KIRJALLINEN KYSYMYS 14/2011 vp Perhepäivähoitajien työaikalain toimeenpano Eduskunnan puhemiehelle Päivähoidossa lapselle tarjotaan turvallinen hoitopaikka, joka toimii pohjana hänen tasapainoiselle kehitykselleen. Suomalaisessa päivähoidossa yhdistyvät hoito, kasvatus ja opetus. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa päivähoidon kehittämisestä, laadusta ja lainsäädännöstä. Vastuu päivähoidon palvelujen järjestämisestä sekä yksityisen päivähoidon valvonnasta on kunnilla. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin sitä tarvitaan. Hoito on myös pyrittävä järjestämään silloin kun sitä tarvitaan vuorokaudenajasta riippumatta. Perhepäivähoidon vahvuutena on ympäristön kodinomaisuus ja joustavuus ja se, että samassa perheessä voi olla lapsia vauvasta esikouluikäisiin. Perhepäivähoito on tärkeä vaihtoehto, joka sopii erityisen hyvin pienten lasten ja sisarusten hoitoon sekä haja-asutusalueille. Perhepäivähoitajat tulivat työaikalain piiriin tämän vuoden alusta. Perhepäivähoitajien viikkotyöaika lyheni aiemmasta 43 tunnista 15 minuutista 40 tuntiin. Työaikalaki mahdollistaa sekä päivittäisen että viikoittaisen työajan jouston, kunhan perhepäivähoitajan työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa tasoittumisjakson puitteissa. Tasoittumisjakso voi olla jopa vuosi, jos kunta-alan sopijaosapuolet niin sopivat. Työaikalain muutokset vaikuttavat perhepäivähoidon järjestämiseen ja hoitomuodon sisältöön. Suurimmat vaikutukset ovat niissä kunnissa, joissa vuorotyötä tekevien vanhempien lasten tai muutoin epäsäännöllistä hoitoa tarvitsevien lasten päivähoito on järjestetty perhepäivähoitajien omassa kodissa. Lakimuutos parantaa perhepäivähoitajien työaikasuojelua ja työehtoja sekä edistää työssä jaksamista. Useilla kunnilla on ollut vaikeuksia saada uusia perhepäivähoitajia, ja nopean eläköitymisen vallitessa tilanne vaikeutuu entisestään. Muutosten toivotaan lisäävän halukkuutta ryhtyä perhepäivähoitajaksi ja turvaavan siten perhepäivähoidon säilymisen. Perhepäivähoitajan työ on edelleen tehtävän vaativuus ja vastuullisuus huomioon ottaen heikosti palkattua. Nyt tehtävien parannusten jälkeenkin perhepäivähoitajien työaika jää pidemmäksi kuin muilla kunnan työntekijöillä ja osa perhepäivähoitajan työhön liittyvistä velvoitteista jää korvausten ulkopuolelle. Kehitystyötä perhepäivähoitajan työn houkuttelevuuden parantamiseksi onkin syytä jatkaa. Perhepäivähoitajille pääsy työaikalain piiriin oli merkittävä uudistus. Sen toteuttamisvaiheessa on kuitenkin kunnissa törmätty kuntatyönantajan negatiiviseen suhtautumiseen. Näyttääkin siltä, että monissa kunnissa uudistuksen myötä on jopa alettu määrätietoisesti vähentää perhepäivähoitoa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0
Onko hallitus tietoinen ongelmista perhepäivähoitajien työaikalain toteutuksessa ja mitä hallitus aikoo tehdä perhepäivähoidon säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi osana päivähoitoa? Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2011 Katja Taimela /sd 2
Ministerin vastaus KK 14/2011 vp Katja Taimela /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Katja Taimelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 14/2011 vp: Onko hallitus tietoinen ongelmista perhepäivähoitajien työaikalain toteutuksessa ja mitä hallitus aikoo tehdä perhepäivähoidon säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi osana päivähoitoa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työaikalain muutos, jolla kaikki perhepäivähoitajat saatettiin lain soveltamisalan piiriin, tuli voimaan tämän vuoden alusta. Käytännössä muutos merkitsi perhepäivähoitajien työaikasuojelullisen aseman parantumista ja yhdenvertaisuuden lisääntymistä. Muutoksen jälkeen perhepäivähoitajien työaika määräytyy samojen säännösten mukaan kuin muidenkin työsopimussuhteisten työntekijöiden. Muutoksen taustalla oli tarve toteuttaa EU:n työaikasääntely kansallisella tasolla myös perhepäivähoitajien osalta. Perhepäivähoidon saattaminen työaikalain piiriin täyttää työaikadirektiivissä asetetut vaatimukset. Monista työaikalaissa säädetyistä asioista on mahdollista sopia toisin. Työaikalain mukaan valtakunnallisella työ- ja virkaehtosopimuksella voidaan sopia laista poiketen muun muassa työaikaan luettavasta ajasta, varallaoloajasta, lisä- ja ylityöstä maksettavasta korvauksesta sekä lisä- ja ylityön korvaamisesta vapaa-aikana. Työaikalaki mahdollistaa eri toimialojen erityispiirteiden huomioon ottamisen sallimalla erilaiset työaikajärjestelyt. Perhepäivähoidon säilyttäminen ja vahvistaminen