PYSÄKÖINTINORMISELVITYS Liite yt 2 / 20.10.2016 11.10.2016 Pysäköintinormit muissa kunnissa ja kaupungeissa (kerrostaloalueet): Espoo: Helsinki: Hyvinkää: 1 ap/ 120 k- m2 (aluekeskukset) 1 ap/ 85 k-m2 (aluekeskusten reuna-alueet) 1 ap/ 80 k-m2 (muut alueet) 1 ap/ 145 k-m2 (alle 400m metro- tai juna-asemalle) 1 ap/ 135 k-m2 (alle 500m metro- tai juna-asemalle) 1 ap/ 125 k-m2 (muu kantakaupunki) 1 ap/ 95 k-m2 (esikaupunkialueet) 1 ap/ as (n. 1/ 80 k-m2) Järvenpää: 1 ap/ 85 k-m2 (keskusta) 1 ap/ as (keskustan ulkopuolella) Kerava: Lohja: Porvoo: Tampere Tuusula: Vantaa: 1 ap/ 120 k-m2 (keskusta) 1 ap/ 85 k-m2 1 ap/ 100 k-m2 (ydinkeskusta) 1 ap/ 90 k-m2 (muu keskusta ja joukkoliikennealueet) 1 ap/ 85 k-m2 (muut taajama-alueet) 1 ap/ 85-100 k-m2 1 ap/ 150 k-m2 (keskustan kävelyvyöhyke) 1 ap/ 110 k-m2 (alue/alakeskuksen kävelyvyöhyke, tehokas joukkol.) 1 ap/ 100 k-m2 (tehokas joukkoliikenne yli 3 km keskustasta) 1 ap/ 85 k-m2 (keskusta) 1 ap/ 80 k-m2 (keskustan reunavyöhyke) 1 ap/ 75 k-m2 (taajaman laidat) 1 ap/ 130 k-m2 (raideliikenteeseen tukeutuvilla keskusta-alueilla 1 km säteellä)
2 Asuinpysäköintipaikkojen kysyntä keskusta-alueiden kohteissa Masalan Ratavallin alueella on omistusasuntohankkeen 22 rakennetusta autopaikasta edelleen 6 myymättä. Kohde valmistui vuosi sitten. Kohteen rakennuttajan arvion mukaan kaavan mukaisilla normeilla autopaikkoja on vähintään 25 % liikaa. Alueelle valmistuneiden vuokratalohankkeiden autopaikkamäärät ovat vuokra-asuntotoimijoiden mukaan myös liian suuret kysyntään nähden. Kirkkonummen keskustassa Ervastintielle toteutetussa As. Oy Kirkkonummen Tammessa autopaikkojen kysyntä on ollut heikkoa. Kohteeseen toteutettiin yhteensä 58 autopaikkaa. Kohde valmistui syksyllä 2013 ja autopaikkoja on edelleen myymättä 12 kpl. Rakennuttajan näkemyksen mukaan nykyinen autopaikkanormi on liian tiukka, ottaen huomioon kohteen sijainti Kirkkonummen keskustassa. Yleisesti hankkeiden toteuttajat Kirkkonummen taajamissa näkevät että viime vuosina tapahtunut asuntomarkkinoiden muutos, jossa asuntojen keskipinta-ala on pienentynyt merkittävästi kasvattaen samassa suhteessa hankekohtaisia asuntomääriä, luo väistämättä erittäin suuria ongelmia tonttien käyttöönotolle, mikäli vaadittavia autopaikkamääriä ei pienennetä. Rakentajat katsovat että rakentamien keskittyy voimakkaasti hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin, missä asukkaat pystyvät ja haluavat elää ilman omaa autoa. Näin ollen ylimitoitetun autopaikkavelvoitteen voidaan osaltaan katsoa hankaloittavan nopeasti kasvavan asuntokysyntään vastaamista. selvitys nykytilanteesta (YIT, Skanska, Bonava) Auton omistamisen muutokset Auton omistukseen vaikuttavat hyvin monenlaiset seikat, kuten arvomuutokset, teknologinen kehitys ja väestörakenteen muutokset. Tutkimusten mukaan seuraavat tekijät vähentävät auton omistusta Helsingin seudulla: - Arvojen, asenteiden ja elämäntyylien muutos (urbaanin elämäntyylin suosiminen, auton