Konsernilehti 3/2008 EADS CASA CN-295 Suomen ilmavoimien palveluksessa Kansainvälistä Hawk-koulutusta Kauhavalla Vahva teollisuus puolustuksen tukena FI
SATU PALM Pääkirjoitus Uuden edessä Kuluneen kesän uutiset eräisiin patrialaisiin kohdistuvista epäilyistä, jotka ovat johtaneet muun muassa Patrian toimitusjohtajan vaihtumiseen, ovat olleet raskaita meille patrialaisille. Mediamylläkkä ympärillämme on ollut huima. Patrian maine on kärsinyt ja luottamuksen palauttaminen onkin nyt äärimmäisen tärkeää. Tätä me kukin tuemme parhaiten keskittymällä jokapäiväiseen työhömme ja katsomalla tulevaisuuteen. Tiedämme, että Patrian tuotteet ja niiden elinkaaren huoltopalvelut edustavat alan huippua. Niistä saamamme kannustava asiakaspalaute, solmitut uudet yhteistyösopimukset sekä Suomen puolustusvoimien pitkäaikaisena strategisena kumppanina toimiminen vahvistavat luottamuspääomaamme. Tulevaisuutta rakennamme yhdessä uuden toimitusjohtajamme Heikki Allosen johdolla. Heikki kertoo vuoden viimeisen konsernilehtemme Suunta-palstalla näkemyksiään siitä, millaisena hän Patrian lähitulevaisuuden näkee. Tämä Patria Focus on ilmailullisesti painottunut. Patrian Aviationliiketoiminnasta, jonka pääpaikkana on Jämsän Halli, kerrotaan lehtemme sivuilla 11 13. Halli on muun muassa NH90-kuljetuskoptereiden, Hornet-torjuntahävittäjien sekä Hawk-koulutussuihkukoneiden kokoamisen, kunnossapidon ja koko elinkaarihuollon osaamiskeskus. Meillä on lisäksi ilo esitellä Ilmavoimien uusi komentaja Jarmo Lindberg lehtemme Q&A-palstalla. Henkilöhaastattelussa on Pääesikunnan päällikkö Ari Puheloinen, joka kertoo muun muassa siitä, miksi Suomi tarvitsee vahvaa, kotimaista puolustusvälineteollisuutta. Kerromme lukijoillemme myös hieman toisenlaisen näkemyksen Patriasta laajemmasta perspektiivistä katsottuna, sivuilla 9 10. Toivotan lukijoillemme mielenkiintoisia lukuhetkiä seurassamme sekä hyvää syksyn jatkoa. Satu Palm päätoimittaja Patria Focus Patrian konsernilehti 3/2008 ISSN 1795-875X Julkaisija: Patria Oyj, Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki, puh. 020 4691, www.patria.fi Päätoimittaja: Satu Palm Toimitusneuvosto: Tuure Hakavuori, Veli-Matti Kohtamäki, Pentti Miettinen, Simo Mäkipaja, Satu Palm, Mika Nurminen, Raili Saarinen Toimitus ja taitto: Legendium Oy Käännökset: Done Information Oy, Bożena Kojro, Praksis d.o.o, Mare Bulic Kuvat: Patria Paino: Libris Oy Patria Focus ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2009. Annathan palautetta osoitteessa www.patria.fi > uutiset > Patria Focus Pari machia mittarissa ADEX 2008 -lentotoimintaharjoitus toi toukokuussa Suomen taivaalle vauhtia ja lisäliikennettä, kun 54 lentokonetta viidestä eri maasta hioi yhteistoimintakykyjään harjoitellessaan monikansallisia kriisinhallintaoperaatioita varten. Kahden viikon aikana lennettiin yli 800 lentoa. Lentotunteja kertyi yli 1000. Harjoitukseen otti osaa kaikkiaan noin 1300 henkilöä. Ulkomaiset harjoitusjoukot Ranskasta, Tanskasta, Iso-Britanniasta sekä Saksasta käyttivät Pirkkalan ja Rissalan lentokenttiä. Tanskan kuninkaalliset ilmavoimat oli harjoituksessa kuudella F-16:lla, Saksan ilmavoimat toi Suomeen puolestaan kuusi F-4F Phantom II:a. Englannin kuninkaalliset ilmavoimat osallistui harjoitukseen kahdeksalla Tornado F3:lla ja Ranskan ilmavoimat kuudella Mirage 2000-5F:llä. Suomesta harjoitukseen osallistui kolmisenkymmentä F-18C Hornet-torjuntahävittäjää. Kaikki harjoitukseen osallistuneet koneet pystyvät noin kaksinkertaiseen äänennopeuteen. Mantereen yllä lennettäessä harjoituksessa kuitenkin tietoisesti lennettiin hitaammin. Eli äänivallit jätettiin rikkomatta samoin ikkunat. Ajankohtaista 2 Patria Focus Konsernilehti 3/2008
2 Pääkirjoitus 3 Ajankohtaista 4 Q&A Haastattelussa Jarmo Lindberg 5 Forum Kansainvälistä Hawk-koulutusta Kauhavalla 6 Vahva teollisuus puolustuksemme tukena 9 Patria tulen alla 11 Aviationin uudet tuulet 13 Vastakauppojen valvojat 14 In Focus 15 Suunta Heikki Allonen Kansainvälinen yhteisvastuullisuus antaa enemmän kuin ottaa», sanoo pääesikunnan päällikkö Ari Puheloinen. Patria Focus Konsernilehti 3/2008 3
