Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1154/2010 vp Perhepäivähoidon kehittäminen päivähoitolakia uudistettaessa Eduskunnan puhemiehelle Vanhasen II hallituksen ohjelmaan kirjattiin lupaus päivähoitolainsäädännön kokonaisuudistuksen toteuttamisesta. Perhepäivähoitajien asema on uudistuksen valmistelussa ja lakitekstissä otettava nykyistä paremmin huomioon. Nykyinen ryhmäkoko perhepäivähoidossa on enintään neljä lasta mukaan luettuna hoitajan omat lapset sekä lisäksi yksi perusopetusta saava. Koko ei ole toimiva, koska usein joku lapsista on poissa. Nykyinen ryhmäkoon määrä johtuu ilmeisesti tapauksista, joissa eräissä kunnissa suuren päivähoitotarpeen vuoksi yhdelle perhepäivähoitajalle on siirretty 7 8 lasta. Koska kukaan ei puuttunut lasten ikäjakaumaan, toiminta ei ole käytännössä onnistunut. Ryhmän toimivuuden kannalta koko on ratkaiseva tekijä. Palkkaus paranee huomattavasti viiden lapsen ryhmällä, ja ryhmä tulee toimivammaksi. Perhepäivähoitaja on kotona työtä tekevänä motivoitunut antamaan työpanoksensa yhteiskunnalle lasten hyväksi. Hoitajista valtaosa on hyvin kouluttautuneita ja ammattinsa osaavia. Hoitaja tuntee yleensä ryhmänsä, koska sama lapsi jatkaa samassa paikassa koko varhaislapsuutensa. Palkkaus on perhepäivähoitajalle tärkeä. Työpäivän pituus saattaa olla 9 10 tuntia. Lisäksi kaupassakäynnit, siivoukset, liinavaatteiden pesu ja ruoan valmistelut tehdään silloin, kun lapset ovat kotonaan. Lisäksi kuntakohtaiset erot palkkauksessa ja lapsilukumäärässä ovat nykyään suuria. Suomessa on pääasiassa hyvin järjestetty päivähoito päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kodinomainen perhepäivähoito sopii monille perheille ja heidän lapsilleen. Pienten lapsiryhmien kodinomainen toiminta on päiväkodin ohella hyvä ratkaisu. Perhepäivähoitajat tulivat juuri työaikalain piiriin. Työ- ja tasa-arvovaliokunta käsitteli lakiesityksen ja lausui sitä koskevassa mietinnössään mm. palkkauksesta näin: "Valiokunta korostaa, että perhepäivähoitajan työ on tehtävän vaativuuteen ja vastuullisuuteen nähden heikosti palkattua. Oman kodin käyttäminen vieraiden lasten hoitamiseen merkitsee rajoituksia myös muun perheen elämään. Nyt ehdotettujen parannusten jälkeenkin perhepäivähoitajien työaika jää pidemmäksi kuin muilla kunnan työntekijöillä ja osa perhepäivähoitajan työhön liittyvistä velvoitteista on heikosti korvattuja tai jää korvausten ulkopuolelle. Työtä perhepäivähoitajan työn houkuttelevuuden parantamiseksi onkin syytä jatkaa." Enimmäiskokoa määriteltäessä vertailuna on ollut päiväkodin henkilöstön mitoitus. Päiväkodeissahan voi yhtä kasvattajaa kohden olla neljä alle 3-vuotiasta lasta. Perhepäivähoidossa ovat usein kaikkein pienimmät lapset, ja hoitaja toimii yksin huolehtien lasten ohella muun muassa aterioiden valmistuksesta. Neljän kokopäivähoidossa olevan lapsen ohella perhepäivähoitajalla voi olla yksi esiopetuksessa tai koulussa oleva lapsi osa-aikaisesti hoidossa. Perhepäivähoidon ryhmään sijoitettavat ovat usein kaikkein pienimpiä. Ryhmä rakentuu kuitenkin eri-ikäisistä lapsista: yksi 1 2-vuotias, muut 2 5-vuotiaita Versio 2.0

2 sekä alkuvuodesta syntynyt 6-vuotias lapsi. Lapsi jatkaa samalla hoitajalla koko päivähoitoajan. Vanhemmilla on oikeus valita lapsensa hoitopaikka. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy päivähoitolakia uudistaessaan perhepäivähoidon kehittämisen sekä perhepäivähoitajien työn ja palkkauksen osalta? Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2011 Jouko Skinnari /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 1154/2010 vp Jouko Skinnari /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jouko Skinnarin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1154/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy päivähoitolakia uudistaessaan perhepäivähoidon kehittämisen sekä perhepäivähoitajien työn ja palkkauksen osalta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973, jäljempänä päivähoitolaki) ja asetuksen (239/1973, jäljempänä päivähoitoasetus) uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on ollut vireillä sosiaali- ja