KIRJALLINEN KYSYMYS 148/2009 vp Vapaan sivistystyön laitosten sitouttaminen yhteisiin opetussuunnitelmiin Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö on lisäämässä määrärahoja maahanmuuttajien suomen kielen ja kotoutumiskoulutuksiin. Opintosetelejä aiotaan kohdistaa vapaan sivistystyön laitoksiin. Kotoutumiskoulutusta työvoimakoulutuksena toteuttavien aikuiskoulutuskeskusten edustajat ovat yhdessä Opetushallituksen ja TE-keskusten kanssa laatineet "Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen suosituksen opetussuunnitelmaksi" (Helsinki 2007). Opetussuunnitelma antaa toimivat raamit maahanmuuttajien suomen kielen tavoitteelliseen koulutukseen. Opetushallitus on myös rahoittanut "Arvaanko vai arvioinko" (Helsinki 2009) suomen kielen arvioinnin ohjauksen ja suosituksen, jonka perusteella suomen kielen opetuksen edistymistä on mahdollista seurata tasavertaisesti oppilaitoksesta ja sen sijainnista riippumatta. Ongelma on se, että jos opintosetelejä ei sitouteta opetussuunnitelmiin, konsulttiyritykset ja kansanopistot alkavat opettaa "suomea" ilman tulosvastuuta. Ruotsissa on laadittu koko maata sitova opetussuunnitelma materiaaleineen ja arviointeineen, ja sitä käytetään Malmöstä Kiirunaan niin kuin opetussuunnitelmia ja oppimateriaalia muutenkin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko opetusministeriö sitouttaa opintosetelejä saavat vapaan sivistystyön laitokset noudattamaan "Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen suositusta" ja "Arvaanko vai arvioinko" arviointisuositusta, miten ministeriö aikoo valvoa, että näin tapahtuu ja onko edunsaaja maahanmuuttaja vai häntä kouluttava yritys? Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2009 Päivi Lipponen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Lipposen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 148/2009 vp: Aikooko opetusministeriö sitouttaa opintosetelejä saavat vapaan sivistystyön laitokset noudattamaan "Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen suositusta" ja "Arvaanko vai arvioinko" arviointisuositusta, miten ministeriö aikoo valvoa, että näin tapahtuu ja onko edunsaaja maahanmuuttaja vai häntä kouluttava yritys? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opetusministeriö otti vuonna 2007 käyttöön opintosetelijärjestelmän opiskelujen rahoitusmuotona vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, joita ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset. Oppilaitosten toiminnasta säädetään laissa vapaasta sivistystyöstä (632/1998). Opintosetelijärjestelmä toimii siten, että vapaan sivistystyön oppilaitoksille voidaan myöntää oppilaitoksen ylläpitäjän hakemuksesta opintosetelityyppistä valtionavustusta. Opintoseteliavustukset on myöntänyt opetusministeriö vuosina 2007 ja 2008, ja vuodesta 2009 lähtien opintoseteliavustukset myöntää Opetushallitus. Oppilaitokset voivat korvata opintosetelityyppisellä avustuksella opetusministeriön määräämiin kohderyhmiin kuuluvien opiskelijoiden opiskelijamaksut joko kokonaan tai merkittävältä osalta. Yhtenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat. Koulutuksen, johon opiskelija saa opintosetelirahoitusta, tulee olla oppilaitoksen valtionosuusrahoituksen piiriin kuuluvaa koulutusta. Opintosetelityyppisten avustusten hakemuksissa oppilaitokset arvioivat, että enin osa maahanmuuttajien opinnoista kohdistuu suomen kielen ja kulttuurin koulutukseen. Maahanmuuttajat, kuten muutkin opintoseteliavustuksen saajat, voivat kuitenkin valita oppilaitosten koulutustarjonnasta minkä tahansa itselleen sopivan koulutuksen. Osallistuminen myös muuhun kuin maahanmuuttajille tarkoitettuun suomen kielen koulutukseen edistää sosiaalisten suhteiden luomista syntyperäisiin suomalaisiin ja edistää siten yhteiskuntaan integroitumista. Opetushallinto ei sääntele vapaan sivistystyön oppilaitoksissa annettavan koulutuksen sisältöjä, vaan koulutus on kaikille avointa ja vapaatavoitteista. Opetusministeriö ei voi velvoittaa oppilaitoksia koulutuksen sisältöjen suhteen, mutta voi suosittaa kysymyksessä mainittujen koulutus- ja arviointisuositusten noudattamista. Suositusten toteutumista maahanmuuttajien opintosetelikoulutuksessa on lisäksi mahdollista edistää ottamalla ne yhdeksi avustuksen myöntökriteeriksi jatkossa. Opintosetelityyppisten avustusten käyttöä seurataan oppilaitosten ylläpitäjiltä vuosittain saatavien selvitysten kautta. Opintosetelityyppistä avustusta ei myönnetä yrityksille. Edunsaajana on maahanmuuttaja si- 2