Q&A JARMO LINDBERG Ilmavoimien tuore komentaja Jarmo Lindberg on lentänyt lähes koko ikänsä. Hänellä on laaja kokemus erilaisesta kalustosta aina purjelentokoneista Horneteihin. Millainen on työhistorianne? Ilmailuharrastuksen aloitin 12-vuotiaana lennokkipoikana. Purjelentäjän lupakirjan suoritin 15-vuotiaana ja moottorilentäjän lukioaikana. Sitten hakeuduin Ilmavoimiin varusmiesohjaajakurssille vuonna 1978. Lentokadettikurssin jälkeen palvelin MiG-lentäjänä Karjalan lennostossa Rissalassa. Sotakorkeakoulun jälkeen olin Ilmavoimien lentokoulutuspäällikkö. Sieltä lähdin Yhdysvaltain merivoimien Hornet-koulutukseen. Palasin Suomeen 1995 lopussa ja menin Pirkkalaan Hävittäjälentolaivue 21:n komentajaksi viikkoa ennen ensimmäisten Hornetien saapumista Suomeen. Tämän jälkeen olin Ilmavoimien esikunnassa valmiuspäällikkönä ja operaatiopäällikkönä. Pääesikuntaan menin operatiivisen osaston apulaisosastopäälliköksi vuonna 2004. Vain vuoden pestin jälkeen olin vajaan vuoden Napapiirillä Lapin lennoston komentajana, josta menin Pääesikuntaan valmiuspäälliköksi ja operatiivisen osaston päälliköksi. Lentäminen toi minut Ilmavoimiin ja olen iloinen, että sain lentää suihkuhävittäjillä lähes 23 vuotta. Muita töitäkään väheksymättä. Mikä on haasteellisinta nykyisessä tehtävässänne? minnasta on ollut jatkuvasti vaikeampaa saada tasapainoon. Millainen yhteistyökumppani Patria näkökulmastanne tarkasteltuna on? Patria on ollut jo pitkään esimerkillinen strateginen kumppani. Ilmavoimien ja Patrian yhteistyö esimerkiksi lentokonehuollon alalla on osoitus siitä, että jos kummallakin osapuolella on tahtoa ja luottamusta, voidaan puolustusvoimienkin torjuntakykyyn vaikuttavilla ydinalueilla tehdä molempia hyödyttävää strategisen tason yhteistyötä. Mitä uutta haluaisitte oppia työelämässä? Tehtävien ja resurssien tasapainottaminen. Ilmavoimilla on erittäin pääomavaltaisia hankintoja, joihin valuuttakurssit vaikuttavat voimakkaasti. Ydintoimintaan taas vaikuttavat öljyn hinnanvaihtelut. Yhden centin hinnanmuutos vaikuttaa yli puoli miljoonaa euroa Ilmavoimien vuotuisiin lentopetrolikustannuk-nuksiin. Jos suihkuhävittäjillä ei len- netä, ei ohjaajien lisäksi taistelun-telunjohtajilla ja lentokonemekaanikoilla nikoilla ole koulutustaan vastaavaa työtä. Sen seurauksena puolustushaaran shaaran torjuntakyky kärsii. Ikävä kyllä viime vuosina tämä osa Ilmavoimien ien toi- Eri liikkeenjohtomenetelmät kiinnostavat. Olen yrittänyt hakea toiminnallemme vertailupisteitä liikkeenjohtoa käsittelevistä kirjoista ja yritysjohtajien elämänkerroista. Vertailen toiminta- ja johtamiskulttuuriamme eri maista löytämiini vertailukohteisiin. Jos löytyy hyviä ideoita, pyrin tuomaan meille niistä ne osat, jotka sopivat Suomeen ja Ilma- voimien organisaatioon. Mistä haette vastapainoa työlle? Vajaan vuosikymmenen rakentelin internetiin Fighter Tactics Academy -sivustoa, koska kansainvälinen julkaisutoiminta kiinnosti. Se oli intensiivinen ja luova harrastus. Helsingissä työskennellessäni ajoin ympäri vuoden Cyclo- Cross-pyörällä virkapaikalle, mikä piti kunnossa ja virkeänä. Uusin ideani on opetella olympialuokan soutu kapealla kilpasoutuveneellä. Jos se toimii, olen Jämsänjoen soutuveikkojen mukaan Suomen pohjoisin olympialuokan soutuharrastaja. Saapa nähdä kuinka käy. Yhteistä eurooppalaista sotilaslentäjäkoulutusta on ideoitu kauan. Koulutuskaluston vanheneminen ja yhtenevät eurooppalaiset tarpeet tekisivät koulutuksen yhdistämisen järkeväksi. Länsi-Euroopan maiden ilmavoimien komentajien visioissa Eurooppaan mahtuu kolme tai neljä kansainvälistä koulutuskeskusta. Useissa Länsi-Euroopan maissa on pohdittu monikansallisten koulutuskeskusten perustamista, mutta hankkeet ovat jääneet ajatusten asteelle. Poikkeuksen tekee Patrian yhdessä Suomen Ilmavoimien ja puolustusministeriön kanssa toteuttama Nordic Pilot Training Centre (NPTC). Hankkeen taustalla on Suomen ilmavoimien Hawkharjoituskoneiden keskittäminen Kauhavalle, josta käsin on käytettävissä erinomaiset, Euroopan suurimpiin kuuluvat harjoitusalueet. Suomalaisesta hävittäjäarsenaalista riittää koulutuskapasiteettia myös kansainväliseen käyttöön.»asiaan tartuttiin tosissaan, jotta varmistettaisiin 4 Patria Focus Konsernilehti 3/2008
Forum Kansainvälistä Hawkkoulutusta Kauhavalla Patria on toteuttamassa Suomen Ilmavoimien ja puolustusministeriön kanssa kansainvälistä hävittäjälentokoulutuskeskusta Kauhavalle. NATO-tasoinen Hawk-koulutus on Euroopan huippuluokkaa. TEKSTI Virpi Hopeasaari suomalaisten tarvitsema korkeatasoinen koulutus ja jotta Suomella olisi tarjota valmis kilpailukykyinen koulutusjärjestelmä siinä vaiheessa, kun eurooppalainen yhteistyö saa tuulta alleen», kertoo johtaja Jukka Koskela Patriasta. Yhteistyöverkkoja viritellään Puitesopimus Nordic Pilot Training Centrestä allekirjoitettiin 17.9.2008 ja kansainvälinen hävittäjälentäjäkoulutus Kauhavalla voidaan aloittaa vuonna 2009.»Patria vastaa koulutuksen markkinoinnista ja myynnistä sekä teoria- ja simulaattorikoulutuksen järjestämisestä. Suomen ilmavoimat huolehtii ilmassa annettavasta käytännön koulutuksesta», kertoo Koskela. Patria markkinoi Nordic Pilot Training Centren palveluita sekä Eurooppaan että Euroopan ulkopuolelle.»akuutein tarve koulutukselle on Euroopan itäosien maissa, mutta myös länsimaiden kalusto vanhenee ja uudenaikaista koulutusta tarvitaan. Koulutus on sen verran suuri satsaus, että