Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain

Transkriptio

1 19 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain Metsäntutkimuslaitos (Metla) laatii puun ja metsäteollisuustuotteiden maittaisen ulkomaankauppatilaston vuosittain. Tilasto kuvaa Suomen ja muiden maiden välistä tavarakauppaa. Palvelujen kauppa jää tilaston ulkopuolelle. Tilastoituakseen tavaran täytyy saapua fyysisesti maahan tai lähteä maasta. Kauttakuljetuksia (transito) ei kirjata ulkomaankauppatilastoon. Ulkomaankauppatilastossa esitetään määrä-, arvo- ja yksikköarvotietoja viennistä ja tuonnista viimeksi päättyneeltä vuodelta. Lisäksi esitetään ulkomaankaupassa tapahtuneita muutoksia edellisvuodesta. Tavaroiden tilastoarvoina käytetään viennissä verottomia myyntihintoja, joihin sisällytetään vakuutusja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta kuitenkin vähennetään kaikki Suomeen tuonnin yhteydessä kannettavat verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahti- ja vakuutuskustannukset Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka (CIF). Tilastossa käytetyt puutavaralaji- ja metsäteollisuustuoteryhmät perustuvat tullihallituksen käyttämään ulkomaankaupan tilastoluokitukseen; vuodesta 1995 alkaen EU:n yhdistettyyn tavaranimikkeistöön (Combined Nomenclature, CN). Metla kokoaa ulkomaankauppatilastonsa tavaroiden vienti- ja tuontitietoja sisältävästä ulkomaankaupan tilastotietokannasta ULTIKAsta. Yksityiskohtaisempia tietoja maittaisesta ulkomaankaupasta (esim. yksittäisiä tullinimikkeitä) voi tiedustella tullihallituksen tilastopalvelun puhelinneuvonnasta, jonka numero on Lisätietoa ulkomaankaupan tilastoinnista on saatavissa myös tullin kotisivuilta osoitteesta Sivuilla esitellään mm. CN-nimikkeistö, ja kerrotaan tullin tilastotuotannosta. Käsitteet Raakapuu on pääosin metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta. Tukki- ja kuitupuun lisäksi tilasto sisältää raakapuuksi luokiteltavat polttopuun, hakkeen ja kyllästetyn puun. Tullin luokituksessa männyn, kuusen ja koivun puulajeittainen ulkomaankauppa jaetaan tukkipuuhun ja luokkaan muu. Luokka muu sisältää yleensä lähes yksinomaan kuitupuuta, mutta mukana voi olla muitakin tavaralajeja. Metlan julkaisemassa tilastossa tästä luokasta käytetään kuitenkin tuonnissa kuitupuunimitystä ja viennissä nimitystä muu, sillä nämä nimet kuvaavat parhaiten luokan sisältöä. Kuitupuuhun ja muuhun saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja, jotka nostavat luokan yksikköarvoa. Jätepuu on sahanpurua ja muuta puujätettä, myös briketeiksi tai vastaavaan muuhun muotoon puristettuna. Raaka- ja jätepuun summasta käytetään tilastossa termiä puu. Puumäärien mittayksikkönä käytetään kuorellista kiintokuutiometriä. Metsäteollisuustuotteita ovat puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puuteokset ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet). Puutuoteteollisuuden (pl. kuitulevy) määrät mitataan kiintokuutiometreinä. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotteet sekä kuitulevy ilmoitetaan tonneina. Puiset huonekalut sisällytettiin metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppatilastoon vuoden 1996 alusta lähtien. Tilastoluokka sisältää varsinaisten puisten huonekalujen ja niiden osien lisäksi myös rottinkikalusteet. Menetelmät Tullihallitus laatii kansallisen ulkomaankauppatilaston. Vuoden 1994 loppuun asti tullin käyttämä aineisto oli peräisin periaatteessa kaiken ulkomaankaupan kattavista tullausilmoituksista. Vuoden 1995 alusta voimaan astuneen Suomen EU-jäsenyyden myötä ulkomaankauppa jakautui Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen sisäkauppaan ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytävään ulkokauppaan. Sisäkaupan osuus (EU25) Suomen metsäsektorin ulkomaankaupasta on hieman alle 70 prosenttia. Sisäkaupassa liikkuvia tavaroita ei tulliselvitetä, vaan niiden tilastointi perustuu kauppaa harjoittavien yritysten tekemiin tilastoilmoituksiin (INTRASTAT-järjestelmä). Ulkokaupan tiedot kerätään suoraan tullausilmoituksista. Tullihallitus tuottaa sekä sisä- että ulkokaupan sisältävän ulkomaankauppatilaston ULTIKA-tietokantaan. Vuoden lopulliset tilastot julkaistaan ULTIKAssa noin kuuden kuukauden kuluessa kalenterivuoden päättymisestä. Metla koostaa tästä maittaisesta ja tullinimikkeittäisestä tietokannasta omat tilastonsa. Luotettavuus Sisäkauppatiedot kerätään yrityksiltä, joiden vienti ja/ tai tuonti ylittää vuosikohtaisen ilmoitusvelvollisuusrajan. Vuonna 2004 ilmoitusvelvollisuuden arvokynnys oli euroa. Tämän kynnysarvon alittanut kauppa arvioidaan erikseen ja lisätään ulkomaankauppatilastoihin ilman maittaista ja nimikekohtaista erittelyä. Ulkokaupassa tilastoidaan kynnysarvon (500 euroa) ylittävät tullausilmoitukset. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset ja tullauserät