Ministerin vastaus KK 148/2009 vp Päivi Lipponen /sd ten, että hänen opiskelijamaksunsa korvataan joko kokonaan tai merkittävältä osalta opintosetelityyppisellä avustuksella. Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 148/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Lipponen /sd: Ämnar undervisningsministeriet få de institutioner för fritt bildningsarbete som erhåller studiesedlar förankrade att följa "Rekommendationen för integrationsutbildning för vuxna" och rekommendationerna för bedömning i "Arvaanko vai arvioinko" hur ämnar ministeriet övervaka att detta sker och är förmånstagaren invandraren eller det företag som utbildar honom eller henne? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Undervisningsministeriet tog år 2007 i bruk systemet med studiesedlar som en finansieringsform för studier i läroanstalter för fritt bildningsarbete, vilka är medborgarinstitut, folkhögskolor, sommaruniversitet och studiecentraler. Läroanstalternas verksamhet regleras i lagen om fritt bildningsarbete (632/1998). Systemet med studiesedlar fungerar så att läroanstalter för fritt bildningsarbete kan beviljas statsunderstöd i form av studiesedlar på ansökan av läroanstaltens huvudman. Understöden i form av studiesedlar har beviljats av undervisningsministeriet åren 2007 och 2008, och från och med 2009 beviljas studiesedelsunderstöden av Utbildningsstyrelsen. Med understödet i form av studiesedlar kan läroanstalterna antingen helt eller till en betydande del ersätta studerandeavgifterna för de studerande som hör till de målgrupper som fastställs av undervisningsministeriet. En målgrupp är invandrare. Den utbildning för vilken en studerande får studiesedelfinansiering bör vara sådan utbildning vid en läroanstalt som omfattas av statsandelsfinansiering. I ansökningarna om understöd i form av studiesedlar bedömer läroanstalterna att största delen av invandrarnas studier utgörs av utbildning i finska språket och kulturen. Invandrarna, liksom även andra som får understöd i form av studiesedlar, kan emellertid välja vilken utbildning som helst som passar dem själva inom ramen för läroanstalternas utbildningsutbud. Att delta också i annan utbildning än i finska för invandrare gör det lättare att knyta sociala relationer med infödda finländare och främjar på så sätt integreringen i samhället. Utbildningsstyrelsen reglerar inte innehållet i den utbildning som ges vid läroanstalter för fritt bildningsarbete, utan utbildningen är öppen för alla och har öppna mål. Undervisningsministeriet kan inte ålägga läroanstalterna förpliktelser när det gäller utbildningsinnehållet, men kan rekommendera att de i spörsmålet nämnda utbildnings- och bedömningsrekommendationerna följs. Det är dessutom möjligt att främja efterlevnaden av rekommendationerna i utbildning för invandrare som genomförs med studiesedlar genom att i framtiden ta med rekommendationerna som ett kriterium för beviljande av understöd. Användningen av understöd i form av studiesedlar följs upp genom de utredningar som fås av läroanstalternas huvudmän varje år. 4
Ministerns svar KK 148/2009 vp Päivi Lipponen /sd Understöd i form av studiesedlar beviljas inte företag. Förmånstagaren är invandraren på så sätt att hans eller hennes studerandeavgift ersätts antingen helt eller till en betydande del med understödet i form av studiesedel. Helsingfors den 26 mars 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5