omien investointien sijasta sen ulkoistaminen on vakavasti harkittava vaihtoehto.» Yhteydenottoja Patria on saanut useista maista. Yhteistyömahdollisuuksista on keskusteltu muun muassa Viron, Puolan ja Itävallan kanssa. Lisäksi NPTC tavoittelee tiiviimpää kumppanuutta Ruotsin kanssa.»aluksi koulutetaan vuosittain 10 oppilasta. Jatkossa määrää on mahdollista kasvattaa 50 oppilaaseen.» Patria on lisännyt vahvasti tietotaitoaan sekä siviili- että sotilaslentokoulutuksesta. NPTC:n koulutus tulee olemaan erittäin korkeatasoista. Taktisen koulutuksen määrä ja laatu ylittävät reilusti keskivertotason. Koulutukseen liittyvät muun muassa itsenäistä päätöksentekoa ja johtamista kehittävät osiot.»suomessa on yli 10 vuoden kokemus Hornet-tason koulutuksesta, joka puolestaan perustuu Hawk-osaamiseen. Tätä kokemusta ja osaamista päästään entistä tehokkaam- min lisäämään uusilla Hawkkoneilla annettavaan koulutukseen», sanoo Koskela. Euroopan moderneimpia koulutuskoneita Koulutuskalusto koostuu Suomen ilmavoimien yli 60 Hawk-harjoituskoneesta. Parasta aikaa Patria modernisoi harjoitushävittäjiä niin, että ne vastaavat modernin koulutuksen huipputasoa.»koneiden ohjaamot muutetaan lasiohjaamoiksi ja niihin asennetaan uudet tehtävien valmistelu-, tallennus- ja purkutoiminnot, navigoinnin karttajärjestelmät ja heijastusnäytöt. Ensimmäiset modernisoidut koneet luovutetaan ensi vuoden aikana.» Suomen ilmavoimat ja Patria sopivat joulukuussa 2006 Hawk-suihkuharjoituskoneiden modernisointihankkeesta ja kaikkiaan Ilmavoimat on kertonut modernisoivansa 30 lentokonetta. Tavoitteena on, että vuonna 2010 NPTC:n käytössä on vain uudella lasiohjaamolla varustettuja koneita. Patria Focus Konsernilehti 3/2008 5
6 Patria Focus Konsernilehti 3/2008
Puolustusvoimat odottaa poliittista linjausta siitä, minkä tasoista puolustusta ja sotilaallista suorituskykyä Suomessa halutaan ylläpitää. Joka tapauksessa vahva kotimainen puolustusvälineteollisuus on oleellinen osa maamme puolustusta ja huoltovarmuutta. TEKSTI Vesa Ville Mattila KUVAT Jari Härkönen Vahva teollisuutemme puolustuksen tukena Vahva kotimainen puolustusvälineteollisuus ei ole pelkästään teollisuutta, vaan osa puolustustamme ja elintärkeä tekijä huoltovarmuuden kannalta. Puolustusmateriaalisten valmiuksiemme minimitasoon kuuluvat kaluston ylläpito- ja vauriokorjauskyky sekä mahdollisimman laaja järjestelmien integraatio-osaaminen», toteaa Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen. Nykyaikaisten kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioiden onnistuminen edellyttää kuitenkin myös kansainvälistä materiaalista yhteensopivuutta. Eikä moni maa yksin pysty rakentamaan uskottavia puolustusjärjestelmiä tai poikkeusolojen valmiutta. Yhteinen etu kansallisten intressien edelle Puheloinen sanoo seuraavansa hyvin kiinnostuneena Euroopan unionin puolustuksellisen integraation etenemistä ja Euroopan puolustusvirasto EDA:n toimintaa. Monien kansallisten teollisuus- ja työllisyysintressien yhteensovittaminen ja yhteisistä tavoitteista sopiminen on sekä»kansainvälinen yhteistyö on tämän päivän puolustuspolitiikkaa. Esimerkiksi Patrian kumppaneillemme kriisinhallinta-alueilla tarjoama kaluston huoltotuki on mielestäni erittäin järkevää toimintaa, josta saa arvokasta kokemusta», Ari Puheloinen sanoo. kärsivällisyyttä että määrätietoisuutta vaativa kansainvälinen palapeli.»yhdessä saavutettavan edun täytyy ylittää kansalliset intressit. Vasta silloin virta voi viedä samaan suuntaan. Yhteistyössä tehtävä suorituskyvyn puutteisiin paneutuva tarkastelutapa tuntuukin tehokkaalta lähtökohdalta.» Puheloisen mielestä puolustusvälineiden kansainvälinen yhteensopivuus tarjoaa alan suomalaiselle teollisuudelle oivan tilaisuuden päästä uusille markkinoille. Kunhan vain varmistetaan valmius toimia erilaisissa rooleissa myös alihankkijana ja muistetaan tuoda tarpeeksi esille omaa osaamista.»suomi on varsin pitkällä esimerkiksi tietoverkkoihin pohjautuvien puolustusjärjestelmien kehittämisessä», Puheloinen muistuttaa. Kansainvälisen yhteisvastuullisuuden joukot EU:n nopean toiminnan joukkojen rakentamista kolmessa vuodessa Puheloinen pitää hyvänä saavutuksena. Hän arvostaa Suomen saamaa kokemusta päivystämisestä taisteluosastossa ensin saksalaisten ja hollantilaisten, sittemmin muiden pohjoismaisten joukkojen kanssa. Pääesikunnassa jo viritellään valmiuksia osallistua EU:n nopean toiminnan joukkoihin ensi vuosikymmenen alussa, jolloin Suomelle siihen seuraavan kerran tarjoutuu tilaisuus. Virallista päätöstä osallistumisesta ei ole tehty.»kansainvälinen yhteisvastuullisuus on tätä päivää. Se antaa enemmän kuin ottaa», Puheloinen toteaa.»nyt EU:ssa täytyy kuitenkin miettiä, pitäisikö maavoimapainotteiseen joukkoon saada enemmän mukaan myös muita» Patria Focus Konsernilehti 3/2008 7
