Koko kansan maanpuolustusjärjestö Etelä-Hämeen piiri-info, 9.2.2011 Hämeenlinna Toiminnanjohtaja Olli Nyberg Varapuheenjohtaja Osmo Suominen
Aiheina tänään Ajankohtaiset maanpuolustus- ja lakiasiat Varapuheenjohtaja Osmo Suominen Liiton ajankohtaiset asiat Toiminnanjohtaja Olli Nyberg Keskustelu ja kysymykset ovat suotavia!
Puolustusvoimat tänään Puolustusvoimien tehtävät ja rakenne määriteltiin vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on kotimaan puolustus. Lisäksi sen tehtävinä ovat muille viranomaisille annettava virkaapu sekä kansainväliset tehtävät. Toiminnan ja kehittämisen lähtökohtina itsenäisen puolustuksen periaate, koko valtioalueen kattava puolustusjärjestelmä ja laajan hyökkäyksen torjuntakyky. Asetetun tehtävän hoitaminen edellyttää miespuolisen väestönosaa kattavaa, yleistä asevelvollisuutta ja riittävän suuria sodan ajan joukkoja (nyt 350.000).
Puolustusvoimat 2016 Puolustusvoiminen tehtävät ja rakenne määritellään uudestaan seuraavassa selonteossa, jonka laatii tuleva hallitus. Nykyisen SA-vahvuuden ylläpito ei ole tulevaisuudessa mahdollista nykyisen puolustusbudjetin puitteissa. Säästöjä on kaavailtu saavutettavan mm. SA-joukkoja supistamalla, varuskuntia lakkauttamalla sekä muilla muutoksilla. Esillä on ollut myös Ilmavoimien ja/tai laivaston supistaminen. Puolustusvoiminen tehtäviä ei todennäköisesti muuteta. Myös yleinen asevelvollisuus säilyy. Entistä pienempi osa ikäluokasta suorittanee asepalveluksen.
Entä jos ammattiarmeija? 60.000 henkilön ammattiarmeija maksaisi 5 miljardia euroa Ammattiarmeijan myötä erityisesti miehistön taso laskisi Ammattiarmeijan kouluttaminen veisi pidemmän ajan, koska ammattisotilaat olisivat työlainsäädännön piirissä Puolustusvoimien kosketuspinta kansalaisiin vähenisi ja maanpuolustustahto laskisi Näin ison joukon poistuminen normaaleita työmarkkinoilta olisi hankalaa Ammattiarmeijan pieni koko vaatisi liittoutumista
Yleisen asevelvollisuuden plussat Nykyinen puolustusbudjetti on 2,8 miljardia euroa ja se tuottaa 350.000 henkilön suuruiset sodan ajan joukot Yleisen asevelvollisuus tuo puolustusvoiminen palvelukseen ammattiarmeijoita osaavampaa henkilöstöä Yleinen asevelvollisuus tarjoaa laajan kosketuspinnan kansalaisten ja puolustusvoimien välille ja ylläpitää tätä kautta maanpuolustustahtoa Vain yleisen asevelvollisuuden avulla voidaan ylläpitää riittävää ja itsenäistä puolustuskykyä, joka kattaa koko maan alueen
Kuinka moni suorittaa? Suomi 79 % Turkki 70 % Kreikka 65 % Sveitsi 60 % Itävalta 60 % * Viro 30 % Norja 25 % Venäjä 20 % Saksa 16 % * Ukraina 15 % Moldova 15 % Tanska 13 % Valko-Venäjä 12 % Albania 8 % Serbia 8 % * Saksassa ja Itävallassa yleisestä asevelvollisuudesta ollaan luopumassa
Entä tulevaisuudessa Yleinen asevelvollisuus säilyy Suomessa jatkossakin Varusmiespalveluksen aikaa ehkä lyhennetään pari viikkoa ja se ajoittuu toisin Palvelusaikoihin saattaa tulla lisää kirjoa (nyt 12, 9, 6 kk) Varusmiesten taloudelliset edut paranevat Siviiliosaamista hyödynnetään paremmin Kertausharjoitusten rooli saattaa korostua nykyisestä Reserviläisiin pidetään nykyistä tiiviimmin yhteyttä
Kodinturvajoukot Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä varuskuntien määrä todennäköisesti vähenee ja sodan ajan joukkoja leikataan Puolustusvoimien näkyvyyttä ja paikallispuolustusta tukemaan saatetaan muodostaa ns. kodinturvajoukot Päätös asiasta tehtäneen seuraavassa selonteossa, joka laaditaan uuden hallituksen johdolla Kokoaan auki on kysymys siitä, millaiset kodinturvajoukot perustetaan RES kannattaa asia selvittämistä ja haluaa tarjota jäsenilleen ensisijaisesti enemmän sodan ajan tehtäviä
RES:n lähtökohta aselain osalta SA-joukkojen suuren koon johdosta reserviläiset joutuvat itse ylläpitämään omia ampumataitojaan. Ampumataitoja voi ylläpitää mm. maanpuolustusjärjestöissä. Yksinomaan Reserviläisliitossa järjestetään vuositasolla noin 7.000 ampumatilaisuutta ja -kilpailua, joissa kirjataan noin 50.000 osallistumiskertaa. Yleisintä on käsiaseilla tapahtuva ampumaharjoittelu. Säännöllinen harjoittelu edellyttää oman aseen hankintaa. Liitto pyrki vaikuttamaan aselain muutoksessa ensisijaisesti siihen, ettei edes ensimmäisen käsiaseen hankinta vaikeutuisi reserviläisten osalta kohtuuttomasti.