2 20 ovat yleensä niin suuria, että ne sisältyvät ulkomaankauppatilastoihin hyvin kattavasti. Merkittävimmät ulkomaankauppatilastojen virheet aiheutuvat ilmoitusvelvollisten tullille toimittamista puutteellisista tai virheellisistä tiedoista. Vertailtavuus Vuoden 1994 loppuun saakka käytetyn HS-tavaranimikkeistön ja nykyisen CN-nimikkeistön luokat vastaavat ylimmillä tasoilla toisiaan. CN-nimikkeistö on tarkimmalla tasollaan kahdeksannumeroinen, samoin kuin ennen EU-jäsenyyttä käytetty nimikkeistökin, ja ne ovat kuuden numeron tasolle yhteneväisiä. Nimikkeistöjen erot esiintyvät vasta alaryhmissä, joissa CNnimikkeistö on yleensä entistä luokitusta yksityiskohtaisempi ja jaottelultaan osittain erilainen. Nimikkeistöjen erot vaikeuttavat ulkomaankauppatilastojen ajallista vertailua. Suurimmat tilastojen vertailtavuusongelmat koskevat raakapuun luokittelua. Vuonna 1995 tietojen keruussa luovuttiin osittain puulajijaosta ja kokonaan jaosta tukki- ja kuitupuuhun. Vuoden 1996 luokituksessa kotimaiset pääpuulajit eroteltiin jälleen toisistaan. Raakapuuta koskevat ulkomaankauppatiedot paranivat merkittävästi vuoden 2002 alussa, jolloin tukki- ja kuitupuujako palautettiin seitsemän vuoden tauon jälkeen takaisin tilastointiin. Eräiden raakapuunimikkeiden kohdalla paljousyksikkönä käytetään kilogrammoja (esim. hake ja polttopuu). Kyseiset yksiköt muunnetaan kiintokuutiometreiksi muunnoskerrointen avulla, joten luvut ovat edelleen vertailtavissa vanhoihin tilastoihin. Vuonna 2004 tullin paperiteollisuutta koskevissa tavaraluokituksissa tapahtui runsaasti muutoksia. Metlan julkaisemaan tilastoon luokitusmuutokset vaikuttivat siten, että aiemmin muuhun kartonkiin sisältynyt tullinimike ja muuhun paperiin luokitellut nimikkeet ja yhdistettiin uudeksi nimikkeeksi Syntynyt uusi tullinimike luokitellaan kokonaan muuksi paperiksi. Samaten muuhun paperiin luokitellusta tullinimikkeestä ja päällystettyyn aikakauslehtipaperiin luokitellusta nimikkeestä muodostui uusi nimike , joka luokitellaan kokonaisuudessaan päällystettyyn aikakauslehtipaperiin. Muille kuin edellä mainituille uusille nimikkeille löytyi suoraan entistä vastaava luokka metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa. Tullinimikkeiden muutokset saattavat kuitenkin vaikeuttaa yritysten vastaamista tullin ulkomaankauppakyselyyn, mikä heikentää samalla tilaston ajallista vertailtavuutta. Vuoden 2001 tilastoista lähtien arvot on esitetty euroina. Aiempien tilastojen tiedot muunnetaan vertailukelpoisiksi käyttäen euron kiinteää muuntokurssia (1 euro = 5,94573 mk) Metsäteollisuustuotteiden tuoteryhmittäisten yksikköarvojen kehitystä seurattaessa on muistettava, että muutokset eivät välttämättä aiheudu yksittäisten tuotteiden yksikköarvojen muutoksista, vaan voivat olla seurausta tuoteryhmän sisällä tapahtuvasta rakenteellisesta vaihtelusta. Tullin vientitilastossa salataan kahden paperinimikkeen tietoja.tapettipapereihin kuuluvat tullinimikkeet ja luokitellaan kaikki muuhun paperiin. Näistä nimikkeistä julkaistaan vain viennin kokonaisarvo, mutta ei määrätietoja eikä myöskään maittaisia arvotietoja. Metsäteollisuuden maittaisissa tilastoissa näiden nimikkeiden viennin arvot tilastoituvat luokkaan maittain erittelemätön. Salauksesta aiheutuu ongelmia yksikköarvojen laskentaan, kun kyseisten nimikkeiden arvot sisältyvät tilastointiin mutta määrät eivät. Niinpä luokan muu paperi yksikköarvo on todellisen yksikköarvon lievä yliarvio. Tuonnissa liukosellun määrätieto on salattu jo pitkään, mutta senkin arvotieto sisältyy tilastoihin. Kerran vuodessa ilmestyvän metsäteollisuuden maittaisen ulkomaankauppatilaston lisäksi Metla julkaisee myös kuukausittaista metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoa. Kuukausitilasto sisältää ennakkotiedot metsäteollisuuden ulkomaankaupasta. Lopulliset koko kalenterivuoden ulkomaankaupan tilastotiedot julkaistaan vasta maittaisen tilaston yhteydessä. Ulkomaankaupan tilastotiedot ilmestyvät myös metsätilastollisessa vuosikirjassa. Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan vuosisarjat 1995 alkaen ja kuukausisarjat 1989 alkaen ovat saatavissa sähköisinä myös Metinfo tilastopalvelusta (