Puolustusvälineiden kansainvälinen yhteensopivuus tarjoaa alan suomalaiselle teollisuudelle oivan tilaisuuden päästä uusille markkinoille.» puolustushaaroja. Lisäksi tulevaisuudessa haasteeksi saattaa muodostua henkilöstön motivointi. Joukot kun eivät ole joutuneet tositoimiin, onneksi tosin valmiusaikaa on voitu hyödyntää erinomaiseen kansainväliseen koulutukseen.» Sota heijastuu turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon Parhaillaan Suomessa valmistellaan esitystä uudeksi turvallisuusja puolustuspoliittiseksi selonteoksi. Puolustusvoimien kannalta oleellista on saada poliittinen linjaus sille, minkä tasoista puolustusta ja suorituskykyä Suomessa aiotaan ylläpitää. Sen jälkeen resurssit tulee mitoittaa halutun tason varmistamiseksi. Puheloinen vakuuttaa Venäjän ja Georgian välillä käydyn sodan vaikuttavan selonteon laadintaan. Hän ei kuitenkaan ryhdy ennakoimaan, miten ja missä laajuudessa.»tätä täytyy nyt analysoida. Loppuvuodesta olemme varmasti viisaampia.» Käsillä tekeminen viehättää vapaa-aikana Teoreettispainotteisen esikuntatyön vastapainoksi Ari Puheloinen tekee mielellään muunlaisia askareita. Pienestä pitäen esimerkiksi puu on taipunut moneksi hänen käsissään.»olisi mukava vielä vaikka joskus eläkepäivinä rakentaa yksi hirsimökki. Plakkarissa kun on kokemusta ja taitoa rungon tekemisestä moottorisahalla niin pyöröhirrestä kuin kelostakin.» Pääesikunnan päällikkö käy myös säännöllisesti kuntosalilla ja lenkkeilee kolmesti viikossa säässä kuin säässä. Edeltäjästään poiketen Puheloinen ei ole kuitenkaan innostunut maratonista.»pidän parempana juosta neljä 10 kilometrin lenkkiä kuin 40 kilometriä yhteen menoon.» Nuorempana sotilaan sydän sykki bluesille, nyt Puheloinen kuuntelee yhä enemmän klassista musiikkia. Se siivitti äskettäin Anton Tšehovin novellikokoelman lukemistakin. Kirjahyllystä kaivetun aikoinaan koulusta kirjoituskilpailun palkinnoksi saadun novellikokoelman läpikäynti oli kovin erilainen kokemus kuin 16-vuotiaana.»Vaikka nuo novellit on kirjoitettu 1800-luvulla, niistä löytyy paljon ajankohtaista yhteiskuntakritiikkiä, satiirista ja sarkastista otetta sekä ihmisen tarkkanäköistä psykologista tarkastelua. Suosittelen!» Ari Puheloinen asuu vaimonsa kanssa omakotitalossa Pohjois-Espoossa. Edellisestä avioliitosta hänellä on kaksi aikuista lasta. Vaikka Puheloinen varoittaa tekemästä sodasta liian nopeita johtopäätöksiä, hän muistuttaa muutamasta merkittävästä havainnosta.»euroopassa voidaan vieläkin käyttää sotilaallista voimaa valtioiden välisissä ristiriitatilanteissa. Kylmän sodan jälkeen moni meistä tuudittautui ajatukseen, jonka mukaan sotilaalliset uhat Euroopassa voivat liittyä vain valtioiden sisäisiin kehityskulkuihin, esimerkiksi etnisiin vastakohtaisuuksiin.» Toinen merkillepantava seikka on Venäjän kyky käynnistää ripeästi sotilaallinen operaatio lähes rauhanaikaisesta tilanteesta. Puolustusvoimat arvostaa asiakaslähtöistä yhteistyötä Patrian ja Puolustusvoimien yhteistyötä Puheloinen luonnehtii onnistuneeksi. Hän kiittelee yhtiön asiakaslähtöisyyttä ja yhteistoiminnan kehittämistä kumpaakin osapuolta hyödyttävällä tavalla. Patrian suurimpina haasteina Puheloinen pitää ulkomailta hankittavan materiaalin hyvää ylläpitoosaamista, kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämistä ja maavoimien kaluston kunnossapitoon keskittyvän Millog Oy:n josta Patria omistaa yli puolet mallikasta vetämistä. Pitkään valmistellussa ja viime kesänä allekirjoitetussa kumppanuussopimuksessa Millogin kanssa kysymys on puolustusvoimien strategiasta rakentaa rauhanajan toiminnot lähelle poikkeusolojen vastaavia.»suunnitelmiemme mukaan myös poikkeusoloissa puolustusvoimien kalustoa huolletaan siviiliyhteiskunnassa. Kumppanuussopimuksen avulla saamme verkoston toimimaan jo normaalitilanteessa. Lisäksi Millogin toiminta yhden luukun periaatteen mukaisesti helpottaa huomattavasti meidän arkeamme.»»tietysti tässä haetaan myös säästöjä, muun muassa valtion tuottavuusohjelman vaatimusten mukaisesti. Kunnossapidon kiinteiden kulujen sijaan voimme jatkossa enemmän säädellä niitä.» Syksyn aikana kumppanuuden käytännön toteutusta tarkennetaan. Pohdintaa vaativat vielä henkilöstöja tietojärjestelmäratkaisut, Millogin käyttöön tulevat alueet ja tilat, kumppanuuden arviointijärjestelmän rakentaminen sekä koulutus- ja turvallisuuskysymykset. 8 Patria Focus Konsernilehti 3/2008