Aselakivaikuttaminen toimi Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien jälkeen valtioneuvosto päätti kiristää aselakia. Liitto piti alusta saakka todennäköisenä, että tämä toteutuisi muodossa taikka toisessa. Aselain eduskuntakäsittelyn aikana sen sisältöön pyrittiin ja onnistuttiin vaikuttamaan. Liiton edustaja kävi kolme kertaa eduskunnassa kuultavana ja lakiesitykseen tehtiin paljon muutosesityksiä. Eduskunta hyväksyi uuden aselain lopulta suurella ääntenenemmistöllä. Lopullisessa laissa oli paljon RES:n ja RUL:n eduskunnalle esittämiä korjauksia.
Vaikuttaa käsiaseammuntaan Luvan käsiaseeseen voi jatkossa saada vain 20 vuotta täyttänyt henkilö, joka on harjoitellut käsiaseammuntaa vähintään kaksi vuotta jossain ampumaseurassa Harjoitteluvelvoitteen voi hoitaa reserviläisyhdistyksissä, jos nämä tarjoavat siihen mahdollisuuden Harjoittelua varten yhdistys tarvitsee omia käsiaseita sekä erikseen nimetyn ampuma-asekouluttajan Poliisi antaa ampuma-asekouluttajalle koulutuksen Puolet varusmiesajasta lasketaan mukaan harjoitteluaikaan Vain ensimmäinen käsiaselupa on määräaikainen (5 v.)
Toimenpiteet yhdistyksessä Ampumaseurastatuksen todistaminen poliisille Ampuma-asekouluttajan nimeäminen Osallistuminen poliisin järjestämään perehdyttämiseen Harjoittelun käytännön järjestelyjen suunnittelu Mahdollisten harjoitteluaseiden hankinta
Aselain toinen vaihe Aselain ensimmäinen vaihe koski vain uusia aselupia Aselain toisessa vaiheessa tarkasteluun otetaan vanhat luvat Valmisteilla on parhaillaan myös ampumaratalaki, jossa niputetaan yhteen ja samalla uusitaan erilainen ampumaratoja ja -paikkoja koskevat säädökset ja lait Uudistuksia seurataan tarkasti ja niihin pyritään vaikuttamaan yhdessä RUL:n sekä RESUL:n kanssa Molempien lakien valmistelu siirtyy uudelle valtioneuvostolle
Aselain uudistuksen 2. vaihe Valtioneuvoston lausuma 25.6.2009 selvitetään mahdollisuudet kieltää sellaisia yksittäisiä puoliautomaattisten käsiaseiden tai isokaliiperisten revolvereiden malleja, jotka eivät sovellu ampumaurheilukäyttöön voimassaolevien vanhojen aselupien uudelleentarkastelu aseiden säilytystä koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet ampumaratojen perustamista ja ylläpitoa koskevan lainsäädännön uudistaminen sekä niihin liittyvät turvallisuutta ja muita seikkoja koskevien ehtojen uudistaminen jousiaseita ja tehokkaita ilma-aseita koskevien säännösten uudistaminen. Lisäksi II vaiheessa otetaan huomioon muut lainsäädännön uudistamistarpeet esimerkiksi kaasusumuttimia koskevien säännösten osalta.