statussymboliarvon lasku, ympäristö ja terveysarvojen nousu) - Erilaisten liikkumispalvelujen ja jakamistalouden ilmiöiden yleistyminen (Mobility as a Service, autojen yhteiskäyttö) - Elämän digitalisoituminen (liikkumistarpeen väheneminen, matkojen helpompi suunnittelu ja toteuttaminen, matka-ajan hyödynnettävyyden kasvu) - Maahanmuuttajaväestön kasvu (maahanmuuttajien vähäisempi auton omistus verrattuna kantaväestöön) - Väestön ikääntyminen (ikääntyvät luopuvat vähitellen autoilusta - Sähköpyörien yleistyminen - Työsuhdeautojen väheneminen
Pääkaupunkiseudulla yli 40 prosenttia talouksista on autottomia, tiiviiden keskustojen alueella luku on vielä suurempi. Kirkkonummen keskustan talouksista n. 30% ja Masalassa yli 20% talouksista on autottomia. 3
4
5 Auton omistukseen Helsingin seudulla todennäköisesti vaikuttaa tulevaisuudessa myös väestön ikääntyminen. Ihmiset luopuvat vähitellen ajokortista ja autosta ikääntyessään, joten ikääntyneiden osuuden kasvu vähentää auton omistusta väestössä. Naiset lopettavat autolla ajamisen keskimäärin nuorempina kuin miehet, ja kaupungissa asuvat nuorempina kuin muualla asuvat. Yksityishaltijoiden liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä tuhatta ikäluokan henkilöä kohti Suomessa 31.12.2015. (Trafi ja Tilastokeskus.) Helsingin seudun väestön ikärakenne on muuhun Suomeen verrattuna suhteellisen nuori, mutta täälläkin väestö ikääntyy. Väestö tulee ikääntymään sekä pääkaupunkiseudulla että KUUMAkunnissa, mutta KUUMA-kuntien väestö ikääntyy hieman nopeammin. Pääkaupunkiseudun ja KUUMA-kuntien väestön ikäjakauma (%) 2010 2015 ja ennuste perusvaihtoehdon mukaan 2015 2040.
Samaan aikaan kun autoilun kasvu on hidastunut monissa länsimaissa, myös nuorten ajokortin hankinta on vähentynyt. Näin on tapahtunut erityisesti nuorten miesten keskuudessa. Nuorten ajokortin hankinta on vähentynyt myös Suomessa, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Muutos on ollut voimakkainta pääkaupunkiseudulla mutta sama trendi ulottuu myös kehyskuntiin ja oletettavasti niissä varsinkin tiiviisti rakennetuille keskusta-alueille. 6 Ajokortin omistavien henkilöiden osuus (%) 15 44-vuotiaista ikäryhmän ja sukupuolen mukaan Helsingin seudulla 31.12.2008, 31.12.2012 ja 1.1.2016. (Tilastokeskus ja Trafi.)
Kustannusvaikutuksiltaan merkittävin määräys koskee pysäköintipaikkojen määrää ja siitä juontuvaa pysäköintiratkaisua. Rakennetun pysäköinnin hinta vaihtelee toteutusratkaisun mukaan. Edullisinta on rakentaa maantasoon ja kalleinta rakennuksen alle tai kallioluolaan 7
8 Lähteet: AUKEE Auton omistuksen kehityksen ennustaminen Helsingin seudulla, Millaiset tekijät vaikuttavat tulevaisuudessa auton omistukseen Helsingin seudulla, HSL 9/2016 Autopaikoitus- ja pysäköintiratkaisut kunnissa, Kuntaliitto 2012 Pysäköintinormiselvitys, Järvenpää 2014 Pysäköinnin periaatteet, toimenpideohjelma ja laskentaohje, Espoo RAKLI, Selvitys kaavamääräysten kustannusvaikutuksista, 2015