liittyy koko varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuuden kehittämiseen. Perhepäivähoidon tilannetta sekä ehdotuksia perhepäivähoidon aseman parantamiseksi on kuvattu muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan jaoston raportissa (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:28). Perhepäivähoidosta säädetään lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) ja asetuksessa (239/1973). Päivähoitolain 1 :n mukaan lasten päivähoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Päivähoitoa koskevien lakien uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on pitkään ollut valmisteilla sosiaali- ja terveysministeriössä. Uudistamisen yhteydessä myös perhepäivähoidon asema yhtenä julkisten varhaiskasvatuspalvelujen toimintamuodoista on ollut tarkoitus määrittää uudelleen. Perhepäivähoitajien työ on erittäin arvokasta ja sen säilyttämiseen ja vahvistamiseen tulee kiinnittää huomiota. Perhepäivähoidon toiminnalle on ominaista järjestelmän riippuvuus perhepäivähoitajasta henkilönä. Työaikalain muutoksen vuoksi perhepäivähoidon toimivuuden yksi tärkeimpiä kysymyksiä on varahoidon järjestäminen. Kaikissa perhepäivähoidon järjestelyissä on huolehdittava päivähoitoa koskevien säädösten mukaisista laadukkaan hoidon edellytyksistä. Työaikalain muutosta koskevan hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että lasten päivähoidon työnjärjestelyissä on huomioitava päivähoitolain vaatimukset hoidon laadusta. Päivä- 3
Ministerin vastaus hoidon on kaikissa tilanteissa tarjottava lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa, sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Näistä peruslähtökohdista ei tule poiketa. Perhepäivähoito tulee suunnitella osana kunnan päivähoidon kokonaisuutta. Suunnittelussa sovitetaan yhteen perhepäivähoitajien työajat ja lasten hoidon tarve eri aikoina, lapsen etu huomioiden. Jaksoihin sijoitetut tasoittumisajankohdat tulee järjestää suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Suositeltavaa on sijoittaa hoitajien vapaat sellaisiin ajankohtiin, jolloin lasten hoidon tarve on vähäisempää. Tällaisia aikoja ovat esimerkiksi loma-ajat ja lasten säännölliset vapaapäivät. Työaikalain muutos edellyttää kunnilta entistä tarkempaa perhepäivähoidon järjestämisen suunnittelua. Lainmuutos edellyttää perhepäivähoidon sopimuskäytäntöjen täsmentämistä lasten hoitosuunnitelmia ja perhepäivähoitajien työvuoroluetteloita laadittaessa. Perheiden päivähoidon tarpeen arvioiminen on tärkeää. Asiakasohjaus korostuu, jotta jokaiselle lapselle ja perheelle löydetään heidän tarpeilleen parhaiten sopiva päivähoidon muoto. Lasten hoitosuhteiden jatkuvuus ja pysyvyys tulee turvata suunnitelmallisesti. Henkilöstön mitoitus ja kelpoisuus tulee varmistaa kaikissa tilanteissa. Työ varhaiskasvatuspalvelujen pitkäjänteiseksi kehittämiseksi jatkuu myös pääministeri Kataisen hallituksen aikana. Hallitusohjelmassa todetaan, että laki varhaiskasvatuksesta säädetään. Hallitusohjelman mukaan varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Hallitusohjelman varhaiskasvatusta koskevissa kirjauksissa todetaan lisäksi muun muassa seuraavaa: Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus taataan koko ikäluokalle. Pienten lasten vanhempien mahdollisuutta perheen ja työn joustavaan yhdistämiseen tuetaan. Päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. Varmistetaan lasten päivähoidon turvallisuus ja korkea laatu. Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 2011 Työministeri Lauri Ihalainen 4
Ministerns svar KK 14/2011 vp Katja Taimela /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 14/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Katja Taimela /sd: Är regeringen medveten om problemen med genomförandet av arbetstidslagen i fråga om familjedagvårdare och vad tänker regeringen göra för att familjedagvården ska bevaras och stärkas som en del av dagvården? