Suomeen tuotiin vuoden 2004 marraskuussa

Transkriptio

1 A JI JE = I J JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden ulkomaankauppa marraskuu 24 Toimittaja: Aarre Peltola Puun tuonti ennätysvauhdissa Puu Suomeen tuotiin vuoden 24 marraskuussa 1,3 miljoonaa kuutiometriä puuta. Marraskuun tuonniksi määrä oli ennätyksellinen (vrt. kuva 1). Tammi marraskuun kumulatiivinen tuonti nousi 15,4 miljoonaan kuutiometriin, mikä ennakoi puun tuontiennätyksen syntymistä vuonna 24. Puutavaralajeista Suomeen tuotiin eniten koivukuitupuuta, yhteensä 5,6 miljoonaa kuutiometriä. Kuusitukkia tuotiin 2,1 ja kuusikuitupuuta 1,6 miljoonaa kuutiometriä. Kuusikuitupuun tuonti oli lisääntynyt 1 prosentilla edellisvuodesta. Puuta vietiin Suomesta tammi marraskuussa, miljoonaa kuutiometriä. Vaikka vienti lisääntyi viime vuodesta noin neljänneksellä, määrä oli silti varsin tavanomainen. Puun viennin taso on säilynyt varsin vakaana aina 16-luvulta asti. Metsäteollisuustuotteet Metsäteollisuustuotteita vietiin Suomesta marraskuussa 1, miljardin euron arvosta. Niiden kumulatiivinen vienti ylsi tammi marraskuussa 1, miljardiin euroon, ja kasvua oli prosentti edellisvuodesta. Suomen koko tavaravienti lisääntyi vastaavana aikana 4 prosenttia. Metsäteollisuustuotteet kattoivat 25 prosenttia maamme tavaraviennistä. Metsäteollisuustuotteiden viennin arvoa painoi alaspäin metsäsektorin tuotteiden heikko hintakehitys. Paperin ja kartongin lisääntynyt kysyntä ei ole poikkeuksellisesti kohottanut niiden vientihintoja. Paperin ja kartongin hintojen alamäki alkoi jo noin neljä vuotta sitten, tosin vientihintojen putoaminen on jo tasoittunut. Sahatavaran vientimäärä oli edellisvuotisella tasolla, mutta myös sen vientihinta oli heikentynyt m³ Maksimi Keskimäärin Minimi Kuva 1. Puun tuonti kuukausittain

2 2 2 /m³ 1 m³ 1 6 /m³ 1 m³ Sahatavara Vaneri /1 2/1 3/1 4/1 1/1 2/1 3/1 4/ /t Massa 1 t /t Paperi 1 t /1 2/1 3/1 4/1 1/1 2/1 3/1 4/1 8 5 /t Kartonki 1 t /t 1 t Paperin ja kartongin jalosteet /1 2/1 3/1 4/1 1/1 2/1 3/1 4/1 Kuva 2. Metsäteollisuustuotteiden viennin nimellisten yksikköarvojen (käyrä) ja määrien (pylväs) kehitys kuukausittain

3 3 1 Puun vienti marras- ja tammi marraskuussa 24 marraskuu 24 tammi marraskuu 24 Muutos tammi marraskuu 24/23 Puutavaralaji määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 m³ milj. /m³ 1 m³ milj. /m³ % % % YHTEENSÄ RAAKAPUU Havupuu , , Mänty 3 6, , mäntytukki , , muu , , Kuusi 32, , kuusitukki 1 48,2 3 58, muu 31, , Muut havupuut 26, 2 14, muu havutukki muu 26, 2 14, Lehtipuu 1 28, , Koivu 1 26, , koivutukki 1 285,6 2 26, muu 254, , Muut lehtipuut. 25, Polttopuu 8,4 6 66, Hake , , Kyllästetty puu 2 342, , JÄTEPUU , , Luokkiin "muu" sisältyy tukkipuun mitta- ja laatuvaatimukset täyttämätöntä pyöreää puuta (kuten kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja). 2 Puun tuonti marras- ja tammi marraskuussa 24 marraskuu 24 tammi marraskuu 24 Muutos tammi marraskuu 24/23 Puutavaralaji määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 m³ milj. /m³ 1 m³ milj. /m³ % % % YHTEENSÄ RAAKAPUU Havupuu , ,2 6 5 Mänty , , 1 6 mäntytukki , , mäntykuitupuu , , Kuusi , ,4 5 5 kuusitukki , , kuusikuitupuu 141 5, , Muut havupuut 3 24, , muu havutukki 1 31,1 1 31, muu havukuitupuu 2 22, , Lehtipuu , , Koivu , , koivutukki , , koivukuitupuu , , Eukalyptus , Muut lehtipuut , , Polttopuu 13 8, , Hake , , Kyllästetty puu , JÄTEPUU 18 12, , Kuitupuiden luokkiin sisältyy myös erikoispuutavaralajeja. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos

4 4 3 Puun tuonti maittain tammi marraskuussa 24 Puutavaralaji Venäjä Viro Latvia Britannia Uruguay määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. YHTEENSÄ Raakapuu Havupuu mänty mäntytukki mäntykuitupuu kuusi kuusitukki kuusikuitupuu muut havupuut muu havutukki muu havukuitupuu Lehtipuu koivu koivutukki koivukuitupuu muut lehtipuut Polttopuu Hake Kyllästetty puu Jätepuu Puutavaralaji Ruotsi Liettua Saksa Muut Yhteensä määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. 1 m³ milj. YHTEENSÄ Raakapuu Havupuu mänty mäntytukki mäntykuitupuu kuusi kuusitukki kuusikuitupuu muut havupuut muu havutukki muu havukuitupuu Lehtipuu koivu koivutukki koivukuitupuu muut lehtipuut Polttopuu Hake Kyllästetty puu Jätepuu Kuitupuiden luokkiin saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos

5 5 4 Metsäteollisuustuotteiden vienti marras- ja tammi marraskuussa 24 marraskuu 24 tammi marraskuu 24 Muutos tammi marraskuu 24/23 Tavaralaji yks. määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 yks. milj. /yks. 1 yks. milj. /yks. % % % SUOMEN TAVARAVIENTI RAAKA- JA JÄTEPUU m³ METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET PUUTUOTETEOLLISUUS Sahatavara m³ Mäntysahatavara m³ Kuusisahatavara m³ Muu havusahatavara m³ Höyläsahatavara m³ Lehtisahatavara m³ Vaneri m³ Viilu m³ Lastulevy m³ Kuitulevy t Puiset huonekalut Muut puuteokset Puutalot MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t Massa t Mekaaninen puumassa t Puolikemiallinen puumassa t Valkaisematon sulfaattisellu t Valkaistu sulfaattisellu t havusulfaatti t lehtisulfaatti t Liukosellu t Valkaisematon sulfiittisellu t Valkaistu sulfiittisellu t Keräyspaperi ja -massa t Muu kuin puumassa t Paperi t Sanomalehtipaperi t Aikakauslehtipaperi t päällystämätön t päällystetty t Hienopaperi t päällystämätön t päällystetty t Säkkipaperi t Muu voimapaperi t Muu paperi t Kartonki t Kraftlaineri t Muu sulfaattikartonki t Fluting t Muu kartonki t Paperin ja kartongin jalosteet t MUUT TUOTTEET Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos

6 6 5 Metsäteollisuustuotteiden tuonti marras- ja tammi marraskuussa 24 marraskuu 24 tammi marraskuu 24 Muutos tammi marraskuu 24/23 Tavaralaji yks. määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 yks. milj. /yks. 1 yks. milj. /yks. % % % SUOMEN TAVARATUONTI RAAKA- JA JÄTEPUU m³ METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET PUUTUOTETEOLLISUUS Sahatavara m³ Mäntysahatavara m³ Kuusisahatavara m³ Muu havusahatavara m³ Höyläsahatavara m³ Lehtisahatavara m³ Vaneri m³ Viilu m³ Lastulevy m³ Kuitulevy t Puiset huonekalut Muut puuteokset Puutalot MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t Massa t Mekaaninen puumassa t Puolikemiallinen puumassa t Valkaisematon sulfaattisellu t Valkaistu sulfaattisellu t havusulfaatti t lehtisulfaatti t Liukosellu t Valkaisematon sulfiittisellu t..... Valkaistu sulfiittisellu t Keräyspaperi ja -massa t Muu kuin puumassa t Paperi t Sanomalehtipaperi t Aikakauslehtipaperi t päällystämätön t päällystetty t Hienopaperi t päällystämätön t päällystetty t Säkkipaperi t Muu voimapaperi t Muu paperi t Kartonki t Kraftlaineri t Muu sulfaattikartonki t Fluting t Muu kartonki t Paperin ja kartongin jalosteet t MUUT TUOTTEET Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos

