Kemikaaleihin liittyvät pelot Hannu Kiviranta THL, Ympäristöterveysyksikkö 1
Kun tietoa on tarjolla valtavasti, houkuttelevaksi muuttuukin tietämättömyys Tiina Raevaara Voiko se olla totta? Skeptisiä näkökulmia nykymenoon, 2017 Google: Fear of chemicals => 22 300 000 hits Chemophobia => 46 000 hits 2
3
Huolestuneet jakavat joskus huolensa 4
Koetut ja todelliset riskit ovat ristiriidassa Koettuja riskejä LENTO- ONNETTOMUUS KÄNNYKÄT TERRORISTI- ISKU ASEELLINEN RIKOLLISUUS LINTUINFLUENSSA PÖRSSI- ROMAHDUS PÄIVITTÄINEN VIINILASILLINEN Todellisia riskejä HELLE Alkuperäinen kuva: Susanna Hertrich, Reality Checking Device, 2008 LUOTTOKORTIN KOPIOINTI LIIKENNE- ONNETTOMUUS SYÖPÄ SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT 5
Todellisia riskejä ei pelätä Sari Ung-Lanki ja Timo Lanki, 2013 Yhdyskuntasuunnittelu-lehti 6
Kemikaalit väestötasolla suhteellisen pieni riski Arja Asikainen, ym. 2013 Ympäristö ja terveys -lehti 7
Ristiriita syntyy siitä, että tavalliset ihmiset eivät arvioi riskejä kuten asiantuntijat Peter Sandman: Risk = Hazard + Outrage 8
Vaaran tunnetta lisää esimerkiksi, jos Altistuminen ei ole vapaaehtoista (kemikaalit vs. tupakointi) Altiste liittyy teknologiaan (kemikaalit vs. luonnon aineet) Altisteen nimi ei ole tuttu (vesi vs. divetymonoksidi tai kamferi vs. 1,7,7-trimetyylibisyklo[2.2.1]heptaani-2-oni) Altistumistutkimuksissa arvot eivät ole nollaa Tiedonlähde on epäilyttävä (kaveri vs. THL) Vaikutus kohdistuu lapsiin Tietää jonkun joka on (väitetysti) saanut oireita (some) 9
Kognitiiviset harhat eli ajattelun vinoumat Aivoissamme toimii kaksi järjestelmää: Nopea ja vaivaton järjestelmä tilanteisiin, joissa päätös on tehtävä äkkiä (taistele tai pakene, ns. mutu). Tämä järjestelmä on altis harhoille ja virhepäätelmille. Hidas ja työläs järjestelmä tilanteisiin, joissa aikaa on enemmän. Tuottaa paljon luotettavampia johtopäätöksiä. Moni muodostaa mielipiteensä mutun eli 1. järjestelmän perusteella, jolloin on erityisen altis peloille 10
Vahvistusharha (confirmation bias) Ihminen on taipuvainen uskomaan tietoa, joka vahvistaa hänen omia ennakkokäsityksiään tai hypoteesejaan. Tämän vuoksi muisti voi olla valikoiva ja ilmiöitä saatetaan tulkita vääristyneesti. Tämä linkki vahvistaa käsitykseni. Enpä viitsi edes katsoa noita muita. Somekuplat ja Googlen oppimiskyky pahentavat tätä ilmiötä! 11
Saatavuusharha (availability bias) Ihminen on taipuvainen pitämään todennäköisempänä tapahtumia, joista hän keksii helposti jonkin omakohtaisen esimerkin. On ne nuo liikenteen päästöt sitten haitallisia. 12
Kokemusasiantuntijaa on vaikea kyseenalaistaa Tavallisen lukijan on hyvin vaikea arvioida netistä löytyneen tiedon luotettavuutta Kokemusasiantuntijoiden blogit ja tekstit auttavat tähän ongelmaan Tulee vaikutelma, että kokemusasiantuntijaan voi luottaa, vaikka Lähteet on poimittu rusinat pullasta -menetelmällä Bloggaajaa motivoi raha (monilla esim. oma luontaistuoteverkkokauppa) Jos taustalla on kaunis ideologia tai hyvä tarkoitus, ja teksti on kirjoitettu kansankielellä, lukija sallii virheellisen tiedon helpommin 13
Uutena ilmiönä tulleet paranemistarinat 14
Kemikaalihuoliin ei tule suhtautua vähätellen Vaikka todellinen kemikaalien aiheuttama riski olisi pieni, koettu riski on kokijalleen todellinen Oikeiden tai suurempien riskien luettelu saattaa näennäisesti hiljentää huolestuneen, mutta Koetun riskin vähättely ärsyttää ja heikentää kuulijan luottamusta asiantuntijaan 15
Koettu riskikin voi aiheuttaa todellisia oireita Stressi aiheuttaa: mieliala, ärtyneisyys, masennus, väsymys, uni, keskittyminen, päänsärky, ahdistus iho-ongelmat lihas- ja nivelkivut, jännitys, luuntiheys verenpaine, syke, kolesteroli, sydän- ja verisuonitaudit vatsan toiminta, närästys, huonovointisuus, paino-ongelmat, ruuansulatus diabetes seksuaalinen halukkuus, siittiöntuotanto, kuukautiskivut lisäksi: immuunijärjestelmän toiminta 16
