelliseksi muut havupuut muu havutukki 4432.1 1,14 kuorelliseksi muu havukuitupuu 4432. 1,1 kuorelliseksi Lehtipuu koivu koivutukki 443.1 1,12 kuorelliseksi koivukuitupuu 443. 1,16 kuorelliseksi eukalyptus 443.3 1,14 kuorelliseksi muut lehtipuut 44341..1, 443. 1,1 kuorellisiksi Polttopuu 441.1 62 kg/m³, 1,1 kuorelliseksi Hake 441.21 (havupuuhake) vienti 73 kg/m³, tuonti 67 kg/m³, 1,1 kuorellisiksi 441.22 (lehtipuuhake) vienti 82 kg/m³, tuonti 72 kg/m³, 1,1 kuorellisiksi Kyllästetty puu 443.1 vienti 1,14 kuorelliseksi Jätepuu 4413.1 (sahanpuru) 82 kg/m³ 4413. (muu jätepuu) 6 kg/m³ Sahatavara mäntysahatavara 4471.3 kuusisahatavara 4471.1 muu havusahatavara 44.6, 4471.8 höyläsahatavara 4471.1 38 lehtisahatavara 447.21 4472.4: 4 kg/m³, 44721.1, 44722.1: 42 kg/m³ 44727.1, 44728.1, 4472.1: 4 kg/m³ 4471.1, 4471.31, 4473.1-.2, 447.4: 7 kg/m³ 4472., 44726., 4472.8 : 7 kg/m³ 4472.1, 44726.1: 8 kg/m³ Vaneri 44.12 Viilu 44.8 4483., 448.1 vienti: kg/m³, tuonti: 3 kg/m³ 4481.1, 4483.7, 448.3: 4 kg/m³, 4481.1: kg/m³ 44831.11, 44831.2, 4483.1: 6 kg/m³ Lastulevy 44.1 Kuitulevy 44.11 Puiset huonekalut 41.1/, 41.61/6, 41.3, 43.3 6, 43.81, 43.3 Muut puuteokset 44.4, 44., 44.13 21 Puutalot 46.2 Massa mekaaninen puumassa 47.1 puolikemiallinen puumassa 47. valkaisematon sulfaattisellu 473.11/1 valkaistu sulfaattisellu - havusulfaatti 47321. - lehtisulfaatti 4732. liukosellu 47.2 valkaisematon sulfiittisellu 474.11/1 valkaistu sulfiittisellu 474.21/2 keräyspaperi ja -kartonki 47.7 muu kuin puumassa 47.6 Paperi sanomalehtipaperi 48.1 aikakauslehtipaperi - päällystämätön 482.61 6 - päällystetty 481.22 2 hienopaperi - päällystämätön 482.4 8 - päällystetty 48., 481.13 1 säkkipaperi 484.21 2, 488.2 muu voimapaperi 484.31 41, 488.3 muu paperi 482.1 4, 48.3, 48.3 4, 48.1, 48.6, 488., 481.31, 481. Kartonki kraftlaineri 484.11 1 muu sulfaattikartonki 484.42, 481.32 3, 4811.1 fluting 48.11 muu kartonki 48.12 2, 48., 48.2 3, 481.2, 4811. Paperi- ja kartonkijalosteet 48.7, 488.1, 4811.1 4, 4811.6/, 48.12 23 Voimassa oleva Combined Nomenclature -tullinimikkeistö löytyy tullin www-sivuilta osoitteesta: http://www.tulli.fi
SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 4 A 17 Helsinki Puh. 1211 213 Faksi 1211 214 www.metla.fi/ ISSN 17-16 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 3-124 Metsätilastotiedote