Patria TULEN ALLA Sisällä heti pääsisäänkäynnin jälkeen on yrityksen kahvio, joka on avoinna paikallisen yrityskeskittymän henkilökunnalle. Ympäristö vaikuttaa varsin ystävällismieliseltä, kun otetaan huomioon, että kyseessä on yksi maailman teknisesti edistyksellisimmistä puolustustarvikevalmistajista. Paikallinen postitoimisto ei toki tarjoa kyytiä miljoonan euron arvoisella ajoneuvolla, joka ohittaa moottoritiellä autoja yli 110 kilometrin tuntinopeudella. Patrian työntekijöiden mutkaton käytös ei myöskään tarkoita, ettei salaisuuksia olisi. Vierailut tehtaalle on järjestettävä etukäteen, eikä vierailulla voi kuljeskella vapaasti etsimässä uusia leluja James Bondin asearsenaaliin. Onhan Patria kuitenkin Suomen puolustuksen etulinjassa. Rauhanturvaamisen suurvalta Suomella on maailmalla enemmän rauhanturvaajia asukasta kohden kuin millään muulla maalla. Siksi sitä kutsutaan»rauhanturvaamisen suurvallaksi». Mainetta ei ole ansaittu hetkessä. Vuonna 1947 solmitun Pariisin rauhansopimuksen seurauksena Suomi joutui Ulkomaiselle toimittajalle saapuminen Patria-konsernin panssariajoneuvotehtaalle Hämeenlinnaan on osapuilleen yhtä jännittävää kuin vierailu paikallisessa postitoimistossa. Aseistettuja vartijoita tai turvatarkastusta ei ole, ja auton voi pysäköidä kolmikerroksisen toimistorakennuksen eteen. Rakennus ei poikkea mitenkään kaupungin kaikista muista samankokoisista toimistorakennuksista. TEKSTI Scott Diel KUVAT Patria maksamaan sotakorvauksia Neuvostoliitolle 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta (vuoden 1938 dollarin arvon mukaan). Tuolloin Suomessa ei ollut soveltuvaa raskasta teollisuutta, joten sitä ryhdyttiin luomaan aivan alusta. Nyt Suomi on paitsi rauhanturvaamisen suurvalta myös ainoa maa, joka on maksanut sotakorvauksensa kokonaisuudessaan. Jokainen sentti maksettiin, kaikki velvollisuudet täytettiin. Silloin Suomeen luotiin teollisuus, jonka seurauksena Suomesta kehittyi yksi maailman johtavista huipputekniikan valmistajista. Nokia on tunnettu ympäri maailman, kuten ovat myös Sako- ja Tikka-kiväärit sekä Lapua-ammukset.»Mitä tulee korkeaan ja innovatiiviseen teknologiaan Patrian tuotteet vetävät näille vertoja vaikka branditunnettuudessa eivät vielä yllä samalle tasolle», sanoo Patrian viestintäjohtaja Satu Palm. Patria tulen alla Patrialla on kasvava maine maailman turvallisimpien kuljetuspanssariajoneuvojen (AMV) valmistajana. Vuonna 2003 Patria joutui huhujen kohteeksi Puolassa saavutetun ennätyksellisen 690 ajoneuvokaupan voiton seurauksena. Patrian voitettua» Patria Focus Konsernilehti 3/2008 9
Patria AMV on voittanut useita kansainvälisiä kenttätestejä ja jättänyt jälkeensä pölypilven lisäksi myös kilpailijansa.» tarjouskilvan alkoi kiertää huhu, ettei Patrian AMV:tä ollut olemassa ja että se paloi ja upposi testeissä. Todellisuudessa Patrian AMV on voittanut useita kansainvälisiä kenttätestejä ja jättänyt jälkeensä pölypilven lisäksi myös kilpailijansa. Huhuista huolimatta ajoneuvot ovat saavuttaneet alalla nopeasti ansaitsemansa maineen tuvallisina ja suurinta suojaa tarjoavina ratkaisuina. Armeijan testialueella Santahaminassa järjestetyssä suuressa kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa Puolan maavoimien komentaja päätti osallistua Patrian AMV:n vesitestiin. Komentaja nousi spontaanisti ajoneuvoon lehdistön edessä, minkä jälkeen ajoneuvo ui parisataa metriä yli metrin korkuisessa aallokossa. Hän oli riittävän vaikuttunut. Toistaiseksi yksikään puolalainen sotilas ei ole menehtynyt tässä ajoneuvossa, joita Puola käyttää Afganistanin kriisinhallintatehtävissä. Tähän mennessä Patrian panssariajoneuvoja on myyty Etelä-Afrikkaan, Arabiemiirikuntien liittoon, Alankomaihin, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Viroon, Kroatiaan, Sloveniaan ja Suomeen. Afganistanissa Patrian AMV:llä on erittäin hyvä maine. Muun muassa Yhdys valtain erikoisjoukkojen sotilaiden tiedetään lainanneen Patrian kuljetuspanssariajoneuvoja kriittisiin operaatioihinsa. Vuonna 2007 maailman suurin puolustusteollisuuden konserni Lockheed Martin allekirjoitti Patrian kanssa sopimuksen, jonka perusteella yhtiöt osallistuvat tulevaan tarjouskilpailuun uuden sukupolven keskiraskaan panssaroidun ajoneuvon (MPC) tarjoamisesta Yhdysvaltain merijalkaväelle. Viime aikoina Patriaa on syytetty lahjusten maksamisesta Slovenian pääministerille Slovenian ajoneuvohankkeen yhteydessä. Aihetta on käsitelty sanomalehdissä ja televisiossa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tilanne on ollut erityisen hankala Suomessa, joka on yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Avoin yhteiskunta ei ole tottunut tällaisiin väitteisiin ja niitä seuraavaan mediamylläkkään. Patrian johto kumosi syytteet pikaisesti.»patrian tiedon mukaan yksikään Patrian työntekijä ei ole koskaan maksanut lahjuksia Slovenian viranomaisille tai virkamiehille. Kaikki Patrian suorittamat maksut ovat perustuneet asianmukaisiin sopimuksiin.» Sisu Toisen maailmansodan aikana ulkomainen lehdistö käytti kansainvälisissä sanoma- ja aikakauslehdissä suomen kielen sanaa sisu kuvaamaan suomalaisten peräänantamattomuutta. Jonkin aikaa koko maailma oli tietoinen suomalaisesta sisusta. Ajat ovat ehkä muuttuneet, mutta suomalainen luonne ei ole. Suomalaiset noudattavat yhä liiketoimissaan samaa päättäväisyyttä, rehellistä etiikkaa ja sitoutuneisuutta, joista heidät on aina tunnettu. Ajoittain on hyvä palauttaa mieliin, että Helsinki ja Lontoo olivat Euroopan ainoat pääkaupungit, joita viholliset eivät onnistuneet valtaamaan toisessa maailmansodassa. Patria on yhtä vahva kohdatessaan nykymaailman kilpailutilanteen. Scott Diel on amerikkalainen toimittaja. Hänen viimeisin kirjoituksensa on ehdolla Pushcart Prize -kirjallisuuspalkinnon saajaksi. 