7 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsäntutkimuslaitos laatii puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitilastot kuukausittain. Tilastoissa esitetään kuukausittaiset ulkomaankaupan määrä-, arvo- ja yksikköarvotiedot. Lisäksi esitetään kuluvan vuoden kumulatiiviset tiedot ja niiden muutosprosentit edellisvuodesta. Tavaroiden viennin tilastoarvoina käytetään verottomia myyntihintoja, joihin sisällytetään vakuutus- ja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta kuitenkin vähennetään kaikki Suomeen tuonnin yhteydessä kannettavat verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahti- ja vakuutuskustannukset Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka (CIF). Tilastoissa käytetyt puutavaralaji- ja metsäteollisuustuoteryhmät perustuvat tullihallituksen käyttämään ulkomaankaupan tilastoluokitukseen; vuodesta 15 alkaen EU:n yhdistettyyn tavaranimikkeistöön (Combined Nomenclature, CN). CN-nimikkeistö muuttuu vuosittain hieman. Metsäntutkimuslaitos kokoaa metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston tullihallituksen ylläpitämästä ULTIKA-tietokannasta. Ulkomaankaupan tilastointia koskevia tietoja (esim. yksittäisiä tullinimikkeitä tai maittaista tietoa) voi tiedustella tullihallituksen tilastoyksikön puhelinpalvelusta Lisätietoa Suomen tullista ja sen tilastotoiminnasta löytyy tullin kotisivuilta osoitteesta Sivuilla esitellään muun muassa CN-nimikkeistö ja käydään lävitse tullin tilastotuotantoa. Käsitteet Raakapuu on pääosin metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta. Tukki- ja kuitupuun lisäksi tilasto sisältää raakapuuksi luokiteltavat polttopuun, hakkeen ja kyllästetyn puun. Tullin luokituksessa männyn, kuusen ja koivun puulajeittainen ulkomaankauppa jaetaan tukkipuuhun ja luokkaan muu. Luokka muu sisältää yleensä lähes yksinomaan kuitupuuta, mutta mukana voi olla muitakin tavaralajeja. Metlan julkaisemassa tilastossa tästä luokasta käytetään kuitenkin tuonnissa kuitupuunimitystä ja viennissä nimitystä muu, sillä nämä nimet kuvaavat parhaiten luokan sisältöä. Kuitupuuhun ja muuhun saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja, jotka nostavat luokan yksikköarvoa. Jätepuu on sahanpurua ja muuta puujätettä, myös briketeiksi tai vastaavaan muuhun muotoon puristettuna. Raakapuumäärien mittayksikkönä käytetään kuorellista kiintokuutiometriä. Raaka- ja jätepuun summasta käytetään tilastossa termiä puu. Metsäteollisuustuotteita ovat puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puuteokset ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet). Puutuoteteollisuuden (pl. kuitulevy) määrät mitataan kiintokuutiometreinä. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotteet sekä kuitulevy ilmoitetaan tonneina. Puiset huonekalut sisällytettiin metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppatilastoon vuoden 16 alusta lähtien. Tilastoluokka sisältää varsinaisten puisten huonekalujen ja niiden osien lisäksi myös rottinkikalusteet. Menetelmät Tullihallitus laatii kansallisen ulkomaankauppatilaston. Vuoden 14 loppuun asti tullin käyttämä aineisto oli peräisin periaatteessa kaiken ulkomaankaupan kattavista tullausilmoituksista. Vuoden 15 alusta voimaan astuneen Suomen EU-jäsenyyden myötä ulkomaankauppa jakautui Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen sisäkauppaan ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytävään ulkokauppaan. Sisäkaupan osuus Suomen metsäsektorin ulkomaankaupasta on noin kaksi kolmasosaa. Sisäkaupassa liikkuvia tavaroita ei enää tulliselvitetä, vaan niiden tilastointi perustuu kauppaa harjoittavien yritysten tekemiin tilastoilmoituksiin (INTRASTAT-järjestelmä). Ulkokaupan tiedot kerätään suoraan tullausilmoituksista. Tullihallitus tuottaa sekä sisä- että ulkokaupan sisältävän ulkomaankauppatilaston ULTIKA-tietokantaan. Metla koostaa tästä tullinimikkeittäisestä tietokannasta oman tilastonsa. Ulkomaankaupan tilastoviive on hieman yli 2 kuukautta. Luotettavuus Sisäkauppatiedot kerätään yrityksiltä, joiden vienti ja/ tai tuonti ylittää vuosikohtaisen ilmoitusvelvollisuusrajan. Vuonna 24 ilmoitusvelvollisuuden arvokynnys on 1 euroa. Tämän kynnysarvon alittanut kauppa arvioidaan erikseen ja lisätään ulkomaankauppatilastoihin ilman maittaista ja nimikekohtaista erittelyä. Ulkokaupassa tilastoidaan kynnysarvon (5 ) ylittävät tullausilmoitukset. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset ja tullauserät ovat yleensä niin suuria, että ne sisältyvät ulkomaankauppatilastoihin hyvin kattavasti. Merkittävimmät ulkomaankauppatilastojen virheet aiheutuvat ilmoitusvelvollisten tullihallitukselle toimittamista puutteellisista tai virheellisistä tiedoista. Tullihallitus korjaa havaittuja virheitä myös asiakkailta saadun palautteen perusteella. Tullihallituksen tuottamia tilastoja korjataan vielä niiden ensikertaisen julkaisemisen jälkeen, joten metsäteollisuuden ulkomaankaupan kuukausitilastossa