Ampumaratalaki Ampumaratojen ylläpitoa sekä käyttöä sääteleviä lakeja ja asetuksia on paljon, vanhimmat niistä ovat autonomian ajalta Tarkoituksena on laatia yksi ampumaratalaki, jossa määriteltäisiin mm. seuraavia asioita: Radan määritelmä / määritelmät Radan luvanvaraisuus Luvan antamisen edellytykset Luvan voimassaolo Luvansaajan velvollisuudet Luvansaajan oikeudet Radan valvonta Luvan voimassaolon peruuttaminen Ampumaratalain kirjoitustyö on vasta alkuvaiheessa
Uusi yhdistyslaki voimaan 1.9. Maallikkotilintarkastus ei enää ole mahdollinen Vaihtoehtoina ovat jatkossa auktorisoitujen tilintarkastajien (KHT, HTM) suorittama tarkastus tai toiminnan tarkastus Toiminnan tarkastuksen sisältö on samanlainen kuin ns. maallikkotilintarkastus mutta annettavan kertomuksen sisältö on erilainen. Toiminnan tarkastukseen voi siirtyä muuttamatta yhdistyksen sääntöjä. Tilitarkastajien sijasta valitaan toiminnan tarkastajat, jotka voivat olla samoja henkilöitä kuin aiemmat tilintarkastajat. Myös heidän lukumääränsä pysyy ennallaan. On mahdollista vain pienissä yhdistyksissä.
Mikä on pieni yhdistys? Toiminnan tarkastukseen voidaan siirtyä sellaisissa yhteisöissä, joissa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1.Taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 2.Liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai 3.Palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajana ei voi olla henkilö, joka on osallistunut tarkastuksen kohteena olevan asian käsittelyyn esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai toimihenkilönä taikka jotka ovat läheisessä suhteessa tällaiseen henkilöön.
Etäosallistumismahdollisuus Uusi yhdistyslaki mahdollistaa etäosallistumisen yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukseen Vaatii maininnan yhdistyksen säännöissä, joten etäosallistumista ei voi ottaa käyttöön ilman sääntömuutosta Etäosallistuminen on mahdollista ennen kokousta tai sen aikana, mutta ei kokouksen jälkeen Etäosallistuminen voidaan hoitaa joko postitse tai teknisen apuvälineen avulla Etäosallistuminen ei korvaa perinteisiä kokouksia Osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus on voitava selvittää tavalliseen kokouksessa käytettyyn menettelyyn verrattavasti
Mallisäännöt yhdistyksille Liitto uusii kuluvan syksyn aikana yhdistyksille tarkoitetut mallisäännöt 60-vuotispykälä vaihtoehtoiseksi Nuorisojäsenyys Kokouskutsumenettelyt Kokousten aikarajat Uusi yhdistyslaki huomioidaan mallisäännöissä Luottamushenkilöille ohjeelliset toimenkuvat
Vuoden 2011 teema Yleinen asevelvollisuus maanpuolustuksemme perusta Viestii liiton jäsenille ja ulkopuolisille tahoille yleisen asevelvollisuuden keskeisestä merkityksestä puolustusjärjestelmässämme. Reserviläisliiton yhtenä tehtävänä on osaltaan tukea yleisen asevelvollisuuden säilymistä Suomesa.
Painopiste-alueet 2011 Ampumataitoinen reservi Reserviläisliiton yhdistyksiä ja piirejä kannustetaan motivoimaan jäseniään säännölliseen ampumaharjoitteluun. Tähän pyritään mm. korostamalla aiempaa enemmän perinteistä prosenttiammuntakilpailua. Veteraaniperinteestä pidettävä huolta Veteraanikeräys, perinnetyön linjaus ja ohjeistus. Hyväkuntoinen jäsenistö Jatketaan laajaa työtä reserviläisten kenttäkelpoisuuden hyväksi. Liitto tukee RESUL:n liikuntakoordinaatti -hanketta.