10 Patria Focus Konsernilehti 3/2008
Aviationin uudet tuulet Patrian Aviation-liiketoiminta koostuu Aircraft, Helicopters- sekä Trainingyksiköistä, jotka koottiin Aviationin alle vuoden 2008 alusta. Toimipisteitä on sekä Suomessa että Ruotsissa, pääosa toiminnoista on Jämsän Hallissa. TEKSTI Jaakko Liikanen KUVAT Jari Härkönen Elinjaksopäivityksiä Horneteille Jämsässä huolletaan muun muassa Puolustusvoimien Hawk-harjoituskoneita ja Hornet-torjuntahävittäjiä sekä tehdään elinjaksopäivityksiä, joilla kaluston suorituskyky pidetään ajan tasalla ja turvataan sen toiminnallinen ja rakenteellinen elinikä. Hornetien ohjelmistoihin ja järjestelmiin tehdään MLU1- ja MLU2- elinjaksopäivitykset (Midlife Upgrade). Lähitaistelukykyä tehostava MLU1 on parhaillaan sarja-asennusvaiheessa. MLU2 on suunnitteluasteella ja sen asennukset toteutetaan vuosina 2012 2014. Tuolloin Horneteihin asennetaan muun muassa kansainvälisesti yhteensopiva tietovuojärjestelmä, joka mahdollistaa lentokoneen ja maa-aseman välisen tiedonsiirron. Toinen uudistus koskee ilmasta maahan -aseistuksen integrointia, jolla tuetaan maavoimien toimintakykyä. F-18 MLU2 -hankkeesta Patrialla vastaava projektijohtaja Juha Alanko huomauttaa, että Hornetien elinkaaripalveluiden (Life Cycle Support) osaamispohja Juha Alanko Veli-Matti Erkkilä on rakennettu tiiviissä yhteistyössä U.S. Navyn ja koneen valmistaneen Boeingin kanssa. Hornetien elinkaarihuollon osaaminen ja kilpailukyky on siis hankittu jo kokoonpanohankkeiden ja niiden jälkeisen käytön myötä. Hornetien elinkaarihuollon erityisosaamiseen kuuluu myös Patriassa kehitetty rakenteiden seurantajärjestelmä.»järjestelmä perustuu jatkuvaan tiedon keruuseen koneen käytön aikana ja tiedon analysointiin. Näin tiedämme jo ennakolta, miten rakenteet ja erilaiset komponentit kuluvat ja pystymme entistä tehokkaampaan ennakoivaan huoltoon», sanoo Aviation-liiketoiminnan uusien projektien hankinnasta vastaava johtaja Veli-Matti Erkkilä. NH90-helikopterit työn alla Jämsän toimipisteessä kootaan kaikkiaan 50 NH90-kuljetushelikopteria, joista 33 Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien käyttöön ensimmäisellä NHIndustrieskonsortion ulkopuoliseen maahan perustetulla NH90-kokoonpanolinjalla. Veli-Matti Erkkilä korostaa Patrian olevan enemmän kuin helikopterien kokoaja. Patrian osaaminen Pohjoismaiden tilaamien NH90-helikoptereiden kokoonpanossa onkin entisestään syventänyt helikopteriyhteistyötä NHIndustriesin kanssa. Patrian NH90-huoltokeskuksen kautta tavoitteena on tuottaa elinkaaren tukipalveluja Suomen ja muiden Pohjoismaiden NH90-koptereille.» Patria Focus Konsernilehti 3/2008 11
» Kokoonpanotyötä riittää ainakin vuoteen 2013. Ensimmäinen Suomen puolustusvoimien tilaama Jämsässä koottu NH90-kopteri luovutettiin viime keväänä. Ihan ensimmäinen meni kuitenkin Ruotsin puolustusvoimille jo syksyllä 2007. Elokuun lopulla kopteri järjestysnumerolla kuusi teki testilentoja Hallin ilmatilassa. Kaluston kunnossapitoa tarjotaan muillekin kuin NH90-koptereille. Esimerkiksi Ruotsin Poliisin sekä Ruotsin ja Norjan puolustusvoimien helikopterityyppejä on huollettu Aviationin Ruotsin toimipisteessä Arlandassa jo pitkään. Ilmavoimien kuljetuskoneiden huollot aloitettu Ilmavoimien Fokker F-27 ja EADS CASA CN-295 kuljetuskonekaluston huollot ovat alkaneet Patrialla. Fokker-huolloista allekirjoitettiin pitkäaikainen sopimus maaliskuun lopussa ja huollot ovat alkaneet väliaikaisissa tiloissa. Patrian henkilöstö on myös jo osallistunut käyttöönottovaiheessa olevan CASA CN-295 kaluston huoltoihin. Kuljetuskonehuoltoja varten JYKES Kiinteistöt rakentaa Patrian käyttöön Jyväskylän lentoasemalle, Tikkakoskelle, uuden huoltohallin, joka otetaan käyttöön syksyn aikana. Patria tuottaa Tikkakoskella Ilmavoimien peruslentokoulutuksen sekä Ilmavoimien Vinka-ja Redigo-kaluston huollot sekä tarjoaa jatkossa myös Kauhavalla kansainvälistä hävittäjälentokoulutusta. Malmilla toimii Patrian siviililentäjäkoulutukseen keskittyvä yksikkö. Kansainvälinen lentokoulutuskeskus Jukka Holkeri ja toimitusjohtaja Heikki Allonen Patriasta sekä Ilmavoimien komentaja Jarmo Lindberg allekirjoittivat syyskuussa yhteistyösopimuksen kansainvälisen lentokoulutuskeskuksen (NPTC, Nordic Pilot Training Centre) perustamiseksi. Koulutuskeskus tarjoaa sotilaslentokoulutusta ulkomaisille asiakkaille Ilmavoimien Hawk-lentokoulutuksen yhteydessä Kauhavalla. 12 Patria Focus Konsernilehti 3/2008