8 8 esitetyt vienti- ja tuontitiedot ovat ennakkoarvioita lopullisista luvuista. Tehdyt tarkastukset ovat kuitenkin normaalisti olleet suuruusluokaltaan pieniä lukuunottamatta vuoden 15 tilastoja. Metla kokoaa ja esittää lopulliset korjatut vuosikohtaiset ulkomaankauppaluvut tilastointivuotta seuraavana kesänä. Vertailtavuus Vuoden 14 loppuun saakka käytetyn HS-nimikkeistön ja nykyisen CN-nimikkeistön luokat vastaavat ylimmillä tasoilla toisiaan. CN-nimikkeistö on tarkimmalla tasollaan kahdeksannumeroinen, samoin kuin ennen EU-jäsenyyttä käytetty nimikkeistökin, ja ne ovat kuuden numeron tasolle yhteneväisiä. Nimikkeistöjen erot esiintyvät vasta alaryhmissä, joissa CN-nimikkeistö on yleensä entistä luokitusta yksityiskohtaisempi ja jaottelultaan osittain erilainen. Nimikkeistöjen erot vaikeuttavat ulkomaankauppatilastojen ajallista vertailua. Suurimmat tilastojen vertailtavuusongelmat koskevat raakapuun luokittelua. Vuonna 15 tietojen keruussa luovuttiin osittain puulajijaosta ja kokonaan jaosta tukki- ja kuitupuuhun. Vuoden 16 luokituksessa kotimaiset pääpuulajit eroteltiin jälleen toisistaan. Raakapuuta koskevat ulkomaankauppatiedot paranivat merkittävästi vuoden 22 alussa, jolloin tukki- ja kuitupuujako palautettiin seitsemän vuoden tauon jälkeen takaisin tilastointiin. Eräiden raakapuunimikkeiden kohdalla paljousyksikkönä käytetään kilogrammoja (esim. hake ja polttopuu). Kyseiset yksiköt muunnetaan kiintokuutiometreiksi muunnoskerrointen avulla, joten luvut ovat edelleen vertailtavissa vanhoihin tilastoihin. Vuonna 24 tullin paperiteollisuutta koskevissa tavaraluokituksissa tapahtui runsaasti muutoksia. Metlan julkaisemaan tilastoon luokitusmuutokset vaikuttivat siten, että aiemmin muuhun kartonkiin sisältynyt tullinimike 485 ja muuhun paperiin luokitellut nimikkeet 485 ja 4851 yhdistettiin uudeksi nimikkeeksi Syntynyt uusi tullinimike luokitellaan kokonaan muuksi paperiksi. Samaten muuhun paperiin luokitellusta tullinimikkeestä 4812 ja päällystettyyn aikakauslehtipaperiin luokitellusta nimikkeestä muodostui uusi nimike , joka luokitellaan kokonaisuudessaan päällystettyyn aikakauslehtipaperiin. Muille kuin edellä mainituille uusille nimikkeille löytyi suoraan entistä vastaava luokka metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa. Tullinimikkeiden muutokset saattavat kuitenkin vaikeuttaa yritysten vastaamista tullin ulkomaankauppakyselyyn, mikä heikentää samalla tilaston ajallista vertailtavuutta. Metsäteollisuustuotteiden tuoteryhmittäisten yksikköarvojen kehitystä tarkasteltaessa on muistettava, että muutokset eivät välttämättä aiheudu yksittäisten tuotteiden yksikköarvojen muutoksista, vaan voivat olla seurausta tuoteryhmän sisällä tapahtuvasta rakenteellisesta vaihtelusta. Tullin vientitilastoissa salataan myös vuonna 24 kahden paperinimikkeen tietoja. Nämä tapettipapereihin kuuluvat nimikkeet ja 4824 luokitellaan kaikki "muuhun paperiin". Kyseisistä nimikkeistä julkaistaan viennin kokonaisarvo, mutta ei määrätietoja. Salauksesta aiheutuu ongelmia myös yksikköarvojen laskentaan, kun kyseisten nimikkeiden arvot sisältyvät tilastointiin mutta määrät eivät. Niinpä luokan "muu paperi" yksikköarvo on todellisen yksikköarvon lievä yliarvio. Tuonnissa liukosellun määrätieto on salattu jo pitkään, mutta senkin arvotieto sisältyy tilastoihin. Hinnat on esitetty euroina tammikuun 22 tilastointijaksosta lähtien. Aikaisemmat hintasarjat on muunnettu euromääräisiksi käyttäen kiinteää euron muuntokurssia (1 = 5,453 mk). Puun vienti- ja tuontihintojen yksikköarvot esitetään kymmenen sentin tarkkuudella, metsäteollisuustuotteiden yksikköarvot euron tarkkuudella. Kaikki tässä tiedotteessa esitetyt arvo- ja yksikköarvotiedot ovat nimellisiä. Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan kuukausitilastoa on laadittu vuoden 185 heinäkuusta lähtien. Kuukausitiedot ovat saatavissa myös Metinfo Tilastopalvelusta ( vuodesta 18 alkaen. Vuosittaiset lopulliset puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitiedot kootaan metsäteollisuuden ulkomaankaupan maittaiseen vuositilastoon. Keskeiset metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastot kootaan vuosittain Metsätilastolliseen vuosikirjaan. Vuosisarjat ovat saatavilla myös Tilastopalvelussa vuodesta 15 lähtien.