Miten turhia pelkoja vastaan voisi sitten taistella? Entä jos kuulija on valmiiksi karvat pystyssä? Suurin haaste on yleisön luottamuksen saavuttaminen Viestintä ei saa olla vain faktojen esittämistä, vaan myös luottamuksen rakentamista ja suhteiden vahvistamista Luottamus syntyy Motiivit avoimet Asiantuntijan uskottavuus Luotettavat lähteet 17
Asiantuntijalle on tyypillistä, että kaikki faktat halutaan esittää, mutta Kerrotaan kaikki mahdolliset faktat, mutta kuulija turhautuu eikä edes yritä ymmärtää Esitetään vain oleellinen tieto, mutta siitä 100 % imeytyy 18
Lyhyt ja yleiskielinen teksti on nopeampi ja helpompi sisäistää Ei-halogenoidut PFR-yhdisteet muodostavat tervapinnan palavan esineen pinnalle, mikä estää hapen pääsyn materiaaliin. Tämän lisäksi halogenoidut PFR-yhdisteet sitovat palossa syntyviä vapaita radikaaleja. PFRyhdisteet eivät ole ympäristössä yhtä pysyviä kuin monet BFR-yhdisteet, mutta niiden pitoisuudet huonepölyssä ja erityisesti sisäilmassa ovat selvästi näitä korkeampia. Toksikologisesti tärkeitä PFR-yhdisteitä ovat esim. klooratut alifaattiset tris(2-kloorietyyli) fosfaatti (TCEP), tris(1-klooripropaani-2-yl) fosfaatti (TCIPP) ja tris(1,3- diklooriisopropyyli) fosfaatti (TDCIPP) sekä aromaattiset trifenyylifosfaatti (TPP) ja tris(metyylifenyyli) fosfaatti (TMPP). Kloorattujen yhdisteiden mahdolliset haittavaikutukset liittyvät eläinkokeissa havaittuun syöpävaarallisuuteen ja neurotoksisuuteen. TDCIPP ja TCEP aiheuttivat hiirellä ja rotalla kasvaimia ja tuumoreita useassa eri elimessä. Vaikka IARC sijoitti TCEP:n kategoriaan 3 (Syöpävaarallisuus ei luokiteltavissa), niin sekä TCEP että TDCIPP on lisätty Kaliforniassa Proposition 65 listalle syöpää aiheuttavina yhdisteinä. Myöskään TCIPP:n syöpävaarallisuutta ei voida sulkea pois. Kloorattujen PFR-yhdisteiden lisäksi TMPP ja TPP aiheuttavat naaras- ja urosrotilla lisääntymiseen liittyviä häiriöitä. Fosforoidut palonestoaineet muodostavat tervapinnan palavan esineen pinnalle, mikä hidastaa palamista. Nämä aineet hajoavat ympäristössä nopeammin kuin bromatut palonestoaineet, mutta niiden määrä sisäilmassa on suurempi. Fosforoituja palonestoaineita, joiden epäillään olevan terveydelle haitallisia: TCEP TCIPP TDCIPP TPP TMPP Fosforoidut palonestoaineet saattavat aiheuttaa syöpää, olla myrkyllisiä hermostolle tai aiheuttaa lisääntymishäiriöitä. 19
Kuten tästä taulukosta näette No kun ei nähdä! Intake of PCDD/Fs and PCBs from domestic wild and farmed fish. Fish species Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden saanti kotimaisista kaloista Laji Pitoisuus n kalassa, pg/g tp Concentration, pg/g fw Kulutus, g/vrk Saanti, pg/kg rpk vk Consumption, g/day Intake, pg/kg bw week Domestic wild fish Herring 97 4.33 (0.82 15.20) 1.1 0.55 (0.10-1.94) Pike 5 2.07 (1.24 2.87) 2 0.49 (0.29-0.68) Silakka Perch 144.3 1.66 (0.64 3.71) 1.1 1.9 0.55 0.37 (0.14-0.83) Hauki Vendace 2 2.1 0.50 (0.47 0.52) 2 1.6 0.49 0.10 (0.09-0.10) Ahven Whitefish 121.7 1.89 (1.12 6.72) 1.9 0.82 0.37 0.18 (0.11-0.64) Pike-perch 10 1.45 (0.76 1.98) 0.79 0.13 (0.07-0.18) Muikku 0.5 1.6 0.10 Salmon, trout, cod 15 10.21 (0.69 13.25) 0.96 1.14 (0.08-1.48) Siika Burbot 101.9 0.39 (0.16 0.74) 0.82 0.16 0.18 0.01 (0.00-0.01) Kuha Sprat 6 1.5 2.08 (1.12 2.98) 0.79 <0.01 0.13. Flounder 4 7.49 (2.40 13.36) <0.01. Lohi, taimen, turska 10 0.96 1.1 Bream, roach 17 1.88 (0.40 6.85) 0.6 0.13 (0.03-0.48) Domestic farmed Made fish Rainbow trout 5 0.39 1.22 (0.85 1.44) 0.16 2.9 0.010 0.41 (0.28-0.48) Kilohaili Other 6 2.1 1.21 (0.43 1.77) <0.01 0.47 0 0.07 (0.02-0.10) Total 13 3.58 (1.23-6.94) Kampela 7.5 <0.01 0 Lahna, särki 1.9 0.6 0.13 Kasvatettu kirjolohi 1.2 2.9 0.41 Muu kasvatettu kala 1.2 0.47 0.070 Yhteensä 3.6 20
Kannanotot, blogit, verkkosivut, haastattelut 21
Lopuksi Otetaan oppia bloggaajilta, eli kerrotaan asioista ymmärrettävästi Noudatetaan riskiviestinnän ja - kommunikaation periaatteita ja koulutetaan itseämme niihin Ei pimitetä: julkaistaan tulokset heti kun mahdollista, kerrotaan sidonnaisuuksista (kuten tähänkin asti on tehty) Avataan tieteenteon prosessia 22