Vastakauppojen valvojat Teollisen yhteistyön nimissä sovittujen sopimusten toteutusta valvova kompensaatiotoimikunta vieraili elokuussa Patrian Jämsän toimipisteessä. TEKSTI Jaakko Liikanen KUVAT Jari Härkönen Teollinen yhteistyö on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle työtilaisuuksia, jollaisia olisi muutoin lähes mahdotonta saada.»se helpottaa haasteellista kotimaisen puolustusteollisuuden integroitumista ulkomaille», linjaa toimikunnan sihteeri, johtaja Henrik Räihä työ- ja elinkeinoministeriöstä teollisen yhteistyön eli vastakauppavelvoitteen pohjimmaisen merkityksen. Vastakauppavelvoitteeseen tartuttiin Suomessa ensimmäistä kertaa Hawk-hankinnan yhteydessä 1970-luvun lopulla. 1990-luvun Hornet-hankintaan liittyvät vastakaupat poikivat puolestaan Suomen teollisuudelle noin 360 hanketta tärkeimpinä Horneteihin liittyvät suorat alihankinnat. Suurin osa hankkeista meni Patrialle ja silloiselle Instrumentointi Oy:lle (nykyinen Insta). Mutta hyötyivät niistä monet muutkin suomalaiset yritykset, etupäässä kuitenkin siviilisektorin puolella.»vastakaupan valtavat vaikutukset» Kompensaatiotoimikunnan puheenjohtaja kenraaliluutnantti (res) Pertti Nykänen luonnehtii Hornet-vastakauppojen merkitystä kotimaiselle puolustusteollisuu- delle valtavaksi. Nykänen oli tuolloin puolustusministeriön kansliapäällikkönä, josta tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 2001.»Suomalainen teollisuus pk-yrityksiä myöten sai käyttöönsä sellaista teknologiaa ja kontakteja, jollaisia ei muuten olisi saatu itkemälläkään», Nykänen toteaa. Kompensaatiotoimikunnan rooli on valvoa, että valtiollisella tasolla sovitut vastakauppavelvoitteet täytetään ja että vastakauppoina tarjotaan sellaisia hankkeita, joilla on selkeä yhteys puolustusteollisuuteen.»tehtävämme ei ole puuttua teollisen yhteistyön käytäntöihin, se on teollisuuden itsensä asia», Nykänen huomauttaa. Vienninedistämistä sen sijaan pitää tarvittaessa harjoittaa. Harmonisoiden kohti vapaita markkinoita EU:n puolustuksellisen integraation edetessä ja EDA:n laatiessa käytännesääntöjä puolustushankintoihin tulee mieleen, josko vastakauppakäytännöistä päästäisiin joskus kokonaan eroon. Pertti Nykänen vahvistaa ajatuksen oikeansuuntaiseksi.»kyllä, mutta kansalliset intressit ovat Euroopassa vahvoja ja ne korostuvat vielä puolustuksellisissa hankinnoissa. Vasta- ostojen harmonisointi varmaan etenee, mutta tuloksia siltä ei pidä ihan heti odottaa», Nykänen sanoo. Henrik Räihä on samaa mieltä.»harmonisoinnilla pyritään poistamaan huonoja käytäntöjä, kuten oman tuotannon tukemista kustannuksista piittaamatta. Mutta tällä tiellä ollaan vasta alussa. Ja sinänsä vastakauppojen harmonisointi sopisi Suomelle hyvin, paremmin kuin muutamille muille.» Mikä kompensaatiotoimikunta?»puolustus- ja turvallisuusteollisuus on tärkeä osa Suomen vientiä ja on selvää, että valtiolla ja samoin kompensaatiotoimikunnalla on intressi sitä edistää», Henrik Räihä toteaa. Puolustusministeriön tehdessä vähintään 10 miljoonan euron suuruisen hankinnan ulkomailta Suomi edellyttää myyjältä valmiutta teolliseen yhteistyöhön. Teollisen yhteistyön pää tavoitteena on parantaa ulkomailta hankittujen järjestelmien huoltovalmiutta ja edistää suomalaista kehitystyötä. Sen tarkoitus on myös kehittää muuta suomalaista puolustusteollisuutta. Toimikunnan jäsenet edustavat työja elinkeinoministeriötä, puolustusministeriötä sekä ulkoasiainministeriötä. Patria Focus Konsernilehti 3/2008 13
in Focus Millog Oy aloittaa tammikuussa Suomen puolustusvoimien ja Millog Oy:n välinen kumppanuus alkaa konkreettisesti ensi vuoden alussa. Osapuolet allekirjoittivat kesällä sopimuksen Maavoimien kunnossapitovastuulla olevan materiaalin kunnossapidon siirtämisestä Millog Oy:lle vuoden 2009 alusta lähtien. Siirtoa valmistellaan KUTO-09-projektissa, joka koostuu kaikkiaan 11 osaprojektista. Toiminnan nyt käynnistyessä Millog Oy kasvaa merkittäväksi puolustusteollisuusyritykseksi. Sen vuotuinen liike vaihto on noin 70 miljoonaa euroa. Millog Oy hyödyntää toimipisteiden erikoisosaamista ja muodostaa osaamiskeskuksia tukemaan erityisesti Puolustusvoimien materiaalin elinkaaren hallintaa sekä etsii osaamiskeskuksille uusia asiakkaita. Millog on osa Patriakonsernia. Sen muut omistajat ovat Insta Group Oy, Raskone Oy, Oy Sisu Auto Ab ja Oricopa Oy. Patrian neuvottelukunta Yhtiön hallitus