terveysministeriössä. Päivähoitolain 1 :n mukaan lasten päivähoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Perhepäivähoito on siten päivähoidon yksi muoto ja päivähoitoa koskevan lainsäädännön uudistaminen koskee myös perhepäivähoitoa. Taustatyötä lainsäädännön uudistamiseksi on tehty muun muassa työryhmissä, valtioneuvoston asettamassa varhaiskasvatuksen neuvottelukunnassa ja sen alaisissa jaostoissa sekä virkatyönä. Perhepäivähoidon kehittämisen haasteisiin on paneuduttu erityisesti varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan asettamassa Perhepäivähoidon kehittämisjaostossa ja jaoston raportissa (Perhepäivähoidon kehittämisen suuntia. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:5). Ryhmäperhepäivähoidon tilannetta on selvitetty erillisellä kyselyllä, jonka tulokset on julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä sarjassa (Ryhmäperhepäivähoitoselvitys 2007:54). Perhepäivähoidon tilannetta käsiteltiin myös viimeisimmässä varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan asettaman jaoston työssä varhaiskasvatuslainsäädännön kehittämiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö, selvityksiä 2009:28). Perhepäivähoitajien työ on erittäin arvokasta ja hoitajien työoloihin tulee kiinnittää huomiota, jotta tämä päivähoitomuoto säilyy. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana on toteutettu lukuisia kehittämishankkeita viimevuosina perhepäivähoidon kehittämiseksi. Hankkeissa on paneuduttu muun muassa perhepäivähoidon saatavuuden, ohjauksen ja ammatillisuuden kehittämiseen. Keskustelu lapsimäärästä perhepäivähoidossa kytkeytyy hoitajan palkkaukseen, koska hoitajan palkka määräytyy varattujen hoitopaikkojen mukaan. Lainsäädännöllä on haluttu varmistaa lasten turvallisuus säätämällä enimmäismäärä samanaikaisesti läsnä olevien lasten osalta. Hoitajien palkkauksen epäkohtia ei tule korjata vaarantamalla lasten turvallisuutta lapsimäärää nostamalla. Tavoitteena tulisikin olla säännölliseen kuukausipalkkaan siirtyminen. Hoitajien palkkauksen epäkohtien korjaaminen on työmarkkinapoliittinen kysymys. Perhepäivähoitajien työolojen kehittämistä ja työssä jaksamista edistää vuoden 2011 alusta voimaan tullut työaikalain muutos (991/2010), jolla perhepäivähoitajat saatettiin työaikalain alaisuuteen. Muutos tuo kuitenkin merkittäviä haasteita perhepäivähoidon suunnittelulle ja toteuttamiselle. Kunnissa on huolehdittava perhepäivähoidon varahoidon toimivuudesta ja riittävyydestä sekä lasten hoitosuhteitten pysyvyydestä ja jatkuvuudesta. Päivähoitoasetuksen mukaisista, lasten ja henkilöstön suhdelukua koskevista säännöksistä ei ole mahdollista poiketa päivä- 3

4 Ministerin vastaus hoidossa silloinkaan, kun perhepäivähoidossa olevat lapset sijoitetaan varahoitopaikkaan perhepäivähoitajan lakisääteisen työajan täyttymisen vuoksi. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena oli uudistaa päivähoitolaki tällä hallituskaudella. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin syksyllä 2010 ensimmäinen askel lainsäädännön kokonaisuudistukseksi laatimalla luonnos hallituksen esitykseksi laiksi varhaiskasvatuspalveluista. Uudistuksella oli tarkoitus muun ohella parantaa erityistä tukea tarvitsevien lasten asemaa ja varhaiskasvatuksen suunnittelua. Säädöshanketta ei kuitenkaan voitu viedä eteenpäin. Sen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin kuntarajat ylittävää päivähoitoa koskeva hallituksen esitys lasten päivähoidosta annetun lain ja perusopetuslain muuttamisesta (HE 322/2010 vp), joka annettiin eduskunnalle Asian käsittely eduskunnassa on käynnistynyt. Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4