3 Tullitilastoissa käytetyn Combined Nomenclature-nimikkeistön muuntaminen TULLITILASTOISSA KÄYTETYN COMBINED NOMENCLATURE -NIMIKKEISTÖN tavaralajeiksi vuonna 2004 MUUNTAMINEN TAVARALAJEIKSI Tavaralajien ja tullinimikkeiden vastaavuus Käytetyt muunnoskertoimet Tavaralaji Tullinimike Tullinimike Vienti Tuonti Havupuu kg/m³ 625 kg/m³ mänty kg/m³ 670 kg/m³ mäntytukki kg/m³ 720 kg/m³ mäntykuitupuu kg/m³ 820 kg/m³ kuusi kg/m³ 650 kg/m³ kuusitukki ,14 kuorelliseksi kuusikuitupuu kg/m³ muut havupuut kg/m³ muu havutukki kg/m³ muu havukuitupuu kg/m³ Lehtipuu kg/m³ koivu kg/m³ koivutukki kg/m³ koivukuitupuu kg/m³ eukalyptus kg/m³ muut lehtipuut , kg/m³ Polttopuu kg/m³ Hake / kg/m³ Kyllästetty puu kg/m³ 550 kg/m³ Jätepuu kg/m³ kg/m³ Sahatavara kg/m³ mäntysahatavara kg/m³ kuusisahatavara kg/m³ 350 kg/m³ muu havusahatavara 44.06, kg/m³ höyläsahatavara kg/m³ 350 kg/m³ lehtisahatavara kg/m³ Vaneri Viilu Lastulevy Kuitulevy Huonekalut , /69, , , Muut puuteokset , 44.09, Puutalot Massa mekaaninen puumassa puolikemiallinen puumassa valkaisematon sulfaattisellu /19 valkaistu sulfaattisellu - havusulfaatti lehtisulfaatti liukosellu valkaisematon sulfiittisellu /19 valkaistu sulfiittisellu /29 keräyspaperi ja -kartonki muu kuin puumassa Paperi sanomalehtipaperi aikakauslehtipaperi - päällystämätön päällystetty hienopaperi - päällystämätön päällystetty 48.09, säkkipaperi , muu voimapaperi , muu paperi , 48.03, , , 48.06, , , Kartonki kraftlaineri muu sulfaattikartonki , , fluting muu kartonki , , , , Paperin ja kartongin jalosteet 48.07, , , /90, Voimassa oleva Combined Nomenclature -tullinimikkeistö löytyy tullin www-sivuilta osoitteesta:

4 22 Maaluokitus 2004 Eurooppa Euroopan Unioni (EU25) Alankomaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liettua Luxemburg Malta Portugali Puola Ranska Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Tanska Tsekin tasavalta Unkari Viro Muu Eurooppa Albania Andorra Bosnia-Hertsegovina Bulgaria Ceuta Färsaaret Gibraltar Islanti Kroatia Liechtenstein Makedonia Melilla Moldova Norja Romania San Marino Serbia ja Montenegro Sveitsi Turkki Ukraina Valko-Venäjä Vatikaanivaltio Venäjä Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidzan Bahrain Bangladesh Bhutan Brit. Intian valtam. alue Brunei Etelä-Korea Filippiinit Georgia Hongkong Indonesia Intia Irak Iran Israel Japani Jemen Jordania Kambodza Kazakstan Kiina Kirgisia Kuwait Laos Libanon Macao Malediivit Malesia Mongolia Myanmar Nepal Oman Pakistan Palestiinalaisalue Pohjois-Korea Qatar Saudi-Arabia Singapore Sri Lanka Syyria Tadzikistan Taiwan Thaimaa Timor-Leste Turkmenistan Uzbekistan Vietnam Afrikka Algeria Angola Benin Botswana Burkina Faso Burundi Djibouti Egypti Eritrea Etelä-Afrikka Etiopia Gabon Gambia Ghana Guinea Guinea-Bissau Kamerun Kap Verde Kenia Keski-Afrikan tasavalta Komorit Kongon demokr. tasav. Kongo Lesotho Liberia Libya Madagaskar Malawi Mali Marokko Mauritania Mauritius Mayotte Mosambik Namibia Niger Nigeria Norsunluurannikko Päiväntasaajan Guinea Ruanda Sambia Sao Tome ja Principe Senegal Seychellit Sierra Leone Somalia St. Helena Sudan Swazimaa Tansania Togo Tsad Tunisia Uganda Zimbabwe Pohjois-Amerikka Grönlanti Kanada St. Pierre ja Miguelon Yhdysvallat Latinalainen Amerikka Alankomaiden Antillit Anguilla Antigua ja Barbuda Argentiina Aruba Bahama Barbados Belize Bermuda Bolivia Brasilia Brittiläiset Neitsytsaaret Caymansaaret Chile Costa Rica Dominica Dominikaaninen tasavalta Ecuador El Salvador Falklandinsaaret Grenada Guatemala Guyana Haiti Honduras Jamaika Kolumbia Kuuba Meksiko Montserrat Nicaragua Panama Paraguay Peru St. Kitts ja Nevis St. Lucia St. Vincent ja Grenadiinit Surinam Trinidad ja Tobago Turks- ja Caicossaaret Uruguay Venezuela Yhdysvalt. Neitsytsaaret Oseania Amerikan Samoa Australia Bouvet n saari Cookinsaaret Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret Etelämanner Fidzi Guam Heardsaari ja McDonaldsaaret Joulusaaret Kiribati Kookossaaret Marshallinsaaret Mikronesia Nauru Niuesaari Norfolkinsaaret Palau Papua-Uusi-Guinea Pitcairn Pohjois-Mariaanit Ranskan eteläiset territoriot Ranskan Polynesia Salomonsaaret Samoa Tokelau Tonga Tuvalu Uusi-Kaledonia Uusi Seelanti Wallis ja Futuna saaret Vanuatu Yhdysvaltojen Tyynenmeren erillissaaret

5 23

6 SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A Helsinki Puh Faksi ISSN Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN Metsätilastotiedote