kuuntelee neuvottelukuntaa yhtiön toiminnan kannalta merkittävissä asioissa. Puheenjohtaja: Mikaela Nylander, kansanedustaja Varapuheenjohtaja: Reijo Laitinen, kansanedustaja Jäsenet: Ahti Airikka, lentokonelaiteasentaja, Patria Timo Grön, verstaspäällikkö, Patria Ari Puheloinen, kenraaliluutnantti, Pääesikunta Jan Vidfelt, ILS-insinööri, Patria Juha Hakola, kansanedustaja Minna Innala, konfiguraatiopäällikkö, Patria Tuija Nurmi, kansanedustaja Eero Reijonen, kansanedustaja Eeva-Liisa Virkkunen, teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö. Testattavana Nemon ja veneen liitto Patria on saanut Suomen puolustusvoimilta Patria Nemo Navy -konseptin testaukseen liittyvän tilauksen. Testattavana on Patria Nemo -kranaatinheitinjärjestelmän ja Marine Alutech Oy:n kehittämän Watercat M12 -veneen yhdistelmäkonsepti. Kyseessä on Nemo Navy -hankkeen toinen vaihe, ensimmäinen oli Patrian Merivoimille tekemä konseptitutkimus. Nyt määritellään valitun konseptin valmius sarjatuotantoon. Hankkeen tavoite on luoda rannikkojääkäreille uusi liikkuva tulivoimainen tulitukijärjestelmä, jolla merivoimien suorituskykyä rannikon puolustuksessa voidaan tehostaa. Konseptin uskotaan herättävän myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta kranaatinheittimen uutena sovellusalueena. 14 Patria Focus Konsernilehti 3/2008
Suunta Muuttuva ympäristö, haastava aika Kyllähän nämä toimitusjohtajan tehtävät olisi suoraan sanottuna voinut ottaa vastaan parempaankin aikaan. Toisaalta juuri nyt ollaan tilanteessa, jossa pitää ja voi katsoa rohkeasti eteenpäin. Patria haluaa olla liiketoimintojensa kehittämisessä aktiivinen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin ja nyt tämä tarve on vielä aiempaakin ajankohtaisempi. Toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa ja puolustusvälineteollisuus konsolidoituu vähitellen. Ympäristöämme muokkaa myös kiristynyt kansainvälinen tilanne, joka saattaa osaltaan vauhdittaa kehitystä ainakin alan sisällä. Pohjoismaisen yhteistyön merkitys puolustuksen alalla on mielestäni selvästi lisääntymässä. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että tilanne on hyvin kiinnostava. Patria on Suomen Puolustusvoimille strateginen kumppani ja aikoo ehdottomasti olla sitä jatkossakin. Erityisesti haluan tässä yhteydessä painottaa erilaisiin palvelukokonaisuuksiin liittyvien liiketoimintojemme kehittämisen merkitystä. Näen todella tärkeänä sen, että Patriassa arvostetaan riittävästi palveluliiketoimintoja. Elinkaaren tukipalveluiden, kuten huollon, kunnossapidon ja koulutuksen kehittämiseen ja merkityksen kasvattamiseen pitää siis paneutua nykyistä painokkaammin. Esimerkiksi Aviation-liiketoiminnan puolella kilpailukykyämme rakennetaan pitkälti juuri huollollisen ja kunnossapidollisen osaamisen ympärille. Muun muassa NH90- kuljetushelikopterien ympärille Jämsään rakennetaan yhteispohjoismaista helikopterien huoltokeskusta. Osoituksena pitkäaikaisen asiakkaan luottamuksesta solmimme syyskuussa yhteistyösopimuksen kansainvälisen lentokoulutuskeskuksen perustamisesta Ilmavoimien kanssa. Erittäin kiinnostava avaus palvelul listen liiketoimintojen kehityksen puolella on maavoimien kalustohuollosta ja kunnossapidosta vastaava tytäryhtiömme Millog, joka aloittaa toimintansa vuoden 2009 alussa. Eikä mielestäni ole lainkaan mahdoton ajatus, että olisimme kiinnostuneita myös muun muassa kotimaan turvallisuuspalveluista käsitteen laajemmassakin merkityksessä. Toinen esimerkki kannaltamme erittäin tärkeästä liiketoiminnasta on tasaosuuksin Norjan valtion kanssa omistamamme Nammo, jossa olemme aktiivisesti mukana pohjoismaisen puolustusvälineteollisuuden yhteistyössä ja turvaamme samalla kotimaan huoltovarmuutta. Lopuksi haluan todeta, että ne ongelmat, joita meillä Land & Armamentin puolella tällä hetkellä on, tulevat seuraamaan meitä ja julkisuuskuvaamme vielä pitkään. Ei ole mitään pikaratkaisua ja muun muassa viranomaistutkimukset Patrian Sloveniaan tehdystä ajoneuvokaupasta ja siihen liitetyistä lahjusepäilyistä tulevat viemään enemmän aikaa kuin haluaisimme. Tulemme luomaan uusia järjestelmiä, joilla tällaisten tilanteiden syntymistä voidaan tehokkaasti välttää. Meidän tulee nyt katsoa rohkeasti riittävän pitkälle eteenpäin ja hoitaa hyvin päivittäinen työmme. Näin rakennamme yhdessä uutta ja yhä parempaa Patriaa. Toivotan lehtemme lukijoille hyvää ja menestyksellistä loppuvuotta. Heikki Allonen toimitusjohtaja HEIKKI ALLONEN Patria Focus Konsernilehti 3/2008 15
www.patria.fi PATRIA DELIVERS PROTECTION AND PERFORMANCE Patria s ultimate focus is to protect and increase security through all its solutions. Patria Oyj, Kaivokatu 10 A, FI-00100 Helsinki, Finland, Tel. +358 20 4691, Fax +358 20 469 2022, info@patria.fi FI