Uusia asioita Hallintojärjestelmä uudistuu Uudet mallisäännöt yhdistyksille Ampumakortti-koulutus Liikuntakoordinaatti-hanke Yhdistystiedotteen ja listojen jakeluun sähköinen vaihtoehto Aselain toisen vaiheeseen ja ampumaratalakiin vaikuttaminen Suoritusperusteisen piirituen tavoitteita tarkistetaan Jäsenvastaava- ja tiedottajaverkoston työ käynnistyy Naisten syyspäivä elokuussa
Toimintakalenteripoimintoja Yhdistysjohdon koulutus, Päijät-Häme 29.1. Yhdistysjohdon koulutus, Kymenlaakso 5.2. Yhdistysjohdon koulutus (RES+RUL), Suur-Savo 5.2. Yhdistysjohdon koulutus, Etelä-Karjala 19.2. GoExpo -messut ja AMPU-seminaari, Helsinki 11.-13.3. Reserviläisliiton vuosikokous, Tampere 16.4. Naisten koulutuspäivä, Kauhava 14.-15.5. Luonto&Erä messut, Jyväskylä 10.-12.6. RES-ampumamestaruuskilpailut, Hiukkavaara 20.-21.8. RES-huipputapahtuma, Hämeenlinna 16.-18.9. RES:n syyskokoustapahtuma, Oulu 19.-20.11. Liiton Ansioristien luovutus, Helsinki 5.12.
Kaikkia koskettava tapahtumat Veteraanikeräyksen tempauspäivä (100) 12.3. Kansallinen veteraanipäivä 27.4. Lippujuhlapäivä 4.6. Reserviläisten ampumataitopäivä (60) 7.5. Kaatuneiden muistopäivä 15.5. RES perheliikuntapäivä (30) 3.9. Itsenäisyyspäivä 6.12. Joulutulet (60) 15.12. Suluissa viime vuonna järjestettyjen tapahtumien määrä.
Reserviläisliitto tunnetaan heikosti Kuinka monta prosenttia vastaajista (300) tunnisti asianomaisen järjestön nimeltä Reserviläisliiton järjestötutkimus 2008
Lisää tunnettuutta Laajoilla yhteistapahtumilla on hyvä uutisarvo Liitto selvittää yhteistapahtumiin osallistuvat yhdistykset sähköisellä kyselyllä Saatujen tietojen avulla tapahtumista tiedotetaan maan kaikille tiedotusvälineille Yhteistapahtumilla päästään paremmin valtakunnallisen uutiskynnyksen yli ja samalla tarjotaan paikallisille tiedotusvälineille mahdollisuus uutisoida paikallisista tapahtumista. Mahdollisimman monen yhdistyksen olisi hyvä olla yhteistapahtumissa mukana.
Ampumakorttikoulutus Reserviläisjärjestöissä alkaa kuluvana vuonna ns. AMPUkoulutus, joka on tarkoitettu aloitteleville ampujille. Ajatuksena on, että suoritettu koulutus huomioitaisiin aselupahakemuksia käsiteltäessä. Koulutus sisältää mm. seuraavia asioita Ratasäännöt Ratakäyttäytyminen Ammunnan johtajan rooli ja ammunnan läpivienti Lajisäännöt Komennot ampumaradalla Aseen käsittelyn säännöt Häiriötilanteet ja niissä käyttäytyminen Turvallisuus Soveltuvin osin ampuma ase lakia ja asetusta. Kirjallinen koe ja ampumataitotesti Kolme kouluttajakoulutustilaisuutta 2011, pari kokeilukurssia
Yhdistyksen projektituki Tuen kohteet Aseet, koulutusvälineet, ampumaradat, majat Vapaamuotoinen hakemus kuvaus hankkeesta ja sen vaikutuksesta kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma viimeinen tilinpäätös ja tase Toimintalomake oltava palautettuna Miten myönnetään Korkeintaan puolet kokonaiskustannuksista Maksimituki 2011 / 1.500 euroa Tukivaraus 2011 / 40.000, josta puolet varattu käsiasehankintojen tukemiseen Vain kerran vuodessa Yhteishankkeissa kaikkien osallistuttava kustannuksiin
Tuki käsihankintoihin Reserviläisliitto on kuluvana vuonna varannut 20.000 euroa yhdistysten ja piirien käsiasehankintojen tukemiseen. Projekti- ja käsiasetukea voi saada sama yhdistys tai piiri. Tukea voidaan myöntää yhteen tai useampaan käsiaseeseen (max 5), jotka voivat olla uusia tai käytettyjä. Tuki on aikana 250 euroa yhden aseen osalta mutta korkeintaan aseen hankintahintaa vastaava summa. Tuet myöntää liiton talousvaliokunta vapaamuotoisten hakemusten pohjalta.