5 Ministerns svar KK 1154/2010 vp Jouko Skinnari /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1154/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Jouko Skinnari /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i fråga om utvecklingen av familjedagvården samt familjedagvårdares arbete och lön när lagen om barndagvård ses över? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: En omändring av lagen om barndagvård (36/1973, nedan dagvårdslagen) och förordningen om barndagvård (239/1973, nedan dagvårdsförordningen) till en lag om småbarnsfostran har pågått vid social- och hälsovårdsministeriet. Enligt 1 i dagvårdslagen avses med barndagvård anordnande av vård av barn i form av daghemsvård, familjedagvård, lekverksamhet eller annan dagvårdsverksamhet. Familjedagvård är således en form av dagvård och ändringen av lagstiftningen om dagvård gäller även familjedagvård. För revidering av lagstiftningen har utförts bakgrundsarbete bl.a. i arbetsgrupper, i delegationen för småbarnsforstran, som tillsattes av statsrådet, och i sektioner under den samt som tjänsteuppdrag. De utmaningar som hänför sig till utvecklingen av familjedagvården har dryftats särskilt i sektionen för utveckling av familjedagvården, som tillsatts av delegationen för småbarnsfostran, och i sektionens rapport (Utvecklingsriktningar för familjedagvården. Social- och hälsovårdsministeriet rapporter 2007:5). Gruppfamiljedagvårdens situation har utretts genom en särskild enkät och resultatet av den har publicerats i social- och hälsovårdsministeriets rapporterserie (Utredning om gruppfamiljedagvården 2007:54). Familjedagvårdens situation behandlades även av den senaste sektionen som delegationen för småbarnsfostran tillsatte för utveckling av lagstiftningen om småbarnsfostran (Social- och hälsovårdsministeriet, rapporter 2009:28). Familjedagvårdarnas arbete är synnerligen värdefullt och det är skäl att fästa uppmärksamhet vid vårdarnas arbetsförhållanden så att den här formen av dagvård bibehålls. Under de senaste åren har man genomfört flera av social- och hälsovårdsministeriet finansierade utvecklingsprojekt för utveckling av familjedagvården. I projekten har man koncentrerat sig på förbättring av bl.a. tillgången på och styrningen av familjedagvården samt yrkesmässigheten inom familjedagvården. Diskussionen om antalet barn i familjedagvården hör samman med vårdarnas lön, eftersom en vårdares lön bestäms enligt reserverade vårdplatser. Med lagstiftningen har man velat trygga barnens säkerhet genom att utfärda bestämmelser om hur många barn som maximalt får vara närvarande samtidigt. Missförhållandena i vårdarnas löner ska inte avhjälpas så att man höjer antalet barn och hotar barnens säkerhet. Övergången till en regelbunden månadslön bör utgöra målet. Justering av vårdarnas löner är en arbetsmarknadspolitisk fråga. En förbättring av utvecklingen av familjedagvårdares arbetsförhållanden och deras arbetsförmåga har skett genom den ändring av lagen om arbetstid (991/2010) som trädde i kraft vid ingången av 2011 och genom vilken familjedagvårdare kom att omfattas av lagen om arbetstid. Ändringen medför dock betydande utmaningar när det gäller planeringen och genomförandet av familjedagvården. I kommunerna bör man se till 5

6 Ministerns svar att den ersättande vården fungerar och är tillräcklig inom familjedagvården och att barnens vårdrelationer är bestående och fortgående. Man kan inte avvika från dagvårdsförordningens bestämmelser om antalet barn i förhållande till personalens storlek ens när barn som är i familjdagvård placeras på en ersättande vårdplats på grund av att familjedagvårdarens lagstadgade arbetstid fyllts. Avsikten var att i enlighet med regeringsprogrammet se över dagvårdslagen under denna regeringsperiod. Vid social- och hälsovårdsministeriet tog man hösten 2010 det första steget mot en totalrevidering av lagstiftningen genom att utarbeta ett utkast till en regeringsproposition med förslag till lag om servicen inom småbarnsfostran. Syftet med reformen var bl.a. att förbättra ställningen för barn som behöver särskilt stöd och planeringen av småbarnsfostran. Lagstiftningsprojektet kunde dock inte föras vidare. Därefter utarbetades vid social- och hälsovårdsministeriet en proposition med förslag till lagar om ändring av lagen om barndagvård och av lagen om grundläggande utbildning (RP 322/2010 rd), som gäller dagvård som överskrider kommungränserna. Propositionen överlämnades till riksdagen den 21 december Riksdagen har inlett behandlingen av ärendet. Helsingfors den 17 februari 2011 Omsorgsminister Paula Risikko 6