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den ändring av arbetstidslagen som medförde att alla familjedagvårdare omfattas av tillämpningsområdet för lagen, trädde i kraft vid årets början. I praktiken betydde ändringen att familjedagvårdarnas ställning förbättrades i fråga om arbetstidsskyddet och att jämlikheten ökade. Efter ändringen bestäms familjedagvårdarnas arbetstid enligt samma regler som för andra arbetstagare i arbetsavtalsförhållande. Bakom ändringen låg behovet att genomföra EU:s arbetstidslagstiftning på nationell nivå också i fråga om familjedagvårdare. När familjedagvården omfattas av arbetstidslagen, uppfylls de krav som ställs i arbetstidsdirektivet. Mycket av det som föreskrivs i arbetstidslagen kan avtalas på något annat sätt. Enligt arbetstidslagen är det möjligt att genom riksomfattande tjänste- och arbetskollektivavtal med avvikelse från lagen komma överens om bl.a. den tid som räknas som arbetstid, beredskapstid, ersättning för mertids- och övertidsarbete samt om mertids- och övertidsersättning i form av fritid. Arbetstidslagen gör det möjligt att beakta olika branschers särdrag genom att tillåta olika arbetstidsarrangemang. Att bevara och stärka familjedagvården ingår i utvecklingen av tjänsterna inom småbarnsfostran som helhet. Situationen inom familjedagvården och förslag till förbättring av familjedagvårdens ställning har beskrivits bl.a. i en rapport från en sektion under delegationen för småbarnsfostran, som arbetar i anslutning till social- och hälsovårdsministeriet (social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2009:28). Om familjedagvården föreskrivs i lagen (36/1973) och förordningen (239/1973) om barndagvård. Enligt 1 i lagen om barndagvård avses med barndagvård anordnande av vård av barn i form av daghemsvård, familjedagvård, lekverksamhet eller annan dagvårdsverksamhet. En revidering av de lagar som gäller dagvården till en lag om småbarnsfostran har länge varit under beredning vid social- och hälsovårdsministeriet. I samband med revideringen har man också haft för avsikt att omdefiniera familjedagvårdens ställning som en av verksamhetsformerna för de offentliga tjänsterna inom småbarnsfostran. Familjedagvårdarnas arbete är mycket värdefullt och bevarandet och stärkandet av det är något som bör ägnas uppmärksamhet. Utmärkande för familjedagvården är att systemet är beroende av familjedagvårdaren som person. På grund av ändringen av arbetstidslagen är ordnandet av reservvården en av de viktigaste frågorna för att familjedagvården ska fungera. I alla familjedagvårdsarrangemang måste man se till att det finns förutsättningar för vård av god kvalitet enligt dagvårdsförfattningarna. I motiveringen till regeringspropositionen med förslag till ändring av arbetstidslagen konstateras det att man i arbetsarrangemangen för 5
Ministerns svar barndagvård måste beakta kraven på vårdens kvalitet enligt lagen om barndagvård. Barndagvården ska i alla situationer erbjuda barnet fortgående, trygga och varma människorelationer, en verksamhet som på ett mångsidigt sätt stöder barnets utveckling samt en med tanke på barnets utgångssituation gynnsam uppväxtmiljö. Avvikelse från dessa grundläggande utgångspunkter får inte ske. Familjedagvården bör planeras som en del av kommunens dagvård som helhet. I planeringen sammanjämkas familjedagvårdarnas arbetstider med barnens behov av vård under olika tider, med hänsyn till barnets intresse. Utjämningsperioderna bör ordnas systematiskt och ändamålsenligt. Det rekommenderas att vårdarnas ledigheter förläggs till sådana tidpunkter då barnens behov av vård är mindre. Sådana tider är t.ex. semestertider och barnens regelbundna lediga dagar. Ändringen av arbetstidslagen förutsätter att kommunerna noggrannare än förut planerar ordnandet av familjedagvården. Lagändringen förutsätter att avtalspraxis i fråga om familjedagvården preciseras när vårdplanerna för barn och familjedagvårdarnas arbetsskiftsförteckningar görs upp. Det är viktigt att uppskatta familjernas behov av dagvård. Kundhandledningen betonas, för att för varje barn och familj ska hittas den dagvårdsform som bäst passar deras behov. Barnen bör systematiskt tryggas fortgående och bestående vårdrelationer. Dimensioneringen av de anställda och deras behörighet bör säkerställas i alla situationer. Arbetet på att långsiktigt utveckla tjänsterna inom småbarnsfostran fortsätter också under statsminister Katainens regering. I regeringsprogrammet konstateras det att en lag som gäller småbarnsfostran ska stiftas. Enligt regeringsprogrammet överförs beredningen av lagstiftningen om småbarnsfostran och dagvårdstjänster, liksom förvaltningen och styrningen av desamma från social- och hälsovårdsministeriet till undervisnings- och kulturministeriet. I regeringsprogrammet noteras om småbarnsfostran dessutom bl.a. följande: Tillgänglig småbarnsfostran av god kvalitet garanteras hela åldersklassen. Möjligheterna för småbarnsföräldrar att flexibelt förena familjeliv och arbete stöds. Dagvårdssystemet utvecklas så att familjerna tillhandahålls möjligheter att använda systemet flexiblare. Barndagvårdens säkerhet och höga kvalitet säkras. Helsingfors den 5 juli 2011 Arbetsminister Lauri Ihalainen 6