Mihin rahaa on myönnetty? Merireserviläiset -600,00 Perinnekivääri 5 Vihannin yhdistys -713,00 Eko-aims laserase 1 Karttulan yhdistys -333,00 Lippu 1 Tarkka-ampujakilta -750,00 30.5. Tähystysoptiikkaa 1 Kannuksen yhdistys -418,00 30.5. Reserviläiskivääri 1 Alahärmän yhdistys -1 015,00 30.5. Ampumaradan perusparannus 1 Hämeenlinnan yhdistys -910,00 30.5. Toimintakeskuksen saunan kunnostus 1 Yli-Iin yhdistys -555,00 30.5. Polkupyörämarssi 1 Käsiaseet Etelä-Karjalan piiri -750,00 Glock M17 9MM 3 Riihimäen yhdistys -500,00 Ruger Mk III 512.22 Lr 2 Ilmajoen yhdistys -500,00 30.touko Lahti L35 & CZ 75 B 9 mm 2 Espoon yhdistys -500,00 30.touko Glock 17 RTF-2 9 mm 2 Joensuun yhdistys -500,00 30.touko CZ 75 SP01 & Sako-tarkkuuspistooli 2 Porvoon yhdistys -250,00 30.touko 9 mm sotilaspistooli 1
Yhdistysjohdon käsikirja Vuosikäsikirja Toimintasuunnitelma ja -ohjeistus yksiin kansiin 1992 Päivittäisen järjestötyön opas Yhdistysjohdon käsikirja Kehitetty erityisesti yhdistysjohdon käyttöön Sisältö uudistettu 2003 yhdistysnäkökulmasta Uusi graafinen ilme 2011 Uusittu sisältö 2012?
Yhdistystiedote Perusohjeistus yhdistyksille Yhdistystiedote ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisu sisältää ajankohtaisia asioita sekä ohjeistusta Tiedotteen jakeluun kuuluvat kaikki liiton jäsenyhdistykset ja piirit sekä mm. liittohallitus Yhdistystiedotteen ilmestymisestä tiedotetaan sähköisesti ja se on aina luettavissa myös liiton nettisivuilla Jokaisen yhdistyksen, piirin ja liiton luottamus- sekä toimihenkilön tulee seurata liiton Yhdistystiedotetta!
Liiton yleisesite Perustiedote liitosta Avoin kaikille Ammunta laajin toimintamuoto Paljon urheilua ja liikuntaa Työtä mp-tahdon hyväksi Ylläpidämme reservin valmiutta Kaksi lehteä, paljon jäsenetuja Yhdistykset ja piirit saavat yleisesitettä veloituksetta käyttöönsä Esite sisältää myös liittymiskupongin
Siirrettävä messuosasto Expand 2000 Leveys 2,5 m Korkeus 2,25 m Syvyys n. 80 cm Sisältää esittelypöydän sekä lamput Voidaan käyttää vain sisätiloissa Liitto lainaa osastoa veloituksetta Paluurahti on maksettava itse
Messuseinäkkeet Messuseinäkkeet Leveys 80 cm Korkeus 2 metriä Seisoo oman jalkansa varassa Seinäkkeeseen on liitettävissä valaisin Yleisseinäke on myös ruotsinkielisenä Seinäkkeitä lainataan yhdistyksille veloituksetta Paluurahti on maksettava itse
Uudet jäsenkortit jaettu Alennusta ST1-ketjun asemilta jäsenkortilla» Jäsenkortilla alennusta vähintään 0,5 senttiä litralta» Yleensä alennus on tätä korkeampi» Alennuksen saa tankatessa käteisellä tai pankkikortilla» RES ja RUL saavat pienen provision tankkauksista
Reserviläisliitto tutuksi TARRASARJA RES tutuksi -tarrasarjalla rahoitetaan ampumatoimintaa Myyntituotoilla tuetaan mm. yhdistysten ja piirien asehankintoja sekä rahoitetaan kouluttajakoulutusta Tarrasarjan voi hankkia maksamalla jäsenmaksun yhteydessä 10 euroa ylimääräistä Tarrasarjat toimitetaan keväällä 2011
Sähköinen kuntokortti Netissä toimivalla kuntokortilla voit seurata liikunta-, urheilu- sekä ammuntasuorituksiasi Järjestelmä seuraa myös kenttäkelpoisuuttasi ja määrittää sen pohjalta kuntoluokan Yhdistykset voivat seurata kuntokortin avulla jäsenten liikuntaa sekä ammuntaa ja palkita parhaita
Kysymyksiä, keskustelua