9 TULLITILASTOISSA KÄYTETYN COMBINED NOMENCLATURE -NIMIKKEISTÖN MUUNTAMINEN TAVARALAJEIKSI VUONNA 24 Tavaralajien ja tullinimikkeiden vastaavuus Käytetyt muunnoskertoimet Tavaralaji Tullinimike Tullinimike Vienti Tuonti Havupuu kg/m³ 625 kg/m³ mänty kg/m³ 6 kg/m³ mäntytukki kg/m³ 2 kg/m³ mäntykuitupuu kg/m³ 82 kg/m³ kuusi kg/m³ 65 kg/m³ kuusitukki ,14 kuorelliseksi kuusikuitupuu kg/m³ muut havupuut kg/m³ muu havutukki kg/m³ muu havukuitupuu kg/m³ Lehtipuu kg/m³ koivu kg/m³ koivutukki kg/m³ koivukuitupuu kg/m³ eukalyptus kg/m³ muut lehtipuut , kg/m³ Polttopuu kg/m³ Hake / kg/m³ Kyllästetty puu kg/m³ 55 kg/m³ Jätepuu kg/m³ kg/m³ Sahatavara kg/m³ mäntysahatavara kg/m³ kuusisahatavara kg/m³ kg/m³ muu havusahatavara 44.6, kg/m³ höyläsahatavara kg/m³ kg/m³ lehtisahatavara kg/m³ Vaneri Viilu 44.8 Lastulevy 44.1 Kuitulevy 44. Huonekalut 41.5, 41.61/6, 41.3, , 43.3 Muut puuteokset , 44., Puutalot 46.1 Massa mekaaninen puumassa 4.1 puolikemiallinen puumassa 4.5 valkaisematon sulfaattisellu 43./1 valkaistu sulfaattisellu - havusulfaatti lehtisulfaatti 432. liukosellu 4.2 valkaisematon sulfiittisellu 44./1 valkaistu sulfiittisellu 44.21/2 keräyspaperi ja -kartonki 4. muu kuin puumassa 4.6 Paperi sanomalehtipaperi 48.1 aikakauslehtipaperi - päällystämätön päällystetty hienopaperi - päällystämätön päällystetty 48., säkkipaperi , muu voimapaperi , muu paperi , 48.3, , 485.1, 48.6, 488., , 481. Kartonki kraftlaineri muu sulfaattikartonki , , fluting 485. muu kartonki , 485.5, , 481.2, 48.5 Paperin ja kartongin jalosteet 48., 488.1, , 48.6/, Voimassa oleva Combined Nomenclature -tullinimikkeistö löytyy tullin www-sivuilta osoitteesta:

10 SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 4 A 1 Helsinki Puh Faksi ISSN Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN -124 Metsätilastotiedote